Kepulaiset louskuttavat täällä

Keskusta on ihan OK. Aamutelevisiossa keskustaa edustava nainen esittää juontajalle, että pitäisi saada maaseudulle yhdenvertaiset palvelut esim. teiden suhteen, että pääsisi kunnolla edes asunnolleen. Tähän Ylen juontaja kysyy heti nopeasti, mistä rahat. Kun maahan tulee kutsumatta pilvin pimein ulkomailta työttömiä elätettäviä, ei kukaan kysy, mistä rahat, vaan ne tulee kuin manulle illallinen. Mihin me olemme oikein menossa ja mihin on kadonnut tasa-arvoisuus silloin kun puhutaan omista maan kansalaisista. Tasa-arvoinen kohtelunäyttää koskevan vain ulkomailta tulevia siirtoihmisiä.
Voisiko jokin köyhä suomalaisryhmä perustaa järjestön, mikä saisi satoja tuhansia euroja avustuksia, kuten ulkomailta tulleet järjestöjä perustavat saavat.

todettavaon kirjoitti:

Keskusta on ihan OK. Aamutelevisiossa keskustaa edustava nainen esittää juontajalle, että pitäisi saada maaseudulle yhdenvertaiset palvelut esim. teiden suhteen, että pääsisi kunnolla edes asunnolleen. Tähän Ylen juontaja kysyy heti nopeasti, mistä rahat. Kun maahan tulee kutsumatta pilvin pimein ulkomailta työttömiä elätettäviä, ei kukaan kysy, mistä rahat, vaan ne tulee kuin manulle illallinen. Mihin me olemme oikein menossa ja mihin on kadonnut tasa-arvoisuus silloin kun puhutaan omista maan kansalaisista. Tasa-arvoinen kohtelunäyttää koskevan vain ulkomailta tulevia siirtoihmisiä.
Voisiko jokin köyhä suomalaisryhmä perustaa järjestön, mikä saisi satoja tuhansia euroja avustuksia, kuten ulkomailta tulleet järjestöjä perustavat saavat.

Allekirjoitetaan ihan täysin. Tulee heti mieleen Luona Oy ja Ulpu Iivari.

todettavaon kirjoitti:

Keskusta on ihan OK. Aamutelevisiossa keskustaa edustava nainen esittää juontajalle, että pitäisi saada maaseudulle yhdenvertaiset palvelut esim. teiden suhteen, että pääsisi kunnolla edes asunnolleen. Tähän Ylen juontaja kysyy heti nopeasti, mistä rahat. Kun maahan tulee kutsumatta pilvin pimein ulkomailta työttömiä elätettäviä, ei kukaan kysy, mistä rahat, vaan ne tulee kuin manulle illallinen. Mihin me olemme oikein menossa ja mihin on kadonnut tasa-arvoisuus silloin kun puhutaan omista maan kansalaisista. Tasa-arvoinen kohtelunäyttää koskevan vain ulkomailta tulevia siirtoihmisiä.
Voisiko jokin köyhä suomalaisryhmä perustaa järjestön, mikä saisi satoja tuhansia euroja avustuksia, kuten ulkomailta tulleet järjestöjä perustavat saavat.

Keskustelussa on hyvä pitää erillään erilaiset asiat, koska niissä kulujen maksun perusteet ovat erilaiset. Voidaan toki puhua syrjäseutujen teistä, mutta on hedelmätöntä pohtia niitä samanaikaisesti maahanmuuton kustannusten kanssa.

Humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja EUn päätöksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Myös tämä Keskustan edustaja Kulmuni kannatti lämpimästi sitä, että vainon ja väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneista on pidettävä inhimillisten syiden vuoksi huolta ja rikkaiden valtioiden tulee kantaa asiasta oma vastuunsa. Samaa näkemystähän edustavat esim. kristityt eli lähimmäisen rakkaus menee muun edelle. Kepun Katri Kulmunin näkemykset tässä asiassa olivat hyvin yhdensuuntaisia Vihreiden Touko Aallon kanssa, joka osallitsui aamuiseen keskusteluun tv:ssä. Kepun Katri Kulmuni ei asettanut teitä ja maahanmuuttoa vastatusten.

