http://www.iskelma.fi/uutiset/viihde/a-110125
Sydän tarvitsee hänet, edes jollain tavalla. Mutta olisi epäreilua ottaa kai yhteyttä tai vastata viesteihini..
Koska tarvitsen hänet pysyvästi, hän ei tarvitse eikä halua..
Voi kurjuuden kurjuus.
Sydän tarvitsee hänet, edes jollain tavalla. Mutta olisi epäreilua ottaa kai yhteyttä tai vastata viesteihini..
Koska tarvitsen hänet pysyvästi, hän ei tarvitse eikä halua..
Voi kurjuuden kurjuus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
5. Kohdasta en tiedä, mutta veikkaan ettei kemiaa olisi puuttunut x)
Nojoo yhdyn kyllä..
Hänen kanssaan olisi tuntunut että jotain koskematonta, uutta ja viatonta, jotain todella puhdasta ja kaunista.
Sellaista mitä en ole koskaan vielä kokenut..
Enkä saanut kokea.
Hänen muistonsa tuo kyyneleet silmiin, nytkin.. Äänetön tulva vierähti poskille, eikä taas tyrehdy.
Mutta numero 4 tuo taas hymyn huulille..
Se ettei hän näe muutosta, satuttaa taas lisää..
No, itseäni varten.. Mun on hyvä seistä omilla jaloillani ja elää uusien opittujen asioiden kanssa ja käytännössä toteuttaa unelmia.
Ehkä hän jossain risteyksessä tulee kohdalleni taas tai sitten ei ja onko liian myöhäistä? No, ei ainakaan kaveruudelle. Toivottavasti
Mitä muutosta? Ja voihan se olla sitten myöhäistä joskus, mutta tuskin kaveruudelle sentään.
Niin,tänä aikakautena en kalvannut edes facebook kaveriksi..
Taidan olla alinta kastia mitä ihmiskunnassa voi olla hänen silmissään vaikka sellaisia ihmisiä on valinnut kyllä jotka haukkuivat selän takana ja puhuvat jatkuvasti muiden asioista ja tunkevat nenänsä joka paikkaan.. Ehkä kaikista parasta on vaan olla ihan hiljaa, ja poistua huomaamattomaksi..
Mulle hänen piittaamattomuutensa on tavallaan hyvä asia.
Osaan arvostaa muita, mutta en osannut arvostaa itseäni.
En oikeastaan voi muuta kuin mennä eteenpäin ja pyyhkiä pölyt vaateista ja nousta eteenpäin..
Mä en juoruile, enkä aio edes hänelle kertoa näistä tyypeistä, koska häntä ei kiinnosta ja leimaisin itseni samanlaiseksi juorukelloksi ja jollain tavalla tuntuu että hän tietää kyllä mitä tekee ja ketä valitsee..
Jokainen elää omaa elämäänsä ja opikoon omat oppinsa.
Vaikka mieli tekisi varoittaa, mutta en tee sitä.
Niin toi kohta seiska
Minä en ole se joka hylkäsi, minä en ole se joka hiljeni, minä en ole se joka valehteli, enkä se joka käyttää hyväkseen tai välttelee.
En ole se joka olisi pitänyt häntä vain hetken kädestä siksi en siihen tarttunutkaan, koska tiesin ettei hän pitäisi siitä kiinni..ehkäpä itse avauduin väärälle ihmiselle. Ehkäpä itse olen se joka löysi hänestä jotain kaunista mitä ei oikeasti ollut olemassakaan.
Ehkä jotenkin tuntui että hän olisi ollut minulle hyvä, mutta olin väärässä.
Silti, mun sylini on aina avoinna, ainakin kaveriksi.