Ydinvoiman CO2-hyöty ilmiselvä
Kirjoittanut: Tungsten 15.1.2005 klo 17.31
Ydinvoiman päästöjä vähentävästä ominaisuudesta ei harkitun ja tasapuolisen tarkastelun jälkeen ole epäilystäkään. Onhan selvää että energiantuotantoprosessi, joka tapahtuu suljetussa tilassa, johon ei virtaa polttoainetta eikä ulos tule savukaasuja, ei myöskään synnytä päästöjä.
Lukuisat tieteelliset tutkimukset vahvistavat tämän ilmeisen päätelmän. Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt. Tällöin huomioidaan myös voimalan rakentamisen, kuljetusten, huollon, raaka-ainehankinnan, jätteiden ym. aiheuttamat päästöt.
Kansaivälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemassa kirjassa Hydropower-Internalised Costs and Externalised Benefits (Frans H. Koch, Ottawa, Canada, 2000) on laskettu seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190
Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
Myös käytännön havainnot vahvistavat ydinvoiman hyödyt päästöjen torjunnassa. Sama havainto on toistunut ympäri maailman, mutta otettakoon tässä esimerkeiksi kaksi maata Japani ja Suomi.
Japanissa ydinvoima on todettu vesivoimaa lukuunottamatta selvästi vähäpäästöisimmäksi energianlähteeksi. Alla oleva linkki näyttää kaavioesityksen eri energianlähteiden koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä Japanissa. Keltainen väri ilmaisee itse energiantuotantoprosessin päästöt, sininen muun elinkaaren päästöt.
http://www.nei.org/images/lifecycleemissions2.gif
Suomessa ydinvoiman käyttöönotto 70-80-luvulla romahdutti sähköntuotannon CO2-päästöt. Koska kuitenkin uusien ydinvoimaloiden rakentaminen tähän asti estettiin poliittisista syistä, ovat sähköntuotannon päästöt sen jälkeen hitaasti nousseet. Uuden ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen uusi pudotus on odotettavissa. Alla oleva linkki näyttää havainnollisen kaavion jossa pudotus näkyy noin vuoden 1980 kohdalla ja keltainen väri ilmaisee vältetyt päästöt.
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Kirjoittanut: Tungsten 15.1.2005 klo 17.31
Ydinvoiman päästöjä vähentävästä ominaisuudesta ei harkitun ja tasapuolisen tarkastelun jälkeen ole epäilystäkään. Onhan selvää että energiantuotantoprosessi, joka tapahtuu suljetussa tilassa, johon ei virtaa polttoainetta eikä ulos tule savukaasuja, ei myöskään synnytä päästöjä.
Lukuisat tieteelliset tutkimukset vahvistavat tämän ilmeisen päätelmän. Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt. Tällöin huomioidaan myös voimalan rakentamisen, kuljetusten, huollon, raaka-ainehankinnan, jätteiden ym. aiheuttamat päästöt.
Kansaivälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemassa kirjassa Hydropower-Internalised Costs and Externalised Benefits (Frans H. Koch, Ottawa, Canada, 2000) on laskettu seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190
Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
Myös käytännön havainnot vahvistavat ydinvoiman hyödyt päästöjen torjunnassa. Sama havainto on toistunut ympäri maailman, mutta otettakoon tässä esimerkeiksi kaksi maata Japani ja Suomi.
Japanissa ydinvoima on todettu vesivoimaa lukuunottamatta selvästi vähäpäästöisimmäksi energianlähteeksi. Alla oleva linkki näyttää kaavioesityksen eri energianlähteiden koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä Japanissa. Keltainen väri ilmaisee itse energiantuotantoprosessin päästöt, sininen muun elinkaaren päästöt.
http://www.nei.org/images/lifecycleemissions2.gif
Suomessa ydinvoiman käyttöönotto 70-80-luvulla romahdutti sähköntuotannon CO2-päästöt. Koska kuitenkin uusien ydinvoimaloiden rakentaminen tähän asti estettiin poliittisista syistä, ovat sähköntuotannon päästöt sen jälkeen hitaasti nousseet. Uuden ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen uusi pudotus on odotettavissa. Alla oleva linkki näyttää havainnollisen kaavion jossa pudotus näkyy noin vuoden 1980 kohdalla ja keltainen väri ilmaisee vältetyt päästöt.
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Vastaukset 50
Vanhimmat
päästöt ovat vain yksi puoli asiaa.
Suomen oloissa, jossa kulutuksen kausivaihtelu on voimakasta, edellyttää ydinvoiman taloudellinen käyttö huomattavan määrän säätövoimaa, joka on sitä suuremmassa määrin fossiilista alkuperää, mitä suurempi on ydinvoimakapasiteetti.
Suomen hiilidioksidipäästöt ovat siis pienen notkahduksen jälkeen noin kaksinkertaistuneet ydinvoimaloiden valmistumisen jälkeen.
Ydinvoima onkin luonteeltaan sellaista, että se tuottaa kulutusrakenteen jossa päästöt ovat suuret siitä huolimatta että ne eivät tule suoraan ydinvoimalasta.
