Kerron nyt omia kokemuksia ja tuntemuksia, joita olen saanut ja joutunut kokemaan viimeisten muutaman vuoden ajan ja erityisesti nyt kuluneen vuoden aikana. Ne olen itse kokenut. Niitä kukaan ei voi ottaa pois minulta. Vaikka olisi kanssani eri mieltä, ette voi toisin todistaa, koska olen itse sen kokenut, nähnyt ja tuntenut.
Olen saanut armon syntyä Kristittyyn perheeseen. Jo pienestä asti vanhempani veivät minua seuroihin ja pyhäkouluun. Välillä kävimme kylässä Kristittyjen kotona. Siitä syntyi rakkaus muihin uskon ystäviin ja sananpalvelijoihin. Tuli sellainen olo, että tässä Kristillisyydessä on toinen kotini.
Kun tulin vanhemmaksi, rupesivat synnit painamaan mieltä. Tämän Kristillisyyden ja sen nöyrien palvelijoiden kautta sain avun. He todistivat Kristusta ja hänen armotyöstään. He kertoivat sen olevan pelastuksen perusta. Yksin uskosta, yksin armosta. Omat työt vievät kadotukseen. Heiltä sain lohdutuksen. Sain kuulla todistuksen sanan siitä, että juuri minun suuren syntisen viat ja puutokset on maksettu. Ensimmäisestä viimeiseen asti. Sain voiman siihen uskoa.
Sen jälkeen olen saanut kulkea uskon tietä eteenpäin. Välillä on ollut koettelemuksia ja välillä juhlan hetkiä. Joskus on ollut helpompaa ja joskus todella raskasta.
Olen saanut käydä seuroissa, käydä kyläilemässä. Olen oppinut tuntemaan Kristityitä ystäviä. Olen oppinut tuntemaan oman paikkakunnan sananpalvelijoita hyvin. Lähetysmiehiä olen oppinut myös tuntemaan. Vanhimpien kanssa olen myös saanut keskustella ja tutustua. Kaikki nämä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, he ovat palvelleet Herraa ilolla. He ovat laittaneet oman kunnian sivuun. He ovat tahtoneet toimia Kristillisyyden ja Kristityiden parhaaksi. He eivät ole nostaneet itseään muiden yläpuolelle. Sen verran olen ollut tekemisissä lähetysmiesten ja vanhimpien kanssa, että olen saanut kuvan, että he ovat palvelijan paikalla. Eivät lainkaan pomon tai määräilijän paikalla. Saamme tuntea Kristittyjen välistä rakkautta keskenämme.
Olen saanut Kristillisyyden opettajilta neuvoja omiin asioihin. Niitä seuraamalla olen säilyttänyt uskoni. Olen saanut neuvoja, en käskyjä. Samoin Kristillisyyteen on tullut neuvoja, ei käskyjä.
Olen saanut kokea, että tässä Kristillisyydessä ei ole johtajia. On vain palvelijoita.
Olen saanut säilyttää saman lapsena saadun rakkauden muihin Kristittyihin. Heihin voin luottaa asiassa kuin asiassa. Jos itselleni tulee joku ongelma, Kristillisyydestä löytyy myös apu. Rakkaus on myös seurakunnan palvelijoihin eli saarnaajiin.
Oma kokemus on, että olen saanut tämän Kristillisyyden kautta kaiken, mitä suinkin vain elämältäni tarvitsen. Usko sydämellä ja pelastus armon ansiosta. Saan neuvot vaikeisiin asioihin. Olen saanut uskovat ystävät ja lähipiirin. Olen löytänyt Hengellisen kodin, jossa Jumalan Sana puhtaasti julistetaan.
Miksi tämä pitäisi jättää? Olen itse kokenut, että mitään ei puutu. Puhdas Raamatun mukainen oppi, ystävät, koti.
En todellakaan tahdo lähteä sieltä, mistä olen saanut Hengen ja elämän. Siellä olen, uskon ja pysyn.
Valitettavasti olen todennut, että kaikille ei enää koti kelpaa. Jotkut ovat lähteneet reppureissaajiksi kuolleeseen kirkkoon. Heitä kohtaan käy sääli. Rukoukset lähtevät heidän puolestaan Taivaan Isälle.
Olen itse huonoina hetkinä kuunnellut uuden yhdistyksen saarnoja. Olen todennut, että niissä on väärä Henki. Ei ole enää ELÄVÄ Jumalan Sana sieltä kuultavissa.
Nyt olen ollut tekemisissä joinain arki-iltoina uuden yhdistyksen jäsenten kanssa. He ovat väitelleet tilanteita, joissa olemme tavanneet. Ennen he ovat tulleet iloisesti juttelemaan. Nyt he lähtee karkuun. Eivät jää juttelemaan. He eivät luo katsekontaktia.
Ja tuo on useampi henkilö, joka niin tekee ja ovat uuden yhdistyksen jäseniä.
Eli yhteenvetona tästä Kristillisyydestä en halua päästää irti.
Olen saanut armon syntyä Kristittyyn perheeseen. Jo pienestä asti vanhempani veivät minua seuroihin ja pyhäkouluun. Välillä kävimme kylässä Kristittyjen kotona. Siitä syntyi rakkaus muihin uskon ystäviin ja sananpalvelijoihin. Tuli sellainen olo, että tässä Kristillisyydessä on toinen kotini.