Tiestön osalta kysymys on hyöty/haittasuhteesta. Taloudelliselta kannalta tulisi selvittää, mitä teiden rakentaminen ja ylläpito maksaa käyttäjää kohden missäkin päin Suomea. On selvää, että niistä teistä, joita käytetään paljon, on järkevää pitää huolta riippumatta siitä, missä päin Suomea ne sijaitsevat. Sen sijaan vähän käytetyt tiet on taloudelliselta kannalta ongelma. Veronmaksajat joutuvat maksamaan niistä ylihintaa suhteessa paljon käytettyihin teihin.

Syrjäseudulla asuvasta voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, että hän ei saa nauttia kunnon teistä. Tämä on ymmärrettävää. Mutta yhtä ymmärrettävää olisi sellainen yhteiskuntapoliittinen näkemys, joka ei suosisi kallista asumista veronmaksajien kustannuksella. Jos joku halua elää luksuselämää omissa oloissa kaukana kaikesta, silloin voisi ajatella, että hän kustantaa elämäntapansa itse eikä vaadi muita osallistumaan siihen. Jos osa etelänapamannerta kuuluisi Suomelle ja pari elämäntapaintiaania muuttaisi sinne, pitäisi veronmaksajien kustantaa heille sinne tiet, koulut, terveyskeskukset, kirjastot, sosiaalitoimistot, työnvälityspalvelut, poliisi ja palokunta ym. Tämä on tietysti äärimmäinen esimerkki, mutta se kertoo kärjistetysti siitä, mistä hajallaan asumisen kustannuksista on kyse.

mielipidepankki kirjoitti:

Keskustelussa on hyvä pitää erillään erilaiset asiat, koska niissä kulujen maksun perusteet ovat erilaiset. Voidaan toki puhua syrjäseutujen teistä, mutta on hedelmätöntä pohtia niitä samanaikaisesti maahanmuuton kustannusten kanssa.

Humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja EUn päätöksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Myös tämä Keskustan edustaja Kulmuni kannatti lämpimästi sitä, että vainon ja väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneista on pidettävä inhimillisten syiden vuoksi huolta ja rikkaiden valtioiden tulee kantaa asiasta oma vastuunsa. Samaa näkemystähän edustavat esim. kristityt eli lähimmäisen rakkaus menee muun edelle. Kepun Katri Kulmunin näkemykset tässä asiassa olivat hyvin yhdensuuntaisia Vihreiden Touko Aallon kanssa, joka osallitsui aamuiseen keskusteluun tv:ssä. Kepun Katri Kulmuni ei asettanut teitä ja maahanmuuttoa vastatusten.

Tiestön osalta kysymys on hyöty/haittasuhteesta. Taloudelliselta kannalta tulisi selvittää, mitä teiden rakentaminen ja ylläpito maksaa käyttäjää kohden missäkin päin Suomea. On selvää, että niistä teistä, joita käytetään paljon, on järkevää pitää huolta riippumatta siitä, missä päin Suomea ne sijaitsevat. Sen sijaan vähän käytetyt tiet on taloudelliselta kannalta ongelma. Veronmaksajat joutuvat maksamaan niistä ylihintaa suhteessa paljon käytettyihin teihin.

Syrjäseudulla asuvasta voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, että hän ei saa nauttia kunnon teistä. Tämä on ymmärrettävää. Mutta yhtä ymmärrettävää olisi sellainen yhteiskuntapoliittinen näkemys, joka ei suosisi kallista asumista veronmaksajien kustannuksella. Jos joku halua elää luksuselämää omissa oloissa kaukana kaikesta, silloin voisi ajatella, että hän kustantaa elämäntapansa itse eikä vaadi muita osallistumaan siihen. Jos osa etelänapamannerta kuuluisi Suomelle ja pari elämäntapaintiaania muuttaisi sinne, pitäisi veronmaksajien kustantaa heille sinne tiet, koulut, terveyskeskukset, kirjastot, sosiaalitoimistot, työnvälityspalvelut, poliisi ja palokunta ym. Tämä on tietysti äärimmäinen esimerkki, mutta se kertoo kärjistetysti siitä, mistä hajallaan asumisen kustannuksista on kyse.

