Uskovainen naimisissa oleva

Olen ihastunut toiseen mieheen. Olen kovissa kiusauksissa. Tilannettani ei helpota se, että oma mieheni käyttäytyy huonosti perhettään kohtaan. Ihastumista kestänyt 3 vuotta. Haluan toimia uskovaisen tavoin. Kiusaus on välillä hirvittävää ja koen erittäin huonoa omaatuntoa tilanteesta.
Onko muilla vastaavaa kokemusta? Miten selvisitte?
Ilmoita


Oletko oikeasti jo 3 vuotta hellitellyt uskottomuutta sydämessäsi ?

Voisitko vaikkapa miettiä sitä, että miltä sinusta tuntuisi oikeasti, jos miehesi olisi toiminut samoin ?

Eli rakastatko lähimmäistäsi eli puolisoasi KUTEN itseäsi, vai sallitko itsellesi sellaista, mitä et toiselle sallisi ?

Nyt tässä tilenteessasi tuo ei kerro totuutta varmaankaan, kun olet uskottomuutta hellinyt sydämessäsi jo noinkin kauan, mutta kykenetkö miettimään aikaa ennen sitä, eli kun olit aidosti rakastunut ja uskollinen puolisollesi, olisiko silloin ollut kivaa ja ok, että hän olisi ihastunut toiseen ja hellinyt sellaisia tunteita sydämessään ?

Kirjoitin tämän vain siksi, että usein peiliin katsominen avaa silmiä, ja laittaa miettimään vähän tarkemmin, että mitä voi tehdä ja mitä ei.

Olen vierestä nähnyt vastaavia tapauksia, ja eräs läheiseni kärsii par aikaa eron vuoksi, joka siis alkoi "ihastumisesta", eli puoliso antoi luvan itselleen olla ihastunut, ja lopulta fyysiseen pettämiseen ja eroon se sitten johti, ja se sattuu todella syyttömään.

Oma puolisonikin petti minua, eli hänkin antoi luvan itselleen ihastua, ja siinä kohtaa hän vähät enää välitti minun tunteistani.

Toisen väärät toimet eivät oikeuta sinua uskovana toimimaan väärin.

Jos suhteessa on ongelmia, niin molempien tulisi ne selvittää, eikä vain haikailla jonkun paremman tai "vihreämmän" perään.

Ne samat ongelmat siirtyvät uuteen suhteeseen, jos niitä ei omalla kohdalla ainakin selvitä pohjia myöten.

Moni joka on vaihtanut "parempaan" on vaihtanut sitten aina "parempaa" etsiessään yhä useampaan puolisoon, ja joka liitossa on ollut kuitenkin suht samat ongelmat edessä, siis hetken päästä siitä, kun suurin ihastus on laantunut.
5 VASTAUSTA:
Niin ja eniten usein kärsivät lapset näistä asioista, jo toimimattomassa liitossa kuin sitten erossa, sitäkin saan nyt seurata vierestä ja pahaa tekee.

Ei turhaan Herrasta sanota näin:

Mal. 2:16 Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.

Siis Hän näkee ja tietää sen, kuinka paljon siinä monia ihmisiä satutetaan silloin ja pitkään sen jälkeenkin.
Mietihän hetki, miten paljon lapset kärsivät vanhempiensa rakkaudettomasta liitosta, kun he eivät ymmärrä erota? Ei parisuhde saa olla vankila tahi suoritus!
mieti.hetki.ensin kirjoitti:
Niin ja eniten usein kärsivät lapset näistä asioista, jo toimimattomassa liitossa kuin sitten erossa, sitäkin saan nyt seurata vierestä ja pahaa tekee.

Ei turhaan Herrasta sanota näin:

Mal. 2:16 Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.

Siis Hän näkee ja tietää sen, kuinka paljon siinä monia ihmisiä satutetaan silloin ja pitkään sen jälkeenkin.
seepaotti saa olla ihan hiljaa. Aavikon sotajumalan mielipidettä ei kaivata!
Kystäkyllin kirjoitti:
Mietihän hetki, miten paljon lapset kärsivät vanhempiensa rakkaudettomasta liitosta, kun he eivät ymmärrä erota? Ei parisuhde saa olla vankila tahi suoritus!
Kystäkyllin opastaa, mutta...
Jos parisuhde on maanpäällinen helvetti, niin ero voi olla ratkaisu, mutta siihen ei motiivina ei saa kuitenkaan olla "uusi orastava ihastus" ja suhde toisen puolisoon.
pitkäänuskossa kirjoitti:
Kystäkyllin opastaa, mutta...
Jos parisuhde on maanpäällinen helvetti, niin ero voi olla ratkaisu, mutta siihen ei motiivina ei saa kuitenkaan olla "uusi orastava ihastus" ja suhde toisen puolisoon.
Ero on viimeinen tapa ratkaista ongelma, jos muuta ratkaisua ei ole.
Sitä ennen on aviolittoneuvolaa - leirejä jne. ME- on yksi
http://www.memennaaneteenpain.fi/

Eli jos tahtoa löytyy - pari löytää toisensa.

Aviossa olevat ongelmat voivat olla "enkelinkin" aikaansaamia - ja syyttää miestään, mutta tuollaiset yhteiset paikat - joissa kohdataan kanssaihmisten kanssa, jotka voivat painia samoissa asiossa, niin avautuu silmät.
Siitä lähtee se paranemisen aikakausi.

Olen katsellut erästä paria - jotka kävivät samanaikaisesti tuollaisen parisuhde- viikonlopun. Siitä rauniosta nousi sellainen pari - joka johtaa Suomessa ihmisiä auttava toimintamalli jota televisiossakin katselen.

Niin, ongelmaan lähdetään sisältäpäin, etsimään ratkaisuja. SE on lapsillekin parempi lopputulos, kuin ero.

Enkeli- puoliso - kun eroaa ja menee "uusiin", voi ollakin, että ongelma jatkuu ja se uusi onkin yhtä paha - kun se entinen ukko. Karrikoin hieman.

Eräs - jota olen katsellut vuosikymmenten saatossa - ukko vaihtuu - mutta enkeli ei.
Mies tulee väsyneenä töistä - kotona päivänollut vaimo on jättänyt roskapussin rapunpieleen, että tämä mies vie tullessaan sen roskikseen.
Lapsista ei ole ongelmaa - yhden jaksaa hoitaa, sekä hoitaa kotinsa ja viedä sen roskapussinkin. Mutta. Siitä se hiljalleen lähtee. Pientä huomauttelua - jne.
Lopulta ukko vaihtuu - mutta tavat eivät. Kiertopalkinto on valmis.

Miehissäkin on luonnehäiriöisiä, mutta ennenkuin lähdetään mittaamaan siihen, ensin kannattaa katsoa - onko molemmat rakastaneet toisiaan.

Viisaus osaa valita sanat, sekä ilmaista syyttelyttä sen, mikä olisi hyvä yhteisessä liitossa. Ensikuussa tulee 43- vuotta täyteen. Ei meidän tarvitse aikuisten riidellä.
Jos jotain on "tarvetta" asioidenhoitoon, niin aivan fiksusti ne voidaan ilmituoda.
Vaimo ei nalkuta - mies ei väärällä tavalla hallitse - vaan rakkaudenkautta.
Vaimo ei hallitse esim. miestään, kieltäytymällä kiusatakseen tai hallitakseen, vaan jos jotain on - se tieto antaa ymmärryksen toiselle. Tuokin on ongelma joissakin perheissä. Aviovuode on pyhä. Rakkaus on molemminpuolinen, eli nainen viisaudessaan "ottaa miehensä" - ja rukoukseen yhteisesti - on sitten välipysäkki. jne.
Jos väkivalta on tullut perheeseen, sen siemen on voitu kylvää aikaisemmin, paljon aikaisemmin, ja väkivallan käyttö ei ole oikein, mutta jos sellainen on, on tarpeen ensin purkaa sen kasvun alku juuria myöten, sekä kitkeä se rakkaudenpellosta pois.
Toisaalta, jos kyse on luonnehäiriöisestä, eikä hän valoa saatuaa osaa kasvaa ihmiseksi - niin ei toistaalta väkivaltaa tarvitse ottaa vastaan.
Silloin kantapäät yhteen, kävely erilleen, muttei se tarkoita sitä, että kävellään toisen syliin. Silloin ollaan erossa - ja jos riittävän aika pitää erossa ja väkivaltainen menee toiseen suhteeseen, niin olkoon se sitten se eron lopullinen ratkaisu uuteen suhteeseen.
+Lisää kommentti
Kyllä 3 vuotta. Kyseinen mies ei tiedä tunteistani. Aikomukseni ei ole ollut olla hänen kanssaan tekemisisä.
Mieheni on valitettavasti luonnehäiriöinen ja väkivaltainen. Lapsemme ovat jo koululaisia. Olen muutamia kertoja miettinyt lastemme pyynnöstä heidän henkisen hyvinvoinnin vuoksi erilleen muuttoa, mutta tarkoitukseni ei ole erota, eikä ottaa uutta miestä.
Koen, että syntitaakkani on liian suuri tämän ihastumiseni myötä.
Kysynkin, onko kellään parisuhteessa olevalla kokemusta siitä, miten olette päässeet tunteistanne eroon? Ja miten selvisitte?
Olemme olleet naimisissa 30v.
3 VASTAUSTA:
Tunteet voivat toimia joissakin tilanteissa mitä parhaimpana kompassina kohti ratkaisua elämän hankalissa kohdissa. Niitä täytyy tosin huolellisesti analysoida älyä apua käyttäen. Toivon sinulle hyvää jatkoa ja rohkeutta päätökseen, mikä se sitten ikinä onkaan!
Uskovantunteet, tunteet eivät ole mikään kompassi vaan järki, tahto ja Jumalan sana. Juuri tunteet saavat elämän purjeet haaksirikkoon ja tunteiden kautta saatana saa ensiksi otteen ja syöksee ojaan ja allikkoon.
Vaelletaan Hengessä, niin ei lihan himoa (siis sielunelämän, langenneen luonnon oikkuja täytetä).
Provohan sä olet. Kovin nuorena ootte yhteen menneet, jos 30 vuotta on takana yhteiseloa ja kovinta vanhana ootte lapsenne saaneet, jos vielä kouluikäisiä.
+Lisää kommentti
Naispuolisille helluntailaisille ei se uskollisuus omalle puolisolle ole ollut tärkeää. kun toosa kutiaa. Olen sen noilla matkoillani useasti todennut.
2 VASTAUSTA:
Ja miksi pitäisikään. Rakkautta ei voi hallita eikä vapaata vangita voi. Ja vapauteen Kristus meidät vapautti.
niinsevainmenee kirjoitti:
Ja miksi pitäisikään. Rakkautta ei voi hallita eikä vapaata vangita voi. Ja vapauteen Kristus meidät vapautti.
Gal.5:13 Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.
5:14 Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."
+Lisää kommentti
Tarviiko kenenkään kärsiä luonnehäiriöisen tekemästä väkivallasta? Lapsetkin joutuvat siitä osallisiksi.
Ilmoita
Provo. Naisilla ei ole pakottavaa tarvetta harrastaa seksiä useamman miehen kanssa kuin pornoelokuvissa, sielläkin rahasta. Raha ratkaisee naisen parisuhdeongelmat. Mitä enemmän miehellä on rahaa, asemaa, valtaa, julkisuusarvoa, sitä tyytyväisempi nainen on suhteeseen.
Ilmoita
Kun on pitkän elämän elänyt, niin kaikenlaista kiusausta on tullut tielle. Tuollainen ihastuminen voi tulla eteen oli naimisissa tai ei. Ei välttämättä tarvitse olla syy siinä että avioliitossa olisi vaikeuksia, mutta jos parisuhde takkuilee niin ei se helpota asiaa. Toisaalta on niinkin, että se syyllisyyskontrasti ihastus ja itsellä hyvä puoliso saattaa olla vielä henkisesti kovempi. Jos on oman puolison kanssa ongelmia, niin on helpompi suoda tunteilleen oikeutus ihastumiseen.

Toisilla ihastuminen tulee harvemmin, mutta kestää sitten kauan. Olen kuullut tapauksen että, kiintymys kestänyt jopa yli kymmenen vuotta ja sitten se on vain hellittänyt ja lopulla sammunut. Henkilö kertoi, ettei voi ymmärtää että miten hän on voinut olla tunnesiteessä siihen henkilöön.
Uskon että juuri siksi Raamatussa on meille käsky: Älä tee huorin ja aviorikosta. Jumalan sana puhuu paljon siveydestä ja sukupuolisesta puhtaudesta. Jos ei uskolaisella olisi tätä heikkoutta ja mahdollisuutta langeta, niin asiaa olisi niin paljon Sanassa otettu esille.

Sanon sinulle lohtuna, että kun et ole lähtenyt toteuttamaan kiusaustasi lähestyä tähän mieheen, niin et ole tehnyt syntiä Jumalan etkä ihmisten edessä.
Tämä tunnevaikutus saa ennestäänkin puolison heikkoudet näyttämään inhottavimmilta ja varmaan ihastus saa sinun vaikka alitajuisesti toimimaan etäisesti puolisoosi ja on tietenkin vaikuttamassa avioliittoonne.

Tunteet eivät ole sotilaita ja ne eivät tottele käskyjämme. Sinua auttaa asiassa aika ja rukous, ja päätös että et halua toimia Jumalan sanaa ja tahtoa vastaan vaikka kiusaus on suuri. Kun ihminen vastustaa tahdon ja järjen tasolla syntiä, niin Jumala lähtee mukaan ja on varjelija ja sinä pääset voittoon.
Olisi hyvä, jos löytyisi henkilökohtainen erittäin luotettava sielunhoitaja ja kuuntelija, joka on käynyt läpi samanlaisen kiusauksen. Hän ei tuomitse vaan ymmärtää. Jumala ei sinua tuomitse ja näkee surun ja murheen jota koet sielussasi. Tämä on eräs koulutusvaihe. Uskon niin.
En usko että aloitus on provo. Ja kun ihastuu niin ei ole välttämättä edes tarve tai ajatus alkaa harrastamaan seksiä väärän ihmisen kanssa. Enemmänkin se on henkistä ja sielullista kiintymystä toiseen joka tietenkin johtaisi helposti myös fyysiseen suhteeseen.
Ja teet todella viisaasti, kun et anna mitään vihiä tunteistasi tälle miehelle.
1 VASTAUS:
Vääri niin väärin! se että himoitsee ja vielä varattua ihmistä on jumalan silmissä synti.Jumala ei erottele syntiä pieniin ja isoihin, on vain synti ,joka erottaa Jumalasta.synti ja Jeesus ei asu samassa ihmisessä, asian pitäisi olla kristitylle aivan vesiselvä.jos oikeasti tollainen asia nousee mieleen se on merkki siitä että on käännyttävä äkkiä takaisin ja rukoiltava Kristuksen suojaa.tämä siis jos ihminen on aidosti uskossa eikä vain ollut joskus.on täysin harha ja väärin opettaa että Jeesus antaa ihmiselle erämaan joka eroittaisi kerran pelastetun Jumalasta.ihmiset ovat vaan niin väsyneitä ja tämän maailman houkutusten vietävissä ettei se ristiinnaulitun veri paljoa paina jos haluaa vähän venyttää rajoja.muistakaa että Jumala kyllä ottaa tuhlaajapojan aina takaisin, mutta paadutettu sydän ei sitä ymmärrä eikä älyä ottaa vastaan ,juuri siksi Jumala suuressa armossaan ja pitkämielisyydessään antaa lahjaksi myös kärsimyksiä,joten pysykää ennenkaikkea Jumalan kirjoitetussa sanassa ja kiittäkää häntä silloin kun olette vielä onnellisia.Siunausta!
+Lisää kommentti
Tunteisiin on aina jokin syy, ja voi olla ihan hyväksi analysoida syitä tunteisiinsa tai käyttäytymiseen, jonka jokin tunnereaktio voi aikaansaada. Ihmisen ei pitäisi syyllistää itseään tunteista, koska reaktio voi olla tietyllätapaa luonnollinen, jos ihminen esimerkiksi alkaakin etsimään vastauksia jostain toisesta ihmisestä, omaan elämäntilanteeseensa. Ihastuminen kolmanteen osapuoleen ei tarkoita, että se johtaisi eroprosessiin puolisoiden kesken, mutta voi olla merkki avioliitossa olevista ongelmista joita olisi hyvä tarkastella, etenkin omaa käytöstään. Ei välttämättä hyödytä tutkia toisen käytöstä, koska ei voi muuttaa sitä mikä on toisessa, voi pyrkiä silti ymmärtämään omaa käytöstään ja tunnereaktioitaan ja pyrkiä muutokseen sitä kautta. Ehkä jos muutos syntyy itsessä, niin sillä on vaikutusta myös ympäristöönsä sen kautta ja siihen toiseen ihmiseen, ikäänkuin positiivinen kierrejatkumo, jolla voi vaikuttaa.

Sanoisin, että ei saisi katsoa tunteisiin tai elää asioita tunteiden kautta, vaan tutkia asiaa järjen kautta. Ja toisaalta henkilökohtaisia valintoja tulee myös miettiä toisen lähimmäisen kannalta eli puolison kannalta, mikä on oikein sille toiselle ja mikä ei ja ottaa laajemmin huomioon kokonaisuutenaan perhetilanne, mikä on parhaaksi missäkin tapauksessa.

Ihmisen pitäisi ottaa puolisokseen sellainen ihminen, jolla on samanlainen ajattelumekanismi, ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi jo sellainen asia, ettei koe toisen ymmärtävän ajatuksenkulkua puolin ja toisin. Ehkä kuitenkin rakkauden määrää ei mitata siinä, onko jokin täydellilstä elämässä, vaan siinä, mitä on ollut vuosien aikana toisen rinnalla valmis kestämään ja avioliittokin on toisaalta lähinnä ystävyyttä ja se on ystävyyttä puolin ja toisin.

Sanoisin, ettei ihastuminen ja sellaisten ajatusten "helliminen" kannata, toki sille ei voi mitään, mutta useimmiten sillä voi vahingoittaa itseään ja samalla myös muita ja yleensä ihminen rikkoontuu ja ehkä loppuviimein huomaakin jääneensä yksin. Ihastuksen kohde ei välttämättä välitä sinusta ihmisenä tai lähimmäisenä tai ystävänä tai mitä hänelle oletkin ja et voi tietää millaista elämä hänen kanssaan olisi,...muuttuisivatko asiat paremmiksi sen kautta lainkaan?