Näin tulee käymään myös viidennen voimalan kanssa. Alkuun jo ennakkoon markkinoitua kapasiteettia, jota on katettu hiilellä, siirtyy ydinvoimalle, mutta jo hyvin nopeasti sähkön tehomarkkinointi saa aikaan tilanteen, jossa käytössä on koko ydinvoimakapasiteetti ja sen tueksi rakennettu fossiilinen säätövoima.
Näin ydinvoima on periaatteessa vähentänyt päästöjä, mutta todellisuudessa päästöt ovat kasvaneet säätävoiman tuottamalla määrällä.
No johan tuli teoriaa. Et taida itsekkään uskoa juttuasi.
Sähköä tuotetaan aina halvimmalla tavalla. Vesivoima on halvin, seuraavaksi tulee ydinvoima. Kaikki ydinvoima on pois joko kotimaisesta tai ulkomaisesta fossiilisesta.
Mielenkiintoinen näkemys säätövoimasta. Onko sinulla hajuakaan siitä mitä säätövoima tarkoittaa? En oikein usko.
Ydinvoimaloiden huoltoseisokit ovat kesällä. Sillä hoituu säätö. Ydinvoima on perusvoimaa. Jos sitä on liikaa sitä voi vaikka myydä naapureille korvaamaan fossiilista tuotantoa. Kyllä hiilivoimala seisahtuu jos sähköä saa muualta halvemmalla. Säästyy jopa CO2-päästöoikeuksia myytäväksi Tanskalle ja Saksalle.
Anteeksi vain, että kyselen typeriä, mutta mikä on säätövoima?
Sähkön kulutus vaihtelee ja niitä tasaamaan tarvitaan sähköntuotanto muoto, mikä on nopeasti otettavissa käyttöön. Ydinvoima tuottaa sähköä jatkuvalla syötöllä teollisuuden tarpeisiin. Sähkölämmitys aiheuttaa suurimmat heilahtelut kulutuksessa.
jo vähän alustikin, mutta tarkentaisin hieman.
Energiantuotanto jaetaan karkeasti:
a) perusvoima on käytännössä vuoden alhaisinta kulutusta vastaava teho, joka optimaalisessa tuotannossa on se määrä joka on järkevää tuottaa ydinvoiman kaltaisella epäsäädettävällä kapasiteetilla. Ydinvoiman kustannukset kostuvat niin suurelta osin pääomakustannuksista, että kustannukset eivät kovin merkittävästi laske, vaikka tuotanto ajettaisi alas. Etenkään jos alasajo on lyhytaikaista. Perusvoima on sitä vähäarvoisinta tuotantoa, josta saa periaatteessa heikoimman hinnan.
b) Erilaisilla säätö ja tasausvomilla hoidetaan sitten vuorokautiset ja vuosittaiset tehontarpeen vaihtelut. Nämä ovat helposti käyttöönotettavaa kapasiteettia.
Kaikenkaikkiaan jakon on monelta osin keinotekoinen ja termeillä halutaan etupäässä viestittää tiettyjä mielikuvia. Esim. "perusvomalla" halutaan synnyttää peruskallionvakaa mielikuva tuotannosta, joka todellisuudessa on tuotantopaletin halpa-arvoisinta bulkkituotantoa.
teoriaa, vaan käytäntö, että ydinvoiman käyttöönoton jälkeen on maamme CO2-päästöt kaksinkertaistuneet.
Vastauksestasi päätellen näyttää siltä, että sinulle ei perusvoima terminä ole oikein auennut.
Väität, että ydinvoiman käyttöönotto on lisännyt co2-päästöt kaksinkertaisiksi?
Kääntäen: Mikäli ydinvoimaa ei olisi otettu käyttöön, olisivat maamme co2-päästöt kaksi kertaa pienemmät!
Pieni itsekriittisyys tuskin on pahasta.
Ydinvoimalat ja saastuttajat samalla kartalla:
http://www.insc.anl.gov/pwrmaps/map/world_map.php
Kirjoitit:
"Sähköä tuotetaan aina halvimmalla tavalla."
Tietenkään tuota ei pidä ottaa aivan kirjaimellisesti, mutta hyväksytään keskustelun lähtökohdaksi ja katsotaan mitä se halpa energia on aiheuttanut. Olet jo lukenut kirjoitukseni, jonka kopioin tähän:
"
Määrätön ahneus
Kirjoittanut: Vastaaja 25.1.2005 klo 15.17
Talousideologit sanoo, että energiaa pitää saada jatkuvasti ja sen pitää olla halpaa. Tehdas ei voi pyöriä vain silloin kun luonnolle sopii. Niinpä piti kehittää energiantuotantomuotoja, joilla ei ollut luonnon asettamia rajoituksia. Sellaisten energioiden raaka-aineet löydettiin maan alta - paikasta, jonne luonto oli jo perustanut oman jätevarastonsa. Löytyi kivihiili ja löytyi öljy.