Kun tulin vanhemmaksi, rupesivat synnit painamaan mieltä. Tämän Kristillisyyden ja sen nöyrien palvelijoiden kautta sain avun. He todistivat Kristusta ja hänen armotyöstään. He kertoivat sen olevan pelastuksen perusta. Yksin uskosta, yksin armosta. Omat työt vievät kadotukseen. Heiltä sain lohdutuksen. Sain kuulla todistuksen sanan siitä, että juuri minun suuren syntisen viat ja puutokset on maksettu. Ensimmäisestä viimeiseen asti. Sain voiman siihen uskoa.
Sen jälkeen olen saanut kulkea uskon tietä eteenpäin. Välillä on ollut koettelemuksia ja välillä juhlan hetkiä. Joskus on ollut helpompaa ja joskus todella raskasta.
Olen saanut käydä seuroissa, käydä kyläilemässä. Olen oppinut tuntemaan Kristityitä ystäviä. Olen oppinut tuntemaan oman paikkakunnan sananpalvelijoita hyvin. Lähetysmiehiä olen oppinut myös tuntemaan. Vanhimpien kanssa olen myös saanut keskustella ja tutustua. Kaikki nämä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, he ovat palvelleet Herraa ilolla. He ovat laittaneet oman kunnian sivuun. He ovat tahtoneet toimia Kristillisyyden ja Kristityiden parhaaksi. He eivät ole nostaneet itseään muiden yläpuolelle. Sen verran olen ollut tekemisissä lähetysmiesten ja vanhimpien kanssa, että olen saanut kuvan, että he ovat palvelijan paikalla. Eivät lainkaan pomon tai määräilijän paikalla. Saamme tuntea Kristittyjen välistä rakkautta keskenämme.
Olen saanut Kristillisyyden opettajilta neuvoja omiin asioihin. Niitä seuraamalla olen säilyttänyt uskoni. Olen saanut neuvoja, en käskyjä. Samoin Kristillisyyteen on tullut neuvoja, ei käskyjä.
Olen saanut kokea, että tässä Kristillisyydessä ei ole johtajia. On vain palvelijoita.
Olen saanut säilyttää saman lapsena saadun rakkauden muihin Kristittyihin. Heihin voin luottaa asiassa kuin asiassa. Jos itselleni tulee joku ongelma, Kristillisyydestä löytyy myös apu. Rakkaus on myös seurakunnan palvelijoihin eli saarnaajiin.
Oma kokemus on, että olen saanut tämän Kristillisyyden kautta kaiken, mitä suinkin vain elämältäni tarvitsen. Usko sydämellä ja pelastus armon ansiosta. Saan neuvot vaikeisiin asioihin. Olen saanut uskovat ystävät ja lähipiirin. Olen löytänyt Hengellisen kodin, jossa Jumalan Sana puhtaasti julistetaan.
Miksi tämä pitäisi jättää? Olen itse kokenut, että mitään ei puutu. Puhdas Raamatun mukainen oppi, ystävät, koti.
En todellakaan tahdo lähteä sieltä, mistä olen saanut Hengen ja elämän. Siellä olen, uskon ja pysyn.
Valitettavasti olen todennut, että kaikille ei enää koti kelpaa. Jotkut ovat lähteneet reppureissaajiksi kuolleeseen kirkkoon. Heitä kohtaan käy sääli. Rukoukset lähtevät heidän puolestaan Taivaan Isälle.
Olen itse huonoina hetkinä kuunnellut uuden yhdistyksen saarnoja. Olen todennut, että niissä on väärä Henki. Ei ole enää ELÄVÄ Jumalan Sana sieltä kuultavissa.
Nyt olen ollut tekemisissä joinain arki-iltoina uuden yhdistyksen jäsenten kanssa. He ovat väitelleet tilanteita, joissa olemme tavanneet. Ennen he ovat tulleet iloisesti juttelemaan. Nyt he lähtee karkuun. Eivät jää juttelemaan. He eivät luo katsekontaktia.
Ja tuo on useampi henkilö, joka niin tekee ja ovat uuden yhdistyksen jäseniä.
Eli yhteenvetona tästä Kristillisyydestä en halua päästää irti.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Aamenta sanoen
Ei teillä sinulla ja aloittajalla ole tullut mieleen , että kuuliainen
pitää olla Jumalalle ei kristillisydelle, ja Jeesukselle Jumalan
Pojalle, joka on meidän Herramme.
-
Tyypillinen kertomus, jossa käy selväksi, että Jeesuksen käsky koko maailman evankelioimisesta Kristukselle, on jäänyt täysin vaille huomiota.
Totta kai tuttujen samoin ajattelevien seurassa on kiva tehdä matkaa ja ryystää kahvia, kun ei välitä toisten pelastuksesta.
Silloinhan usko vasta joutuu koetusten alle kun uskotaan mitä Jeesus opettaa, kun pakkaat laukkusi ja lähdet Afrikkaan viemään evankeliumia Kristuksesta.
