Mistä tietää, mitä tekee?

Päivä kului haaveillen. Tunnen olevani huono ihminen. Tunteeni ovat tehneet tepposet. Ajatuksissani pyörii työpaikan tummamies, vaikka olet varattu. Naimisissa oleva nainen olen itsekin. Omatunto soimaa siitä miten paljon ajattelen sinua. Periaatteessa uskon, että meillä molemmilla on arjessa kaikki hyvin, mutta miksi nämä tunteet ottavat vallan? Olimme muutaman vuoden vain, Hei, Huomenta periaatteella tässä välissä. Kuitenkin kipinää on ollut aikaisemmin ja nyt olen tuntenut sitä jo kohta vuoden. Vastaan taistelen ja en ole tuhmia touhunut, mutta ehkä vähän ollaan puhuttu. Tuskin kummankaan puoliso niitä haluaisi hyväksyvästi kuunnella? Miten pitkään tämä jatkuu? Tunteeni taitavat olla yksipuolisia? Kumpikaan ei tee mitään ratkaisevaa. Voisiko tämä olla vuosisadan rakkaustarina? Intohimoinen salasuhde? Höynähtäneen äidin unelma? Miten kauan pystyn olemaan niin, että en tartu suhun, suutele? Voisiko tästä tulla koskaan mitään? Tunnetko sä edes mitään? Molemmat voisivat tehdä asian etenemiseksi jotain... Ollaanko me liian korrekteja ja kunnioittavia puolisojamme kohtaan? Mistä tietää mitä arki olisi yhdessä? Ihastuminen on helppoa... tää on kyllä ollut pitkä projekti.

Pää hajoaa, kun pohdin näitä kysymyksiä. Sinua. Meitä. Työyhteisöä. Perheitä.

Onko kaikki mielikuvitukseni luomaa huumetta, ei todellisuutta? Harhaisia ja haaveellisia kuvitelmiani? Voisin repiä sen kauluspaidan päältäsi ja antaa mennä...