Olit oikeassa jo silloin alussa, kun huomasit ihastumiseni. En itse sitä edes ymmärtänyt silloin, kun syvällä jo olin.
Nyt kun mietin taaksepäin asiaa, olit minua huomattavasti tarkkanäköisempi.
Myöhäistä katua enää mitään, tapahtunut mikä tapahtunut.
Muistelen kuvaasi, olet kaikinpuolin liian hyvä ollaksesi totta. En saisi ajatella sitä, mutta mietin miltä tuntuisi halata sinua, olla lähelläsi.Työnnän pois tuollaiset ajatukset.
Enkä pidä yhtään siitä, että kirjoitan tänne tämän aloituksen.
Huono omatunto koko ajan ja silti.....
Eiköhän se tästä ajallaan....
Nyt kun mietin taaksepäin asiaa, olit minua huomattavasti tarkkanäköisempi.
Myöhäistä katua enää mitään, tapahtunut mikä tapahtunut.
Muistelen kuvaasi, olet kaikinpuolin liian hyvä ollaksesi totta. En saisi ajatella sitä, mutta mietin miltä tuntuisi halata sinua, olla lähelläsi.Työnnän pois tuollaiset ajatukset.
Enkä pidä yhtään siitä, että kirjoitan tänne tämän aloituksen.
Huono omatunto koko ajan ja silti.....
Eiköhän se tästä ajallaan....
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miksi pitäisi ajatukset työntää pois? Miksi et voisi olla hänen lähellään? Tai yrittää hänen kanssaan?
kuin myöskin ..huomasit .usein katseemme kohtasivat..ajatukseeni
En ymmärrä? Miksi pitäisi etääntyä?:(
Miksi huono omatunto? Oliko varattu kyseessä? Silloin sen ymmärtää. Ensin annat ymmärtää ja sitten....? Eli miksi suhde ei onnistunut ihastumisesta huolimatta? Ihastua toki voi ja niitä tulee vaikka varattu olisikin. Olet varmaan ollut järkevä kun jätit rauhaan. Kyllä se sun omatunto siitä silloin toipuu. Riippuen tietysti mitä teit? Kuinka suuria salaisuuksia joudut kantamaan kontollasi. Et voi kertoa asiasta muualla kuin täällä.
Minä olen varattu. Emme ole tehneet mitään "luvatonta", jutelleet vain niitä näitä niinkuin kaksi ihmistä.
Ja hän kyllä varmasti ymmärtäisi. On minua järkevämpi. Varmasti ottaisi asian järkevästi.
Saisivat vain nämä tunteeni jo haihtua, siis sellaiset tunteet.
Minkälaiset tunteet?
*jättimäinen naamapalmu*
Olipa aloitukseni tyhmä ja ajattelematon.Sorruin jälleen itsesääliin ajattelematta muita. Kaikki järjestyy kyllä ajallaan. Mukavaa keskiviikkoa kaikille. Nostetaan katse maasta!
sinä voit ja saat tulla halaamaan ja pusuttelemaan minua niin ainakin yksi asia olisi reilassa...ei tarvitsisi sitä enään miettiä...jos siis hän nainen olet...?
Rakastatko sitten nykyistä kumppaniasi? Tuskin jos muihin ihastut.
Siinä on taas yksi mustavalkonen elämänkoululainen tuomitsemassa kaikkea mikä ei mene asettamaansa muottiin.
Hävisikö tämä henkilö sinulta?
Kaukokatseisempi oli minunkin ihmiseni. Itse harhauduin tunteen valtaan ja sitä kautta toivomaan, että voisin olla hänellekin merkityksellinen. Samalla, kun olen luopunut mielessäni hänestä, on arvostukseni vain kasvanut. Siksi tämä onkin niin kovin vaikeaa.
Onneksi emme juuri ole enää tekemisissä. Tämän asiaintilan aion jatkossakin säilyttää. Pysyn pois hänen tieltään niin hyvin kuin taidan. Hän näkisi aina lävitseni ja olisin siitä tietoinen. Itsensä kasassa pitämisestä on muutenkin tullut liian ylivoimaista. Rakkaus tappaa.
Minä ajattelen, että tilanne pitää saada itselle järkeistettyä ja sillä tavalla päästä tasapainoon.
Eikö hänellä ollut tunteita sinua kohtaan? Olitteko varattuja?
Kirjoituksesi vetää hiljaiseksi, en oikein tiedä, mitä sanoa :(
Kiitos myötätunnon osoituksesta. Ei tuohon tarvitse mitään sen enempää sanoa, tilanne on mikä on.
Hänellä ei ollut tunteita ja on sittemmin rakastunut toiseen. Itse en ollut, enkä ole ja tuskin tulen olemaankaan varattu. Olen mennyt järkeistyksessäni niin pitkälle, etten koe enää juuri tunteita. Ja näen, ettei tällaisessakaan elämässä ole oikein järkeä pidemmän päälle. Nyt lähinnä odottelen päivästä toiseen sitä lopullista tuulenvirettä joka sortaa huojuvan korttitaloni. Tosin voi olla, että se sortui jo enkä vaan ole täysin sisäistänyt koko asiaa.
Ajattelin järkeistää niin, että realiteettien avulla saan tunteeni kuriin ja sitä kautta pystyn hyväksymään, sisäistämään faktat ja pääsen eteenpäin ja tasapainoon.
Kauanko sinusta on tuntunut tuolta? Kerroit, ettet koe enää tunteita,koskeeko se kaikkia tunteita?
Se on hyvä, jos pystyt pääsemään tasapainoiseen tilanteeseen ja olet itseesi ja elämääsi tyytyväinen. Anna myös tilaa muille ihmisille, jos pystyt. Toisilta oppii paljon.
Minulla oli yksi vähän parempi vuosi tässä välissä, mutta muuten tilanne on ollut samankaltainen jo vuosia. Murennun vähitellen ja joudun yhä syvemmälle kurimukseen. Nyt on alkanut olla haasteita jo ihan päivittäisessäkin jaksamisessa. En koe oikeastaan mitään tunteita enää, ehkä ajoittaista ärtymystä lukuun ottamatta. Järkeni on kuitenkin kaksintaistelussa tunteitani nopeampi. Toisaalta luopumalla tunteista olen parempi ihminen muita kohtaan.
Huono omatunto lutkailuista?
No niimpä! heh heh HAH HAH HAH HAH......
Aloittajan viesti nätti. Miksi työntää kauniita tunteita syrjään, jos voit toteuttaa ne. Näitä lutka ym.haukkumisia en ymmärrä täällä. Vai onko täällä joitakin joidenkin tuntemia salasuhteilijoita. Ymmärrän senkin, että ilman kateutta, pelkoa ja sitä että kaksi ihmistä olisivat toisille sopivia niin tällaisia kirjoituksia täällä ei olisi.