Hallituksen taloustavoitteet

Juha Sipilän kepuvetoinen hallitus on asettanut tavoitteeksi 72 %:n työllisyysasteen ja valtion velkaantumisen lopettamisen. Kummassakaan keskeisessä tavoitteessa hallitus ei ole edennyt juuri lainkaan. Työllisyysaste ei ole parantunut merkittävästi ja valtio velkaantuu edelleen 5 miljardin euron vuosivauhdilla. Valtionvarainministeriö pitää julkisen talouden kulukuuria edelleen riittämättömänä. Ministeri Orpohan on puhunut noin 1 - 2 miljardin euron lisäleikkaustarpeesta. Pääministeri Sipilän mukaan uusia leikkauksia ei tarvitse tehdä.

Pääministeri Sipilä on päästetty julkisuudessa ja poliittisessa keskustelussa helpolla, kun häneltä ei tiedusteltu sitä, miten työllisyystavoite ja velkaantumisen hillitseminen voidaan saavuttaa, jos kerran ei tarvita uusia leikkauksia. Kyynisemmin ajatteleva ehkä arvelee, että pääministerin mieli muuttuu, kun kuntavaalit on käyty. Sitten hän ehkä kertoo, että tilanne on muka muuttunut VM:n uusien lukujen valossa ja uusia leikkauksia tarvitaankin.

Kylmät luvut ovat lahjomattomia. Tästä Sipilä on tietysti kiusaantunut. Mika Lintilä on myös toivotaan, toivotaan -ministereitä. Vain ministeri Orpo näyttäisi olevan toista maata ja uskaltaa katsoa noita kylmiä lukuja.

Jos BKT kasvaa noin prosentin vuosivauhtia, se ei vielä lisää läheskään riittävästi työtä ja verotuloja sekä vastaavasti vähennä julkisia menoja. Sipilä ja Kepu näyttävät uskovan edelleen ihmeisiin ja persut peesaavat heitä tässä. Persujen kohdalla on sanottava, että heidän syntinsä on vähän pienempi, koska he eivät ylipäätään ymmärrä mitään lukuja, vaikka niistä tekisi kuinka yksinkertaisen rautalankamallin. Hallituksen leikkauslinja on nyt muuttunut toivotaan, toivotaan ja ymmärrys hoi, äly älä jätä -linjaksi. Vain Orpo on piikkinä lihassa ja hyvä, että edes yksi osaa olla rehellinen ja älyää tilanteen.

Velkaantumisen osalta Orpo on ottanut esille tärkeän asian ja se on korkoriski. Sekä julkinen talous että yksityinen talous ovat suhteellisen vakavan korkoriskin alaisina. Jo parin prosentin hyppäys koroissa, tarkoittaa valtion alijäämävajeen kasvua parilla miljardilla. Yksityisellä puolella korkojen nousu voisi leikata dramaattisesti ostovoimaa, jolloin työllisyysaste jäisi varmasti saavuttatta, koska talous on nyt voimakkaasti yksityisen kulutuksen ja rakentamisen varassa. Matala korkotaso antaa toistaiseksi näille kummallekin vauhtia, mutta siihen voi tulla äkkijarrutus, jos korot alkavat nousta. Nousuun on ehkä pari vuotta aikaa varautua, mutta tulosta siis pitäisi tulla viimeistään tämän hallituskauden lopussa. Ellei se loppu sitten tule jo ensi kesänä. Hallituskriisin eväät alkavat kovasti kasvaa.