Jumala johti jo heti alussa Kristus uskoon kääntyneitä juutalaisia kaikkialle välimeren ympäristön maihin viemään evankeliumia. Osa juutalaisista oli kuin tämän päivän esikoislestadiolaiset pahimmillaan ovat, varmoja siitä että evankeliumi kuuluu vain juutalaisille. Jumalalla oli konstinsa, jolla tämä juutalaisuutensa ympärillä pyörivä kansa saatiin lähtemään lähetystyöhön nyös pakanakansojen keskuuteen. Mm. Johannes kuoli nykyisen Turkin alueella. Jerusalemi ja juutalaisten temppeli siellä Araonan puimatantereella hävitettiin maan tasalle. Lopulta noin 0130 jKr juutalaiset karkoitettiin lopullisesti rakastamiltaan juurilta. Jerusalem kynnettiin härkävankkureilla pelloksi ja maa nimitettiin Syyria palestiinaksi.
Näin siinä lopulta käy jos rakastuu maaperään (yhdistykseen) jolla asuu, ja hylkää Kristuksen lähetyskäskyn ja rakkauden kaksoiskäskyn, rakastaa kaikkia lähimmäisiään.
Näin vastaa ekumeeni esikoinen, vailla totuutta.
Aloittajalle:
Mikä sinä olet yleistäen tuomitsemaan kirkkoa?
Kerro muutama konkreettinrn esimerkki Esikoisten " väärästä hengestä "?
Eli yhteenvetona: Kirjoituksessasi erittäin hyvä rakkaudellinen alku, mutta lopussa tuomion henki.
Juuri näin. Kaunis kuvaus omakohtaisesta uskosta ja matkasta. Ainoa heikkous on että väittämiä ei perustella. On kirjoittajalta varsin näppärää heti alkuun ilmoittaa että "Vaikka olisi kanssani eri mieltä, ette voi toisin todistaa..." eli suojaudutaan itse kehitellyn "totuuden" taakse ja samalla roiskitaan kritiikkiä ja tuomioita vaivautumatta itse todistamaan väittämiään. Aikamoinen olkinukke kyhäelmä siis.
Kultareunainen, meille kaikille esikoislestadioilaisille satoja kertoja kuultuna jo niin tutuksi tullut, kuvaus uskoon ja seurakuntaan kasvamisesta vielä menettelee jonkinlaisena johdantona. Kuitenkin kokonaisuskottavuuden kannalta toisten kristittyjen kritisointi odottaa perusteluja. Niitä jään mielenkiinnolla odottamaan.
Kiitos kuitenkin kirjoituksestasi.
Aivan kuin oma kokemukseni!! En vain osaa noin selvästi sitä tuoda esiin. Kiitos aloittaja että kirjoitit uskoisin että monen tuhannen ihmisen kokemuksen.
Oma hengellinen kehitykseni on osin samanlainen, osin erilainen, jokaisellahan on omanlaisensa elämä vaiheineen. Lopputulemas kuitenkin sama, tässä kristillisyydessä pysytään eikä lähdetä vieraille vesille. Olen myös jonkin verran kuunnellut uuden yhdistyksen saarnoja, niissä kalskahtaa vieras ääni, vaikka ei kuuntelisi edes sanoja, tämä äänensävy on jotensakin kammottava vieraudessaan.
Meikä kaveeraa uuden yhdistyksen tiettyjen jäsenten kanssa, niitten joitten kanssa tuli ennenkin kaveerattua, mutta kontaktit tuppaa harveneen, ei ole itsellä samaa intoa kuin ennen. sillä on epävarmaa, saako siinä kanssakäymisessä toiselta elämän vettä ja taivaan tulta ja onko itselläkään muuta annettavaa toiselle kuin kovuus, ilkiät sanat ja pilkka.
Kiitoksia aloittajalle!
On aina syytä iloita, jos joku löytää paljon hyvää elämästään. Kaikkein tärkeintä on löytää Jeesus Kristus elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi.
Joskus voi tapahtua niinkin, ettei "säilytä uskoaan" neuvoja seuraamalla. Joku voi tulla Jeesuksen Kristuksen löytämäksi juuri siellä, missä on - olivatpa elämän kuviot mitä tahansa.
Sana ja vain SANA on tärkeä - kunpa voisimme iloita yhdessä siellä ja täällä kaikista niistä, jotka kuuluvat Jeesuksen Kristuksen maailmanlaajuiseen kirkkoon, jonka rajoja emme voi silmämääräisesti määritellä ja ymmärtää!
ei kukaan itse säilytä uskoaan, edes puolta sekuntia, vaan Jumala ylläpitää meissä antamansa uskon.
Kaunis kirjoitus aloittajalta,paljon kiitoksia.
Aloittajan kanssa sydämeni ja kokemukseni aivan samat jokaisessa asiassa. Tässä Henki vastaa Hengen kanssa . Kiitos aloittaja olet hyvin tuonut asiat esiin js tömä on sitä oikeaa kristillisyyttä ja se seurakunta jonka Jeesus perusti. Lukittujen ovien takana. Tässä elävässä kristillisyydessä minäkin olen hengen ja elämän saanut ja siihen on tarvittu Pyhän Hengen omaavia joilka on valta todistaa synnit anteeksi. . 8nautuuden tuntomerkkiä josta ei yksikään saa jäädä uupumaan. Rukoushuoneilla kaikuu elävä ja autuaaksi tejevä sana. Olen päässyt lain kanteista armoliittoon jonka junala on valmistanut pojassaan. Tulkaa rukoushuoneille ja paetkaa eriseuraa.
Aamenta kaikilta olsin.voin yhty aloittajankirjoitukseen.