Tietenkin asiat ovat tapauskohtaisia ja jos tilanne on sietämätön esimerkiksi perheen kannalta kokonaisuudessaan ja haitaksi, niin ajattelen, että jokainen tekee ratkaisunsa elämässään henkilökohtaisesti. En katso asiaa niin, että uskovan ihmisen tulisi kestää väkivaltaa tai uskottomuutta tai mitään muutakaan sen kummemmin kuin sellaisen joka ei ole uskossa. Asiat ovat silti aina hyvin monitahoisia ja niitä olisi hyvä myös tarkastella sen ymmärtämyksen kautta, eikä mustavalkoisesti ja kapeakatsontaisesti.
Ilmoita
Kiitos vastauksistanne, sekä myötätunnosta. Aloitus ei ollut provo, eikä kyse seksuaalisista haluista. Ennemminkin ihastuin miehen empaattisuuteen ja kiltteyteen. Haaveilen, millaista olisi käydä tuollaisen miehen kanssa esim. marjametsässä. yms. normaaleja yhdessä arjen tekemisiä ja keskusteluja, jotka meiltä nyt puuttuvat.Välillä en muista kyseistä miestä viikkoon pariin, mutta aina vain hän nousee mieleeni yhä uudestaan ja uudestaan.
Rahasta. Mieheni tienaa hyvin. Hän on pitkiä päiviä poissa kotoaan ja harrastaa myös monenlaista.
Pari päivää sitten 10 vuotias tyttäremme kysyi, että äiti uskooko isä Jumalaan, koska se huutaa meille niin paljon. Voitte arvata, kuinka sydämessäni tuntui pahalta. Lapset puhuvat usein isänsä huonosta käytöksestä.
Aikuiset lapsemme ovat kehoittaneet minua usein muuttamaan pois.
Tiedän välillä helliväni sydämessäni ajatusta tasapainoisemmasta parisuhteesta ja myös toisesta miehestä. En haluaisi.
En uskalla puhua ihastumisestani toiseen, häpeän niin suuresti. Vain Jumalan kanssa keskustelen asiasta.Ja nyt täällä.
Sairastuin samoihin aikoihi, kun ihastuin. Ensin sairastuin, sitten ihastuin. Tämä fyysinen sairaus on ollut koko perheelle suuri koettelemus. Suurin huolenaiheeni oivat kuitenkin lapsemme.
En ole kyennyt köymään pitkään aikaan töissä. Rukoilen ihmisten puolesta, kun on päivisin aikaa yksin ollessani. Sekin tuntuu pahalle, kun tällainen toiseen ihastunut menee Jumalan eteen. Nykyään, kun aloitan rukouksen sanonkin, että Jumala kuule minua syntistä, äläkä katso minun syntejäni, vaan anna armosi tapahtua kyseistä ihmistä kohtaan.
Kun ajattelen kyseistä miestä, minulle tulee lämmin ja hyvä olo.
Varmaan aika auttaa. Tuntuu vain hirveälle kantaa itsessään tällaista syntitaakkaa.
25 VASTAUSTA:
Olen käynyt samanlaisen koettelemuksen elämässäni läpi. Olin kyllä jo silloin eronnut, mutta ei se ihastus ollut mitenkään Jumalan tarkoitus minulle. Ei Jumala jätä vaikka koet että tunnemaailma on tuossa tilassa. Kyllä tässä ajassa ihminen saa kaikkea kestää. Tunnen ystävän jonka riesana on jatkuvat fyysiset kivut, joihin ei särkylääkkeet ja lääkärin neuvot auta. Se on hänen risti ja taakka.
On hienoa ettei tuo ihastus kiusaa sinua koko ajan ja jopa viikkoja pysyy poissa. Kyllä se häipyy mielestä.
Neuvon ettet kanna edes rukouksissa tätä miestä. Kyllä Herralla on hänelle toiset rukoilijat. Rukous voi muuttaa sinun oman puolisosi elämän.
Kun lapset ovat jo noinkin isoja ja olette olleet aviossa 30 vuotta, niin et ole enää ihan nuori. Joillain naisilla tällaiset ihastusryöpyt saattavat olla myös naisen ikään liittyviä ohimeneviä juttuja joihin liittyy ihan hormonaalinen syy.
Ja annan vielä neuvoksi, ettei kannata antaa ajatusmaailmaa noille mielen harharetkille.
Jos ihminen kantaa jonkinlaista taakkaa joka patoutuu tai ihminen kokee jonkin asian vaivaavan mielialaa, se saattaa purkautua ulospäin käytöksenä, joka voidaan luokitella ettei se ole suotavaa käytöstä toisia kohtaan. Ei se ole oikein, mutta se voi muuttua ajansaatossa, jos pääsee eroon patoumistaan. Yleensä ihminen kantaa itsekin jo syyllisyyttä käytöksestään ja pyrkii muuttumaan. En tiedä miten se muutos tapahtuu loppujenlopuksi, mutta koko elämänasenne voi kokea muutoksen ja asiat vain ikäänkuin loksahtelevat paikoilleen, voi ymmärtää olleensa paljon myös itse väärässä ja huomata, että elämässä tarvitsee tehdä jotain muutoksen suhteen, jotta kokee elämisen mielekkääksi ja on hyvinvoiva kaikkineen.

Kaikenlaisia unelmia voi olla, mutta emme voi lastata niitä myöskään sellaisiin odotuksiin, jotka ovat vain unelmia. Se unelma joka on todellisuutta, voi olla se että ymmärtää, että tämä hetki on arvokas tällaisenaan, se ei vaadi sitä, että odottaa sitä, että joku toinen veisi eteenpäin elämässä, vaan sitä, että ymmärtää juuri tämän hetken elämisen tarkoituksen ja että saa olla onnellinen siitä, että saa ylipäänsä elää.
Toki voi tunnistaa tietynlaisista asioista myös oman ajatuksenkulkunsa, jossa on kuvitellut onnellisuuden olevan esimerkiksi jossain toisissa olosuhteissa... mutta liekö se ajatus vastannut totuutta lainkaan sellaisenaan?

Toki avioliitossa on kaikilla haasteensa, ehkä joillakin on helpompaa ja toisilla ei, mutta sekin osa elämää se.
keikkeakokenut kirjoitti:
Olen käynyt samanlaisen koettelemuksen elämässäni läpi. Olin kyllä jo silloin eronnut, mutta ei se ihastus ollut mitenkään Jumalan tarkoitus minulle. Ei Jumala jätä vaikka koet että tunnemaailma on tuossa tilassa. Kyllä tässä ajassa ihminen saa kaikkea kestää. Tunnen ystävän jonka riesana on jatkuvat fyysiset kivut, joihin ei särkylääkkeet ja lääkärin neuvot auta. Se on hänen risti ja taakka.
On hienoa ettei tuo ihastus kiusaa sinua koko ajan ja jopa viikkoja pysyy poissa. Kyllä se häipyy mielestä.
Neuvon ettet kanna edes rukouksissa tätä miestä. Kyllä Herralla on hänelle toiset rukoilijat. Rukous voi muuttaa sinun oman puolisosi elämän.
Kun lapset ovat jo noinkin isoja ja olette olleet aviossa 30 vuotta, niin et ole enää ihan nuori. Joillain naisilla tällaiset ihastusryöpyt saattavat olla myös naisen ikään liittyviä ohimeneviä juttuja joihin liittyy ihan hormonaalinen syy.
Ja annan vielä neuvoksi, ettei kannata antaa ajatusmaailmaa noille mielen harharetkille.
Kirjoitin huonosti tai ymmärsin kirjoituksesi väärin. En ole rukoillut kyseisen miehen puolesta, muutoinkuin siinä yhteydessä, että olen pyytänyt Jumalalta, että hän lopettaisi tunteeni tuota miestä kohtaan. En ole edes ymmärtänyt rukoilla tuon miehen puolesta, vaan itseni, että pääsisin eroon tunteistani.
Mieheni puolesta rukoilen hyvin usein, että Jumala auttaisi häntä. Olen kohta 50v.
Tuo on varmasti totta ja hyvä neuvo, ettei kannata antaa ajatusmaailmaa mielen harharetkille, mutta välillä se on vaikeaa, koska miestä ajatellessani minulle tulee rauhallisempi olo. Jälkeenpäin tietenkin huonompi, kun omatunto soimaa. On nykyään tunne, kuin vihollinen piirittäisi jokapuolelta.
Ihmisillä on monenlaisia sairauksia ja vastusta. Itse olen myös suurimmaksi osaksi vuoteessa.
Sitten sellainen seikka, josta haluan avautua, että tunnen myös syyllisyyttä siitä, etten ilmeisesti ole ollut miehelleni hyvä vaimo, koska hän käyttäytyy minua ja lapsia kohtaan huonosti.
En usko, että Herra hylkää minut tämän vuoksi. Tunnen vain pahaa oloa, etten kykene olemaan hänen rakkautensa arvoinen.
Mieheni on ollut alusta asti, miten sen sanoisin, melko itsekäs. Moni sukulainen on pahentunut hänelle, koska hän on omanlaisensa. Aikuiset lapsemmekaan eivät halua olla oikein tekemisissä hänen kanssaan.
Minulla on suuri huoli hänen taivasosuudestaan, mutta enhän voi tietää hänen sydämen tilaansa ja väheksyä uskoaan.
Olisi ihana nähdä hänet muuttuneena, jos ei tässä ajassa, niin kerran taivaassa.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Kirjoitin huonosti tai ymmärsin kirjoituksesi väärin. En ole rukoillut kyseisen miehen puolesta, muutoinkuin siinä yhteydessä, että olen pyytänyt Jumalalta, että hän lopettaisi tunteeni tuota miestä kohtaan. En ole edes ymmärtänyt rukoilla tuon miehen puolesta, vaan itseni, että pääsisin eroon tunteistani.
Mieheni puolesta rukoilen hyvin usein, että Jumala auttaisi häntä. Olen kohta 50v.
Tuo on varmasti totta ja hyvä neuvo, ettei kannata antaa ajatusmaailmaa mielen harharetkille, mutta välillä se on vaikeaa, koska miestä ajatellessani minulle tulee rauhallisempi olo. Jälkeenpäin tietenkin huonompi, kun omatunto soimaa. On nykyään tunne, kuin vihollinen piirittäisi jokapuolelta.
Ihmisillä on monenlaisia sairauksia ja vastusta. Itse olen myös suurimmaksi osaksi vuoteessa.
Sitten sellainen seikka, josta haluan avautua, että tunnen myös syyllisyyttä siitä, etten ilmeisesti ole ollut miehelleni hyvä vaimo, koska hän käyttäytyy minua ja lapsia kohtaan huonosti.
En usko, että Herra hylkää minut tämän vuoksi. Tunnen vain pahaa oloa, etten kykene olemaan hänen rakkautensa arvoinen.
Mieheni on ollut alusta asti, miten sen sanoisin, melko itsekäs. Moni sukulainen on pahentunut hänelle, koska hän on omanlaisensa. Aikuiset lapsemmekaan eivät halua olla oikein tekemisissä hänen kanssaan.
Minulla on suuri huoli hänen taivasosuudestaan, mutta enhän voi tietää hänen sydämen tilaansa ja väheksyä uskoaan.
Olisi ihana nähdä hänet muuttuneena, jos ei tässä ajassa, niin kerran taivaassa.
Sinä et selvästikkään rakasta miestäsi enään sellaisena joka hän on.

Miksi ihastuit häneen alunperin ja milloin ja miksi rakkautesi kuoli?

Ei kaikki syy voi olla pelkästään miehessäsi.

Mutta jos hän on väkivaltainen kuten jossakin viestissäsi kerroit sinun on paettava.

Samalla sinun täytyy kertoa miehellesi että hänen agressiivisuutensa on syy siihen että harkitset lähtöä.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Kirjoitin huonosti tai ymmärsin kirjoituksesi väärin. En ole rukoillut kyseisen miehen puolesta, muutoinkuin siinä yhteydessä, että olen pyytänyt Jumalalta, että hän lopettaisi tunteeni tuota miestä kohtaan. En ole edes ymmärtänyt rukoilla tuon miehen puolesta, vaan itseni, että pääsisin eroon tunteistani.
Mieheni puolesta rukoilen hyvin usein, että Jumala auttaisi häntä. Olen kohta 50v.
Tuo on varmasti totta ja hyvä neuvo, ettei kannata antaa ajatusmaailmaa mielen harharetkille, mutta välillä se on vaikeaa, koska miestä ajatellessani minulle tulee rauhallisempi olo. Jälkeenpäin tietenkin huonompi, kun omatunto soimaa. On nykyään tunne, kuin vihollinen piirittäisi jokapuolelta.
Ihmisillä on monenlaisia sairauksia ja vastusta. Itse olen myös suurimmaksi osaksi vuoteessa.
Sitten sellainen seikka, josta haluan avautua, että tunnen myös syyllisyyttä siitä, etten ilmeisesti ole ollut miehelleni hyvä vaimo, koska hän käyttäytyy minua ja lapsia kohtaan huonosti.
En usko, että Herra hylkää minut tämän vuoksi. Tunnen vain pahaa oloa, etten kykene olemaan hänen rakkautensa arvoinen.
Mieheni on ollut alusta asti, miten sen sanoisin, melko itsekäs. Moni sukulainen on pahentunut hänelle, koska hän on omanlaisensa. Aikuiset lapsemmekaan eivät halua olla oikein tekemisissä hänen kanssaan.
Minulla on suuri huoli hänen taivasosuudestaan, mutta enhän voi tietää hänen sydämen tilaansa ja väheksyä uskoaan.
Olisi ihana nähdä hänet muuttuneena, jos ei tässä ajassa, niin kerran taivaassa.
Nyt kun olet lisää kirjoittanut, niin vaikuttaa siltä, että kaipaat vain rakkautta ja hellyyttä, jota ilman olet joutunut elämään.

Mutta etsit sitä väärästä suunnasta eli ihmisestä !

Kukaan ihminen ei voi sinulle antaa kaipaamaasi puhdasta rakkautta, sen voi antaa vain Jumala yksin !

Olen tämän asian itse oppinut käytännössä, eli etsin puhdasta rakkautta ihmisistä, ja sitten vasta myöhemmin tajusin, että sellaista ei löydy enemmän ja vahemmän itsekkäästä ihmisestä.

Sinun siis tulisi lähentyä Herran kanssa ja hakea tarvitsemaasi ja kaipaamaasi Häneltä.
auroraboreallis kirjoitti:
Sinä et selvästikkään rakasta miestäsi enään sellaisena joka hän on.

Miksi ihastuit häneen alunperin ja milloin ja miksi rakkautesi kuoli?

Ei kaikki syy voi olla pelkästään miehessäsi.

Mutta jos hän on väkivaltainen kuten jossakin viestissäsi kerroit sinun on paettava.

Samalla sinun täytyy kertoa miehellesi että hänen agressiivisuutensa on syy siihen että harkitset lähtöä.
Se tässä erikoista onkin, että tunnen rakastavani häntä, mutten hänen tekojaan. Eniten satuttaa, miten hän kohtelee lapsia. Minä olen jo aikuinen ja kestän paremmin.
Ihastuin hänen hiljaisuuteensa ja rauhallisuuteensa, sekä ulkonäköönsä. Olin silloin 17v. Seurustelimme reilun vuoden ennen avoitumista. Kohta tuon jälkeen hän muuttui vetäytyneeksi. Oli vain öitä kotona tai omissa oloissaan. Yritin usein keskustella asiasta. Kun lapset kasvoivat hän alkoi muuttumaan vihaiseksi.Hän huusi kotona ollessaan tai eristäytyi omiin oloihinsa. Mukaan alkoi tulla väkivaltaa. Tuota on kestänyt näihin päiviin. En tiedä mitä tapahtui.
Minusta tuntuu nykyään usein, ettei hän rakasta minua.
Ei, kaikki syy ei varmastikkaan ole hänessä.Minussa on varmasti paljon syytä. Jos en osannut olla hänelle sellainen, kuin hän olisi halunnut. En tiedä. Jos hän pettyi minuun. Olen kysynyt usein, mutta hän ei suostu puhumaan asiasta, eikä tilanteesta.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Se tässä erikoista onkin, että tunnen rakastavani häntä, mutten hänen tekojaan. Eniten satuttaa, miten hän kohtelee lapsia. Minä olen jo aikuinen ja kestän paremmin.
Ihastuin hänen hiljaisuuteensa ja rauhallisuuteensa, sekä ulkonäköönsä. Olin silloin 17v. Seurustelimme reilun vuoden ennen avoitumista. Kohta tuon jälkeen hän muuttui vetäytyneeksi. Oli vain öitä kotona tai omissa oloissaan. Yritin usein keskustella asiasta. Kun lapset kasvoivat hän alkoi muuttumaan vihaiseksi.Hän huusi kotona ollessaan tai eristäytyi omiin oloihinsa. Mukaan alkoi tulla väkivaltaa. Tuota on kestänyt näihin päiviin. En tiedä mitä tapahtui.
Minusta tuntuu nykyään usein, ettei hän rakasta minua.
Ei, kaikki syy ei varmastikkaan ole hänessä.Minussa on varmasti paljon syytä. Jos en osannut olla hänelle sellainen, kuin hän olisi halunnut. En tiedä. Jos hän pettyi minuun. Olen kysynyt usein, mutta hän ei suostu puhumaan asiasta, eikä tilanteesta.
Sinun kannattaisi lukea niin narsismista, kuin läheis riippuvaisuudesta.

Voit löytää itsesi ja miehesi sieltä, ja siten ymmärtää enemmän tilannettasi ja liittoasi ja itseäsi ja miestäsi.
kannattais.lukea kirjoitti:
Sinun kannattaisi lukea niin narsismista, kuin läheis riippuvaisuudesta.

Voit löytää itsesi ja miehesi sieltä, ja siten ymmärtää enemmän tilannettasi ja liittoasi ja itseäsi ja miestäsi.
Olen vuosien varrella lainannut kirjastosta useita narsismia koskevia kirjoja.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Olen vuosien varrella lainannut kirjastosta useita narsismia koskevia kirjoja.
Entäpä se läheis riippuvuus ?

