montako tainta pottiputkellä päivässä

Osaajia vai pelkkiä länkyttäjiä?

no eihän tukielätit ite istuta

Noin 2000 saa menemään kohtuuolosuhteissa. Normaalisti kun saan hiukan yli 1000, olen tyytyväinen.

eli 1000 päivässä on siis normivaihti?

8x125
125:60 = n. 2 minuutissa

Eipä tuohon taimimäärään ole yksiselitteistä vastausta. On paljon muuttujia, jotka vaikuttaa; maalaji, laikkujen/ mättäiden määrä, hakkutähteiden korjuu, taimien kantomatka,taimien koko, istutussää ja tietysti välineet millä homma tehdään.

Kummasti vaikuttaa onko istuttajalla jalassa metsurinsaappaat, jotka painaa 3kg/pari vai 0,5kg painavat ulkoilukengät. Onko taimi istutuskohdalla valmiina putkessa vai aletaanko sitä kaivaa vakasta siinä vaiheessa. Painaako taimivakan hihna hartiaa ja estää pään normaalin verenkierron ja istuttaja kuukahtaa päänsäryn ja nestehukan ansiosta parin tunnin jälkeen.jne.

Kun on laittanut muutaman 10tuhatta tainta maahan erilaisilla kohteilla tietää aika hyvin päivän tuloksen etukäteen.

En lähtisi tuolla terrakutilla hajoittamaan sahaa. Itsellä ei ole malttia maisemakohteilla odottaa luonnon hoitavan homman. Jos ei ole korkeaa aluskasvillisuutta, laitan taimet putkella suoraan maahan ilman muokkausta. Jos korkea heinä/saniaiskasvusto niin poljen siihen aukon juhannuksen tietämissä ja teen lapiolla pienen kääntömättään. Jälkimmäisessä tapauksessa saa taimet käydä ainakin seuraavana vuonna pelastamassa kasvillisuuden seasta esiin.

Reipastatahtia 2/minuutissa. Ehkä? ihmeellistä? ei ollenkaan.
Jokainen voi kokeilla kuinka monta askelta ehtii ottamaan 50 sekunnin aikana ja mitä muuta tekemään sillä välillä. 50 sen takia että yks kuudesosa päivästä menee syömiseen, juomiseen, vakan täyttöön, jutteluun ym.

Kun olet laittanut muutaman tuhatta tainta lapion avulla maahan, niin 750tainta/päivä pottiputkella, muokattuun maahan ei tuota ongelmia.

Jos istutus tehdään maanmuokkauksen jälkeen eikä pari vuotta myöhemmin taimitassu on suht turha. Taimi ehtii vankistua ja kasvaa ennen kuin heinä ym. valtaa alan. Parinkymmenen sentin väli heinään ei paljon lohduta, kun puolentoista metrin heinikko kaatuu hennon taimen päälle ja kaataa sen maahan. Pelastustehtäviin joutuu silloin oli tassua tai ei.

Siis tassusta ei ole kuitenkaan kokemusta, enkä koe tarpeelliseksi hankkiakkaan. Pari tuhatta tassua/ha maksaa ja noiden laitossa lienee sama homma kuin, että käy kertaalleen kaatamassa heinät tarvittaessa. Jos istutuskohta on jo istuttaessa kasvillisuuden valtaama, niin silloi lienee jotain hyötyä.

Varmaan ihan päteviä kokemuksia.
Kannattaa huomata myös, että Juoni siipilehdon tutkimusselosteessa on maininta, että vertailualalle EI tehty minkäänlaista heinän torjuntaa. Mikä olisi tulos, jos sama aika ja raha olisi käytetty vertailualan mekaaniseen heinäntorjuntaan kuin taimitassujen kanssa pelaamiseen?

No, varma on ainakin, että tassuista tulee lisätyötä ja kustannuksia, jotka yleensä vaativat lisätyötä niitä kattamaan. Hyödystä ei varsinaisesti liene metsäkohteilla näyttöä?
Joten oliskohan kuitenkin viisainta tehdä sitä lisätyötä vasta sitten, jos on tarvetta?

Jonkinlaista aavistusta voi saada, kun katsoo tulevaa istutusaluetta.(tai viereisiä) Jos alueelta on hakattu harva puusto, jossa alla oli jo valmiiksi metrinen heinikko voidaan olettaa, että tarvitaan heinäntorjuntaa jossain vaiheessa. Jos alalla oli täystiheä kuusikko, jossa ei kasvanut edes sammalta, niin taimet ehtivät muutakasvillisuutta karkuun. Ainakin jos ei tehdä suurempia mokia kuten; istuteta jäiseen/liian kylmään maahan, jäisiä taimia,kuivia taimia, syysistutusta rousteen vaivaamille maalajeille, pidetä taimia liian kuumaassa suljetussa laatikossa...