Todellisuus aina lopulta voittaa haaveilun

Niin se menee. Elämä ei ole palstalla, täällä voi vaan tuulettaa tunteitaan.

Niinkö on? Onko sinulla niin? Joskus sitä testaa jotain... semmoisia nopeuksia...vähän kuin Speden spelit... sitten miettii, mitä tapahtuu kun ja niin se menee kunhan ajattelin.

Voi sitä haaveilla vaikka turhaa olisi.

Niin, se oli.. Se käväisi ja hetken vieraili..
Istutti rakkaudensiemenen ja katosi.
Se kasvaa, kauniiksi.
Löytää köynnöksensä villiviinin ja taipuisasti myötäilevät toisiaan kiinnittyen juuristaan mustaan multaan.

Tuo on hieno tunne,kannattaa pitää siitä kiinni.

Hyvä jos niin.

Ei minulla ollut, huomasin ettei lähellekkään ollut sitä mitä minä tarvitsen..
Oli elämäni elämän sietämistä, päivästä toiseen suorittamista ja toivomista että ihme tapahtuisi, rukoilin että elämäni muuttuisi. Se muuttui.
Onko elämäni kohtalo kontrolloivaa, alistamista, väheksyntää, välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä, rahalla hallitsevaa rakkautta?
Ei.. Se ei ole sitä.
Sori vaan, tämä kukka kaipaa kaveria.. Ei kusipäätä. Haaveeni ovat toteni, ne vielä tapahtuvat.

Jos elämässä on jo kaikki mitä on haaveillut, ei ole enää elämän nälkää. Myös haaveita on hyvä olla.

Onko Juha ymmärtänyt kotkalais mutaläjä akkansa hohdokkuuden. Paskavaippa roskaläjän lärviin,niin siinä on kotkien kuningatar.

Elämässäni on myös kaikki jota tarvitsen. Tarvitsee saada vain kaikki palikat järjestykseen.

Olet järkevä nainen ap juuri niin kuuluu ollakin. Pidä huolta miehestäsi ja suhteestasi.