Se voi olla sinulle itsellesi enemmän avuksi, jos ymmärrät lisää omasta toiminnastasi ja siitä, mikä siihen ehkä johtaa.

Itse vapauduin riippuvaisuudestani sitä kautta, mutta toki Herran johdattamana ja Herran avulla kuitenkin, Hän vain käytti siihen ihmisiä.

Siis sinulle itsellesi on tärkeämpää selvittää omat ongelmasi ja niiden syyt, vain siten eheydyt ja vapaudut, etkä enää toista samoja virheitä.

Näin kävi siis minulle, ei exäni narsismin käsittely auttanut kuin vähän, eli ne asiat pitää tietää ja tunnistaa, mutta oma juttu on tärkeämpi, sillä narskuja tulee vastaan joka puolella ja jos et ole eheytynyt et pysty selviytymään heidän keskellään.
kannattais.lukea kirjoitti:
Entäpä se läheis riippuvuus ?

Se voi olla sinulle itsellesi enemmän avuksi, jos ymmärrät lisää omasta toiminnastasi ja siitä, mikä siihen ehkä johtaa.

Itse vapauduin riippuvaisuudestani sitä kautta, mutta toki Herran johdattamana ja Herran avulla kuitenkin, Hän vain käytti siihen ihmisiä.

Siis sinulle itsellesi on tärkeämpää selvittää omat ongelmasi ja niiden syyt, vain siten eheydyt ja vapaudut, etkä enää toista samoja virheitä.

Näin kävi siis minulle, ei exäni narsismin käsittely auttanut kuin vähän, eli ne asiat pitää tietää ja tunnistaa, mutta oma juttu on tärkeämpi, sillä narskuja tulee vastaan joka puolella ja jos et ole eheytynyt et pysty selviytymään heidän keskellään.
Olen siitä toisenlainen läheisriippuvainen, että ammennan voimaa tasapainoisesta ja rakkauden täytteisestä lapsuudestani. Olen varmaan ennenkin keskustellut täällä asiasta kanssasi, jos en aivan väärin tunnista.
Olen melko vahva, mikä on hyvä lapsiani ajatellen, sillä olen pystynyt pitämään heidän puoliaan.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Olen siitä toisenlainen läheisriippuvainen, että ammennan voimaa tasapainoisesta ja rakkauden täytteisestä lapsuudestani. Olen varmaan ennenkin keskustellut täällä asiasta kanssasi, jos en aivan väärin tunnista.
Olen melko vahva, mikä on hyvä lapsiani ajatellen, sillä olen pystynyt pitämään heidän puoliaan.
Ok !

Mutta sinun kannattaisi miettiä itse sitä, että mikä on laittanut/laittaa sinut sietämään pahoinpitelyä ja vääryyttä, yhä jatkuvana.

Siis terveen itsetunnon ja ymmärryksen omaava, ei voi sellaista hyväksyä, kun se on jo Suomen lainkin vastaista !

Lisäksi miehesi on rikkonut avioliitto lupauksensa, kun hän lupasi rakastaa sinua, mutta pahoinpitely ei ole rakkautta, vaan ihan päinvastaista toimintaa.

Eli mikä on se vinouma/vääristymä sinussa, joka on sallinut ja sallii sinuun itseesi ja lapsiisi kohdistuvan jatkuvan väärän toiminnan ?

Jotain on pakko olla pielessä, minä tiedän sen.

Sinä et sitä varmastikkaan itse nyt näe, mutta ehkäpä saat apua Herralta, eli pyydä Häntä paljastamaan se ongelman ydin sinulle itsellesi, eli miksi näin on ollut ja yhä on ?
olenrukoillutapua kirjoitti:
Olen siitä toisenlainen läheisriippuvainen, että ammennan voimaa tasapainoisesta ja rakkauden täytteisestä lapsuudestani. Olen varmaan ennenkin keskustellut täällä asiasta kanssasi, jos en aivan väärin tunnista.
Olen melko vahva, mikä on hyvä lapsiani ajatellen, sillä olen pystynyt pitämään heidän puoliaan.
Hei, kyselin itse Herralta apua sinulle, ja mieleeni nousi asioita, jotka ovat sitoneet muita vastaavassa tilanteessa olleita.

Pelkäätkö jääväsi yksin ?

Eli oletko koskaan ollut yksin ja täysin itsenäninen vai menitkö kotoa suoraan parisuhteeseen, silloin voi pelko yksinäisyydestä olla riippuvuuden aiheuttaja.

Pelkäätkö taloudellista pärjäämistä, jos miehesi ottaa eron ?

Siis monelle, koti rouvalle varsinkin, pelko talouden romahtamisesta, saa riippumaan huonossa liitossa ja kestämään jopa pahoinpitelyä.

Pelkäätkö sitä, että et kelpaa kenellekkään muulle, jos ero tulee ?

Siis tämä yhdistyy tuohon yksin jäämisen ja hylkäämisen pelkoon.

Mutta painotan nyt, että nämä ovat asioita, joita olen muiden ihmisten kohdalla nähnyt riippuvaisuuden aiheuttajiksi, eli olen ollut vierellä kulkijana jo monille, ja puhun siis kokemuksesta.

Sitten oma kokemukseni jaettavaksi sinulle.

Minä elin lapsuuteni samassa kodissa sisareni kanssa, ja hän yhä väittää kaiken olleen hyvin ja kokee olleensa ja tulleensa rakastetuksi.

Minä taas näen asian ihan toisin, mutta minua kohdeltiinkin eri tavoin kuin sisartani, eli sisareni välttyi pahoinpitelyiltä, osin siksi, että hän osasi siirtää huomion minuun ja vanhempani omien ahdistusten purkamisen minua kohtaan siskoni sijaan.

Siis sisareni alistui kaikkeen ja oppi miellyttämällä välttymään piiskaamiselta sun muulta fyysiseltä kuritukselta/pahoinpitelyltä ja henkiseltä väkivallalta.

Vanhemmat ihmiset ihmettelivät sitä, kuinka kilttejä ja hyväkäytöksisisä olimme, mutta syy oli oikeasti siis se, että muuta ei voinut tai sai tuntea nahassaan kaiken !

Kuitenkin sisareni ei vielä vuosikymmenienkään jälkeen näe Totuutta lapsuudestamme, minä näen hänestä tulleen miellyttäjän, eli hän pyrkii ansaitsemaan Rakkautta olemalla kiltti kaikille ja välttelemällä ongelmia keinolla millä hyvänsä.

Eli näen haavat sisaressani ja näen senkin kuinka ne häntäkin kiusaavat, hyvin selvästi.

Mutta sisareni ei sitä näe, kun ei ole koskaan asioita kunnolla känyt läpi, eli hän kantaa yhä lapsuutensa haavoja sydämessään, eikä sitä itse tiedosta !

Siis aina emme näe itse asioiden oikeaa laitaa, kuin vasta sitten kun asiat tarkemmin tutkitaan.

Tässä oli nyt pieni otos erilaisia riippuvuutta aiheuttavia, jos näistä olisi sinulle apua ?

Jos ei ole, niin ohita vain !
kannattais.lukea kirjoitti:
Hei, kyselin itse Herralta apua sinulle, ja mieleeni nousi asioita, jotka ovat sitoneet muita vastaavassa tilanteessa olleita.

Pelkäätkö jääväsi yksin ?

Eli oletko koskaan ollut yksin ja täysin itsenäninen vai menitkö kotoa suoraan parisuhteeseen, silloin voi pelko yksinäisyydestä olla riippuvuuden aiheuttaja.

Pelkäätkö taloudellista pärjäämistä, jos miehesi ottaa eron ?

Siis monelle, koti rouvalle varsinkin, pelko talouden romahtamisesta, saa riippumaan huonossa liitossa ja kestämään jopa pahoinpitelyä.

Pelkäätkö sitä, että et kelpaa kenellekkään muulle, jos ero tulee ?

Siis tämä yhdistyy tuohon yksin jäämisen ja hylkäämisen pelkoon.

Mutta painotan nyt, että nämä ovat asioita, joita olen muiden ihmisten kohdalla nähnyt riippuvaisuuden aiheuttajiksi, eli olen ollut vierellä kulkijana jo monille, ja puhun siis kokemuksesta.

Sitten oma kokemukseni jaettavaksi sinulle.

Minä elin lapsuuteni samassa kodissa sisareni kanssa, ja hän yhä väittää kaiken olleen hyvin ja kokee olleensa ja tulleensa rakastetuksi.

Minä taas näen asian ihan toisin, mutta minua kohdeltiinkin eri tavoin kuin sisartani, eli sisareni välttyi pahoinpitelyiltä, osin siksi, että hän osasi siirtää huomion minuun ja vanhempani omien ahdistusten purkamisen minua kohtaan siskoni sijaan.

Siis sisareni alistui kaikkeen ja oppi miellyttämällä välttymään piiskaamiselta sun muulta fyysiseltä kuritukselta/pahoinpitelyltä ja henkiseltä väkivallalta.

Vanhemmat ihmiset ihmettelivät sitä, kuinka kilttejä ja hyväkäytöksisisä olimme, mutta syy oli oikeasti siis se, että muuta ei voinut tai sai tuntea nahassaan kaiken !

Kuitenkin sisareni ei vielä vuosikymmenienkään jälkeen näe Totuutta lapsuudestamme, minä näen hänestä tulleen miellyttäjän, eli hän pyrkii ansaitsemaan Rakkautta olemalla kiltti kaikille ja välttelemällä ongelmia keinolla millä hyvänsä.

Eli näen haavat sisaressani ja näen senkin kuinka ne häntäkin kiusaavat, hyvin selvästi.

Mutta sisareni ei sitä näe, kun ei ole koskaan asioita kunnolla känyt läpi, eli hän kantaa yhä lapsuutensa haavoja sydämessään, eikä sitä itse tiedosta !

Siis aina emme näe itse asioiden oikeaa laitaa, kuin vasta sitten kun asiat tarkemmin tutkitaan.

Tässä oli nyt pieni otos erilaisia riippuvuutta aiheuttavia, jos näistä olisi sinulle apua ?

Jos ei ole, niin ohita vain !
Kiitos oikeasti, kun olet jaksanut paneutua minuun ja auttamisenhalustasi!
Meitä sisaruksia on 5 ja lisäksi 2 sijaislasta Meikkä jokaisella sama kokemus, että olemme tulleet rakastetuiksi. Meillä on hyvin lämpimät ja mutkattomat välit keskenämme, olemme usein tekemisissä keskenämme. Äitiimme pidämme tiiviisti yhteyttä yhdessä ja erikseen. Isämme on kuollut.
Miellyttämisen halusta. Tuota meillä kaikilla sisaruksilla kyllä on ja äidillämme myös. Olemme hoivaajia ja toisista huolen kantajia.Koemme ihmisrakkautta. En tiedä, mistä tuo tulee. Meidän sukumme on sellainen, joka huolehtii kaikista.
Aikoinaan meilläkin ruokittiin kaikki, jotka tulivat ovesta sisään. Ovemme olivat aina auki. Samoin oli äitini omassa kodissa ja minulle on periytynyt tuo sama. Huomaan lapsissamme tuota samaa. He ovat aina kolussa löytäneet ne kiusatut, joita ovat tukeneet yms. Minulle kehittynyt tai kasvanut rakkaudentunne kaikkia kohtaan. En osaa sanoa miksi. Se on ollut aivan lapsesta asti.

Kyllä, menin suoraan kotoa parisuhteeseen. En ole koskaan asunut yksin. Olen tosin ollut paljon yksin suhteemme aikana ja hoitanut yksin taloutta ja lapsia, sekä käynyt töissä, kuin myös ollut kotiäitinä. Totta, ei olisi tai ehkä en osaisi enää olla yksin tai ainakin pitäisi opetella. joskus ollut sellaista aikaa, että olen ajatellut pörjääväni hyvin yksin lasten kanssa, mutta nyt kun sairastuin, pelkään etten pärjää.

Jos tulee ero, siis en kyllä aijo sitä itse ottaa, mutta jos kuvitellaan kyseinen tilanne, niin nyt tuntuu, etten kelpaa kellekkään. Toisaalta täytyy sanoa, etten edes aijo ottaa ketään. Kyllähähn sisarukseni ja jopa harras uskovainen äitini ovat minulle sanoneet, että sinulta löytyy ulkonäköä ja luonnetta, että saisitpa kiltin miehen. Tottakait he yrittävät tsempata minua. Minusta tuntuisi aivan oudolta olla parisuhteessa jonkun toisen miehen, kuin omani. En osaa edes kuvitella oikein tilannetta.

Kirjoitan nyt hirveästi itsestäni, vaikka tässä pitäisi ensisijaisesti ajatella lapsiamme ja onhan toki muitakin, jolla ollut vielä vaikeampikin tilanne.

Joo, voi olla, että pelkään, etten pärjää yksi nyt, kun olen sairastunut. Pelkään, että lapsille tulee vielä huonommat oltavat.

Miksi olen pysynyt suhteessa.Ehkä sitä aina jotenkin ajatellut yltiöpositiivisesti, että kaikki muuttuu vielä hyväksi ja kyllä se tästä. minulla on taipumus ajatella kaikesta, että kyllä se tästä vielä hyväksi muuttuu.
Nyt olen kuitenkin huomannut, ettei mikään muutu.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Kiitos oikeasti, kun olet jaksanut paneutua minuun ja auttamisenhalustasi!
Meitä sisaruksia on 5 ja lisäksi 2 sijaislasta Meikkä jokaisella sama kokemus, että olemme tulleet rakastetuiksi. Meillä on hyvin lämpimät ja mutkattomat välit keskenämme, olemme usein tekemisissä keskenämme. Äitiimme pidämme tiiviisti yhteyttä yhdessä ja erikseen. Isämme on kuollut.
Miellyttämisen halusta. Tuota meillä kaikilla sisaruksilla kyllä on ja äidillämme myös. Olemme hoivaajia ja toisista huolen kantajia.Koemme ihmisrakkautta. En tiedä, mistä tuo tulee. Meidän sukumme on sellainen, joka huolehtii kaikista.
Aikoinaan meilläkin ruokittiin kaikki, jotka tulivat ovesta sisään. Ovemme olivat aina auki. Samoin oli äitini omassa kodissa ja minulle on periytynyt tuo sama. Huomaan lapsissamme tuota samaa. He ovat aina kolussa löytäneet ne kiusatut, joita ovat tukeneet yms. Minulle kehittynyt tai kasvanut rakkaudentunne kaikkia kohtaan. En osaa sanoa miksi. Se on ollut aivan lapsesta asti.

Kyllä, menin suoraan kotoa parisuhteeseen. En ole koskaan asunut yksin. Olen tosin ollut paljon yksin suhteemme aikana ja hoitanut yksin taloutta ja lapsia, sekä käynyt töissä, kuin myös ollut kotiäitinä. Totta, ei olisi tai ehkä en osaisi enää olla yksin tai ainakin pitäisi opetella. joskus ollut sellaista aikaa, että olen ajatellut pörjääväni hyvin yksin lasten kanssa, mutta nyt kun sairastuin, pelkään etten pärjää.

Jos tulee ero, siis en kyllä aijo sitä itse ottaa, mutta jos kuvitellaan kyseinen tilanne, niin nyt tuntuu, etten kelpaa kellekkään. Toisaalta täytyy sanoa, etten edes aijo ottaa ketään. Kyllähähn sisarukseni ja jopa harras uskovainen äitini ovat minulle sanoneet, että sinulta löytyy ulkonäköä ja luonnetta, että saisitpa kiltin miehen. Tottakait he yrittävät tsempata minua. Minusta tuntuisi aivan oudolta olla parisuhteessa jonkun toisen miehen, kuin omani. En osaa edes kuvitella oikein tilannetta.

Kirjoitan nyt hirveästi itsestäni, vaikka tässä pitäisi ensisijaisesti ajatella lapsiamme ja onhan toki muitakin, jolla ollut vielä vaikeampikin tilanne.

Joo, voi olla, että pelkään, etten pärjää yksi nyt, kun olen sairastunut. Pelkään, että lapsille tulee vielä huonommat oltavat.

Miksi olen pysynyt suhteessa.Ehkä sitä aina jotenkin ajatellut yltiöpositiivisesti, että kaikki muuttuu vielä hyväksi ja kyllä se tästä. minulla on taipumus ajatella kaikesta, että kyllä se tästä vielä hyväksi muuttuu.
Nyt olen kuitenkin huomannut, ettei mikään muutu.
Niin, mittansa tulee kullakin täyteen, jossain kohtaa, ja siinä kohtaa, kun näkee ja tavallaan tietää sen, että muutosta ei tule, sitä itsekin luovuttaa turhan pyristelynsä.

Se mitä kirjoitat toisista huolenpitämisestä, kertoo syvästä empatiasta, ja nähdäkseni se on uskovan merkki.

Siis Jumalan lapset erottuvat jo lapsesta alkaen monesti juuri tuon empatiakyvyn kautta, itsellänikin se on ollut "sisäänrakennettu" .

Eli heikompia on puolustettu omalla kustannuksellakin.

Mutta tietyt ihmiset hyväksikäyttävät tuota ominaisuutta, ja se voi sitoa uskovankin väärällä tavalla avuntarvitsijoihin.

Kuinka monella hyvin empaattisella naisella tai miehelläkin, on juuri tyranni puoliso !

Suhde pitäisi olla tasapainossa, mutta jos se sitä ole, siitä tulee hyväksikäyttö suhde, jossa toinen itsekkyydessä käyttää toista hyväkseen.

Itselläni olisi nähdäkseni lupa periaatteessa avioitua uudestaan, mutta riittävän empaattista ja kilttiä naista on erittäin vaikeaa löytää, siis minä jo tiedän sen, että en pärjää kovien ja kylmien ihmisten kanssa, tulen jyrätyksi ja hyväksikäytetyksi ja jopa ainakin henkisesti pahoinpidellyksi vääjäämättä.

Toisaalta en minä puolisoa edes etsi enää, enkä tiedä sitäkään, että olisiko minusta enää parisuhteeseen.