Älä peljästy kuolleenuskon kantajat ärähtävät jeti kirjoitukseesi Vihollinen on suunnattoman kateellinen näistä elävän kristillisyyden kokemuksistasi. Tiedän tarkalleen heidän kateudentunteensa sillä olen itsekin ollut heitä ennen uudestisyntymää
"OLIN HEITÄ"
-
Sinäkään et puhu muusta kuin kristillisyydestä, oletko huomannut
että se ei pelasta ketään , vaan Herra Jeesus Kristus. Tekee sen.
-
Oletko uudestisyntynyt vasta, lähivuonna ?
Minä uudesti synnytin jo 1962. n.55 vuotta sitten nyt olen 71.
ja synnyin 1945 kristyttyyn kotiin, sain oman uskoni -62 ,.
-
Niinkuinsanoin heti ärähtivät kuolleenuskonkantajat Älä sinä kyntömies puutu taas eelävien juttuihin. Kerroin että olen syntynyt uudesti ja se saa riittää sinullekin kaikki kristityt jotka sinut tuntevat huomaa että olet menettänyt elävän uskosi jos joku muuta sinusta väitä on samassa kuolleessatilassa kanssasi
En minä mistään kuolleesta uskosta puhunut , vaan siitä että
rakkaudella voi saada Kristuksen uskon . joka kantaa yli kuole- man virran. ja lopuksi saavuttaa paratiisin ja taivaan.
-
ei ole ymmärrykses sen parempi.
-
Teuta tietää koska on uudestisyntynyt, mutta ei tiedä koska usko on muuttunut kuolleeksi.
Minä en saanut Henkeä ja elämää esikoislestadiolaisuudesta, sain sen Sanasta. Minulle oli hyvin raskas ja kivulias vaihe ennen uudestisyntymistä, ennen kuin sain armon uskoa.
Henki, elämä ja totuus on Tiellä. Jos haluaisin, sydämeni sanoisi, että pysyn esikoislestadiolaisuudessa, siinä yhteisössä, niin minun pitäisi päästä uudestaan ahtaasta portista, nöyrtyä näihin sakramentteihin ja Lapin oppeihin. Kuuntelen sitä ääntä, minkä ohjauksessa olen, siis Pyhän Hengen ääntä - ja Sanaa.
Uskon saatuani kävin Rukoushuoneilla, mutta siellähän vasta sitä ylenkatsetta ja hengellistä ylpeyttä esintyy - seurakuntalainen seurakuntalaista kohtaan. Osataan muka katsoa, että "tuo ei ole oikeassa uskossa", ja siksi ei edes tervehditä!
Jos olen minä mukamas hyvin tietoinen siitä, mikä on oikea Tie, ja miten siellä kuljetaan, niin aloittaja tuntuu olevan todella vahvassa uskossa omiin ymmärryksiinsä, omaan hengelliseen ylpeyteensä, toiset uskovat poissulkien oikeasta uskosta. Aloittaja osaa päättää ja tietää "oikean hengen". En usko, että hän sen osaa tehdä, hänelle on vain sanottu niin, ja siihen hän uskoo.
Oikea seurakunta ja oikeat uskovat eivät ole vain Rukoushuoneilla, sillä Raamattu sanoo: "Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden" ihminen pelastuu, siinä seurakunnassa, jossa Hän elää ja vaikuttaa.
Aamen!
Olen vuosikausia käynyt rukoushuoneella isoissa seuroissa siellä sun täällä. kertaakaan en ole nähnyt että jotain ei tervehdittäisi, paitsi enhän itsekään tervehdi kaikkia jos on satoja tai kymmeniä ihmisiä koolla, ei kerkiä ja se tuntuu niin hankalalle tervehtiä massoittain, tuntemattomia. olisiko kyse tästä että on odotettu nurkassa että itseä tultais tervehtiin ja kun näin ei ole käynyt, tulkitaan se ulos sysimiseksi. siinä rietas on kääntämässä katsantokannan nurin, valheen henki leijuu vahvana ilmassa ja sitä tekee itselleen väärän todistuksen muista, hekin voi aatella että jaa, toi on tuolla itsekseen eikä tahdo tervehdellä meitiä.
Jos on tavannut ehtaa ylönkatsetta, pitää muistaa että ruksalla on porukat kaikissa sieluntiloissaan, on langenneita ja helmasyntiensä vallassa olevia, jos helmasynti on ylönkatse ja ylpeys ja kovuus niin kyllähän se näkyy naamasta ja kuuluu sanoissa, täytyy myöntää että olen itsekin ryvettynyt näissä paheissa. ja kun sen jälkijättöisesti huomaa, tuntuu itsestä tosi pahalta, että tällaisetko ovat uskoni hedelmät, tätäkö on pyhityksen tieni?
Ainakin Lahden rukoushuoneella eräät Esikoislestadiolaiset ovat kieltäytyneet tervehtimästä Esikoisiksi tms. tulkitsemiaan ihmisiä Jumalan tervehdyksellä sanomalla, että emme tervehdi vuohia. Nämä henkilöt painivat ihan omassa sarjassaan.
jos näin on, heitä pitää neuvoa ja ohjata. "Neuvokaat teitänne keskenänne", eikä tyytyä vai kauhistelemaan takanapäin. Se on velvollisuus josta ei saa laistaa.
Kävin ahkerasti seuroissa ennen kuin sain uskon. Kukaan ei hyljeksinyt, mutta minä olin arka tervehtimään, ottamaan kontaktia, sillä en halunnut, että luullaan, että minä olen oikea uskonveli.
