Sakot saaneelle perussuomalaiselle kymppitonnin palkkio
29.1.2017 IL
Perussuomalaisten työntekijälle annettiin ylimääräinen rahapalkkio hänen saatuaan sakkotuomion viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Ossi Sandvikille v. 2016 maksettu palkkio oli suuruudeltaan 10 700 euroa.
Hän sai sen pian sen jälkeen, kun Helsingin hovioikeus oli määrännyt Sandvikille noin 6000 euron edestä sakkoja ja korvauksia.
Sandvik sai vuoden 2014 lopulla Helsingin käräjäoikeudessa tuomion viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Sandvik vahvistaa Iltalehdelle saaneensa puolueelta kertapalkkion, mutta ei suostu kommentoimaan, oliko palkkio tarkoitettu sakkojen ja vastapuolelle määrättyjen korvauksien maksamiseen.
- En myönnä, enkä kiistä, Sandvik toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että on tehnyt pitkään töitä puolueen eteen.
- Ja alkuaikoina korvaus työstä oli varsin pieni, Sandvik huomauttaa.
Viime vuosina Sandvik on kuitenkin nauttinut tuhdista kuukausipalkasta. Sandvikin päiväsakon rahamäärä perustui käräjäoikeudessa vuoden 2013 verotustietoihin. Tuolloin Sandvik toimi vielä puoluesihteerinä. Sandvikin keskimääräinen kuukausitulo oli oikeuden saamien tietojen mukaan vuonna 2013 6244 euroa ja nettotulo 3650 euroa.
Hovioikeuden käytössä olleiden vuoden 2014 verotustietojen mukaan Sandvikin keskimääräinen kuukausitulo oli ollut 5318 euroa ja nettotulo 3112 euroa. Hovioikeus katsoi, että nämä tiedot vastasivat paremmin Sandvikin tuloja marraskuussa 2014 käräjäoikeuden käsitellessä asiaa.
29.1.2017 IL
Perussuomalaisten työntekijälle annettiin ylimääräinen rahapalkkio hänen saatuaan sakkotuomion viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Ossi Sandvikille v. 2016 maksettu palkkio oli suuruudeltaan 10 700 euroa.
Hän sai sen pian sen jälkeen, kun Helsingin hovioikeus oli määrännyt Sandvikille noin 6000 euron edestä sakkoja ja korvauksia.
Sandvik sai vuoden 2014 lopulla Helsingin käräjäoikeudessa tuomion viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Sandvik vahvistaa Iltalehdelle saaneensa puolueelta kertapalkkion, mutta ei suostu kommentoimaan, oliko palkkio tarkoitettu sakkojen ja vastapuolelle määrättyjen korvauksien maksamiseen.
- En myönnä, enkä kiistä, Sandvik toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että on tehnyt pitkään töitä puolueen eteen.
- Ja alkuaikoina korvaus työstä oli varsin pieni, Sandvik huomauttaa.
Viime vuosina Sandvik on kuitenkin nauttinut tuhdista kuukausipalkasta. Sandvikin päiväsakon rahamäärä perustui käräjäoikeudessa vuoden 2013 verotustietoihin. Tuolloin Sandvik toimi vielä puoluesihteerinä. Sandvikin keskimääräinen kuukausitulo oli oikeuden saamien tietojen mukaan vuonna 2013 6244 euroa ja nettotulo 3650 euroa.
Hovioikeuden käytössä olleiden vuoden 2014 verotustietojen mukaan Sandvikin keskimääräinen kuukausitulo oli ollut 5318 euroa ja nettotulo 3112 euroa. Hovioikeus katsoi, että nämä tiedot vastasivat paremmin Sandvikin tuloja marraskuussa 2014 käräjäoikeuden käsitellessä asiaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä he maksavat, siisTe veronmaksajat maksatte puoluetuella ja kansanedustajan työnantajana.
Kansanedustajakollegat maksavat James Hirvisaaren sakot
1.3.2012 HelsinginSanomat
Perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Jussi Halla-aho ja Olli Immonen ovat ilmoittannet maksavansa kansanedustaja James Hirvisaarelle määrätyn sakkorangaistuksen, jonka hän sai joulukuussa. Lisäksi he aikovat jättää lakialoitteen tuomioon johtaneen rikoslain pykälän muuttamiseksi.
Teuvo Hakkarainen tulee Kotkaan tuomaan ilosanomaa, oletko valmis?
Ja onko J.Eerola jo maksanut Teukan sakot veronmaksajien puoluetuesta, kuten persu käytäntö on?