Se asia on jätetty Herran käteen, enkä ota sitä enää itselleni, Hän johtakoon viisaampana ja ymmärtäväisempänä senkin asian tavalla tai toisella.
kannattais.lukea kirjoitti:
Niin, mittansa tulee kullakin täyteen, jossain kohtaa, ja siinä kohtaa, kun näkee ja tavallaan tietää sen, että muutosta ei tule, sitä itsekin luovuttaa turhan pyristelynsä.

Se mitä kirjoitat toisista huolenpitämisestä, kertoo syvästä empatiasta, ja nähdäkseni se on uskovan merkki.

Siis Jumalan lapset erottuvat jo lapsesta alkaen monesti juuri tuon empatiakyvyn kautta, itsellänikin se on ollut "sisäänrakennettu" .

Eli heikompia on puolustettu omalla kustannuksellakin.

Mutta tietyt ihmiset hyväksikäyttävät tuota ominaisuutta, ja se voi sitoa uskovankin väärällä tavalla avuntarvitsijoihin.

Kuinka monella hyvin empaattisella naisella tai miehelläkin, on juuri tyranni puoliso !

Suhde pitäisi olla tasapainossa, mutta jos se sitä ole, siitä tulee hyväksikäyttö suhde, jossa toinen itsekkyydessä käyttää toista hyväkseen.

Itselläni olisi nähdäkseni lupa periaatteessa avioitua uudestaan, mutta riittävän empaattista ja kilttiä naista on erittäin vaikeaa löytää, siis minä jo tiedän sen, että en pärjää kovien ja kylmien ihmisten kanssa, tulen jyrätyksi ja hyväksikäytetyksi ja jopa ainakin henkisesti pahoinpidellyksi vääjäämättä.

Toisaalta en minä puolisoa edes etsi enää, enkä tiedä sitäkään, että olisiko minusta enää parisuhteeseen.

Se asia on jätetty Herran käteen, enkä ota sitä enää itselleni, Hän johtakoon viisaampana ja ymmärtäväisempänä senkin asian tavalla tai toisella.
Ja minusta tuntuu, että olen mennyt tässä suhteessa niin rikki, ettei minusta olisi enää kellekkään hyväksi vaimoksi. Kaikki manipulointi, huutaminen,vähättely, valehteleminen, hyväksikäyttäminen ja pettäminen on rikkonut minut. Uskon, että minusta olisi enemmän haittaa toiselle. Kantaisin ongelmani uuteen suhteeseen ja sellaista en kellekkään ihmiselle haluaisi tehdä. Joko olen tässä suhteessa tai sitten yksin.
Rakastan kyllä miestäni, mutta olen hyväksynyt sen asian, ettei narsisti muutu ihmistoimin. Mikään ei tule muuttumaan. Jos lähden, hän aikoi tehdä elämäni hankalaksi. Aijon keskittyä ja olenkin keskittynyt suurimmaksi osaksi lastemme hyvinvoinnin vaalimiseen
Niinkö, minusta tuntuu, että empaattisia naisia on hyvin paljon, ystäväpiirissänikin.Hmmm pitäisikö alkaa sinulle järjestämään rehevit :D
No huumoria, huumoria. Jos Jumala ei olisi keksinyt huumoria, olisin varmasti jo kuollut tai vähintään masentunut ja laitoskierteessä. Minussa se huonopuoli, että voin hyvinkin oman vakavan tilanteeni lyödä leikiksi. Olen sillain ronskikin.
Miltä sinusta on tuntunut olla yksin?
Olet siis sitä meltä, että eronnut voi avioitua uudelleen? Tuosta ollaan montaa mieltä.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Ja minusta tuntuu, että olen mennyt tässä suhteessa niin rikki, ettei minusta olisi enää kellekkään hyväksi vaimoksi. Kaikki manipulointi, huutaminen,vähättely, valehteleminen, hyväksikäyttäminen ja pettäminen on rikkonut minut. Uskon, että minusta olisi enemmän haittaa toiselle. Kantaisin ongelmani uuteen suhteeseen ja sellaista en kellekkään ihmiselle haluaisi tehdä. Joko olen tässä suhteessa tai sitten yksin.
Rakastan kyllä miestäni, mutta olen hyväksynyt sen asian, ettei narsisti muutu ihmistoimin. Mikään ei tule muuttumaan. Jos lähden, hän aikoi tehdä elämäni hankalaksi. Aijon keskittyä ja olenkin keskittynyt suurimmaksi osaksi lastemme hyvinvoinnin vaalimiseen
Niinkö, minusta tuntuu, että empaattisia naisia on hyvin paljon, ystäväpiirissänikin.Hmmm pitäisikö alkaa sinulle järjestämään rehevit :D
No huumoria, huumoria. Jos Jumala ei olisi keksinyt huumoria, olisin varmasti jo kuollut tai vähintään masentunut ja laitoskierteessä. Minussa se huonopuoli, että voin hyvinkin oman vakavan tilanteeni lyödä leikiksi. Olen sillain ronskikin.
Miltä sinusta on tuntunut olla yksin?
Olet siis sitä meltä, että eronnut voi avioitua uudelleen? Tuosta ollaan montaa mieltä.
Minulla on niin hyvä olla yksin, että en haluaisi ketään sitä hyvää oloani sotkemaan, millään tavalla.

Joku siitä kirjoittikin, että uskova muka tarvitsisi ihmisen vierelleen, mutta ei se niin ole.

Viihdyn paljon paremmin itsekseni, kuin että ottaisin jonkun naisen "riesakseni", ja puolison tulisi tuottaa ja lisätä hyvää oloa, eikä olla rasitteena.

Naisten tarpeet ovat monasti niin suuria, että aika menisi naisen tyytyväisenä pitämiseen, ei turhaan Paavali kirjoita seuraavaa:

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

Eron jälkeen avioituminen on Herran kädessä kaiken kaikkiaan, eli mitään muitakaan ratkaisuja ei tule tehdä muuten, kuin Hengessä eli Pyhän Hengen ohjauksessa.

Gal. 5:25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.

1. Korinttolaiskirje 7
12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.

Siis jos ja kun uskosta osaton hylkää uskovan, niin uskova on vapaa.

Mutta tämä siis on nyt ulkoista lakia, mutta jos kuuntelee ja tottelee Herraa ja on Pyhän Hengen johdatuksessa, niin ei voi tehdä syntiä millään.

Mutta minä siis olen jättänyt koko asian Herran käteen, eli Hän saa joko johdattaa minulle puolison, jos näkee minun sellaisen tarvitsevan, tai sitten olen yksin, eli oikeasti se on Herran kädessä kokonaan, minä tyydyn ja olen tyytyväinen Herran tahtoon elämässäni, tiedän asioitteni olevan hyvin silloin kun Hänen tahtonsa tapahtuu kokonaisvaltaisesti elämässäni.

Mutta sen haluan sinulle sanoa, että jos puoliso pettää ja jättää, oli sitten uskosta saton tai uskovaksi itseään nimittävä, niin ensinnäkin se pettäjä on jo uskonsa kieltänyt:

1. Tim. 5:8 Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.

Mutta uskovat ovat kovasti tuomitsevia ja tulkitsevat todella raaasti varsinkin näitä eroon liittyviä asioita ja Raamatun opetuksia.

Siis moni sanoo, että sen jota on pahoinpidelty ja petetty, ei saisi mennä naimisiin uudestaan.

Olen kysynyt siinä kohtaa, että laittaako Jumala mukamas uskovan kärsimään toisen syntien tähden, siis vika ei ole syyttömässä, ei sitten millään.

Raamatun mukaan nimittäin kukin kantaa oman syntivelkansa, eikä kanna toisen pahantekijän.

Siis oikeamielinen Jumalako löisi vielä lisää jo lyötyä, ja eväisi tältä avio onnen ???

Sokeita siis ovat monet "lain lukijat", eli pahasti eksytään raakuudessa ja sydämen kovuudessa ja toisen väärässä tuomitsemisessa Totuudesta, kun ei tajuta sitä, eikä tunneta Jumalaa ja mitä Jumala oikeasti on !
kannattais.lukea kirjoitti:
Minulla on niin hyvä olla yksin, että en haluaisi ketään sitä hyvää oloani sotkemaan, millään tavalla.

Joku siitä kirjoittikin, että uskova muka tarvitsisi ihmisen vierelleen, mutta ei se niin ole.

Viihdyn paljon paremmin itsekseni, kuin että ottaisin jonkun naisen "riesakseni", ja puolison tulisi tuottaa ja lisätä hyvää oloa, eikä olla rasitteena.

Naisten tarpeet ovat monasti niin suuria, että aika menisi naisen tyytyväisenä pitämiseen, ei turhaan Paavali kirjoita seuraavaa:

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

Eron jälkeen avioituminen on Herran kädessä kaiken kaikkiaan, eli mitään muitakaan ratkaisuja ei tule tehdä muuten, kuin Hengessä eli Pyhän Hengen ohjauksessa.

Gal. 5:25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.

1. Korinttolaiskirje 7
12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.

Siis jos ja kun uskosta osaton hylkää uskovan, niin uskova on vapaa.

Mutta tämä siis on nyt ulkoista lakia, mutta jos kuuntelee ja tottelee Herraa ja on Pyhän Hengen johdatuksessa, niin ei voi tehdä syntiä millään.

Mutta minä siis olen jättänyt koko asian Herran käteen, eli Hän saa joko johdattaa minulle puolison, jos näkee minun sellaisen tarvitsevan, tai sitten olen yksin, eli oikeasti se on Herran kädessä kokonaan, minä tyydyn ja olen tyytyväinen Herran tahtoon elämässäni, tiedän asioitteni olevan hyvin silloin kun Hänen tahtonsa tapahtuu kokonaisvaltaisesti elämässäni.

Mutta sen haluan sinulle sanoa, että jos puoliso pettää ja jättää, oli sitten uskosta saton tai uskovaksi itseään nimittävä, niin ensinnäkin se pettäjä on jo uskonsa kieltänyt:

1. Tim. 5:8 Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.

Mutta uskovat ovat kovasti tuomitsevia ja tulkitsevat todella raaasti varsinkin näitä eroon liittyviä asioita ja Raamatun opetuksia.

Siis moni sanoo, että sen jota on pahoinpidelty ja petetty, ei saisi mennä naimisiin uudestaan.

Olen kysynyt siinä kohtaa, että laittaako Jumala mukamas uskovan kärsimään toisen syntien tähden, siis vika ei ole syyttömässä, ei sitten millään.

Raamatun mukaan nimittäin kukin kantaa oman syntivelkansa, eikä kanna toisen pahantekijän.

Siis oikeamielinen Jumalako löisi vielä lisää jo lyötyä, ja eväisi tältä avio onnen ???

Sokeita siis ovat monet "lain lukijat", eli pahasti eksytään raakuudessa ja sydämen kovuudessa ja toisen väärässä tuomitsemisessa Totuudesta, kun ei tajuta sitä, eikä tunneta Jumalaa ja mitä Jumala oikeasti on !
Sain täällä eilen ne vapautuksen sanat. Minun on aivan pakko tulla kertomaan, ettei se puristava olo ole vieläkän palannut!! Se romahti, kuin kahleet rintakehäni ympäriltä ja siitä lähtien hengitykseni on ollut helppoa ja vaivatonta!!! En voi olla kertomatta iloltani.
Onhan minulla nämä omat sairauteni silti, jotka sitovat minut sänyyn, ainakin toistaiseksi. Mutta olen niin kiitollinen.
Tänään ajattelin kyseistä miestä, en tuntenut enää ihastumisen tunnetta! Tuntuu mahdottomalta ajatukselta. 3v olen tuntenut ja yhtäkkiä en. Se tunne on vain lähtenyt pois :D
Menin nyt illalla suihkuun ja yhtäkkiä minun tuli niin hyvä olo, että aloin laulamaan jotain laulua ilman sanoja niinkuin aaaa aaaa aaaa ylös ja alas ja tuntui kuin olisin yhtäkkiä ylistänyt ja kiittänyt Jumalaa enkeleiden kanssa. Minulle tuli painoton olo ja kuin olisin puhdistunut
sisältä päin ja valtava kiitollisuus rakkaus ja ilo olisi vallannut mieleni.
Olen niin kiitollinen Jumalalle!!
Olen päässyt siittä eroon!!! Olen päässyt niistä vuosia vaivanneista tunteistani EROON!!!!!!! TÄMÄ ON TOTTA!!!
Kyllä Jumala on ihmeellinen.
Minua syntistä kurjaa auttoi ilman ansiota. Tuntuu, että rakastan koko maailmaa!! Olen niin Onnellinen!!
Iloitkaa kanssani sisaret ja veljet, sillä Jumala on hyvä ja hän voi auttaa ja hän rakastaa meitä jokaista. Hän ohjaa ja kantaa ja vie kotiin taivaaseen. Olen niin onnellinen niin onnellinen!!!!
olenrukoillutapua kirjoitti:
Sain täällä eilen ne vapautuksen sanat. Minun on aivan pakko tulla kertomaan, ettei se puristava olo ole vieläkän palannut!! Se romahti, kuin kahleet rintakehäni ympäriltä ja siitä lähtien hengitykseni on ollut helppoa ja vaivatonta!!! En voi olla kertomatta iloltani.
Onhan minulla nämä omat sairauteni silti, jotka sitovat minut sänyyn, ainakin toistaiseksi. Mutta olen niin kiitollinen.
Tänään ajattelin kyseistä miestä, en tuntenut enää ihastumisen tunnetta! Tuntuu mahdottomalta ajatukselta. 3v olen tuntenut ja yhtäkkiä en. Se tunne on vain lähtenyt pois :D
Menin nyt illalla suihkuun ja yhtäkkiä minun tuli niin hyvä olo, että aloin laulamaan jotain laulua ilman sanoja niinkuin aaaa aaaa aaaa ylös ja alas ja tuntui kuin olisin yhtäkkiä ylistänyt ja kiittänyt Jumalaa enkeleiden kanssa. Minulle tuli painoton olo ja kuin olisin puhdistunut
sisältä päin ja valtava kiitollisuus rakkaus ja ilo olisi vallannut mieleni.
Olen niin kiitollinen Jumalalle!!
Olen päässyt siittä eroon!!! Olen päässyt niistä vuosia vaivanneista tunteistani EROON!!!!!!! TÄMÄ ON TOTTA!!!
Kyllä Jumala on ihmeellinen.
Minua syntistä kurjaa auttoi ilman ansiota. Tuntuu, että rakastan koko maailmaa!! Olen niin Onnellinen!!
Iloitkaa kanssani sisaret ja veljet, sillä Jumala on hyvä ja hän voi auttaa ja hän rakastaa meitä jokaista. Hän ohjaa ja kantaa ja vie kotiin taivaaseen. Olen niin onnellinen niin onnellinen!!!!
Kiitos Herralle ! :)

Olen usealla nikillä sinulle kirjoittanut, sillä ei ole väliä, mutta iloitsen puolestasi sydämestäni saamastasi avusta ! :)

Kiitos Herralle, on oikeasti hienoa kuulla, että sait avun Häneltä !!!

Huomaa se, että Herra johdatti sinut tänne jossa pääosin on vain eksyttäjiä, ja silti sait avun sieltä, mistä Herra sen tiesi tulevan, eli kenen ja keiden kautta.

Kukaan ihminen ei sinua auttanut vaan Herra teki sen meidän vajavaisten lastensa kautta.

Siis me tervitsemme toisiamme kyllä, mutta todellinen apu tulee aina YKSIN Herralta !

Olen todella iloinen, siis näin käy vain todella harvoin ! :)
olenrukoillutapua kirjoitti:
Sain täällä eilen ne vapautuksen sanat. Minun on aivan pakko tulla kertomaan, ettei se puristava olo ole vieläkän palannut!! Se romahti, kuin kahleet rintakehäni ympäriltä ja siitä lähtien hengitykseni on ollut helppoa ja vaivatonta!!! En voi olla kertomatta iloltani.
Onhan minulla nämä omat sairauteni silti, jotka sitovat minut sänyyn, ainakin toistaiseksi. Mutta olen niin kiitollinen.
Tänään ajattelin kyseistä miestä, en tuntenut enää ihastumisen tunnetta! Tuntuu mahdottomalta ajatukselta. 3v olen tuntenut ja yhtäkkiä en. Se tunne on vain lähtenyt pois :D
Menin nyt illalla suihkuun ja yhtäkkiä minun tuli niin hyvä olo, että aloin laulamaan jotain laulua ilman sanoja niinkuin aaaa aaaa aaaa ylös ja alas ja tuntui kuin olisin yhtäkkiä ylistänyt ja kiittänyt Jumalaa enkeleiden kanssa. Minulle tuli painoton olo ja kuin olisin puhdistunut
sisältä päin ja valtava kiitollisuus rakkaus ja ilo olisi vallannut mieleni.
Olen niin kiitollinen Jumalalle!!
Olen päässyt siittä eroon!!! Olen päässyt niistä vuosia vaivanneista tunteistani EROON!!!!!!! TÄMÄ ON TOTTA!!!
Kyllä Jumala on ihmeellinen.
Minua syntistä kurjaa auttoi ilman ansiota. Tuntuu, että rakastan koko maailmaa!! Olen niin Onnellinen!!
Iloitkaa kanssani sisaret ja veljet, sillä Jumala on hyvä ja hän voi auttaa ja hän rakastaa meitä jokaista. Hän ohjaa ja kantaa ja vie kotiin taivaaseen. Olen niin onnellinen niin onnellinen!!!!
Hei !

Tuli mieleeni että haluaisin keskustella kanssasi Hengellisistä asioista.

Siis kaikesta ei voi puhua kaikkein kanssa:

1. Kor. 2:3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut-sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet-
9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

Siis olen saanut jakaa Hengellisiä asioita toisten kanssa, ja he kaikki ovat olleet hajallaan siroteltuina sinne ja tänne.

Olemme jakaneet sen, mitä Herra on kullekin jakanut, ja siten olemme rakentuneet yhdessä.

Siis kullakin on jaettavaa muille ja kunkin saaama sanoma vahvistaa muita ja itseä.

Herra on valmistanut meidän ikäluokkaamme, eli meitä uskovia, kutakin tahollaan ja jossain kohtaa on aika, että meitä Herra käyttää.