Uskon saatuani olin vielä useimmin Rukoushuoneella, seuroissa, kanssapuheissa, palvelutehtävissä. Pikku hiljaa lisääntyi se huomio, että vaikka itse olen menossa tervehtimään lähellä olevaa, niin hän melkein käänsi selkäänsä minulle, ja jos tervehti, niin katsekontaktia ei tullut, tervehdys oli tyyliä "malantrv". Joskus sanoin, että "Hei, olen täällä!"
En halua yliarvostaa itseäni, ja/tai tyrkyttää olemuksellani ja puheillani joukkoon, joka haluaa olla tekemisissä vain niiden kanssa, joilla on seurakunnan todistus (ahkera anteeksipyytäjä) itsestään.
Hyvä oli avauskirjoitus.
Ei kannata olla millänsäkään näiden "oppineiden" kommenteista.
Varsinkin tämän YLIMESTARI teuta01:n kirjoitelmat ja vastaukset kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa. Silläkin uhalla että hän joskus asiaakin kirjoittaa.
"samatmietteet"
-
Kiitos nimityksestä , en olekaan saanut ennen olla ylimestari,
Vaikka ei se tunnu yhtään hyvälle . Kysyn kuitenkin sinulta
Kristillisyyskö sinut pelastaa.? minut pelastaa Jeesus Kristus.
JUMALAN Poika ..
-
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/kristillisyys
Eikö uskosi pelastakaan sinua?
JEESUS PELASTAA SINUT! ... Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.".
Aloittajalle:
Rukoillaan yhdessä, että Jumala kuljettaa sinutkin jonain päivänä sen ahtaan portin läpi ja pääset nauttimaan armosta täysin vapaana.
...niin SINUTKIN ei SINUT......
Hyvä on SINUN kommentoida ja esittä rukoustoiveita, kun sanomasi perusteella katsot olevasi portin paremmalla puolella.
Mites se puplikaani taas rukoilikaan..
ole minulle syntiselle Armollinen. . .
-
Sinutkin.. Näin olen saanut kokea, että portista olen saanut käydä.
Aloittajan kirjoituksesta paistaa läpi, että henkilökohtainen usko perustuu ehkä toistaiseksi vielä enemmän seurakunnassa hyväksytyksi tulemiseen, kuin armon varaan uskomisen.
Kiitos Herra, etten ole kuin tuo ei-esikoislestadiolainen.
Aloittajan kokemuuksin voi varmasti kaikki uskovat yhtyä, mutta lopussa paljastuu kammottava asia: häneltä on silmät sokeutuneet huomaamaan, että kristillisyys ei ole enää sama.
Vanha ei enää kelpaa, Lapista käsin on aloitetti kristillisyyden parantaminen. Yhdistyksen nimi ja rukoushuoneitten seinät ovat entiset, mutta kaikki muu onkin muuttunut.
Kaiken aikaisemman kokemasi tilalle on tullut uusi oppi. Vanhat muistelijat ovat nykykäsityksen mukaan vanhanliiton miehiä.
tiedustelisin mikä tämä uusi oppi on, kun itse en ole huomannut.
Oppi sakramenteista, maistraatti vihkimiset yms.. Etkö tosiaan ole huomannut?
SUURIMMALLA OSALLA MEISTÄ on samankaltainen lapsuus kun avaajallakin. OLemme kuitenkin JUmalan armosta saaneet käsittää sen vanhurskauden joka tulee USKON KAUTTA HERRALTA JEESUKSELTA AIVAN LAHJAKSI.
Tällöin on silmät avautuneet, ja olemme nähneet avoimin silmin tuon kaiken omanvanhurskauden rakantamisen, joka vaivasi esikoislestadiolaisuutta.
Tämä omavanhurskaus näkyi erityisesti väärässä seurakuntaopissa joka piti ja pitää edelleenkin esikoislestadiolaiset kristityt irti Kristuksen maailmanlaajuisesta kirkosta erillään, omahyväisyyteen, itseriittoisuuteen ja yhteisöön itseensä käpertyneenä. Liikkeen johtajien status, (omnipotentti kaikkivaltius koko seurakunnan ylitse), on sairas ja täysin mädäntynyt. Valtapyramidi on kääntynyt kärki alaspain, liike nojaa opillisesti ainoastaan kahteen ruotsalaiseen, vahvuuteen sairastuneeseen mieheen joilla on keskitettynä kaikki valta liikkeessä.
Plus , Kaste ,Rippikoulu , vielä ei ole siunattu hautaan vainajaa
mutta ei varmaan mene kauan (näistä on kirjoitettu jo 2011 alkaen)
jopa ehkä kauemmin. .
-
Kun tiedämme että Ameriikassa on vapaakirkko, joka tulisi tännekin
olemme siinä riepotuksessa mitä ei olisi kaivattu, yhtään ei vähäkään
ei missään tapauksessa , valitettavasti se Calvinin jäänne eikä
lutherin. jonka nimestä on vain nimi kirkon nimessä.
-
kyllä mutta ei se ole uutta, siinä mielessä että viimeisen 1000 vuoden aikana elävä kristillisyys Euroopassa on ollut monessa muodossa ja toiminut tavalla jos toisella, näissäkin asioissa. Eli vaikka kopsaisi toimintamalleja pelkästään keskieuroopasta, kaikkea löytyy mitä kristityt ovat kokeilleet ja koetelleet satojen vuosien saatossa, kaikki käy, miksi tunkea itseään 2000-luvun luterilaiseen muottiin?