Niiden kanssa elettiin jonkin aikaa. Pian ymmärrettiin, että ne aiheuttavat saasteita. Alettiin kehittämään puhtaampaa energiaa: uusiutuvia. Tuulivoimaloita pystytettiin, jopa 1MW:n tuulivoimaloita oli paperilla. Harmina oli edelleen tuotannon riippuvuus luonnosta
Sitten keksittiin ydinpommi. Pian oivallettiin, että ydinenergiaa voitaisiin käyttää myös sähkön tuottamiseen. Saatiin aikaan näennäisesti saasteeton energiantuotantomenetelmä, jolla ei ollut luonnon rajoitteita. Senkin raaka-aine kaivetaan maan uumenista. Uusiutuvien energioiden hyvin alkanut kehitys pysähtyi. Ydinenergia sai runsaasti valtioden tukea - olihan sillä sotilaallista merkitystä ja pohjatutkimus oli silkkaa sotateollisuuden tuotetta.
Sitten tapahtui kaksi merkittävää ydinvoimalaonnettomuutta, jotka pakottivat ihmiset avaamaan silmänsä ydinenergian vaaroille: TMI (Harrisburg) USA:ssa ja Tshernobyl Ukrainassa. Ydinvoimaloiden lisärakentaminen loppui kuin seinään lyötynä. Uusiutuvien kehitystä alettiin vähitellen lisäämään, mutta pääasiassa kulutusvimman energian tarve hoidettiin fossiilislla polttoaineilla - ne kun olivat halpoja. Saastuttaminen tapahtui estottomasti, vain savupiipun korkeudet kasvoi.
Nyt ollaan tilanteessa että 'ei ole varaa kehittää eikä rakentaa uusiutuvia'. Huomioiden sen, että meillä on vain kymmenen vuotta aikaa korjata parin sadan vuoden aikana tekemämme virheet, tämä merkitsee sitä, että 'voimme tukehtua omiin myrkkyihimme'.
Ahneudesta ei haluta luopua, ei milloinkaan. Jotkut näkevät jopa märkiä unia satojen ydinvoimaloiden nopeasta rakentamisesta - siihen kuulemma olisi varaa. Ahneus on määrätöntä. Halvat, myrkylliset energiat ovat estäneet turvallisen energian kehittämisen ja hyödyntämisen, eikä niille haluta antaa sijaa edes pakon edessä.
Senkin jälkeen, kun olemme tuhonneet elinmahdollisuutemme, uusiutuvia energioita on maapallolla saatavissa. Ilmaiseksi.
"
Viesti löytyy:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006435482
Maininta 'aikaa 10 vuotta' liittyy uutiseen
"
Ilmaston lämpeneminen kriisirajalla
Julkaistu 24.01.2005, klo 07.29 (päivitetty 07.30)
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen on jo lähivuosina pisteessä, josta ei ole enää paluuta. Poliitikoista, yliopistotutkijoista ja yritysjohtajista koottu tutkimustyöryhmä varoittaa, että pahimmillaan kriisipiste saavutetaan jo alle 10 vuodessa, The Independent -sanomalehti kertoo.
...
"
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id6190.html
että ilman ydinvoimaa CO2-päästömme olisivat kaksi kertaa pienemmät. En väitä edes että ne olisivat puolet nykyisestä.
Väitän vain, että ydinvoimasta huolimatta päästöjemme kasvu on ollut maailmanennätysluokkaa, ja se tuskin olisi voinut olla nopeampaa ilman ydinvoimaa.
Ydinvoimayksiköt ovat suuria ja suuren tuotantokapasiteetin tullessa kertarysäyksellä markkinoille, syntyy paine markkinoida tuotanto mahdollisimman nopeasti. Näin tapahtuu erityisesti ydinvoimalla, jonka tuotantokustannukset juoksevat, vaikka voimala seisoisi. Ydinvoima siis kiihdyttää kulutuksen kasvua.
Edellisten ydinvoimaloiden rakentaminen aiheutti voimakkaan ja tuloksellisen sähkölämmityksen markkinointikamppanjan. Sen seurauksena syntyi paljon lämpötilariippuvaista sähkönkulutusta, joka siis vaatii runsaasti säätövoimaa ja tuottaa paljon CO2-päästöjä.
näin!
Ydinvoima ja fossiiliset ovat eri asioita, mutta luonteeltaan kuin paita ja peppu.
Tämä käy täysin vääjäämättä esille linkistäsi
Jotain olet ilmeisesti terminologiasta. Johtopäätöksesi ovat kuitenkin aivan väärät.
Kuluttajahan maksaa saman sähköstään riippumatta onko se perus vaiko säätövoimaa. Perusvoiman tuotanto on edullista. Säätövoiman kallista. Sitä tuotetaan jopa tappiolla jotta pystyttäisiin tyydyttämään asiakkaiden tarpeet. Jos sattuu omistamaan vesivoimalan jota saa käyttää säätövoiman tuottamiseen niin on siinä onellisessa asemassa että saa myydä sähkölaitoksille kovaan hintaan edullisesti tuotettua sähköä. Yleensä kuitenkin säätövoiman tuotanto on erittäin kallista ja saastuttavaa.
Jako ei ole keinotekoinen. Toki perusvoimaa voidaan tuottaa säätövoimalla. Se tekee vaan perusvoimastakin erittäin kallista. Pitää olla moninkertainen sähköntuotantokapasiteetti. Tämä maksaa!
On tietysti jokaisen oma mielipide mitä termeillä tarkoitetaan. Mielenkintoinen tulkinta sinulla että siinä on semantiikkaa mukana. Miksi olisi?