Meitä on harvassa sen itse tiedän, mutta tunnistan toisen kyllä, eli Henki yhdistää.

Oletko itse jo saanut saman ja onko sinulla jo rakentunut se yhteys joihinkin uskoviin ?

Siis meitä on todella harvassa sen olen näkynä jo kauan aikaa sitten saanut tiedoksi !
kannattais.lukea kirjoitti:
Hei !

Tuli mieleeni että haluaisin keskustella kanssasi Hengellisistä asioista.

Siis kaikesta ei voi puhua kaikkein kanssa:

1. Kor. 2:3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut-sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet-
9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

Siis olen saanut jakaa Hengellisiä asioita toisten kanssa, ja he kaikki ovat olleet hajallaan siroteltuina sinne ja tänne.

Olemme jakaneet sen, mitä Herra on kullekin jakanut, ja siten olemme rakentuneet yhdessä.

Siis kullakin on jaettavaa muille ja kunkin saaama sanoma vahvistaa muita ja itseä.

Herra on valmistanut meidän ikäluokkaamme, eli meitä uskovia, kutakin tahollaan ja jossain kohtaa on aika, että meitä Herra käyttää.

Meitä on harvassa sen itse tiedän, mutta tunnistan toisen kyllä, eli Henki yhdistää.

Oletko itse jo saanut saman ja onko sinulla jo rakentunut se yhteys joihinkin uskoviin ?

Siis meitä on todella harvassa sen olen näkynä jo kauan aikaa sitten saanut tiedoksi !
Olen vain aivan tavallinen ihminen, joka yrittää roikkua uskossa kiinni, Jeesuksessa. En voi edes sanoa tuntevani kovin raamattua. Jumalan rakkauden tunnen kuitenkin. Minun täytyy harkita, mitä kirjoitit ja kysyit. Tämä on pelottava aihe jotenkin.
Tämä aika ja eksytys ja kun valkeus pukeutuu pimeyden vaatteisiin ja oma voipaisuus.
Näen sitä kaikkialla, jopa uskovien keskuudessa. Sen eksytyksen hengen. Itsessänikin. Muttet tietenkään tarkoita tuota henkeä, kunhan kirjoitin ajatuksiani.
Mutta heitä on, joilla on Henki,sen tiedän. Olen nähnyt unen siitä. He olivat erillään muista ja heillä oli totuus ja tieto.Ei, en kuulu heihin tällä luonteellani, joka voisi pian paisua moisesta. Olen jopa rukoillut, ettei Herra laittaisi minua sille paikalle, koska ylpistyisin ja alkaisin kuvittelemaan itsestäni mahtavampia, jolloin eksyisin ja pettäisin Herran.
Mutta varmasti Herra vahvistaa heidät.
Erikoista, että kysyit, sillä välillä olen paininut tuon asian kanssa etenkin viime aikoina ja etenkin unieni jälkeen.
Olen huomannut vihollisen olevan lähellä, kun pohdin tuota.
Yritän olla ajattelematta sitä, jos se onkin eksytystä ja jos ei ole, Herra kyllä näyttää sen ajan kanssa.
Ettei vain kuvittelisi olevansa enemmän, kuin onkaan tai kummempi, kuin muutkaan.
Tämä on pelottava aihe. Varjele meitä Herra eksytykseltä!
En osaa vastata Oikein kunnolla tähän.
Ei ole yhteyttä muihin uskoviin, kuin normaali keskustelu yhteys.
Tämä on sellainen asia, jossa saa olla erittäin varuillaan ja joutuu koettelemaan henget, mistä ne ovat peräisin.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Olen vain aivan tavallinen ihminen, joka yrittää roikkua uskossa kiinni, Jeesuksessa. En voi edes sanoa tuntevani kovin raamattua. Jumalan rakkauden tunnen kuitenkin. Minun täytyy harkita, mitä kirjoitit ja kysyit. Tämä on pelottava aihe jotenkin.
Tämä aika ja eksytys ja kun valkeus pukeutuu pimeyden vaatteisiin ja oma voipaisuus.
Näen sitä kaikkialla, jopa uskovien keskuudessa. Sen eksytyksen hengen. Itsessänikin. Muttet tietenkään tarkoita tuota henkeä, kunhan kirjoitin ajatuksiani.
Mutta heitä on, joilla on Henki,sen tiedän. Olen nähnyt unen siitä. He olivat erillään muista ja heillä oli totuus ja tieto.Ei, en kuulu heihin tällä luonteellani, joka voisi pian paisua moisesta. Olen jopa rukoillut, ettei Herra laittaisi minua sille paikalle, koska ylpistyisin ja alkaisin kuvittelemaan itsestäni mahtavampia, jolloin eksyisin ja pettäisin Herran.
Mutta varmasti Herra vahvistaa heidät.
Erikoista, että kysyit, sillä välillä olen paininut tuon asian kanssa etenkin viime aikoina ja etenkin unieni jälkeen.
Olen huomannut vihollisen olevan lähellä, kun pohdin tuota.
Yritän olla ajattelematta sitä, jos se onkin eksytystä ja jos ei ole, Herra kyllä näyttää sen ajan kanssa.
Ettei vain kuvittelisi olevansa enemmän, kuin onkaan tai kummempi, kuin muutkaan.
Tämä on pelottava aihe. Varjele meitä Herra eksytykseltä!
En osaa vastata Oikein kunnolla tähän.
Ei ole yhteyttä muihin uskoviin, kuin normaali keskustelu yhteys.
Tämä on sellainen asia, jossa saa olla erittäin varuillaan ja joutuu koettelemaan henget, mistä ne ovat peräisin.
Ole rauhallisella mielellä, älä pelkää !

Pyhä Henki kun yhdistää ja saa kokea toisen uskovan kanssa Hengen yhteyttä, niin se on hyvin selvää, eikä siitä voi erehtyä.

Tuo arkuutesi ja se, että vaellat todella aralla sydämellä, kertoo sinusta ja Jumala suhteestasi paljon minulle, siis tulee varmaan aika, jolloin tämä seuraava toteutuu:

2. Tim. 2:22 Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.

Eli tuo "puhtaasta sydämestä" tarkoittaa juuri sitä, että sellainen uskova vaeltaa aralla sydämellä ja siten hänen sydämensä asenne on oikea.

Ei kaikkien tarvitse olla opettajia tai evankelistoja, Seurakunnassa on monia erilaisia yhtä tärkeitä tehtäviä, ja tärkeää kaiken kaikkiaan on tuo sydämen asenne, eikä se mihin asti olemme uskon kasvussamme päässeet, kyllä Herra valmistaa kunkin siihen omaan tehtäväänsä ajallaan.

Luota tässä asiassa Herraan, Hän tekee itse työnsä sinussakin.

Minäkään en hingu mihinkään tehtävään varsinkaan vaativaan ja näkyvään, vaan ihan päinvastoin, minä jo ymmärrän esim. opettaja/paimenen suuren vastuun ja tehtävien vaativuuden,

Mutta vaikka en haluaisi vaativiin tehtäviin, niin jos Herra sellaiiin kutsuu, niin sitten tottelen, en voi kieltäytyäkkään.

Kerron vielä erään asian, jotta ymmärtäisit, miksi sinulta noita kyselin.

Olen nähnyt sen käytännössä, että ne, joita Herra tulee käyttämään joutuvat käymään pitkän "helvetin" jo täällä maan päällä valmistuakseen tehtävään, eli esim. vain se, joka on itse kärsinyt, voi kärsiviä auttaa.

Itselläni kävi yli 20v sitten niin, että tuli profetia seurakunnan kokouksessa, ja siinä kysyttiin kuulijoilta, että kuka haluaa tulla astiaksi jaloa käyttöä varten, ja minä koin sydämessäni, että se oli juuri minulle, se oli niin kohti käyvä sanoma, että siitä ei voi erehtyä.

Olisi voinut luulla, että siitä olisi alkanut jotain hyvää ja hienoa, mutta kärsimyksen ja lopulta riisumisen tielle se minut vei.

Eräs vanhempi uskova sanoinkin silloin, että nyt et tiedä mitä pyysit, eli hän tiesi mitä tuleman piti siitä eteenpän eli Tieni ei ole ollut helppo ja kevyt vaan ihan päinvastoin.

Pystyn siis nyt ymmärtämään ja näkemään uskovista sen, ketä Herra kasvattaa ja kouluttaa ja valmistaa.

Niin ja lueppa se Raamatusta, että milloin Jumala katsoi Mooseksen olevan valmis tehtäväänsä, eli miten Mooses arvioi itseään ?

2. Mooseksen kirja 3
11 Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?"

2. Mooseksen kirja 4
1 Mooses vastasi ja sanoi: "Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: 'Ei Herra ole sinulle ilmestynyt'".

10 Niin Mooses sanoi Herralle: "Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli".
11 Ja Herra sanoi hänelle: "Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra?
12 Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava."
13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"

Onko tuttua puhetta ? :)

Kun uskova on riisuttu kaikesta, on puhe siinä kohtaa tälläistä siis, ja vasta silloin voi Jumala oikeasti uskovaa käyttää.

Sen sijaan se, joka on suin päin lähdössä, ei todellakaan ole siis valmis !

Ja kyllä Herra sitten antaa varmuuden hyvin selvästi asiasta, jos ja kun se tulee eteemme, eli älä turhaan murehdi etukäteen.

Ja minulle on profetoitu väärien taholta kaikkea hyvää ja upeeta, mutta olen jättänyt ne Herralle, siis kyllä Herra vahvistaa ja kertoo asiat lapselleen itse selvästi tärkeissä asioissa eli saamme selvän sydämen varmuuden, jonka joku voi sitten Herran lähettämänä vain vahvistaa meille.

Eli toisten profetiat saa jättää omaan arvoonsa, sillä Herra kyllä puhuu meille suoraan tärkeät asiat !
kannattais.lukea kirjoitti:
Ole rauhallisella mielellä, älä pelkää !

Pyhä Henki kun yhdistää ja saa kokea toisen uskovan kanssa Hengen yhteyttä, niin se on hyvin selvää, eikä siitä voi erehtyä.

Tuo arkuutesi ja se, että vaellat todella aralla sydämellä, kertoo sinusta ja Jumala suhteestasi paljon minulle, siis tulee varmaan aika, jolloin tämä seuraava toteutuu:

2. Tim. 2:22 Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.

Eli tuo "puhtaasta sydämestä" tarkoittaa juuri sitä, että sellainen uskova vaeltaa aralla sydämellä ja siten hänen sydämensä asenne on oikea.

Ei kaikkien tarvitse olla opettajia tai evankelistoja, Seurakunnassa on monia erilaisia yhtä tärkeitä tehtäviä, ja tärkeää kaiken kaikkiaan on tuo sydämen asenne, eikä se mihin asti olemme uskon kasvussamme päässeet, kyllä Herra valmistaa kunkin siihen omaan tehtäväänsä ajallaan.

Luota tässä asiassa Herraan, Hän tekee itse työnsä sinussakin.

Minäkään en hingu mihinkään tehtävään varsinkaan vaativaan ja näkyvään, vaan ihan päinvastoin, minä jo ymmärrän esim. opettaja/paimenen suuren vastuun ja tehtävien vaativuuden,

Mutta vaikka en haluaisi vaativiin tehtäviin, niin jos Herra sellaiiin kutsuu, niin sitten tottelen, en voi kieltäytyäkkään.

Kerron vielä erään asian, jotta ymmärtäisit, miksi sinulta noita kyselin.

Olen nähnyt sen käytännössä, että ne, joita Herra tulee käyttämään joutuvat käymään pitkän "helvetin" jo täällä maan päällä valmistuakseen tehtävään, eli esim. vain se, joka on itse kärsinyt, voi kärsiviä auttaa.

Itselläni kävi yli 20v sitten niin, että tuli profetia seurakunnan kokouksessa, ja siinä kysyttiin kuulijoilta, että kuka haluaa tulla astiaksi jaloa käyttöä varten, ja minä koin sydämessäni, että se oli juuri minulle, se oli niin kohti käyvä sanoma, että siitä ei voi erehtyä.

Olisi voinut luulla, että siitä olisi alkanut jotain hyvää ja hienoa, mutta kärsimyksen ja lopulta riisumisen tielle se minut vei.

Eräs vanhempi uskova sanoinkin silloin, että nyt et tiedä mitä pyysit, eli hän tiesi mitä tuleman piti siitä eteenpän eli Tieni ei ole ollut helppo ja kevyt vaan ihan päinvastoin.

Pystyn siis nyt ymmärtämään ja näkemään uskovista sen, ketä Herra kasvattaa ja kouluttaa ja valmistaa.

Niin ja lueppa se Raamatusta, että milloin Jumala katsoi Mooseksen olevan valmis tehtäväänsä, eli miten Mooses arvioi itseään ?

2. Mooseksen kirja 3
11 Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?"

2. Mooseksen kirja 4
1 Mooses vastasi ja sanoi: "Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: 'Ei Herra ole sinulle ilmestynyt'".

10 Niin Mooses sanoi Herralle: "Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli".
11 Ja Herra sanoi hänelle: "Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra?
12 Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava."
13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"

Onko tuttua puhetta ? :)

Kun uskova on riisuttu kaikesta, on puhe siinä kohtaa tälläistä siis, ja vasta silloin voi Jumala oikeasti uskovaa käyttää.

Sen sijaan se, joka on suin päin lähdössä, ei todellakaan ole siis valmis !

Ja kyllä Herra sitten antaa varmuuden hyvin selvästi asiasta, jos ja kun se tulee eteemme, eli älä turhaan murehdi etukäteen.

Ja minulle on profetoitu väärien taholta kaikkea hyvää ja upeeta, mutta olen jättänyt ne Herralle, siis kyllä Herra vahvistaa ja kertoo asiat lapselleen itse selvästi tärkeissä asioissa eli saamme selvän sydämen varmuuden, jonka joku voi sitten Herran lähettämänä vain vahvistaa meille.

Eli toisten profetiat saa jättää omaan arvoonsa, sillä Herra kyllä puhuu meille suoraan tärkeät asiat !
Olet kyllä kuin astia,,johon kaadan itsekkäästi kaiken :D
Ymmärsinköhän oikein, tarkoitatko valittuja, kun kirjoitit tuolla ylempänä, että heitä on harvassa?
Niin varmasti jokaisella uskovaisella on jokin tehtävä.

Minä sain tehtäväni 20v sitten.
Olin ihan turta ja tyhjä yhden ihmisen pahojen sanojen ja pahan käytöksen jälkeen.
Istuin sohvalla, oli aivan hiljaista. Edes ajatukseni eivät olleet päässäni, olin niin tyhjä. En osannut edes liikahtaa. Tuntui, kuin aikakin olisi seisonut, kun kuulin yhtäkkiä äänen. Silloin sain tehtäväni :)

Tuli nyt mieleen raamatun kohta, jossa Elia kiipeää vuorelle Jumalan luo.
Eikä Jumala ollut myrskyssä, ei maanjärjestyksessä,eikä tulessa, vaan tuulen huminassa.
Ja Elia peitti päänsä viittaansa ja seisoi luolan suulla.

Seisommeko mekin tuulen huminassa ja seurakunnat?
olenrukoillutapua kirjoitti:
Olet kyllä kuin astia,,johon kaadan itsekkäästi kaiken :D
Ymmärsinköhän oikein, tarkoitatko valittuja, kun kirjoitit tuolla ylempänä, että heitä on harvassa?
Niin varmasti jokaisella uskovaisella on jokin tehtävä.

Minä sain tehtäväni 20v sitten.
Olin ihan turta ja tyhjä yhden ihmisen pahojen sanojen ja pahan käytöksen jälkeen.
Istuin sohvalla, oli aivan hiljaista. Edes ajatukseni eivät olleet päässäni, olin niin tyhjä. En osannut edes liikahtaa. Tuntui, kuin aikakin olisi seisonut, kun kuulin yhtäkkiä äänen. Silloin sain tehtäväni :)

Tuli nyt mieleen raamatun kohta, jossa Elia kiipeää vuorelle Jumalan luo.
Eikä Jumala ollut myrskyssä, ei maanjärjestyksessä,eikä tulessa, vaan tuulen huminassa.
Ja Elia peitti päänsä viittaansa ja seisoi luolan suulla.

Seisommeko mekin tuulen huminassa ja seurakunnat?
Valittuja juuri, mutta näistä on huono puhua täällä, sillä moni ei ymmärrä koko asiaa.

Siis kaikesta ei voi eikä pidä kertoa kaikille.

1. Kor. 2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,

Matt. 7:6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

Siksi pitää olla varovainen siis.

Mutta sen verran olen käsittänyt, että saavutamme sen hiljaisen tuulen hyminän saavutamme, mutta sitä eivät seurakunnat saavuta vaan vain ne valitut.

Siis vain ne, jotka Herra saa valmistettua valmiiksi siihen mennessä kun on Hänen aikansa alkaa toimia, vain heidät voidellaan.

Enhän toki itsekkään tiedä varmasti sitä, että valmistunko itsekkään, sekin on Herran kädessä.

Mutta valitut ja valmistuneet Herra pukee ja asettaa tehtäviinsä, ja vaitut ovat siis harvat, eli ei ole kyse massoista vaan joistakin harvoista uskovista Suomessa vain.

Olen joitakin tavannut ja heillä on sama näky ja näkemys syntynyt tästä asiasta, kukin on saanut sen omalla erityisellä ja yksilöllisellä tavallaan, mutta sanoma on ollut ihan sama.

Itse sain näyn, mutta en halua sitä jakaa, moni voisi pitää minua höyrähtäneenä ja että kuivittelen itsestäni liikoja.

Eli kaikille ei voi jakaa siis Hengellisiä asioita.
kannattais.lukea kirjoitti:
Valittuja juuri, mutta näistä on huono puhua täällä, sillä moni ei ymmärrä koko asiaa.

Siis kaikesta ei voi eikä pidä kertoa kaikille.

1. Kor. 2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,

Matt. 7:6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

Siksi pitää olla varovainen siis.

Mutta sen verran olen käsittänyt, että saavutamme sen hiljaisen tuulen hyminän saavutamme, mutta sitä eivät seurakunnat saavuta vaan vain ne valitut.

Siis vain ne, jotka Herra saa valmistettua valmiiksi siihen mennessä kun on Hänen aikansa alkaa toimia, vain heidät voidellaan.

