Ohjelmointikielten lauserakenteen syntaksimalli?
Onko olemassa jotain yleispätevää esitystä ylipäätään minkä tahansa ohjelmointikielen osalta lauserakenteesta, josta näkee esim, missä järjestyksessä kääntäjä tai tulkki käsittelee kunkin avainsanan, tai varatun sanan.
Itse etsiskelin SQL:ään tämänkaltaista kaaviota, mutta en löytänyt äkkiseltään. Tiedän, että on varmasti olemassa jossain maailman kolkassa tai kirjassa moniin käyttötilanteisiin kattaviakin esityksiä, mutta nopealla Googletuksella ekoilta sivuilta ei löytynyt.
Itse etsiskelin SQL:ään tämänkaltaista kaaviota, mutta en löytänyt äkkiseltään. Tiedän, että on varmasti olemassa jossain maailman kolkassa tai kirjassa moniin käyttötilanteisiin kattaviakin esityksiä, mutta nopealla Googletuksella ekoilta sivuilta ei löytynyt.
Ei ole yleispätevää toteutustapaa. Jokaisen kielen kohdalla, riippuen siitä miten systeemi on päätetty rakentaa, syntaksissa eri avainsanat sitovat eri vahvuudella eli käsittelyjärjestys voi vaihdella. Ollaksesi varma oikeasta käsittelyjärjestyksestä etsi tietoa kielikohtaisesti.
SQL:ssäkin, joka ei varsinaisesti ole ohjelmointikieli, voi riippua ihan "SQL-murteesta" miten se on toteutettu. Kyllähän SQL:ää tietysti on jossain määrin standardisoitu eli tehty yhteisiä sopimuksia siitä miten asiat tehdään. Tässä esim. on esittely SQL:n ANSI-standardista: http://www.whoishostingthis.com/resources/ansi-sql-standards/ . SQLiten ymmärtämä SQL on esitelty täällä: https://www.sqlite.org/lang.html . MySQL:lle on omansa, jne.
SQL:ssäkin, joka ei varsinaisesti ole ohjelmointikieli, voi riippua ihan "SQL-murteesta" miten se on toteutettu. Kyllähän SQL:ää tietysti on jossain määrin standardisoitu eli tehty yhteisiä sopimuksia siitä miten asiat tehdään. Tässä esim. on esittely SQL:n ANSI-standardista: http://www.whoishostingthis.com/resources/ansi-sql-standards/ . SQLiten ymmärtämä SQL on esitelty täällä: https://www.sqlite.org/lang.html . MySQL:lle on omansa, jne.
Ei ole yleispätevää toteutustapaa. Jokaisen kielen kohdalla, riippuen siitä miten systeemi on päätetty rakentaa, syntaksissa eri avainsanat sitovat eri vahvuudella eli käsittelyjärjestys voi vaihdella. Ollaksesi varma oikeasta käsittelyjärjestyksestä etsi tietoa kielikohtaisesti.
SQL:ssäkin, joka ei varsinaisesti ole ohjelmointikieli, voi riippua ihan "SQL-murteesta" miten se on toteutettu. Kyllähän SQL:ää tietysti on jossain määrin standardisoitu eli tehty yhteisiä sopimuksia siitä miten asiat tehdään. Tässä esim. on esittely SQL:n ANSI-standardista: http://www.whoishostingthis.com/resources/ansi-sql-standards/ . SQLiten ymmärtämä SQL on esitelty täällä: https://www.sqlite.org/lang.html . MySQL:lle on omansa, jne.
SQL:ssäkin, joka ei varsinaisesti ole ohjelmointikieli, voi riippua ihan "SQL-murteesta" miten se on toteutettu. Kyllähän SQL:ää tietysti on jossain määrin standardisoitu eli tehty yhteisiä sopimuksia siitä miten asiat tehdään. Tässä esim. on esittely SQL:n ANSI-standardista: http://www.whoishostingthis.com/resources/ansi-sql-standards/ . SQLiten ymmärtämä SQL on esitelty täällä: https://www.sqlite.org/lang.html . MySQL:lle on omansa, jne.
tutustupa tähän:
https://en.wikipedia.org/wiki/Backus–Naur_Form
https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_Backus–Naur_Form
http://www.garshol.priv.no/download/text/bnf.html
ainakin PASCALille on olemassa Backus-Naur eli BNF -kaavio.