Perusvoima on sitä kaikkein edullisinta ja ympäristöystävällisintä tuotantoa.
ei ole edullisinta ja ympäristöystävällisintä tuotantoa. Se voi toki sitä olla, mutta mitään tällaista pysyvää yhteyttä ei ole. Perusvoimaa tehdään esimerkiksi kivihiilellä ja turpeella, joten se ei todellakaan ole ympäristöystävällistä.
Edullisuuskin on vähintäänkin kyseenalaista, koska hyvin usein tuntematon osa tuotantokustannuksista on ulkoistettu sälyttämällä riskit ja haitat muiden kannettaviksi.
Vai ruvetaan sitä saivartelemaan? Se määrää mitä tuotetaan mikä on edullisinta tuottajalle.
Suurissa yksiköissä tuottaminen on aina ympäristöystävällisempää kuin pienissä. Parempi tehokkuus ja helpompi puhdistaa päästöt.
Kaikki laskelmat kokonaiskustannuksista osoittavat että ydinvoima on ylivoimaisesti edullisinta. Tuulivoimalla ulkoistetut kustannukset ovat varsin korkeat. Myöskin hiilivoimalla ja biopoltolla ulkoistetut kustannukset ovat sietämättömät.
Kertoisitko meille sitten millä lämmitys olisi pitänyt hoitaa? Onko fossiilinen öljylämmitys parempaa? Raskasöljö? Turve? Kivihiilikaukolämpö? Aurinkolämpö? Maakellari? Halkolämmitys?
Ydinsähkö on näistä kaikista kaikkein ympäristöystävällisin ja realistisin. Olisiko Suomen kehitys pitänyt pysähtyä 70-luvulle? Eikö ole hyvä että teollisuus investoi kotimaahan? Ruotsiin lähti työn perässä 100 tuhansia suomalaisia. Montako mielestäsi olisi pitänyt lähteä, miljoona? KaksiM?
Metsäteollisuus siirtyi käyttämään mekaanista työstöä kemikaalien sijaan. Eikö tätä olisi pitänyt tapahtua? Oletko huomannut että teollisuuden päästöt ovat huomattavasti vähentyneet? Tämä on pitkälti edullisen sähkön ansiota. Kemikaaleja on voitu korvata ja jätevesiä haihduttaa. Onko tämä niin väärin?
Sanot siis että ydinvoiman suurin synti on että sitä ei ole tarpeeksi? Se kyllä hoituu helposti.
Kerro mitä tapahtuu jos on liikaa ydinvoimaa? Kävisikö siinä niin että ylimäärä myydään naapurimaihin jossa ylitarjonnan vuoksi pysäytetään hiilivoimaa. Sen kulut kun ovat melkein täysin muuttuvat. Vai onko sinulla toinen näkemys?
Mitä tapahtuu jos siirrytään käyttämään sähköautoja? Millä se sähkö tehdään? Voi laskea että jokainen suomalainen kuluttaa liikenteessä keskimäärin 1 kW energiaa 24/7. Se tekee 50% hyötysuhteella 10 GW lisää tehontarvetta. Se on pois fossiilisista polttoaineista. Millä sähkö tehdään? 24000 kpl 1 MW tuulivoimalaa? Pitäisikö tämä kehitys kieltää?
(Nyt voidaan käyttää 25% hyöysuhdetta. Ladattaisiin akkuihin). Pitäisikö liikenne kieltää kokonaan? Onko diesel-bussi parempi kuin ydinsähköllä kulkeva ratikka?
Vetytalous vaatisi jo vähintään 20 GW lisää kapasiteettia. Pitäisikö vetytalous kieltää jo alkuunsa?
Kaikille hevoset? 5000 000 hevosta. Mistä saadaan tilat? Millä lämmitetään tallit? Pakotetaan kaikki käytämään polkupyöriä?
Uusiutuvat ovat ihan söpöjä. Mitään realismia niistä ei kuitenkaan löydy. Vai miten sinä ratkaisisit asiat? Tappaisit 90% ihmisistä?
ei löydy realismia, niin mitä voidaan sanoa ydinvoimasta?
Uusiutuvista energiamuodoista pelkästään puulla tuotetaan nykyisi saman suuruinen määrä energiaa kuin ydinvoimalla.
Uusiutuvista energiamuodoista on selvityksiä tehneet oikein koulutetut asiantuntijatkin. Esim
http://www.eduskunta.fi/fakta/julkaisut/ekj6_2002.pdf
minä luottaisin niihin, jos vaihtoehtona on nettiin kirjoittelevan nimimerkin aivoitukset.
Muuten olet pelkkä pelle. Miten katetaan uusiutuvilla energiantarve? Mistä pitäisi kieltäytyä? Teollisuudesta? Lämmityksestä? Sähköautoista? Sähkövetureista?
löytyy edellisestä linkistäni.
Toisin kuin sinä, minä en arvosta omasta päästä keksittyjä lukuja, vaan tyydyn asiantuntijoiden esittämiin.
Uusiutuvissa on potentiaalia moninkertaisesti nyt käytettävän energiankulutuksen tyydyttämiseen. Kyse on vain siitä, olemmeko halukkaat maksamaan energiasta täyden hinnan, vai maksatammeko laskun lapsenlapsillamme ilmastonmuutoksena ja ydinjätteinä.