Enhän toki itsekkään tiedä varmasti sitä, että valmistunko itsekkään, sekin on Herran kädessä.

Mutta valitut ja valmistuneet Herra pukee ja asettaa tehtäviinsä, ja vaitut ovat siis harvat, eli ei ole kyse massoista vaan joistakin harvoista uskovista Suomessa vain.

Olen joitakin tavannut ja heillä on sama näky ja näkemys syntynyt tästä asiasta, kukin on saanut sen omalla erityisellä ja yksilöllisellä tavallaan, mutta sanoma on ollut ihan sama.

Itse sain näyn, mutta en halua sitä jakaa, moni voisi pitää minua höyrähtäneenä ja että kuivittelen itsestäni liikoja.

Eli kaikille ei voi jakaa siis Hengellisiä asioita.
En ole kuullut, eikä minulle ole tullut ilmestystä, että olisi jokin pieni valittujen ryhmä. Tuota täytyy tutkia tarkemmiin raamatun valossa, etten tee vääriä johtopäätöksiä. En muutoin uskalla ottaa kantaa tarkemmin, jos en tutki sitä.
Yhden unen näin kuukausia sitten valituista, mutten taida tässä vaiheessa kertoa sitä, koska se olisi ehkä liian hämmentävä myös sinulle. Se voisi aiheutta ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, ehkä.
Minun tehtäväni on lasten kasvattaminen ja Jumalan sanan kylväminen heidän sydämiinsä.
Niin, tuota huminaa ei nykyään aina kuule seurakunnissa, ne ovat toisinaan kuin markkinapaikkoja!
Hirveää pyhänhengen ja Jumalan pilkkaa. Keraan piti lähteä pois yhdestä kokouksesta, kun olin niin järkyttynyt.
Ja yhden kerran, kun menin rukoiltavaksi, minulle sanottiin, että sinussa on pahahenki ja kysyttiin, olenko ollut tekemisissä okkultismin kanssa tai pelannut spiritismiä. En ollut, mutta kyseinen henkilö suullaan puhalsi päälleni Pyhäähenkeä karkoittaakseen tuon pahan.
Ei kannata lähteä kaikkeen mukaan, jossa huudetaan Herra Herra.
Nousee viha tuota eksytyksenhenkeä kohtaan.
olenrukoillutapua kirjoitti:
En ole kuullut, eikä minulle ole tullut ilmestystä, että olisi jokin pieni valittujen ryhmä. Tuota täytyy tutkia tarkemmiin raamatun valossa, etten tee vääriä johtopäätöksiä. En muutoin uskalla ottaa kantaa tarkemmin, jos en tutki sitä.
Yhden unen näin kuukausia sitten valituista, mutten taida tässä vaiheessa kertoa sitä, koska se olisi ehkä liian hämmentävä myös sinulle. Se voisi aiheutta ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, ehkä.
Minun tehtäväni on lasten kasvattaminen ja Jumalan sanan kylväminen heidän sydämiinsä.
Niin, tuota huminaa ei nykyään aina kuule seurakunnissa, ne ovat toisinaan kuin markkinapaikkoja!
Hirveää pyhänhengen ja Jumalan pilkkaa. Keraan piti lähteä pois yhdestä kokouksesta, kun olin niin järkyttynyt.
Ja yhden kerran, kun menin rukoiltavaksi, minulle sanottiin, että sinussa on pahahenki ja kysyttiin, olenko ollut tekemisissä okkultismin kanssa tai pelannut spiritismiä. En ollut, mutta kyseinen henkilö suullaan puhalsi päälleni Pyhäähenkeä karkoittaakseen tuon pahan.
Ei kannata lähteä kaikkeen mukaan, jossa huudetaan Herra Herra.
Nousee viha tuota eksytyksenhenkeä kohtaan.
Olen antanut ristiriitaisia mielipiteitä, kun aluksi kirjoitin, että on valittujen joukko ja sitten, ettei olisi.Miten tämän kirjoittaisin tänne. Siis ne, jotka kuvittelevat olevansa valittuja, eivät välttämättä ole sitä. On sellainen ryhmä myös. He eivät ole ottaneet Jeesusta vastaan. He ovat puetut valkeuden vaatteisiin ja hyvyyden, se on eksytettyjen joukko.Pahuus on verhottu petolliseen hyvyyteen. He uskovat tekevänsä oikein, he eivät tiedä olevansa menossa kadotukseen. Inhimillisesti katsottuna hyviä ihmisiä. He kokevat olevansa nimen omaan valittuja.
He saattavat kuvittelevansa, että ovat ottaneet Jeesuksen vapahtajanaan vastaan, mutta heidän vapahtajansa on he itse. Miltä tuo sinusta ja teistä muista kuulostaa?
+Lisää kommentti
Ei voi mitään nyt menet suoraan helvettiin vaikka kuinka katuisit.
Ilmoita
Tuollaiset kiusaukset kiusaavat, ja saavat paulaansa heikkot, ja epäuskoiset ihmiset, eivät niitä, jotka tuntevat Herransa.

Jumalan pelo on viisauden alku, ja jos sinulla olisi tämä viisauden perusta, niin työntäisit mielestäsi nuo haureelliset ajatukset, ja jatkaisit elämääsi.
11 VASTAUSTA:
Toisaalta kokeeko jokainen epäuskoinen tuota edes kiusaukseksi, koska heiltä puuttuu synnintunto ja Jumalanpelko.
En ole tarpeeksi vahva uskossani, että pystyisin lopettamaan tunteitani. Joudun huutamaan pitkin päivää Jeesusta avukseni.
Mutta kommenttisi laittoi minut ajattelemaan, ettei mieheni tekemä synti, siis väkivalta minuun ja lapsiin ole sen suurempi synti, kuin minun salaiset tunteeni toiseen mieheen. Synti on kuitenkin aina synti. Ainoastaan Jeesus oli puhdas jopa ajatussynnistä. Kukaan muu ihminen ei. Me jokainen teemme syntiä, sekä ajatuksin, että teoin. Mutta tuon toteamisella en tarkoita, että synti olisi luvallista, vaan että uskovaisena siitä haluaa pyrkiä tekemään parannusta.
Tympäisee tämä oma heikkous. Siksi tein aloituksen. Pitäisi olla uskollisempi Jumalalle ja luottaa hänen apuunsa. Olet täysin oikeassa siinä, että olen heikko. Pitäisi kyetä heittäytymään täysin Jumalan varaan tässäkin asiassa.
sitten sellainen ajatus tuli mieleen, että mitä enemmän pyydän Herraa vahvistamman uskoani, tuntuu sitä hirveämmäksi elämäni menee.
Nykyään tuntuu, että käyn kovaa hengellistä taistelua. Pitäisi isata levätä Herrassa.
Huhu huh, tästä lihasta ei taida päästä eroon tässä ajassa.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Toisaalta kokeeko jokainen epäuskoinen tuota edes kiusaukseksi, koska heiltä puuttuu synnintunto ja Jumalanpelko.
En ole tarpeeksi vahva uskossani, että pystyisin lopettamaan tunteitani. Joudun huutamaan pitkin päivää Jeesusta avukseni.
Mutta kommenttisi laittoi minut ajattelemaan, ettei mieheni tekemä synti, siis väkivalta minuun ja lapsiin ole sen suurempi synti, kuin minun salaiset tunteeni toiseen mieheen. Synti on kuitenkin aina synti. Ainoastaan Jeesus oli puhdas jopa ajatussynnistä. Kukaan muu ihminen ei. Me jokainen teemme syntiä, sekä ajatuksin, että teoin. Mutta tuon toteamisella en tarkoita, että synti olisi luvallista, vaan että uskovaisena siitä haluaa pyrkiä tekemään parannusta.
Tympäisee tämä oma heikkous. Siksi tein aloituksen. Pitäisi olla uskollisempi Jumalalle ja luottaa hänen apuunsa. Olet täysin oikeassa siinä, että olen heikko. Pitäisi kyetä heittäytymään täysin Jumalan varaan tässäkin asiassa.
sitten sellainen ajatus tuli mieleen, että mitä enemmän pyydän Herraa vahvistamman uskoani, tuntuu sitä hirveämmäksi elämäni menee.
Nykyään tuntuu, että käyn kovaa hengellistä taistelua. Pitäisi isata levätä Herrassa.
Huhu huh, tästä lihasta ei taida päästä eroon tässä ajassa.
Jokainen meistä tuskassaan etsii pääsyä niistä, tavalla ja toisella, ja uskova vain ajan kanssa oppii lopulta hakemaan sitä apua Herralta, mutta Herrakin käyttää usein ihmisiä apuna, eli kyllä me tarvitsemme vierellä kulkijoita, ihan jokainen.

Älä sitä heikkouttasi turhaan häpeä, kyllä Herra sen ymmärtää, eikä Hän vaadi sellaista sinulta, mihin et vielä pysty.

Sitten tiedoksesi, ei lihasta pääse eroon täällä, vaan kyllä se taistelee Henkeä vastaan ihan loppuun asti Raamatun mukaan.

Etkö vielä ole tajunnut sitä, että jos anot Herralta vahvistusta uskoosi, niin sitä kautta saat vain lisää ongelmia elämääsi.

Siis usko Jumalaan ei vahvistu muuten, kuin koettelemusten ja ongelmien kautta.

Siis vain sen kautta kun Herran kanssa mennään käytännön elämässä vaikeuksista ja vaikeista ajoista läpi, se uskosi ja luottamuksesi voi kasvaa.

Siis kuten toimivassa parisuhteessa yhdessä läpikäydyt ongelmat ja kriisit lujittavat luottamusta suhteen pysyvyyteen ja toisen rakkauteen ja sitoutumiseen, niin samoin se menee Herran kanssa.

Sinulla ei ole ikävä kyllä tälläisestä omakohtaista kokemusta, mutta niin se menee käytännössä.

Mutta todellinen usko, eli luottamus Jumalaan, ei siis kasva silloin kun menee hyvin, vaan silloin vain kun ei mene hyvin.

Eli vasta sen kautta kun uskova saa omakohtaisen kokemuksen siitä, että Herra ei jätä eikä hylkää pimeimmässäkään ajanjaksossa/hetkessä, opimme luottamaan Herran huolenpitoon.

Ja Herra siis koettelee ja lisää uskoamme siten, että Hän ei heti vastaa eikä heti tule avuksemme ratkaisten ongelmamme, ja niistä hetkistä meidän tulee saada opetus, jotta voimme olla vierellä kulkijoina muille jatkossa.

Sef. 3:17 Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee."

Siis sekin, että Herra on ääneti, kertoo siitä, että Hän rakastaa sinua !

Yksi asia vielä !

Olet kärsinyt jo 3 vuotta tuosta asiasta, etkä ole Herralta apua saanut.

Noin on monien uskovien kohdalla, kullakin uskovalla on omat kipukohtansa ja heikkoutensa, et siis ole yksin.

Miksi noin on ?

Olen itse oppinut, että Herra pitää uskovaa pienenä eli estää ylpistymisen sellaisten asioiden kautta, eli sekin kertoo Herran huolenpidosta.

Paavali itse sanoo samaa:

7 Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
8 Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.
9 Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.
10 Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.

Siis tuo asia ja heikkous pitää sinua pienenä, ja se pitää lihaasi aisoissa, että et ylpistyisi.

Tuollaisen asian ja ongelman kautta uskova oppii myös sen käytännössä, että itse ei voi itseään pyhittää ja vapauttaa, vaan se on lopulta Herran työtä yksin.

Siis moni uskova, joilla ei ole tuon kaltaisia heikkouksia helposti ylpistyy ja näkee muiden syntejä ja vikoja vain, ja on raaka ja tuomitseva muita kohtaan, mutta se jolla on joku heikkous, josta ei pääse eroon millään, pysyy nöyränä.

Eli Herra voi opettaa paljon rakasta lastaan tuollaisen kautta ja avulla.

Hienoa on se, että sinä elät aralla sydämellä eli tunnolla, eli kamppailet vastaan, moni uskova paaduttaa vain itsensä ja antaa vallan haluilleen ja tunteilleen ja lähtee väärälle tielle.

No, kaiken kaikkiaan sinua ei voi vapauttaa kuin Herra, vaikka voit itse siis taistella vastaan kunnes saat avun Herralta.

Tärkeää olisi nyt saada Herralta tuon kautta tarvittava opetus, jotta voisit jatkossa olla muille avuksi, jotka kamppailevat samankaltaisissa tilanteissa.

Monesti siis me pääsemme "luokalta" vasta kun olemme kyllin oppineet, joten pyydä Herralta opetus itsellesi, eli se opetus, jonka Hän haluaa sinulle antaa tämän ongelman käsittelyn kautta.

Itse olen käsittänyt sen näin, että eteenpäin ja vapaaksi ei Herra päästä oppilastaan ennen kuin asiat on kunnolla käsitelty ja niistä opittu tarvittava.
ei.pääse kirjoitti:
Jokainen meistä tuskassaan etsii pääsyä niistä, tavalla ja toisella, ja uskova vain ajan kanssa oppii lopulta hakemaan sitä apua Herralta, mutta Herrakin käyttää usein ihmisiä apuna, eli kyllä me tarvitsemme vierellä kulkijoita, ihan jokainen.

Älä sitä heikkouttasi turhaan häpeä, kyllä Herra sen ymmärtää, eikä Hän vaadi sellaista sinulta, mihin et vielä pysty.

Sitten tiedoksesi, ei lihasta pääse eroon täällä, vaan kyllä se taistelee Henkeä vastaan ihan loppuun asti Raamatun mukaan.

Etkö vielä ole tajunnut sitä, että jos anot Herralta vahvistusta uskoosi, niin sitä kautta saat vain lisää ongelmia elämääsi.

Siis usko Jumalaan ei vahvistu muuten, kuin koettelemusten ja ongelmien kautta.

Siis vain sen kautta kun Herran kanssa mennään käytännön elämässä vaikeuksista ja vaikeista ajoista läpi, se uskosi ja luottamuksesi voi kasvaa.

Siis kuten toimivassa parisuhteessa yhdessä läpikäydyt ongelmat ja kriisit lujittavat luottamusta suhteen pysyvyyteen ja toisen rakkauteen ja sitoutumiseen, niin samoin se menee Herran kanssa.

Sinulla ei ole ikävä kyllä tälläisestä omakohtaista kokemusta, mutta niin se menee käytännössä.

Mutta todellinen usko, eli luottamus Jumalaan, ei siis kasva silloin kun menee hyvin, vaan silloin vain kun ei mene hyvin.

Eli vasta sen kautta kun uskova saa omakohtaisen kokemuksen siitä, että Herra ei jätä eikä hylkää pimeimmässäkään ajanjaksossa/hetkessä, opimme luottamaan Herran huolenpitoon.

Ja Herra siis koettelee ja lisää uskoamme siten, että Hän ei heti vastaa eikä heti tule avuksemme ratkaisten ongelmamme, ja niistä hetkistä meidän tulee saada opetus, jotta voimme olla vierellä kulkijoina muille jatkossa.

Sef. 3:17 Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee."

Siis sekin, että Herra on ääneti, kertoo siitä, että Hän rakastaa sinua !

Yksi asia vielä !

Olet kärsinyt jo 3 vuotta tuosta asiasta, etkä ole Herralta apua saanut.

Noin on monien uskovien kohdalla, kullakin uskovalla on omat kipukohtansa ja heikkoutensa, et siis ole yksin.

Miksi noin on ?

Olen itse oppinut, että Herra pitää uskovaa pienenä eli estää ylpistymisen sellaisten asioiden kautta, eli sekin kertoo Herran huolenpidosta.

Paavali itse sanoo samaa:

7 Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
8 Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.
9 Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.
10 Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.

Siis tuo asia ja heikkous pitää sinua pienenä, ja se pitää lihaasi aisoissa, että et ylpistyisi.

Tuollaisen asian ja ongelman kautta uskova oppii myös sen käytännössä, että itse ei voi itseään pyhittää ja vapauttaa, vaan se on lopulta Herran työtä yksin.

Siis moni uskova, joilla ei ole tuon kaltaisia heikkouksia helposti ylpistyy ja näkee muiden syntejä ja vikoja vain, ja on raaka ja tuomitseva muita kohtaan, mutta se jolla on joku heikkous, josta ei pääse eroon millään, pysyy nöyränä.

Eli Herra voi opettaa paljon rakasta lastaan tuollaisen kautta ja avulla.

Hienoa on se, että sinä elät aralla sydämellä eli tunnolla, eli kamppailet vastaan, moni uskova paaduttaa vain itsensä ja antaa vallan haluilleen ja tunteilleen ja lähtee väärälle tielle.

No, kaiken kaikkiaan sinua ei voi vapauttaa kuin Herra, vaikka voit itse siis taistella vastaan kunnes saat avun Herralta.

Tärkeää olisi nyt saada Herralta tuon kautta tarvittava opetus, jotta voisit jatkossa olla muille avuksi, jotka kamppailevat samankaltaisissa tilanteissa.

Monesti siis me pääsemme "luokalta" vasta kun olemme kyllin oppineet, joten pyydä Herralta opetus itsellesi, eli se opetus, jonka Hän haluaa sinulle antaa tämän ongelman käsittelyn kautta.

Itse olen käsittänyt sen näin, että eteenpäin ja vapaaksi ei Herra päästä oppilastaan ennen kuin asiat on kunnolla käsitelty ja niistä opittu tarvittava.
Kumpa jaksaisikin olla tarpeeksi ja oikealla tavalla nöyrä ja kuuliainen, niin selviäisi varmaan vähemmällä kurituksella ja opetuksella.
Alan olemaan melko uupunut.
Pitäisi olla kuuliaisempi Herran sanalle ja myös työlle, jonka hän meille osoittaa. Uskon hoitaneeni huonosti tuon.
Vanhempien tehtävä on kylvää Herran sanaa. Nyt on kyllä nöyrtymisen paikka.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Kumpa jaksaisikin olla tarpeeksi ja oikealla tavalla nöyrä ja kuuliainen, niin selviäisi varmaan vähemmällä kurituksella ja opetuksella.
Alan olemaan melko uupunut.
Pitäisi olla kuuliaisempi Herran sanalle ja myös työlle, jonka hän meille osoittaa. Uskon hoitaneeni huonosti tuon.
Vanhempien tehtävä on kylvää Herran sanaa. Nyt on kyllä nöyrtymisen paikka.
Nyt menet mielestäni kaiken aikaa omien tekojen puolelle.