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen tuomittiin 20 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – ei aio valittaa tuomiosta
4.1.2017
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) on saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Keski-Suomen käräjäoikeus Jyväskylässä tuomitsi edustaja Hakkaraisen 20 päiväsasakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Maksettavaa 20 päiväsakosta Hakkaraiselle tulee 1 160 euroa.
PERSUJEN VEROSUUNNITTELU PUOLUETUELLA
Perussuomalaisten tukisäätiö
Perussuomalaisten tukisäätiöstä on väännetty pitkään. Lakituvassakin sen laillisuus on käyty testaamassa. Jari Leino kertoo, miksi se laillisuudestaan huolimatta, on vähintäänkin moraalisesti epäilyttävä. Ja puolueelle tappiollinen.
13.05.2016 MV
Vuoden 2011 toukokuusta lähtien Perussuomalaiset rp. on saanut yhteiskunnalta avustusta n. 550 000 € kuukaudessa (puoluetuki tiedotustuki). Vuodessa tämä summa on 6 630 000 €. Jytkyn jälkeiseltä ajalta puoluetukia on kertynyt jo yli 9 miljoonaa euroa.
Jytkyn jälkeen tapahtui mielenkiintoinen liiketoimi, jossa Perussuomalaiset rp. lainasi Perussuomalaisten tukisäätiölle 1,7 miljoonaa euroa. Säätiö osti näillä lainarahoilla Yrjönkadulta Helsingistä 450 neliön toimistokiinteistön 1,46 miljoonalla eurolla.
Lisäksi remontti maksoi noin miljoona euroa ja kalusteet noin 200 000 euroa. Remontin maksoi puolue.
Rautalangasta vääntäen kuvio on suunnilleen tämä:
Säätiö sijoittaa täysin riskittömään liiketoimeen 0 € (nolla euroa).
Perussuomalaiset rp. remontoi tilat ja jää vuokralle Perussuomalaisten tukisäätiön omistamiin tiloihin.
Perussuomalaiset rp. maksaa Perussuomalaisten tukisäätiölle käypää vuokraa (11 250 euroa/kk), joka riittää kattamaan lainanlyhennykset, korot, käsittelykulut ja kohtuullisen liikevoiton säätiölle.
15 vuoden kuluttua Perussuomalaisten tukisäätiö on maksanut takaisin puolueelta saamansa lainan korkoineen.
Noin 15 vuoden kuluttua tilanne on siis se, että Perussuomalaisten tukisäätiö omistaa 2,7 miljoonan euron arvoisen toimistohuoneiston Helsingin keskustassa.
Perussuomalaiset rp. on maksanut remonttikuluina miljoonan ja vuokrina säätiölle pari miljoonaa (eli yhteensä reilut kolme miljoonaa), mutta puolue ei silti omista yhtään mitään, vaan jatkaa vuokran maksamista säätiölle.
Säätiö sijoitti tähän liiketoimeen alun perin 0 euroa. Vuokratulot ovat riittäneet lainan ja kulujen takaisinmaksuun ja säätiölle on jäänyt vähän voittoakin.
Perussuomalaisten tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja on Raimo Vistbacka (71v). Varapuheenjohtajina toimivat puolueen puheenjohtaja Timo Soini sekä puolueveteraani Matti Vattulainen (83v). Säätiön kaksi varsinaista jäsentä ovat Mikko Vainio (93v), entinen SMP:n kansanedustaja Lahdesta ja lakimies Timo Relander.
SANANVAPAUS PERUSSUOLAISISSA
Ajankohtainen Kakkonen nyt (23.9) klo 21. Oikeudenkäynti Seppo Hauta-aho vs. PS
23.9.2014 19:12 Seppo Hauta-aho
Oikeudenkäynti Perussuomalaiset Puoluekokous Timo Soini
Lokakuussa 2011 Perussuomalaiset rp:n hallitus päätti myöntää 1,5-2 miljoonan euron lainan (toimistohuoneiston ostamiseksi) Perussuomalaisten Tukisäätiölle. Samassa kokouksessa puolue päätti varata toimistohuoneiston remontointiin 0,7-1 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten tukisäätiö ei ole nimestään huolimatta puolueen hallinnoima säätiö, vaan puolueen ulkopuolinen viiden yksityishenkilön hallinnoima säätiö. Kyseisellä säätiöjärjestelyllä siirretään puoluetukivaroja yksityisoikeudellisen säätiön omaisuudeksi, jonka hallituksessa mm. Timo Soini ja Raimo Vistbacka istuvat.