Mistäkö siis on luovuttava?
-Kasvihuoneilmiön voimistumisesta.
-Ydinjätteestä.
-Osasta työttömyyttä, koska uusiutuvat työllistävät moninkertaisesti, etenkin kotimaassa.
-Huonosta omatunnosta
-Muutamasta eurosta
Et antanut ainoatakaan lukua.
Tottakai biopolttoa voidaan lisätä. Hinta vaan on kauhea. Ei vähintään luonnolle.
Ei sinulla taida olle vastauksia. Annat vaan satasivuisen opuksen jota tuskin edes itse olet lukenut.
Vastaa kysymyksiini, äläkä kiemurtele!
kysymykseen en vastannut?
Se että et jaksa lukea, tai et ymmärrä vastauksia, ei tarkoita että en olisi vastannut.
Sinulla on mielenkiintoinen tapa keskustella. Jos tulee jotain hankalia kysymyksiä tai aiheita, suljet silmät, pistät sormet korviin ja laulat kovalla äänellä "LALALALALALALALALALA".
Ei tosin mitenkään erikoista käytöstä viherhörhöiltä. Oletko sinä sellainen?
Katso kaipaamasi kysymykset alta. Aina ennen "?" merkkiä on kysymys.
"Kertoisitko meille sitten millä lämmitys olisi pitänyt hoitaa? Onko fossiilinen öljylämmitys parempaa? Raskasöljö? Turve? Kivihiilikaukolämpö? Aurinkolämpö? Maakellari? Halkolämmitys?
Ydinsähkö on näistä kaikista kaikkein ympäristöystävällisin ja realistisin. Olisiko Suomen kehitys pitänyt pysähtyä 70-luvulle? Eikö ole hyvä että teollisuus investoi kotimaahan? Ruotsiin lähti työn perässä 100 tuhansia suomalaisia. Montako mielestäsi olisi pitänyt lähteä, miljoona? KaksiM?
Metsäteollisuus siirtyi käyttämään mekaanista työstöä kemikaalien sijaan. Eikö tätä olisi pitänyt tapahtua? Oletko huomannut että teollisuuden päästöt ovat huomattavasti vähentyneet? Tämä on pitkälti edullisen sähkön ansiota. Kemikaaleja on voitu korvata ja jätevesiä haihduttaa. Onko tämä niin väärin?
Sanot siis että ydinvoiman suurin synti on että sitä ei ole tarpeeksi? Se kyllä hoituu helposti.
Kerro mitä tapahtuu jos on liikaa ydinvoimaa? Kävisikö siinä niin että ylimäärä myydään naapurimaihin jossa ylitarjonnan vuoksi pysäytetään hiilivoimaa. Sen kulut kun ovat melkein täysin muuttuvat. Vai onko sinulla toinen näkemys?
Mitä tapahtuu jos siirrytään käyttämään sähköautoja? Millä se sähkö tehdään? Voi laskea että jokainen suomalainen kuluttaa liikenteessä keskimäärin 1 kW energiaa 24/7. Se tekee 50% hyötysuhteella 10 GW lisää tehontarvetta. Se on pois fossiilisista polttoaineista. Millä sähkö tehdään? 24000 kpl 1 MW tuulivoimalaa? Pitäisikö tämä kehitys kieltää?
(Nyt voidaan käyttää 25% hyöysuhdetta. Ladattaisiin akkuihin). Pitäisikö liikenne kieltää kokonaan? Onko diesel-bussi parempi kuin ydinsähköllä kulkeva ratikka?
Vetytalous vaatisi jo vähintään 20 GW lisää kapasiteettia. Pitäisikö vetytalous kieltää jo alkuunsa?
Kaikille hevoset? 5000 000 hevosta. Mistä saadaan tilat? Millä lämmitetään tallit? Pakotetaan kaikki käytämään polkupyöriä?
Uusiutuvat ovat ihan söpöjä. Mitään realismia niistä ei kuitenkaan löydy. Vai miten sinä ratkaisisit asiat? Tappaisit 90% ihmisistä? "
niihin kysymyksiin, joissa mielestäni on jotain tolkkua.
Lämmitys olisi pitänyt hoitaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Mm. maalämmöllä, puupelletillä, taajamissa uusiutuviapolttoaineita käyttävillä CHP-voimaloilla. Olennaista olisi ollut myös rakentaa taloista ns. matalaenergiataloja, joissa lämmitystarve on vain murto-osa "normaalista".
Kehitystä ei olisi pitänyt jäädyttää 70-luvun tasolle, kuten nyt on Suomessa monella sektorilla käynyt. Panostaminen uusiutuvien energiamuotojen tekniseen kehitykseen olisi tuonut huomattavasti enemmän uusia työpaikkoja kuin muutaman konventionaalisen voimalan rakentaminen toi, tai lopulta vei.
Metsäteollisuuden siirtyminen kemiallisesta massasta mekaaniseen massaan on ollut ehdottomasti huono ratkaisu ja lisännyt huomattavasti maamme CO2-päästöjä.
Mitäkö tapahtuisi jos olisi liikaa ydinvoimaa?