Sinä et pysty itseäsi pyhittämään, etkä siten tekemään itse itsestäsi nöyrää.

Olet uupunut omaan pinnistelyysi selvästikkin.

Tuollainen pinnistely on siis omavoimaisuutta, eli pyrit itse laittamaan kaikki asiat kuntoon, ja sitten väsyt lopulta ja kulutat voimasi loppuun.

Mutta siihen Herra lopulta viekin uskovaa, eli että ne voimat loppuvat ja vihdoin kädet avautuvat ja lopetat omien tekojesi tien kulkemisen.

Siis vasta kun lopetat itse, pääsee Herra lopulta tekemään sen työn joka kuuluu Hänelle eikä sinulle.

Sinä siis pidät ohjat itselläsi, etkä anna niitä täysin Herralle, se näyttää olevan ongelmasi ydin.

Siis rukoile Herraa avuksi ja odota Hänen apuaan, äläkä purista itse.

Tiedän tämän olevan vaikeaa omavoimaiselle, jollainen itsekin olin, ja itsekin tajusin asian vasta kun kaikki voimat ja keinot ja mahdollisuudet oli Herra riisunut, eli viimeinenkin kainalosauva johon tukesin oli viety ja olin ihan tyhjä.

Tätä on Herran riisuminen, eli ihan KAIKKI menee, ja sitten vasta, kun on avuttomana "kerjäläisenä", niin sitten vasta Herra voi auttaa, sillä silloin uskova vasta oikealla tavalla tukeutuu Herraan siten, miten Herra haluaa ja silloin vasta Hän voi vaikuttaa todella elämässämme.

Sinua on siis selvästikkin riisuttu jo, en toki tiedä kuinka pitkällä olet ja paljonko vaadit riisumista, sen tietää vain Herra, mutta ala hyvä sisko turvautua pienimmiisäkin asioissasi yksin Herran apuun, eli rukoile kestäväisenä Hänen apuaan ja ohjaustaan elämääsi, vain sitä kautta saat lopulta todelisen avun itsellesi ja perheellesi.

Mutta älä ala punnertamaan itsestäsi enää, vaan hiljenny vihdoin Herrasi eteen ja odota Hänen ohjaustaan ja apuaan.

Eli hiljenny ja odota Herraa kestäväisenä, ei siis vain hetkeksi vaan tee siitä toimintatapa elämääsi.

Ps. 27:14 Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.

Ps. 37:7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä.

Ps. 37:34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.

Ps. 42:5 Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

Ps. 42:11 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Ps. 43:5 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Ps. 62:5 Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.

Tuli mieleeni Martta ja Maria, Marttakin oli kovasti omavoimainen touhottaja, ja hän jopa sen kautta moitti Mariaa Herralle, mutta mitä Herra Martalle vastasi:

38 Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
39 Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.
40 Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi."
41 Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,
42 mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."

Tässä siis puhutaan juuri siitä toimintatavasta ja asenteesta, eli hiljennymmekö kuuntelemaan Herraa, vai touhotammeko vain kuten Martta ?
ei.pääse kirjoitti:
Nyt menet mielestäni kaiken aikaa omien tekojen puolelle.

Sinä et pysty itseäsi pyhittämään, etkä siten tekemään itse itsestäsi nöyrää.

Olet uupunut omaan pinnistelyysi selvästikkin.

Tuollainen pinnistely on siis omavoimaisuutta, eli pyrit itse laittamaan kaikki asiat kuntoon, ja sitten väsyt lopulta ja kulutat voimasi loppuun.

Mutta siihen Herra lopulta viekin uskovaa, eli että ne voimat loppuvat ja vihdoin kädet avautuvat ja lopetat omien tekojesi tien kulkemisen.

Siis vasta kun lopetat itse, pääsee Herra lopulta tekemään sen työn joka kuuluu Hänelle eikä sinulle.

Sinä siis pidät ohjat itselläsi, etkä anna niitä täysin Herralle, se näyttää olevan ongelmasi ydin.

Siis rukoile Herraa avuksi ja odota Hänen apuaan, äläkä purista itse.

Tiedän tämän olevan vaikeaa omavoimaiselle, jollainen itsekin olin, ja itsekin tajusin asian vasta kun kaikki voimat ja keinot ja mahdollisuudet oli Herra riisunut, eli viimeinenkin kainalosauva johon tukesin oli viety ja olin ihan tyhjä.

Tätä on Herran riisuminen, eli ihan KAIKKI menee, ja sitten vasta, kun on avuttomana "kerjäläisenä", niin sitten vasta Herra voi auttaa, sillä silloin uskova vasta oikealla tavalla tukeutuu Herraan siten, miten Herra haluaa ja silloin vasta Hän voi vaikuttaa todella elämässämme.

Sinua on siis selvästikkin riisuttu jo, en toki tiedä kuinka pitkällä olet ja paljonko vaadit riisumista, sen tietää vain Herra, mutta ala hyvä sisko turvautua pienimmiisäkin asioissasi yksin Herran apuun, eli rukoile kestäväisenä Hänen apuaan ja ohjaustaan elämääsi, vain sitä kautta saat lopulta todelisen avun itsellesi ja perheellesi.

Mutta älä ala punnertamaan itsestäsi enää, vaan hiljenny vihdoin Herrasi eteen ja odota Hänen ohjaustaan ja apuaan.

Eli hiljenny ja odota Herraa kestäväisenä, ei siis vain hetkeksi vaan tee siitä toimintatapa elämääsi.

Ps. 27:14 Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.

Ps. 37:7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä.

Ps. 37:34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.

Ps. 42:5 Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

Ps. 42:11 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Ps. 43:5 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Ps. 62:5 Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.

Tuli mieleeni Martta ja Maria, Marttakin oli kovasti omavoimainen touhottaja, ja hän jopa sen kautta moitti Mariaa Herralle, mutta mitä Herra Martalle vastasi:

38 Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
39 Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.
40 Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi."
41 Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,
42 mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."

Tässä siis puhutaan juuri siitä toimintatavasta ja asenteesta, eli hiljennymmekö kuuntelemaan Herraa, vai touhotammeko vain kuten Martta ?
Tiedän rakas ystävä, tiedän! Asiaan vaikuttaa aika paljon se, kun koin Herran haluavan minun kasvattavan lapsiani hänen tuntemiseensa. tapahtuma ketju on pitkä, joka alkoi n 20 v sitten, jolloin koin ihmeellisen tapahtuman, jota ei voi järjellisesti selittää. Tuon tapahtuman johdosta sain tehtäväkseni lasteni hengellisen opettamisen. Tuota tapahtumaa on vahvistettu useampaan kertaan vuosien aikana. En uskalla kovin kertoa ihmeistä, koska en halua korostaa niitä. Nyt olen viime vuosina alkanut näkemään unia.
Viimeksi pari yötä sitten näin unen sukulaisestani, jota en ole nähnyt pitkää aikaan. Hän asuu ulkomailla. Unessani koin, että hänen puolestaan pitää rukoilla, koska hän käy suurta hengellistä kamppailua. Yöllä heräsin siihen, että minua kehoitettiin rukoilemaan hänen puolestaan. Eilen sitten kyseinen henkilö soitti vuoden tauon jälkeen ja kertoi, miten hän elää kovissa kiusauksissa ja siksi alkoi soittamaan minulle.
Elämässäni on alkanut tapahtumaan outoja asioita.
Näen usein unia,,jotka johtavat johonkin.
Olen hämilläni noista unista.
En usko, että niitä on tarkoitettu kerrottavaksi muille, vaan ohjeeksi minulle.
Tämä ei liity nyt tähän, mutta sinulle koen, että voin avautua, koska läheatymistapasi ei ole tuomitseva, vaan rakkaudellinen. Kiitos siitä!
Kun kirjoitit tuosta minun opettamisestani , niin koin vahvasti, että minua muistutetaan tuosta kyseisestä tehtävästäni, jonka sain kauan aikaa sitten ja jonka olen hoitanut huonosti.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Tiedän rakas ystävä, tiedän! Asiaan vaikuttaa aika paljon se, kun koin Herran haluavan minun kasvattavan lapsiani hänen tuntemiseensa. tapahtuma ketju on pitkä, joka alkoi n 20 v sitten, jolloin koin ihmeellisen tapahtuman, jota ei voi järjellisesti selittää. Tuon tapahtuman johdosta sain tehtäväkseni lasteni hengellisen opettamisen. Tuota tapahtumaa on vahvistettu useampaan kertaan vuosien aikana. En uskalla kovin kertoa ihmeistä, koska en halua korostaa niitä. Nyt olen viime vuosina alkanut näkemään unia.
Viimeksi pari yötä sitten näin unen sukulaisestani, jota en ole nähnyt pitkää aikaan. Hän asuu ulkomailla. Unessani koin, että hänen puolestaan pitää rukoilla, koska hän käy suurta hengellistä kamppailua. Yöllä heräsin siihen, että minua kehoitettiin rukoilemaan hänen puolestaan. Eilen sitten kyseinen henkilö soitti vuoden tauon jälkeen ja kertoi, miten hän elää kovissa kiusauksissa ja siksi alkoi soittamaan minulle.
Elämässäni on alkanut tapahtumaan outoja asioita.
Näen usein unia,,jotka johtavat johonkin.
Olen hämilläni noista unista.
En usko, että niitä on tarkoitettu kerrottavaksi muille, vaan ohjeeksi minulle.
Tämä ei liity nyt tähän, mutta sinulle koen, että voin avautua, koska läheatymistapasi ei ole tuomitseva, vaan rakkaudellinen. Kiitos siitä!
Kun kirjoitit tuosta minun opettamisestani , niin koin vahvasti, että minua muistutetaan tuosta kyseisestä tehtävästäni, jonka sain kauan aikaa sitten ja jonka olen hoitanut huonosti.
Niin, siinä pitää olla uskollinen, minkä kokee sydämessään, eli toimi sen mukaan, mitä koet Herran tahtovan kohdallasi.

Herra puhuu meille tavalla ja toisella, älä pelkää niitä uniasi, se on ihan raamatullista.

Ap. t. 2:17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

Herra ohjaa ja neuvoo meitä siis yksilöllisesti, ja vaikka joku arvostelisi tuota uni asiaa, niin sinä tiedät sydämessäsi asiat paremmin nyt jo kokemuksen kautta.

Sen haluan vielä sanoa, että ole aralla tunnolla kuitenkin, tuon lastesi opetus asian kanssa, eli välillä voi tulla vastustustakin, eikä silloin tule tuputtaa väkisin.

Siis kaikella on aikansa, olen sen oppinut elämässäni joka on ollut vaihtelevaa:

Saarnaaja 3
1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.

Tässä voi olla muutakin sanomaa sinulle, sillä sinun on ollut aika jotakin, mutta Herra voi muuttaa asiat ja sitten on aika ihan muulle !

Siis Herra valmistaa meitä tehtäviimme ja usein se tapahtuu kärsimyksien ahjossa, mutta sitten Herra vapauttaa meidät siitä ahjosta, jossa olemme olleet ja eläneet.

Minulle itselleni kävi siten, eli lopulta riisuttiin avioliittokin, ja siinä yhteydessä kaikki muukin, vain lapset jäivät, eivätkä hekään enää tarvitse minua juurikaan.

Minä en tiedä sinun Tietäsi enkä Jumalan suunnitelmaa kohdallasi, minä vain kerron sen, että minun kohdallani toimimaton liitto tuli päätökseen, ja jälkikäteen kaston niin, että Herra minut siinä kohtaa vapautti pahoinpitelijän kynsistä lopulta.

PS. Minun omat lapseni näkivät asian vierestä paremmin, olin itse tilenteelle sokea, heiltä tuli varmaan samankaltaisia kommentteja, kuin sinun lapsiltasi.

Mutta ei sekoiteta minun Tietäni sinun Tiehesi, seuraa sinä Herraasi ja ano Häneltä apua ja ratkaisuja omaan elämääsi !

Ai niin, minä nimitän noita yöllisiä rukous hetkiä "yön vartio hetkiksi" ! :)

Herra sinua siunatkoon.
No juuri noin! Olla uskollinen sille, minkä koen Herran minun tahtovan. Siinä se tuli ne vapauttavat sanat. Nyt ihastumiseni tunne tuntuu jo huomattavasti halvemmalta.
Voi että, on sinulla ollut monenlaista elämässäsi. En usko, että on Jumalan tarkoitus elää väkivaltaisesa suhteessa. Lyhyt kuvaus omasta kokemuksestasi herätti minussa monia kysymyksiä ja olisin voinut lukea lisääkin.
Kiitos vahvistuksestasi jälleen kerran.Kuin Herra olisi ollut läsnä. Puristava tunne on hävinnyt :D

Siunausta myös sinulle
olenrukoillutapua kirjoitti:
No juuri noin! Olla uskollinen sille, minkä koen Herran minun tahtovan. Siinä se tuli ne vapauttavat sanat. Nyt ihastumiseni tunne tuntuu jo huomattavasti halvemmalta.
Voi että, on sinulla ollut monenlaista elämässäsi. En usko, että on Jumalan tarkoitus elää väkivaltaisesa suhteessa. Lyhyt kuvaus omasta kokemuksestasi herätti minussa monia kysymyksiä ja olisin voinut lukea lisääkin.
Kiitos vahvistuksestasi jälleen kerran.Kuin Herra olisi ollut läsnä. Puristava tunne on hävinnyt :D

Siunausta myös sinulle
Oletko lukenut:

Sananl. 25:11 Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa.

Kulta tarkoittaa Jumalaa ja hopea kuvastaa ihmistä.

Siis Jumala voi antaa sanoja sen uskovan ihmisen(astia) kautta, mutta kiitos ja kunnia kuuluu siis yksin Jumalalle !

Eli hienoa jos sait Herralta apua ! :)
olenrukoillutapua kirjoitti:
Toisaalta kokeeko jokainen epäuskoinen tuota edes kiusaukseksi, koska heiltä puuttuu synnintunto ja Jumalanpelko.
En ole tarpeeksi vahva uskossani, että pystyisin lopettamaan tunteitani. Joudun huutamaan pitkin päivää Jeesusta avukseni.
Mutta kommenttisi laittoi minut ajattelemaan, ettei mieheni tekemä synti, siis väkivalta minuun ja lapsiin ole sen suurempi synti, kuin minun salaiset tunteeni toiseen mieheen. Synti on kuitenkin aina synti. Ainoastaan Jeesus oli puhdas jopa ajatussynnistä. Kukaan muu ihminen ei. Me jokainen teemme syntiä, sekä ajatuksin, että teoin. Mutta tuon toteamisella en tarkoita, että synti olisi luvallista, vaan että uskovaisena siitä haluaa pyrkiä tekemään parannusta.
Tympäisee tämä oma heikkous. Siksi tein aloituksen. Pitäisi olla uskollisempi Jumalalle ja luottaa hänen apuunsa. Olet täysin oikeassa siinä, että olen heikko. Pitäisi kyetä heittäytymään täysin Jumalan varaan tässäkin asiassa.
sitten sellainen ajatus tuli mieleen, että mitä enemmän pyydän Herraa vahvistamman uskoani, tuntuu sitä hirveämmäksi elämäni menee.
Nykyään tuntuu, että käyn kovaa hengellistä taistelua. Pitäisi isata levätä Herrassa.
Huhu huh, tästä lihasta ei taida päästä eroon tässä ajassa.
Sinä pyydät, ja pyydät etkä siis usko jo saaneesi.

Minä uskon jo saaneeni. Pienet kiusaukset mielesäni tallon jalkoihini, ja jatkan matkaani niitä märehtimättä, tai tekemättä niistä numeroa.

Nykyään tartutaan kaikkiin vähähäptösiinkin seikkoihin, ja ongelmiin eikä anneta niiden vain kulettua pois, vaan ne nostetaan esille, ja niistä tekemällä tehdään ongelmia, kun pelkkä irrotautuminen ongelmasta riitäisi päihittämään koko ongelman.

Ja tohtorit ne oikeen kaivamalla kaivaa tätä heikkoutta ihmisestä, vaikka itse kantavat sitä sama heikkouta, jos kaivamalla aletaan kaivamaan.
Mikko.A kirjoitti:
Sinä pyydät, ja pyydät etkä siis usko jo saaneesi.

Minä uskon jo saaneeni. Pienet kiusaukset mielesäni tallon jalkoihini, ja jatkan matkaani niitä märehtimättä, tai tekemättä niistä numeroa.

Nykyään tartutaan kaikkiin vähähäptösiinkin seikkoihin, ja ongelmiin eikä anneta niiden vain kulettua pois, vaan ne nostetaan esille, ja niistä tekemällä tehdään ongelmia, kun pelkkä irrotautuminen ongelmasta riitäisi päihittämään koko ongelman.

Ja tohtorit ne oikeen kaivamalla kaivaa tätä heikkoutta ihmisestä, vaikka itse kantavat sitä sama heikkouta, jos kaivamalla aletaan kaivamaan.
Aloittaja älä välitä tästä veijarista, hänet on jo nähty.

Hän kuvittelee voivansa pyhittää itse itsensä, tai oikeammin hän kuvittelee JO pyhittyneensä synnittömäksi asti.

Siis kyse on fariseusten kaltaisesta omavanhurskaasta:

Room. 10:3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Mutta mutta Mikko..... eikös heteroperhe ollutkin ainoa oikea paikka kasvaa? Tässähän hyvä osoitus millaista helvettiä elämä voi olla uskisheteroperheessä.... Isä hakkaa äitiä ja lapsia ja kaikki on jumalasta..... lapsen hyvä kasvuympäristö ei todellakaan ole välttämättä ihmisen heteroudessa, eikö näin olekin.