Mahdollisesti sellaisen voi löytää monelle muullekin ohjelmointikielelle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Backus–Naur_Form
https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_Backus–Naur_Form
http://www.garshol.priv.no/download/text/bnf.html
ainakin PASCALille on olemassa Backus-Naur eli BNF -kaavio.
Mahdollisesti sellaisen voi löytää monelle muullekin ohjelmointikielelle.
tutustupa tähän:
https://en.wikipedia.org/wiki/Backus–Naur_Form
https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_Backus–Naur_Form
http://www.garshol.priv.no/download/text/bnf.html
ainakin PASCALille on olemassa Backus-Naur eli BNF -kaavio.
Mahdollisesti sellaisen voi löytää monelle muullekin ohjelmointikielelle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Backus–Naur_Form
https://en.wikipedia.org/wiki/Extended_Backus–Naur_Form
http://www.garshol.priv.no/download/text/bnf.html
ainakin PASCALille on olemassa Backus-Naur eli BNF -kaavio.
Mahdollisesti sellaisen voi löytää monelle muullekin ohjelmointikielelle.
Joo, tutustuin ja tuohon BNF-malliin viestini kirjoittamisen jälkeen muistaakseni jostain oppilaitoksen opintomonisteesta nappasin termin. Jos ei ole saatavilla, vähän kieleen, esim Javaan perehtymällä tai vähän enemmänkin perehtymällä on mahdollista luoda itsekin kyseinen kaava.
1 VASTAUS:
Tuo BNF-kaavio on tärkeä ihmiselle, joka ohjelmoi omaa ohjelmointikielen kääntäjää. Koulukurssilla oli kurssilla käytettävän pseudo-kielen kielioppi esitettynä.
Nopealla hakukoneen vilkaisulla ainakin Java ja BNF-on yhdistetty tällaisella kiinalaisella saitilla:
http://cui.unige.ch/isi/bnf/JAVA/BNFindex.html
Nopealla hakukoneen vilkaisulla ainakin Java ja BNF-on yhdistetty tällaisella kiinalaisella saitilla:
http://cui.unige.ch/isi/bnf/JAVA/BNFindex.html
ATK-Instituutissa opetettiin muinoin teoreettistakin ohjelmointikieltä, puoliohjelmointia. Suomen näköisellä kielellä tehtiin kynällä paperille koetehtävät. Etuna oli se, että nk. puoliohjelmointi ei ollut riippuvainen mistään muotikielestä eikä murteesta, vaan oli kuin metakieli muiden kielten yläpuolella. Niin että rakenteesta ja termeistä tuli esille, mitä toimintoja tarkoitettiin, ja asia tai toiminta voitiin periaatteessa koodata mille kielelle hyvänsä.
1 VASTAUS:
Tuo on oikein. Oikeaa ohjelmointia.
ATK-instituuttihan on datanomien ja merkonomien toisen asteen oppilaitos käsittääkseni. Yliopistossa on pseudo-kieli jo ensimmäisestä lukukaudesta lähtien mukana tietojenkäsittelyssä.
Jos oot nyt kattonut BNF:ää, niin vilaisehan tätä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteydetön_kielioppi
Tunnetaan myös nimellä kontekstivapaa kielioppi, CFL, Context-Free Language.
BNF muistuttaa näitä, joskaan ei ole sama asia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteydetön_kielioppi
Tunnetaan myös nimellä kontekstivapaa kielioppi, CFL, Context-Free Language.
BNF muistuttaa näitä, joskaan ei ole sama asia.
Kerro mielipiteesi