No se tietysti kävisi kannattamattomaksi ja maksatettaisi kuluttajilla, tai viimekädessä veronmaksajilla. Ajatus että se voitaisi myydä hyvällä voitolla naapureille, on täysin haihattelua. Ydinvoima on sitä ns. perusvoimaa, jota voi olla liikaa vain silloin kun kulutus on alhaisimmillaan. Silloin sen myyminen naapuriin on mahdollista vai alle tuotantokustannusten olevalla hinnalla.
Sähköautot ja vetyteknologia sopivat loistavasti yhteen tuulivoiman kanssa.
LALALALALALALA jatkuu...
Katsoitko miten paljon enemmän CO2 päästöjä biopoltto aiheuttaa kuin ydinvoima. 3 kertaa enemmän. Onko tämä hyväksyttävää? Onko hyväksyttävää että taajamissa jokainen polttaa halkoja ja ilma on paksuna savusta? Tiesitkö että pienhiukkaset ja ilmansaasteet jo nyt tappavat Euroopassa 400 000 henk/vuosi? Entä kustannukset? Tänäänkin METSÄNOMISTAJAN on maksettava että korjaustähteet ja raivaustähteet kerättäisiin talteen. Pitäisikö maanomistajien kustantaa maan energiapolitiikka? Entäpä risukuljetusten vaatima polttoaine? Sitäkai ei sitten lakseta mukaan CO2 vaihtotaseeseen?
Olisiko nykyinen rakennuskanta pitänyt purkaa ja tehdä tilalle matalaenergiataloja? Iso osa sähkölämmityksestä asennettiin vanhoihin kiinteistöihin korvaamaan puulämmitystä kun mummot eivät enään jaksaneet pilkkoa halkoja.
Varmast olisi syntynyt lisää työpaikkoja. Kaikki vaan risuja keräämään. Sekö on tulevaisuudenvisiosi? Ajetaan teollisuus muualle orkeilla hinnoilla ja siirrytään luontaistalouteen. Jeesus sentään!
Moni vesistöjen äärellä asuva voi olla eri mieltä kemkaaleista luopumisen haitallisuudesta... Oletko samaa mieltä myöskin siitä että fossiilisia polttoaineita korvataan lämpötuotannossa ydinsähköllä?
Vai kävisi ydinvoima kannattamattomaksi jos sitä olisi liikaa? Kummallinen logiikka. Sen tuotantokustannuksethan ovat kuitenkin kaikkein alhaisimmat. Kannattaisi vaikka myydä omakustannushintaan ulkomaille. Pääomakustannuksethan ne ovat jotka maksavat. Miksi joku tuottaisi fossiilista sähköä jos muualta saisi sähköä halvemmalla? Et taida olla kovinkaan perehtynyt taloustieteisiin ja tuotantotalouteen?
Tuulivoima, vetytalous ja sähköautot sopivat varmasti hyvin yhteen. Ainakin niin kauan kun ei tarvitse miettiä lukuja. Ansiokkaasti et esittänyt mitään laskelmia siitä miten energia saataisiin riittämään.
Se että ei esitä tomivaa vaihtoehtoa tarkoittaa entisen menon.
Yksi tyhmä suoltaa valmiiksipureskeltua vihermössöä. Toinen yrittää epätoivoisesti saada tätä ensimmäistä ajattelemaan omilla aivoillaan. Yritys taitaa olla tuomittu epäonnistumaan.
Nopeasti nyt silmät kiinni ja sormet korviin. On paljon helpompaa kun ei tarvitse itse ajatella.
laita silmiä kiinni ja sormia korviin...muuten olet "ymmällä edelleen"
mutta kaiken ajatteleminen omilla aivoilla alusta asti on lähinnä surkuhupaisaa.
Kuten Holttisen tutkimuksen tulkinnoistasi nähdään, voidaan joutua täysin hakoteille vaikka varsinaisen ajatustyön perehtymisen ja tutkimuksen on joku jo tehnyt valmiiksi.
Jätän muun kirjoituksesi lillumaan omaan mahdottomuuteensa, mutta puutun kysymykseen "mitä voimme tehdä jos tuotamme liikaa ydinvoimaa".
Kysehän on loogisesta kömmähdyksestä.
Tuotamme liikaa" voi minusta tarkoittaa vain sitä, että tuotamme enemmän kuin markkinat vetävät. Kun tähän tarjotaan ratkaisuksi että myydään se osuus tuotannosta, jota markkinat eivät vedä, niin ollaa juostu ratakierros niin kovaa että on ohitettu itsemme kierroksella.
Olisipa minunkin elämäni edelleen noin helpoa. Joskus nuorena ajattelin samalla tavalla. Löytyi joku tutkimus tai mielipide. Sitä pidin sitten absoluuttisena totuutena. Sitten menin yläasteelle ja huomasin että totuus ei ole niin yksinkertainen. Lukio ja korkeakoulu entisestään vahvistivat käsitystäni että omia aivojakin tarvitaan.
Anteeksi. Luulin että olit jo aikuinen. En olisi ruvennut väittelemään jos olisin heti ymmärtänyt että olet niin nuori. Toivottavasti et ole saanut traumoja.