Raamatun mukaan ei ole mitään estettä noille toimille. Kirkossa ja rukoushuoneilla voi hyvillä mielin toimittaa sakramentit ja siunata avioliittoon maistraatissa vihityt parit.
Raamatun mukaisuudesta en tiedä mutta maallisetlait kyllä sallivat. Kristityt eivät kuitenkaan näin toimi.
kitaramies tuu jeesaamaan, ei tämä taas muuten lopu
Kaunis kirjoitus , mutta muutamalla lauseella toit julki sydämmesi.
Seurakuntaa seuraamalla, tuomiohengellä, lähetyskäskyä polkemalla.
Jumala sinulle antakoon voimaa ja tarpeelliset koittelemukset että roikut aoinoastaan kristuksen sovituksessa ja hoidossa.
SEURAKUNTASEURAA. Muutama lause se sinunkin kuollutuskosi paljastI
Mistä useampi on saanut päähänsä, ettei aloittajalle ole lähetyskäsky tärkeä, koko maailma voi lukea hänen uskostaan tuosta kirjoituksesta, taitaa olla raamattu lukematta tai liian karvas jonkun uskolle, kun siellä aivan selvästi sanotaan esim. Joka teitä kuulee se minua kuulee ja Paavali kirjoittaa: seuratkaa minua, jopa kuvainnollisesti ehkä silmänsä olisivat Paavalille antaneet sekä monet muut kohdat jotka osoittaa aivan selvesti, että meidän tulee olla opettajille kuuliaiset eli seurakunnalle, ymmärrän kyllä, että kovalta tuntuu, kun on rikkonut näitä Jumalan sanan neuvoja vastaan.
Mähän sanoin et kuollutusko ja värä jumallilsuus heti ärähtää kun heillä itellään ei ole näitä uudestisyntyneiden kokemuksia Piti kirjootella omistakokemuksista eikä haukkua toisten
niinpä juuri kristityn ilo ei ole kuolleelle uskolle mitään sillä ei vihollinen omia kiusaa pelkkä armo mutta jollette te anna anteeksi niin ei minun taivaallinen isänikään anna anteeksi te mitä te täällä sidotte on sidottu siellä ja mitä te täällä päästätte on päästetty taivaassa
Mikä ilo teillä on, jotka ette Kristuksen lunastustyöhön usko? Uskotte vain yhdistyksenne "vain me"- valehtelijoita. Miten tällä tavalla voi yleensä eksyä?
Tuollainen yhdistys- höpinä on selkeästi Jumalan pilkkaamista ja Kristuksen työn tyhjäksi tekemistä.
Joh. 3:14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
Joh. 3:15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.
Yhteen asiaan kiinnitin huomioni. Kirjoitit sanan Kristillisyys isolla kirjaimella. Joka kerta. Onko se sinun uskosi kohde, vai onko sinulla kenties jokin muu ajatus, miksi kristillisyyttä pitää korostaa näin.
Tiedän kyllä vastauksen, ja se on, että muuten ei pääse taivaaseen, kuin uskomalla, kuten tässä Kristillisyydessä opetetaan. Se oppi on vaarallinen, yksisilmäinen ja poisleikkaava juutalaiskristillinen oppi.
Älä jaksa vääntää, suurin osa teistä tietää, Teukka ainekin, vaikka leikki tietämätöntä, kristillisyys on yhtä kuin Kristuksen ja apostolien oppi pyhässä raamatussa.
Kyllä jaksan, teidän seurakuntajumalien kanssa juuri pitää jaksaa vääntää. Ehkä joskus ymmärrätte.
Ensin sanon , että kirjoitin vain nm.teuta sinisellä en mitään muuta
jos tuli mieleen että olin käyttänyt muuta nm. En ole
-
Kristuksen ja Apostolien oppi on Pyhässä Raamatussa kristillinen .
se ei ole kritillisyys., siinä ero..
-
Minäkin olen saanut kristillisyydestä eli Jumalan Sanasta neuvoja,opetuksia,myös varoituksia.Uskon,että meillä jokaisella on välillä omavanhurskauden,ylpeyden jne.syntejä yllin kyllin,mutta aina on saarnattu,että pitäisi tehdä vain omista vioista parannusta,vai onko näin?
Aloittaja kirjoittaa:
"Olen itse kokenut, että mitään ei puutu. Puhdas Raamatun mukainen oppi, ystävät, koti"
Oletko todellakin sitä mieltä, että oppi on puhdas ja Raamatun mukainen?
Ovatko seuraavat seikat mielestäsi Raamatun mukaisia:
- nykyiset johtajat saavat aivan uusia Pyhän Hengen ilmoituksia, jotka on kaikkien hyväksyttävä
- autuuden ehdoksi asetetaan kuuliaisuus herätysliikkeen johtohenkilöitä ja heidän neuvojaan kohtaan,
- julistetaan, että vain tässä herätysliikkeessä on mahdollisuus tulla autuaaksi
- pelastuksen edellytykseksi asetetaan seurakunnan todistus, näkyvästä seurakunnasta tehdään ehdottoman keskeinen asia vastoin kirjoitettua sanaa
- Evankeliumi, eli sana ja sakramentit eivät yksin riitä, vaan tarvitaan toiselta Esikoislestadiolaisuuteen kuuluvalta ihmiseltä Pyhän hengen julistus, joka saa aikaan oikean uskon
Lähes jokaisella lahkolla ja herätysliikkeellä on omat, usein hyvin kyseenalaiset keinot, joilla rakennetaan autuuden ehtoja ja sidotaan ihmisten omiatuntoja. Nämä ovat Esikoislestadiolaisten keinoja. Muitakin löytyy, mm. pukeutumiseen liittyvät seikat.
