Tällä hetkellä mulla on meneillään viimeinen työharjottelu jakso ennen koulusta valmistumista. Työpaikalle meno vaan on erittäin haastavaa jännittämisen ja pelkojen takia. Jännitän sosiaalisia tilanteita, pelkään epäonnistumista kuollakseni ja sitä etten selviydy ja tähän lisäksi vielä työharjoittelun arvioinnit jotka saa minut kauhusta kankeaksi. Nyt olen ruvennut saamaan ahdistuskohtauksia noiden pelkojen takia ja töissä käyminen on erittäin raskasta ja vaikeaa. En tiedä mitä pitäisi tehdä ettei pakonomaiset ajatukset tunkisi aina päähän heti herätyskellon soidessa aamulla. Soimaan itseäni kaikesta, lannistan itseni tavallaan ajatuksillani ja jännitys saa ajatukset juoksemaan vielä entistäkin lujempaa, joten ruokin omia pelkotilojani ja ahdistuksia niin että menen melkein toimintakyvyttömäksi. Miten te muut jännittäjät ja pelokkaat ihmiset selviätte uusista tilanteista/paikoista ?
Toisena asiana tää harjoittelu on saanut palaamaan mun pakko-oireet. Kotoa lähteminen on taas niin vaikeaa, että itkun kanssa joutuu pakkottamaan itsenä ovesta ulos. Tarkistelupakko ja pakkoajatukset tekee vaan kaikesta niin vaikeaa.
Onko kellään antaa vinkkejä noihin pelkotiloihin ja jännitykseen ? Tällä hetkellä on käytössä propral aina oikein pahoina tilanteina (joka aamu harjoittelun aikana) lievittämään noita pahimpia tärinöitä ja sykkeen nousemista. En tiedä onko tosta lääkkeestä itselleni niin kovin paljoa hyötyä, tietty se on mukavampi että kädet ei tosiaan vispaa menemään ahdistuksen aikana.
Jännitys ja turhat pelot
5
194
Vastaukset
- hellos
Onpa sulla paljon ahdistusta ja paineita ! Hae apua kouluterveydestä tai terveyskeskuksesta. Tilapäisesti pahimpiin hetkiin joku rauhoittava lääke voisi olla hyvä. Vain tilapäisesti. Niihin jää koukkuun. Terapiaan jos pääsisit, mutta se on Suomessa nopeasti mahdollista vain maksamalla itse.
Mikseivät vanhempasi auta sinua ???- Pelottavapelko
Vanhempani uskovat, et kun vaan menee ja tekee niin ahdistukset unohtaa ja pelot pitää kohdata. Kuulemma en tule koskaan pääsemään eroon mistään paineistani, jos nyt "luovutan" ja hakeudun hoitoon tai jättäytyisin pois harjoittelusta. Ja että mun pitäisi oppia kestämään "pientä epämukavuutta", vaikka tää mun tilanne on kaukana pienestä epämukavuudesta. Lääkäriin en viitsi hakeutua, koska vanhempani maksaisivat laskut siitä. Oon palkattomassa harjoittelussa eikä muualtakaan tuloja ole, joten en kehtaa. Vähän on keinot vähissä :/
- aina.löytyy.15-30.min
Totta kai on. Hengitysharjoitukset lämpimällä lattialla maaten. Niihin voi mielellään liittää hartioiden venyttelyliikkeitä.
Mm olkavarsi kokonaan pitkäksi kantapäihin päin. Sama toiselle kädelle. Se kohta joka kiristää, siinä on kipukohta. Sitä pitää toistaa.
Palleahengityksellä hartiat kantapäin päin. Sitten taas hartioita niskaan päin venyttäen.
Näistä on apua jännittäjätyypeille. Sellaisena nuo ovat auttaneet minua jo monia vuosia.
Ajatuksia voi kohdentaa johonkin mieluisaan lapsuuden maisemankohtaan. Se käynnistää piilotajuntaiset "korjauspiirit".- Toivo.Lång.Inkeroinen
Olin jonkin verran jännittynyt ja huolissani mennessäni hoitopöydälle iltaharjoitukseen. Olen suorittanut reikimeditaatioharjoitusta 10v
.
Asento 2, oikean yläraajan tulikudoksista löytyi kipeä lihasryhmä. Se oli syvällä olevia kudoksia, jotka eivät haitanneet päivällä liikkumista.
http://www.uniomystica.fi/tuotteet.php
Tästä kustannusyhtiöstä löysin netistä Lena Johanssonin kirjan > Reiki Tie Terveyteen <
Kirja on edullinen, ehkä 30 €. Sen keskiaukelta löydät opastusta kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin löytämiseen.
Kuitenkin Reikikurssit 1 ja 2 antavat hyvät tiedon harjoitusten aloittamiseen.
Ainoastaan kovalla työllä, ei hokkupokkuskeinoilla voi yksineläväkin mielen ja kehon rakenteita vahvistaa.
- ujoushaittana
Itse olin nuorempana kova jännittämään uusia tilanteita ja eniten taisi jännittää se, että toiset huomaavat jännitykseni.
Silloin ei mitään apuja saanut, lääkkeitä tai terv.hoitajien luona käymisiä.
Piti vain kärsiä ja mennä pakollisiin juttuihin mukaan.
Ajan kanssa kai auttoi, kun päätin, että enhän minä tähän kuole, jos jotain mokaan tms., ja jos kuolen niin sitten kuolen.
Enpähän kuollut ja se kova jännittäminen on jäänyt pois huomaamatta.
Sinulle on tullut kierre tuosta asiasta ahdistumiseen asti. Kokeile ajatella niin, että jos jotain mokaat niin ei se maata kaada, jos työkaverit ilkkuu tms., niin se on heidän tyhmyyttään, ei sinun.
Yleensä aikuiset työkaverit ymmärtää.
(Minkä ikäinen olet ?, ei lääkärikäynti maksa mitään alaikäiselle...ei ainakaan ennen maksanut.)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682590
- 622542
- 681752
- 241567
- 201490
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91430- 151352
- 381203
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81157- 251076