Mitä pitempiä kirjoituksia joku laatii maahanmuuton puolesta,sen kurjemmaksi vahäosaisten ja syrjäseutujen ihmisten elämä muuttuu.
Jotain toivoa tulee aina välillä, kuten kuultiin ranskalaisen naispresidenttiehdokkaan vaalipuheessa.

mielipidepankki kirjoitti:

Keskustelussa on hyvä pitää erillään erilaiset asiat, koska niissä kulujen maksun perusteet ovat erilaiset. Voidaan toki puhua syrjäseutujen teistä, mutta on hedelmätöntä pohtia niitä samanaikaisesti maahanmuuton kustannusten kanssa.

Humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja EUn päätöksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Myös tämä Keskustan edustaja Kulmuni kannatti lämpimästi sitä, että vainon ja väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneista on pidettävä inhimillisten syiden vuoksi huolta ja rikkaiden valtioiden tulee kantaa asiasta oma vastuunsa. Samaa näkemystähän edustavat esim. kristityt eli lähimmäisen rakkaus menee muun edelle. Kepun Katri Kulmunin näkemykset tässä asiassa olivat hyvin yhdensuuntaisia Vihreiden Touko Aallon kanssa, joka osallitsui aamuiseen keskusteluun tv:ssä. Kepun Katri Kulmuni ei asettanut teitä ja maahanmuuttoa vastatusten.

Tiestön osalta kysymys on hyöty/haittasuhteesta. Taloudelliselta kannalta tulisi selvittää, mitä teiden rakentaminen ja ylläpito maksaa käyttäjää kohden missäkin päin Suomea. On selvää, että niistä teistä, joita käytetään paljon, on järkevää pitää huolta riippumatta siitä, missä päin Suomea ne sijaitsevat. Sen sijaan vähän käytetyt tiet on taloudelliselta kannalta ongelma. Veronmaksajat joutuvat maksamaan niistä ylihintaa suhteessa paljon käytettyihin teihin.

Syrjäseudulla asuvasta voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, että hän ei saa nauttia kunnon teistä. Tämä on ymmärrettävää. Mutta yhtä ymmärrettävää olisi sellainen yhteiskuntapoliittinen näkemys, joka ei suosisi kallista asumista veronmaksajien kustannuksella. Jos joku halua elää luksuselämää omissa oloissa kaukana kaikesta, silloin voisi ajatella, että hän kustantaa elämäntapansa itse eikä vaadi muita osallistumaan siihen. Jos osa etelänapamannerta kuuluisi Suomelle ja pari elämäntapaintiaania muuttaisi sinne, pitäisi veronmaksajien kustantaa heille sinne tiet, koulut, terveyskeskukset, kirjastot, sosiaalitoimistot, työnvälityspalvelut, poliisi ja palokunta ym. Tämä on tietysti äärimmäinen esimerkki, mutta se kertoo kärjistetysti siitä, mistä hajallaan asumisen kustannuksista on kyse.

Meille tuli 36.000 retkeilijää, joita ei olisi edes kuulunut päästää maahan. Suomi ei todellakaan ollut ensimmäinen EU-maa johon saapuivat, ja mainostamasi sopimukset ja säädökset, joihin vetoat noiden maahansaamiseksi, kertovat myös yksiselitteisesti, että pakolaisten on rekisteröidyttävä maahan, jossa saapuvat EU;n alueelle. Näin ei tapahtunut, eli eivät kuulu meille mitenkään. Ihan simppeli ja yksiselitteinen juttu.

Meille ei muutenkaan kuulu noiden suurvaltojen, myös EU;n edun tavoittelu noissa maissa joissa on luonnonrikkauksia, ja joita länsidemokratia koettaa varastaa. Aloittamalla levottomuuksia ja sotimalla maissa, joissa heidän (meidän) ei pitäisi olla muuten kuin maksavina turisteina. Nyt maksamme kalliisti noista rosvoretkistä.