Lähestyin puoluehallitusta ensimmäisen kerran tästä asiasta 1.9.2012 ja toin esille epäkohdat, jotka säätiöjärjestelyyn liittyvät. Useat lähestymiskerrat eivät tuottaneet tulosta. Esiinnyin Ajankohtaisessa kakkosessa asiassa 6.11.2012 ja jo siellä tuotiin esille, että säätiöjärjestelyasia pyritään saamaan puoluekokouksen käsiteltäväksi.
Yritin saada säätiöjärjestelyasian puoluekokouksen käsiteltäväksi
Yritin siis saada Perussuomalaisten puoluekokouksessa jäsenistön päätettäväksi säätiöjärjestelyasian. Tämä ei kuitenkaan onnistunut. Ensimmäisenä päivänä puheenvuoroni ja päätösehdotustani tukeva kannatuspuheenvuoro evättiin. Samoin evättiin myös kahdelta muulta henkilöltä puheenvuoron käyttäminen. Olisin tehnyt päätösehdotuksen puoluekokoukselle, jos olisin puheenvuoron saanut, että puoluekokous päättää ottaa käsittelylistalle uuden kohdan, jossa käsitellään puoluehallitukselle lähetetyt aloitteet. Niitä olivat ainakin säätiöjärjestelyä koskeva aloite, Perussuomalaisten eurokantaa koskeva aloite ja nuorten tekemä puolueen rahanjakoa koskeva aloite.
Puoluekokouksessa ei kokouksen puheenjohtajalla, eikä myöskään puoluekokouksella itsellään ole valtuuksia eikä oikeuksia estää jäsenen puheenvuoron käyttämistä - näin nyt kuitenkin tapahtui. Blogitekstin alla on linkki videoon, josta voi käydä omin silmin katsomassa mitä tapahtui.
Puoluekokouksen toinen päivä
Koska en saanut kokouksen ensimmäisenä päivänä puheenvuoroa, niin hain toisena puoluekokouspäivänä puheenvuoroa kohtaan nro 20, "muut päätöstä vaativat asiat". Kun ollaan puoluekokouksessa, niin tuo päätös tarkoittaa tietenkin puoluekokouksen päätöstä.
Esitin säätiöaloitteeni, johon sisältyi päätösehdotus: "puoluekokous päättää, että puoluehallitus velvoitetaan ryhtymään pikaisesti käytännön toimenpiteisiin puoluekokousdemokratian mukaisen säätiöjärjestelyn, jossa puoluevaltuusto valitsee joka vuosi Perussuomalaisten tukisäätiöön kuusi hallituksen jäsentä..."
Aimo Remes kannatti päätösedotustani, joten siitä tuli varsinainen päätösehdotus.
Koukousta johti tuolla hetkellä Timo Soini, joka päätti ilman keskustelun avausta omalla päätöksellään, että aloite viedään puoluehallituksen käsiteltäväksi ja kopautti nuijan pöytään - tämä ilman puoluekokouksen velvoittavaa päätöstä. Tässä kohtaa on tärkeä huomata, että yhdistyslain mukaan Timo Soini on esteellinen käsittelemään asiaa, koska hän istuu Perussuomalaisten Tukisäätiön hallituksessa. Yhdistyslain mukaan esteellinen henkilö ei voi osallistua asian käsittelyyn eikä tehdä päätösehdotuksia asiassa, jossa hänen henkilökohtainen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Tässä asiassa asia on juuri näin. Hallituksen jäsenen on oltava siksi erittäin varovainen.
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176586-ajankohtainen-kakkonen-nyt-239-klo-21-oikeudenkaynti-seppo-hauta-aho-vs-ps
Tästä Soini hermostui
23.2.2015 IL
Missä rahat?
Seppo Hauta-aho oli Janakkalan äänikuningas kuntavaaleissa. Hän valittaa ohjelmassa, että rahat menevät puolueen keskushallinnolle, eikä niitä saada paikallistoimintaan. Hän arvostelee myös puolueen tukisäätiön toimintaa.
- Kyseessä on tukisäätiö ja kuitenkin puolue sitten lopulta tukee tätä tukisäätiötä eikä päinvastoin.
Ahola-Laurilan mukaan puolueen Hyvä veli -verkostot eivät kestä kritiikkiä.
- Että kyllä se vähän sillä tavalla on, että kun Soini sanoo, niin siihen tyydytään. Ja sitä ei edes uskalleta kyseenalaistaa.
Hyvä asjallinen alotus!! Luetavaa hyväsä alotuksesa :D