Hyvät separatistit voisitteko ystävällisesti antaaa esimerkkejä ettekä vain yritä johtaa ihmisiä harhaan?
Perustelkaa väitteenne uuden yhdistyksen väärästä hengestä.
Kaikki ymmärtää mistä on kysymys - epärehellisillä väitteillä aihettaa hämmennystä.
Eriseura on syntiä. Siispä metsätokka vailla isäntää eli seurakunnan Herraa ei ole oikea Jeesuksen perustama seurakunta vaan rietas on siinä pettänyt kavaluudella pitämään itseään jonakin ja toisia halveksimaan. Saastaisella sydämellä yritetään kelvata jumalalle.
Saastaisella sydämellä on kelvattava - vai onko riepuskalla jotain muuta Jumalalle tarjottavana?
Jesaja 66:
"1. Näin sanoo Herra:
-- Taivas on minun valtaistuimeni,
maa on koroke minun jalkojeni alla.
Millaisen talon te minulle rakentaisitte,
millaisen asuinsijan?
2 Kaiken tämän on minun käteni tehnyt,
niin nämä ovat syntyneet,
sanoo Herra.
Köyhää minä katson, köyhää,
hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa."
Mitä muuta voimme sanoa, kuin "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!"
Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.
Yritä sinä vain kelvata saastaisella sydämelläsi.
Aloittaja on siis kasvanut pullossa.
EI minkäänlaista vertailukohtaa mihinkään sen pienen pullon korkin takana, ei edes lasiseinää vaan tumma pullo ettei läpikään näe mitä mailmalla on tekeillä ja minkä kokoinen se Jumalan luoma kokonaisuus mahtaa olla!
Vain pullon sisällä olevat sallitut lelut ja leekot on leikkivälineinä, ei edes Raamattua vaan seurojen puheet pakkosyötteenä aamusta iltaan.
ja lopputulosta sitten luemme näiltä sivuilta.
ei kitaraa ei kravattia ei maalia reessä ei verhoja ei ylänappia ei vetoketjua eikä varsinkaan korvanappia.
Ajatelkaa, Kaikkivaltias Jumala loukkaantuu noista kiinalaisista halpatavaroista ja arkitavaroista!?!?
"voiko enää "
-
sokeampi olla , Kun Aabrahammin palvelija lähti käskystä hakemaan
IIsakille vaimoa , meni hän kammioon jossa Aabraham säilytti varoja
ja otti sieltä kulta ja hopea koruja , joita sitten jakoi seuraavasti ..
Rebekka sai kultaisen nenärenkaan puoli sekeliä. ja kumpaankin
käteen rannerenkaan jotka oli 10 sekeliä kappale.
-
Muita ei mainita, mutta Repekan Äidille ja veljelle hän antoi arvokkaita
lahjoja sekä hopeaa että kultaa, Ei nuo silloin ollut mitään syntiä. Eikä
niitä karsastettu mitenkään. Samoin kuin mooseksen aikana Israelin
naiset saivat, Egyptiläisiltä paljon koruja. Joiden saanti oli Jumalan
tahto heille.
-
Esikoislestadiolaiset eivät useinkaan täällä vastaa itse asiaan vaan kuittaavat selvät kysymykset muutamilla heitoilla tai eivät vastaa lainkaan jos tulee liian kipeitä kysymyksiä.
Aloittaja tuskin on perehtynyt raamattuun ja Lutheriin kovinkaan perusteellisesti. Lapsesta saakka kun ihmiselle syötetään kyseenalaisia asioita, niin siitä on vaikea irtautua varsinkaan jos ei koskaan uskalla mitään kyseenalaistaa ja sosiaaliset suhteet tuovat suuren turvallisuuden tunteen kuten aloittaja antaa ymmärtää.
Jossakin kommentissa kerrottiin, että on kuunnellut Esikoiset ry:n saarnoja ja Henki ei ole enää sama. Aivan samoin, Luther uskonpuhdistuksen aikana alkoi julistamaan yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden -sanaa, niin silloin katolilaiset sanoivat "ei ole enää sama Henki" ja tuomitsivat Lutherin armo-oppeinensa. Tässä on ihan samasta uskonpuhdistuksesta kysymys. Pitkällisen lakihenkisyyden jälkeen lestadiolaisten lakihenkisyyttä puhdistetaan. Kiitos Herralle !
Itseasiassa me Esikoiset olemmekin niitä viskimen käyttäjiä.
OLET VARMASTI OIKEASSA , me olemme hokanneet sen jo.
ajat sitten Katolinen kirkko olisi lahdannut Luthrin mielellään
mutta Paavi tarvi niitä ääniään ja siksi ei voinut sitä tuomita
-
Viskin on ja pysyy Jeesuksen kädessä. Me Esikoiset ry:ssä(kään) emme ole viskimen käyttäjiä, me olemme JEESUKSEN todistajia. Evankeliumin ilosanoman kuuluttajia ja kutsukorttien jakajia Karitsan suurelle Ehtoolliselle joka alkaa Jumalan luona taivaassa.