Sitten kun kasvat tulet huomaamaan että omaa ajattelua tarvitaan aina. KAIKKI tutkimukset ovat tarkoitushakuisia. Täytyy lukea tarpeeksi minta tutkimusta sekä puolesta että vastaan. Täytyy itse osata päätellä mikä on realistista. Sen jälkeen voi itse muodostaa käsityksensä.
Nuorena kaikki on niin helppoa. On absoluuttisia totuuksia ja kaikki on mustavalkoista. Voi, voi. Silloin oli helppoa. Nauti Nebulosa lapsuudesta niin kauan kuin sitä kestää. Yhtenä päivänä tulet huomaamaan että tarvitset omiakin aivoja.
näkee kirjoituksistasi, että et ole lukiota käynyt. Korkeakoulusta puhumattakaan.
Tai jos olet, en ymmärrä motiiviasi esittää yksinkertaista.
mikä lukio on. Korkeakoulusta puhumattakaan. Oma älykkyytesi ei taida riittää kumpaankaan. Onhan sinulla toki vielä toivoa. Joskus älykkyys kasvaa iän myötä.
Ps. Korkeakoulu ei ole kukkulalla oleva ala-aste.
sen tietää, että kukkulalla oleva ala-aste on koulu korkealla ja se korkeakoulu, jota sinä olet käynyt on kolmekerroksinen ala-aste.
"It takes one to know one".
Tältä palstalta taitaa puuttua se tunnistaja.
Juttu löytyy
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006264119
Eli kyseessä on massapostaus, mutta voi tuota parilla sanalla kommentoida.
- Tuulivoima selkeästi puhtainta.
- Ydinjätettä syntyy vain ydinvoimaloissa
Että sitä linjaa :)
Kansaivälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemassa kirjassa Hydropower-Internalised Costs and Externalised Benefits (Frans H. Koch, Ottawa, Canada, 2000) on laskettu seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190
Taidat olla aika tarkoitushakuinen.
Kun vielä otetaan huomioon että tuulivoimaa on oltava 30 kertainen määrä tarpeeseen nähden että sähkön laatu olisi riittävä niin tuulivoiman luvut voidaan kertoa kertojalla 30.
tulee tämä tuulivoiman 30 kertainen kapasiteetin tarve.
Se käsittääkseni täysin posketon, ja perustuu ilmeisesti väärinymärrykseen.
Et nähtävästi ymmmärrä lukemaasi. Tiedot oli otsikoitu "seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:", eli vain tuotannon aikaiset päästöt. Mutta kun puhutaan koko elinkaaren vaikutuksista, ydinvoima häviää tullen, mennen ja palaten:
"Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:"
"
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
"
Noissa luvuissa ei ole mukana ydinvoiman supermyrkylliset jätteet.
Tuulivoima ei saastuta koska se ei tuota?
Mitä ihmettä sillä tehdään? Kaunistetaan maisemaa?
Olet varsinainen älykkö!
Pohjoismaiden pitkäaikaiset tuulitilastot osoittavat että yhteenlaskettuna pohjoismaiden alueelta aina saadaan vähintään 3% tuulivoimaloiden tarvitsemasta nimellistuulesta.
Hyvätuulisella alueella tuulivoimala antaa keskimäärin 25% nimellistehostaan. Ongelmana on se että silloin kun ei tuule niin sama ongelma voi olla hyvinkin suurella alueella. Aina tuulee kuitenkin vähintään tämän 3% verran.
Sähköä tarvitaan aina.
nämä tilsatot esiin, niin olet kova jätkä. Ennen sitä olet pelle.
Todellista tietoa asiasta löytyy
http://www.energia.fi/page.asp?Section=1354&Item=3953
Katsohan sivu 6. Table II
http://lib.hut.fi/Diss/2004/isbn9513864278/article2.pdf
Taisin kaunistella asioita. Yhden vuoden tilastot näyttävät että pohjoismainen minimi on 1,2%.
Se tarkoittaa että tarvitaan 70 kertainen kapasiteetti tarpeeseen nähden. Ja tämä on vain vuoden seuranta... Totuus on luultavasti jotain luokkaa 300 kertaa jos seurattaisin useamman vuoden.
Kuka on pelle? Millä ratkaiset ongelman? Agregaatit joka kiinteistöön kun paukkupakkasilla ei tuule?
Tutkimuksen tekijät itse arvioivat että 3000MW tuotanto vaatii tuulivoimalla toteutettuna 10% enemmän säätökapasiteettia kuin sama tuotanto toteutettuna konventionaalisella voimalalla.
http://www.energia.fi/attachment.asp?Section=1354&Item=3948
On säälittävää, että vaikka tuntee numerot, ei ymmärrä omia rajoitteitaan tehdä niistä järkeviä johtopäätöksiä.
fossiilista ja ydinkapasiteettia.
Entäpä kun tuulen osuus kasvaa yli tämän 3000 MW? Tai oikeasti alle 1000 MW keskimäärin. Tuulivoima on niin epävarmaa että sen rinnalle on rakennettava saman verran perusvoimaa. Siitä alhainen säätövoiman tarve.
Tuulivoima toimii niin kauan kuin sitä on niin vähän että se ei aiheuta häiriötä. HURRAA!
