Keuruun vastaanottokeskuksen vuosikustannukset 10 miljoonaa
Suurin yksittäinen kuluerä olivat kiinteistökulut: 3 636 096 euroa. Vuokranantaja siis tienaa reilusti.
Keuruulainen kaupunginvaltuutettu Joonas Röppänen (ps) kirjoittaa blogissaan Keuruun vastaanottokeskuksen kustannuksista otsikolla “Valtio maksaa!”
“Kun puhutaan turvapaikanhakijoista, turvapaikanhakijoina Suomeen elätettäväksi tulleita usein puolustellaan usein argumentilla ”valtio maksaa kustannukset”. Mutta mistä ne rahat valtion pohjattomaan kassaan tulevat? Rahat kertyvät meiltä työtä tekeviltä veronmaksajilta ja lainaa jakavilta keskuspankeilta.”
“Tarkoituksenani on avata humanitääriseen maahanmuuttoon uppoavan rahan määrää Keuruun osalta”, Röppänen kirjoittaa, verraten vastaanottokeskuksen kuluja aiemmin suunnitellun vene- ja moottoripyöräveron tuottoon:
“Keuruun vastaanottokeskuksen kulut vuonna 2016 olivat 9,7 miljoona euroa! Vene- ja moottoripyörä verolla oli tarkoitus kerätä vuosittain 50 miljoonaa euroa.”
Röppänen esittää erittelyn Keuruun vastaanottokeskuksen menoista vuodelta 2016:
Henkilöstökulut: 1 361 730 euroa
Kiinteistökulut: 3 636 096 euroa
Tarvikkeet: 384 066 euroa
Palvelut: 214 250 euroa
Terveydenhoito: 611 980 euroa
Muut kulut: 772 674 euroa
Toimeentuloturva: 820 336 euroa
Kulut yhteensä: 9 708 181 euroa
Röppänen jatkaa:
“Paljonko mahtaa olla vielä epäsuoria kuluja jotka eivät näy tuossa laskelmassa? Viranomasitehtävät; Pelastus, Poliisi ja ensihoito yms. jne. Eritasojen työntekijöiden turvapaikanhakijoihin käyttämä työaika, Maahanmuuttovirasto ym.”
“Keuruun VOK:in kiinteistönomistaja maksoi ostaessaan rakennukset yhteensä 900 000€.”
SPR:n kuluerittelyn mukaan pelkästään kiinteistökulut olivat 3 636 096 euroa, eli tämän verran ilmeisesti maksettiin kiinteistön omistajalle vuokrina. Aika mukava voitto 900 000 euron sijoitukselle!
“Keuruulaisille [vastaanottokeskuksen] asukkaille maksettiin toimeentulotukena vuonna 2016 noin 890 000 euroa!!! Voi vain kauhulla arvailla paljonko koko Suomen turvapaikanhakijaralliin uppoaa meidän työssäkäyvien veronmaksajien rahaa. Todellisuudessa puhutaan varmastikin miljardeista kun otetaan kaikki välittömät ja välilliset kulut huomioon.”
“Kermana kakun päälle päälle Suomessa seksuaalirikollisista joka toiseen on syyllistynyt turvapaikanhakija tai ulkomaalaistaustainen henkilö. Pahoinpitelyistä joka seitsemäs on ulkomaalaisen tekemä. Eikö Suomessa ole nyt jotain pahasti vinksallaan?”
“Mitä jos tämä 9,7 miljoonaa euroa olisi käytetty keuruulaisten lapsiperheiden tukemiseen ja syntyvyyden lisääntymiseen? Tai vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen?”
Kaikkia tulijoita Keuruun olosuhteet eivät aina ole miellyttäneet.
Jutun lopussa linkit Keuruun ralliin liittyviin pariin juttuun lisää
http://mvlehti.net/2017/03/26/keuruun-vastaanottokeskuksen-vuosikustannukset-10-miljoonaa/
Suurin yksittäinen kuluerä olivat kiinteistökulut: 3 636 096 euroa. Vuokranantaja siis tienaa reilusti.
Keuruulainen kaupunginvaltuutettu Joonas Röppänen (ps) kirjoittaa blogissaan Keuruun vastaanottokeskuksen kustannuksista otsikolla “Valtio maksaa!”
“Kun puhutaan turvapaikanhakijoista, turvapaikanhakijoina Suomeen elätettäväksi tulleita usein puolustellaan usein argumentilla ”valtio maksaa kustannukset”. Mutta mistä ne rahat valtion pohjattomaan kassaan tulevat? Rahat kertyvät meiltä työtä tekeviltä veronmaksajilta ja lainaa jakavilta keskuspankeilta.”