Hallelujaa!
Ilm. 22:16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
Ilm. 22:17 Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!"
Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!"
Ja joka janoaa, tulkoon,
ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
Aamen.
Matt. 3:10 Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
Matt. 3:11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; ...
*) hän kastaa teidät
1. Pyhällä Hengellä
2. ja tulella.
Matt. 3:12 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja ...
1. kokoaa nisunsa aittaan,
2. mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Jeesuksella on siis viskin, jolla ruumenet ja jyvät erotetaan toisistaan.
Sitä valtaa ei ole annettu kenellekkään ihmiselle. Ja syynkin me ymmärrämme hyvin.
Joh. 5:26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
*) Joh. 5:27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
Tämä olkoo lohdutuksena jokaiselle, joka on joutunut ymmärtämättömien ihmisten tuomitsemaksi. Ihmisten tuomiot pitää ja saa rauhassa jättää kaikki omaan arvoonsa.
Emme tiedä varmasti Roomalaiskirjeen kirjoittajaa, mutta työn jälki viittaa Apollokseen.
xxxx
Room. 8:31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Room. 8:32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Room. 8:33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
Room. 8:34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
Room. 8:35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Room. 8:36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."
Room. 8:37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Room. 8:38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
Room. 8:39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Täällä lisää kokemuksia pitemmältäkin ajalta.
http://www.hakomaja.net/hoitokokoukset/sensuroitu-tv-ohjelma?start=1
No ompa juttuja, ropakantaa
Tämä lestadiolaisten USKONNOLLISUUS on jotain niin hirveää, jossa olen itsekin opin saanut. Ensin tulevat vaatimukset ja kyllä se armokin siellä on, mutta vaatimukset ovat aina olleet ykkösasemassa ja se esikuva. Kauhea "pelko" siitä mitä joku toinen lestadiolainen sanoo kun näkee taloudessani (radion, kukkia, tauluja tms.) puhumattakaan siitä, mitä joku toinen lestadiolainen sanoo, kun näkee päälläni jotain niin sopimatonta, kuin miehillä solmion, sormuksen, epäsiistit hiukset, tai naisella, hiukset auki, liian lyhyet hiukset, farkut jalassa, liian lyhyt hame, lista on loputon ja lisää tulee. Tehdään itse sääntöjä jotka eivät perustu raamatun sanaan ja pelätään mitä joku kanssamatkustaja sanoo, eikä pelätä Jumalan vihaa uskonnollisuudesta ! Kun usko syttyy sydämelle, niin vaatimukset jäävät ja esikuvaksi tulee Kristus itse. Muuta esikuvaa ei ole. Tämä on taas minun "kokemukseni", että sydämen ympärileikkauksen jälkeen kaikki, kaikki vaatimukset jäävät ja tahto seurata Vapahtajaa jää jäljelle. Kaikki turha myös pikkuhijaa karisee pois Hänen seurassa. Täällä "huutaminen" ei vie meitä lähemmäs Kristusta, jos täällä toitotetaan kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Käytä rakas ystävä tämäkin aika, jonka täällä kulutat, huutaen kuka on oikeassa, evankeliumin sanan eteenpäin viemiseen. Se on varmasti kaikkien halu, kun on saanut tuntee, että on syntisistä suurin ja kuitenkin armahdettu, kertoa siitä lähimmäisellekin. Eikö meillä pitäisi jo Jeesuksen jättämän käskyn jälkeen "rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi", lähteä toteuttamaan tätä käskyä, jos rakastamme lähimmäistemme kuolemattomia sieluja.
Minun herätys on myös kulkenut tuon tien kautta uskoon. En siltikään tarvitse muuta seurakumnaa. Tässä Esikoislestadiolaisessa seurakunnassa minä niinkuin monet monet muutkin olemme Kristuksen Kirkossa ja seurakunnassa jossa on kaikki tarpeellinen- Sana ja Sakramentit.
Oulun lestadiolaisuus on eri ryhmää, ollut jo vuodesta 1902 saakka.
huhmitävääntöä 29.3.2017 9:37 Valitettavasti olet oikeassa, paljon turhaa vääntöä ja kahlisevaa isäin sääntöä. Nyt meillä on kuitenkin Esikoiset ry, jossa tällaisia sääntöoppeja pyrimme välttämään.
vaitovainen, olen Esikoiset ry:n jäsen ja iloinnut, että olen saanut kuulla Sanaa, jossa Kristus on keskiössä ja Häntä kirkastetaan Pyhän Hengen valossa - uskonnollisuus on poissa.
Oulun juttu oli selvitys toiseen avaukseen. Jossa puhuttiin Oulusta.
huhmitävääntöä
29.3.2017 17:19
Vastaus oli sinulle.
Ja oikeassa tosiaan olit kuten aiemmin totesin.
Aloittaja pitää kiinni Kristillisyydestään ja pääsee varmasti perille sen avulla. Kristillisyys on tosin väärä Jumala.
Olisi ihan aloittajan uskottavuuden kannalta paikallaan, että hän edes joitain esimerkkejä voisi nostaa esiin, mitä vikaa on uuden yhdistyksen (Esikoiset) saarnoissa, joita hän heikkona hetkenään on erehtynyt kuuntelemaan??
Ole hyvä ja vastaa, muuten aloituksesi oli melko turha.