Aika pelle taidat olla.
että kukaan ei edes ajattele tuulivoimalla tuotettavan kaikkea energiaa. (No muutamalla yksiniittisellä ydinvoiman kannattajalla on sellainenkin ajatus saattanut päähän pälkähtää). Sopiva lähiaikojen tavoite onkin se 3000MW nimellisteho.
Tuulivoima on luontainen osa hajautettua energiantuotantorakennetta. Jos se vaatii rinnalleen säätövoimaa tai varastointikapasiteettia. Siksi se sopii erinomaisesti yhteen esimerkiksi vetyteknologian kanssa.
Pohjoismaihin mahtuu siis suht'koht häiriöttömästi 3000 MW tuulivoimakapasiteettia.
Siitä saadaan keskimäärin 750 MW hyödyksi. Sehän on jo melkein puolikas ydinvoimala! Mitkä olivat nämä loput keinot paletista jolla korvataan fossiilisten poltto? Katso myöskin aloitusviestistä miten paljon päästöjä biopoltto ja tulivoimarakentaminen aiheuttaa.
Onko niin että ydinvoimaa on vastustettava hinnalla millä hyvänsä? Vaikka kaikki metsät ulisi kaataa ja CO2 päästöt nousevat pilviin?
Miten monta tonnia CO2 vastaa yhtä ydinjätegrammaa? Koska hyödyt ovat tarpeeksi suuret?
Vai oletko sitä mieltä että leikataan kulutusta 95%. Käännetään kelloja takaperin 20 luvulle?
Taas tuli kysymyksiä. Oletan että sinulla on jo tiukasti silmät kiinni ja availet ääntäsi.
jos laitoin liian pitkä ja vaikeasti ymmärrettävän tekstin luettavaksesi.
Täsä lyhyempi ja helppolukuisempi versio
http://www.pressi.com/fi/julkaisu/93547.html
Siltä varalta, että tämäkin ylittää kapasiteetin, puristan sanoman yhteen lauseeseen.
Pohjoismaisilla markkinoilla sähköstä voidaa tuotaa n.10% ilman tarvetta järjestelmämuutoksiin.
Sanotaan että yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastamaan.
Sinun kysymyksesi kumpuavat omista aivoituksistasi ja vaadit niissä minua perustelemaan itse tekemäsi päättömät johtopäätökset. Ei oikea keskustelu niin etene
Pystytään siis tuottamaan 10% ilman suurempia häiriöitä. Tai kysymys on kai taas kapasiteetista. Tuotanto 2,5%. Keskimäärin... Mitä tämä loppu 97,5% sitten on? Kai tuulivoimasta pitää jotain hyötyäkin olla. Annat ymmärtää että riittää että siitä ei ole liian paljon haittaa.
Miksi sitä pitäisi rakentaa jos siitä ei ole mitään hyötyä? Onko rahaa liikaa?
En okein ymmärrä ajatusmalliasi. Reaalimaailmasta se ei ole.
että aikaisempi heikko ymmärryksesi johtui vieraskielisestä tieteellisestä tekstistä, mutta samat vaikeudet näyttävät jatkuvan suomenkielisen lehdistötiedoitteenkin kanssa.
Siitä pitäisi minusta aivan yksiselitteisesti selvitä, että 10% viittaa kulutukseen(tuotantoon), ei nimellistehoon.
Loput tuotetaan hajautetusti uusiutuvilla energiamuodoilla. Niissä on runsaasti potentiaalia, ja niiden osuus tuotannosta on jo nyt suurempi kuin ydinvoiman. Niiden kutsuminen näpertelyksi vähättelee lähinnä ydinvoimaa.
Olennaistahan koko energiapolitiikassa tietysti on, että periaatteessa mahdottomasta jatkuvan kulutuksenkasvun politiikasta päästään ensin kulutuksen kasvun hillitsemiseen ja pysäyttämiseen, ja sen jälkeen kulutuksen kääntämäseen laskuun, jos sille on ympäristön elinkelpoisena säilymisen kannalta tarvetta.
Kirjoituksesi on hellyttävä nyt kun ymmärsin kehitystasosi.
Keikkea hyvää sinulle. Maailma on ihmeellinen. Tulet vielä huomaamaan sen. :-)
merkiksi nostamasi kädet voit laskea.
Ei tämä noin vakavaa ole.
En jaksa kistellä keskenkasvuisen kanssa. Jos sinulla on OMIA mielipiteitä ja näkemyksiä niin kerro ne. Ei kiinnosta kun kopioit muiden mielipiteitä.
Mene kotiin kasvamaan. Palataan asiaan kymmenen vuoden kuluttua.
Nyt on oravanmetsästysaika. Ei muuta kuin pum ja nahka nyletään tuppeen. Viet parkittavaksi, kun on tarpeeksi monta. Tulee vaimon talvitakkinn nätti kaulus luonnonnahkoista. On ympäristöystävällistä kestävää kehitystä, kun käyttää uusiutuvia luonnonvaroja eikä oljystä tehtyjä tekoturkiksia. Pum .pum
Voiko nyljetty orava juosta oravanpyörässä tuottamassa energiaa? Sille voi tulla vilu.
Ethän käytä lyyjyä ammuksissa!