“Tarkoituksenani on avata humanitääriseen maahanmuuttoon uppoavan rahan määrää Keuruun osalta”, Röppänen kirjoittaa, verraten vastaanottokeskuksen kuluja aiemmin suunnitellun vene- ja moottoripyöräveron tuottoon:
“Keuruun vastaanottokeskuksen kulut vuonna 2016 olivat 9,7 miljoona euroa! Vene- ja moottoripyörä verolla oli tarkoitus kerätä vuosittain 50 miljoonaa euroa.”
Röppänen esittää erittelyn Keuruun vastaanottokeskuksen menoista vuodelta 2016:
Henkilöstökulut: 1 361 730 euroa
Kiinteistökulut: 3 636 096 euroa
Tarvikkeet: 384 066 euroa
Palvelut: 214 250 euroa
Terveydenhoito: 611 980 euroa
Muut kulut: 772 674 euroa
Toimeentuloturva: 820 336 euroa
Kulut yhteensä: 9 708 181 euroa
Röppänen jatkaa:
“Paljonko mahtaa olla vielä epäsuoria kuluja jotka eivät näy tuossa laskelmassa? Viranomasitehtävät; Pelastus, Poliisi ja ensihoito yms. jne. Eritasojen työntekijöiden turvapaikanhakijoihin käyttämä työaika, Maahanmuuttovirasto ym.”
“Keuruun VOK:in kiinteistönomistaja maksoi ostaessaan rakennukset yhteensä 900 000€.”
SPR:n kuluerittelyn mukaan pelkästään kiinteistökulut olivat 3 636 096 euroa, eli tämän verran ilmeisesti maksettiin kiinteistön omistajalle vuokrina. Aika mukava voitto 900 000 euron sijoitukselle!
“Keuruulaisille [vastaanottokeskuksen] asukkaille maksettiin toimeentulotukena vuonna 2016 noin 890 000 euroa!!! Voi vain kauhulla arvailla paljonko koko Suomen turvapaikanhakijaralliin uppoaa meidän työssäkäyvien veronmaksajien rahaa. Todellisuudessa puhutaan varmastikin miljardeista kun otetaan kaikki välittömät ja välilliset kulut huomioon.”
“Kermana kakun päälle päälle Suomessa seksuaalirikollisista joka toiseen on syyllistynyt turvapaikanhakija tai ulkomaalaistaustainen henkilö. Pahoinpitelyistä joka seitsemäs on ulkomaalaisen tekemä. Eikö Suomessa ole nyt jotain pahasti vinksallaan?”
“Mitä jos tämä 9,7 miljoonaa euroa olisi käytetty keuruulaisten lapsiperheiden tukemiseen ja syntyvyyden lisääntymiseen? Tai vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen?”
Kaikkia tulijoita Keuruun olosuhteet eivät aina ole miellyttäneet.
Jutun lopussa linkit Keuruun ralliin liittyviin pariin juttuun lisää
http://mvlehti.net/2017/03/26/keuruun-vastaanottokeskuksen-vuosikustannukset-10-miljoonaa/
Vastaukset 6
Vanhimmat
aika monta maalaisliittolaista työllistyy tuollakin tavalla
ole suljettu ?
Paljonko noissa kuluissa on byrokratiasta ja paperinpyörittelystä johtuvia turhia kuluja. Joita hallitus lupasi karsia. Tietysti järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee tietyn määrän byrokratiaa jotta kansalaisten oikeusturva toteutuu. Mutta vain tietyn määrän.
Mitäs tuossa on nyt ihmeellistä. Altian ja sitä kautta patakepulaisen Ilmajoen ylläpito maksaa rehellisille ihmisille satoja miljoonia euroja joka vuosi suolihuuhteluineen päivineen.
Olen itseasiassa ollut tuolla Koskenkorvan viinatehtaalla kesätöissä yhden kesän. Aika leppoisaa hommaa oli. Pääasiassa porukka istuskeli näyttöpäätteiden kuten silloin sanottiin edessä. Kesätyöntekijät kävivät sitten ottamassa mittarilukemat. Tämä tietysti tapahtui 1980- ja 1990 lukujen vaihteessa.
koko keuruun rakennuskanta ei ole paljoakaan arvokkaampi kuin tuo n 3, 5 miljoonan kustannus