Jos tällainen kirjoitus olisi ollut homoperheestä, miten olisit kommentoinut?
+Lisää kommentti
Kyllähän se elämä on erilaista kun ollaan nuoria ja rakastutaan. Tuskin kukaan kokee samaa vuosikymmenien jälkeen kuin tutustumisvaiheessa.
Älä hyvä ihminen syytä itseäsi, ettet osaa olla hyvä vaimo ja miehen käytös on tulosta siitä.
Taitaa miehelläkin olla omat ongelmansa ja jonkinlainen väsyminen elämään. Rukoilla tulee puolison ja sukulaisten puolesta, mutta emme voi ketään pelastaa ja kaikki on jätettävä Jumalan ja näiden läheisten väliseksi asiaksi.
Useimmissa avioliitoissa se leipääntyminen välillä tulee kuvioihin. Ja hyvä asia että koet rakkautta puolisoa kohtaan, mutta väkivallan uhriksi ei tarvitse alistua.
Ja heikoissa Herra on voimallinen.
Ilmoita
Sitä se tietää tuo toronton haureuden henki. Ei auttaa mitään muu kun sanoutua irti siitä hengestä ja astua totuuden tielle. Älä jatkaa tuo täys tuhoon tie enää..
4 VASTAUSTA:
Jäänyt minulle hieman vieraaksi tuo torontolaisuus. Olen kyllä usein kuullut siittä. Mitenhän tilanteeni sivuaa torontolaisuutta? Kuulisin mielelläni, että voin tutkiskella tilannettani myös sen valossa.
Itsessään haureudenhemgestä saamme kyllä lukea raamatusta ja varmasti se minua kiusaa, mutta miten se liittyy torontolaisuuteen?
olenrukoillutapua kirjoitti:
Jäänyt minulle hieman vieraaksi tuo torontolaisuus. Olen kyllä usein kuullut siittä. Mitenhän tilanteeni sivuaa torontolaisuutta? Kuulisin mielelläni, että voin tutkiskella tilannettani myös sen valossa.
Itsessään haureudenhemgestä saamme kyllä lukea raamatusta ja varmasti se minua kiusaa, mutta miten se liittyy torontolaisuuteen?
Älä ota tuollaisia kommentteja itseesi !

Ei sinussa mitään haureuden henkeä ole selvästikkään, kyseinen kirjoittaja vain on ymmärtämätön, ja saa enemmän pahaa kuin hyvää aikaan.

Sinä selvästi kaipaat vain rakkautta ja kaikkea siihen liittyvää eli hyväksyntää ja huolenpitoa ja arvostusta...

Sitä kaipaa joka ikinen meistä !

Haureuden henki vaikuttaa siten, että himoitaan naisia/miehiä, ja ajatukset kulkevat seksissä ja sen harrastamisessa kaiken aikaa.

Siis ihan toisella tasolla puhutaan asioista kuin sinun kohdallasi.

Torontolaisuudessa ja näissä muissa eksytyksen lahkoissa ja piireissä voi saada riesakseen tuon eksytyksen hengen, joka on haureuden henki.

Se aiheuttaa niin Hengellistä haureutta, eli se laittaa juoksemaan "siunaajien" ja "siunausten" perässä, ilman että uskova selvittää niiden alkuperää, eli sen kautta voidaan saada tuo toinen henki riesaksi.

Mutta kun se eksytyksen eli haureuden henki siis on, niin se tulee esille myös fyysisenä haureutena, ihan kuten se näkyi Markku Koivistossa, joka sekaantui sen kautta jopa toiseen mieheen !

Sen voi uskova toisesta myös aistia, eli olen muutamien tapaamienin uskovien kohdalla aistinut selvästi sen seksuaalisen himon eli haureuden, hyvinkin selvästi.

En tiedä tunnistavatko kaikki uskovat sitä, mutta minä ainakin tunnistan, ja sitten selvisikin heidän kohdallaan, että he olivat ottaneet nuo väärät "siunaukset" vastaan ja saaneet sielulleen vahingon.

Ei siis pidä mennä uskovienkaan käsien alle siunattavaksi, jos ei todella tiedä heidän taustojaan ja lähdettä josta he itse ovat siunaauksensa ammentaneet.

Niitä on ammennettu jopa kuolleitten haudoilta ! :(
"Niitä on ammennettu jopa kuolleitten haudoilta ! :("

Tuo on valhetta! Ei yksikään uskova mene siunauksia hakemaan haudoista, vaan Jeesukselta. Mutta jokainen uskova on käynyt läheistensä haudoille ja saanut siellä rauhaa ja muisteloa elämäänsä.

Tuo outo mennareiden metsästäminen pilaa näköjään monen uskovan elämän pelkästään vihaamaan heitä, jotka vielä evankeliumia julistavat ja sairaiden puolesta rukoilevat. Mutta viha ei ole Jumalasta, vaan rakkaus on Jumalasta ja tuo rakkaus peittää ihan kaiken, myös erehdyksemme ja vajavaisuutemme.
toivoalisää kirjoitti:
"Niitä on ammennettu jopa kuolleitten haudoilta ! :("

Tuo on valhetta! Ei yksikään uskova mene siunauksia hakemaan haudoista, vaan Jeesukselta. Mutta jokainen uskova on käynyt läheistensä haudoille ja saanut siellä rauhaa ja muisteloa elämäänsä.

Tuo outo mennareiden metsästäminen pilaa näköjään monen uskovan elämän pelkästään vihaamaan heitä, jotka vielä evankeliumia julistavat ja sairaiden puolesta rukoilevat. Mutta viha ei ole Jumalasta, vaan rakkaus on Jumalasta ja tuo rakkaus peittää ihan kaiken, myös erehdyksemme ja vajavaisuutemme.
Se ei ole valhetta !

Tutki asioita itse ja lue se, mitä ne itse ovat kirjoittaneet, jotka moisia menoja ovat harjoittaneet !

https://ajankohtainen.wordpress.com/2016/03/02/varoitus-bill-johnson-ja-bethel-seurakunta/

Tutki edes nuo, ja tule sitten väittämään minua valehtelijaksi !!!

Totuuden etsiminen eikä sen sanominen ole mitään menestysteologiaan eksyneiden metsästämistä, se on vain Totuuden kertomista siitä, mitä he touhuavat ja mistä ammentavat "siunauksensa" !

Niin ja sekö edistää evankeliumin sanaa, että kuulijoita eksytetään saman tien väärään suuntaan ja touhuun ???
+Lisää kommentti
Vähäjärkinen ja väkivaltainen isä ja mies on yhtä turmiollinen, ellei turmiollisempi kuin juoppo!

Sadistinen ja sairas käytös ei ole hyväksyttävää. Et saa sen kirkkaampaa kruunua, vaikka ikuisuuteen katson sairaan touhuja. Lapsesi saavat täysin väärän kuvan parisuhteesta ja jopa mallin omaansa!

Naiset ovat uskomattoman saamattomia!
1 VASTAUS:
Kukin meistä on elämämme tulos tai tuotos !

Esimerkiksi jo lapsena pahoinpidelty niin henkisesti kuin fyysisesti, on rikki !

Hänestä tulee helposti ns. läheisriippuvainen eli ihmisten miellyttäjä, ja hän on siis kotonaan jo tottunut tuollaiseen eli se on siis tavallaan tuttua ja kotoista !

Mutta jo lapsena rikottu, joka ei ole koskaan saanut eheytyä, ei voi omalle toiminnalleen mitään, vaan roikkuu siinä pahoinpitelijässään ja hän vielä luulee sitä rakkaudeksi.

Vaikka oikeasti se siis on riippuvaisuutta, jota se hyväksikäyttäjä pahoinpitelijä käyttää surutta hyväkseen.

Eli läheisriippuvainen saa usein riesakseen narsistisen persoonan.

Mutta sitä rikkinäistä ei pidä tuomita sen vuoksi, että hän on rikki, vaan pyrkiä auttamaan tajuamaan tilanteensa karun totuuden !

Siis se pahoinpitelijä siis rikkoo myös lapset, mutta laheisriippuvainen kun ei kykene suojelemaan itseään, niin kuinka hänellä voisi olla kykyä suojella lapsiaankaan.

Siis yritän nyt sanoa, että on väärin tuomita rikkinäistä, kun häntä sen sijaan pitäisi auttaa !

Olen itse ollut tuossa samankaltaisessa tilanteessa siis lapsuudesta asti totaalisesti rikottuna ja pahoinpideltynä, ja tiedän mistä kirjoitan, ja sain itse pyytää lapsiltani anteeksi juuri sitä, että en heitä suojellut, mutta minä siis silloin en siihen kyennyt, se oli mahdoton tehtävä minulle.

Nyt jälkikäteen eheydyttyäni, en ole enää läheisriippuvainen eikä minua kukaan enää pääse kiusaamaan ja olen kertonut ja opettanut nämä asiat myös lapsilleni, joten hekin eheytyivät sen kautta ja avulla.

Niin ja minä olen MIES, eli sama voi käydä miehellekin !

Mutta pyydän nyt, älä tuomitse toisia, jos et heidän asioitaan ja ongelmiaan ja niiden syitä ja seurauksia, kyllin vielä tunne ja ymmärrä.
+Lisää kommentti
1. Moos. 9:22

Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä hävyn ja kertoi siitä molemmille veljillensä ulkona.
Ilmoita
Tämä ketju on jo pitkä, mutta päätin kirjoittaa tähän muutaman ajatukseni. Minusta on selvää, että ketjun avaaja on sisaremme Kristuksessa ja kaipaa syvästi apua ja tukea. Me voimme sitä antaa sekä rukouksin, että myötätuntoisilla viesteillä.

Olenrukoillutapua:
”Sitten sellainen seikka, josta haluan avautua, että tunnen myös syyllisyyttä siitä, etten ilmeisesti ole ollut miehelleni hyvä vaimo, koska hän käyttäytyy minua ja lapsia kohtaan huonosti.”
”Jos en osannut olla hänelle sellainen, kuin hän olisi halunnut. En tiedä. Jos hän pettyi minuun.”
Monista muistakin viesteistäsi käy ilmi, että koet väärää syyllisyyttä. Terve syyllisyys on synnintuntoa ja siitä vapautuu saamalla kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Väärä, ns. sairas syyllisyys sitoo ihmismieltä ja sen oikea hoitopaikka on ymmärtävä ja rakastava sielunhoito. Se voi olla kuka tahansa uskova, joka on empaattinen kuuntelija ja vierellä kulkija. Miehesi taipumus väkivaltaan on hänen sisällään oleva taipumus – sinä et ole millään lailla syyllinen siitä, millainen hän on ja mitä pahaa hän sinulle tekee. On hyvin tärkeää, että sisäistät tämän asian. Miehesi on itse syyllinen väkivaltaisuuteen ja vastaa siitä itse Herramme edessä.

”Mutta kommenttisi laittoi minut ajattelemaan, ettei mieheni tekemä synti, siis väkivalta minuun ja lapsiin ole sen suurempi synti, kuin minun salaiset tunteeni toiseen mieheen. Synti on kuitenkin aina synti.”
Raamatun mukaan synneillä on eroa. On jopa syntiä, joka on kuolemaksi ja syntiä, joka ei ole kuolemaksi. Jeesus itse erottelee syntejä.
Joh. 19:11 ”Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sen tähden on sen synti suurempi, joka jätti minut sinun käsiisi."

Kuten olet huomannut, niin ajatusmaailmaamme emme voi täysin hallita. Et rukouksistasi huolimatta ole päässyt irti ajatuksistasi toista miestä kohtaan. Niinpä jokaisella meillä voi elämän aikana olla ihastumista, haureellisia ajatuksia, jotakin toista kohtaan – usein vain ohimeneviä. On aivan eri asia, mennä seksuaalisuhteeseen, jättää oma puoliso ja niin tehdä tuhoa omalle perhekunnalle. Myös vihaisia ajatuksia nousee mieleemme, mutta on aivan eri asia surmata jokin toinen ihminen – kuitenkin Jeesuksen mukaaan jo tuhoava, vihainen ajatus on ”älä tapa” –käskyn rikkomista. Olet kilvoitellut ja pysynyt puhtaana, se on paljon se – olet Herran oma, älä soimaa itseäsi aivan liikaa. Ei Jeesuskaan tahdo niin tehdä.

mieti.hetki.ensin:
”kaipaat vain rakkautta ja hellyyttä, jota ilman olet joutunut elämään. Mutta etsit sitä väärästä suunnasta eli ihmisestä! Kukaan ihminen ei voi sinulle antaa kaipaamaasi puhdasta rakkautta, sen voi antaa vain Jumala yksin!”
Valitettavasti tämä yllä oleva viesti on ns. ylihengellinen. Siinä ei ole liikaa Pyhää Henkeä, vaan siinä hengällistetään väärällä tavalla meidän ihmisten luonnolliset tarpeemme. Kun kaipaamme toisen ihmisen läheisyyttä ja rakkautta, niin sitä varten Jumala antaa useimmille meistä aviopuolison tai sitten hyviä ystäviä. Jumala teki yksinäisyyttä potevalle Adamille sopivan avun Eevassa ja sama pätee tänäkin päivänä. Jumala on antanut meille fyysiset tarpeemme ja myös halumme seksiin, joka sekin on Jumalan hyvä lahja. Jeesus ei ole sitä varten – Jeesus, meidän Herramme, on sitä varten, että saamme syntimme anteeksi, pääsemme kerran Taivaan kotiin ja hänen jumalallisessa rakkaudessaan voisimme elää ilo ja rauha omassatunnossamme.

Mikko A
”Tuollaiset kiusaukset kiusaavat, ja saavat paulaansa heikot, ja epäuskoiset ihmiset, eivät niitä, jotka tuntevat Herransa.”
Mikko on eittämättä veljemme Herrassa, mutta tällä kertaa hyvin kaukana siitä todellisuudesta, missä hän, minä ja kaikki ihmiset elävät. Me tunnemme Herramme, mutta meidän maallisen elämämme aikana koemme monenlaisia kiusauksia. Epäuskoiset ihmiset eivät koe ensinkään hengellisiä kiusauksia, eivätkä koe omassatunnossaan taisteluja maallisten kiusausten kohdatessa heitä.
Nimim. ”ei pääse” kirjoitti mielestäni oikein hyvin ja ns. hoitavasti. Vain uskovia kiusataan, vain uskovia koetellaan heidän uskossaan – uskovissa ei kuitenkaan voi olla muuta henkeä kuin Pyhä Henki.
Jos osaisin, niin lohduttaisin ja rohkaisisin avajaa – sen haluaisin todella tehdä. Harvoin näen tällä foorumilla niin aitoa, kilvoittelevaa ja vapautusta sekä tukea kaipaavaa ihmistä kuin hänen tekstinsä takana näyttää olevan. Taivaan Isä sinua runsaasti siunatkoon!
10 VASTAUSTA:
Joopa joo !

Nyt tuli se ainoa totuuden torvi, joka yskin tietää kaiken oikein ja muut ovat väärässä.

Vai vielä "ylihengellistämistä " ! :)

Minä olen ELÄNYT tuon Totuuden elämässäni todeksi.

Eli vain Jumalan Rakkaus täyttää uskovan sydämen kaipuun syvimmätkin tarpeet.

Kyllä toki ihminen vajavaisuudessaan voi jotain antaa, mutta ei siten ja niin puhtaasti kuin Jumala.

Niin kauan kun uskova etsii täyttymystä sydämensä syvimpiin kaipuisiin ihmisistä, hän etsii sitä väärästä paikasta !

Minä siis olen tämän elämäni kautta oppinut ja käsittänyt, se ei siis voi olla millään ylihengellistä, se on mahdotonta.

Siis ylihengellisyys on irti Todellisuudesta !

Raamattu opettaa selvästi, että Jumalan avulla voi ja on mahdollista elää ilman puolisoa, sillä ei muuten kirjoitettaisi näin:

7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan minä sanon ajatukseni niinkuin se, joka on Herralta saanut sen laupeuden, että hän on luotettava.
26 Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään.
27 Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa.
28 Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää.

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

Herra siis riittää kattamaan kaiken eli KAIKKI tarpeemme !

Mutta sinä nyt oppisi kautta väität aivan muuta !

Eli opetat Raamattua vastaan !

Lue ja tutki Raamattua ensin, ennen kuin alat väittämään muita vaikkapa "ylihengellisksi" tai jopa valehtelijoiksi ja Totuuden vääristäjiksi !
Täytyypä kommentoida Raamatulla:

2. Kor. 11:4 Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.

1. Sam. 16:14 Mutta Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä.

Eli moni uskova nähdäkseni menettää Pyhän Hengen silloin, kun he ottavat eksytyksen hengen vastaan.

Siis Jumalan temppelissä ei voi olla kahta henkeä !

Aikoinani tätä asiaa kyllä tutkin ja Herralta kyselin, että noinko siis oikeasti eksytyksen hengen vastaanottava siis menettää pelastuksensa, siis jos Pyhä Henki poistuu, niin ihminen ei ole enää pelastetussa tilassa.

Mutta nikki "natanael" älä tunge oppeja toisen suuhun, jotka eivät sinne kuulu !

Paljastat tuollaisella pätemiselläsi vain itsesi ja ylpeytesi ja paisuneisuutesi !

Ota ENSIN selvää, ennen kuin alat vastoin Totuutta tuomitsemaan !
Niin ja Natanael tiedoksesi se.

Että uskova joka ei ole itse tajunnut sitä Jumalan Rakkaus asiaa ja sisäistänyt sitä, ei voi vielä olla kunnolla tukena muille uskoville.

Siis jos yhä etsii hyväksyntää ja rakkautta sun muuta siihen kiinteästi liittyvää ihmisiltä, niin silloin ei ole vielä itse vapaa, vaan tarvii muiden tukea yhä itse !

Mutta se uskova, joka on asian oppinut ja sisäistänyt ja kokenut, ei ole enää kenenkään ihmisen avun tarpeessa, ja siten hän voi olla kaikkia muita varten ja apuna.

Eli Raamattu puhuu pylväistä, jotka kannattelevat muita, mutta jos ei ole tarpeeksi itse vielä lujittunut Jumalan Rakkaudessa, ei silloin kykene kannattelemaan muita, vaan silloin kaksi horjuvaa vain tukeutuu toisiinsa.

Eli on kyse vanhemmuudesta, ja sitä ei saavuteta ilman tätä tietoisuutta tässä asiassa.
mieti.hetki.ensin kirjoitti:
Niin ja Natanael tiedoksesi se.

Että uskova joka ei ole itse tajunnut sitä Jumalan Rakkaus asiaa ja sisäistänyt sitä, ei voi vielä olla kunnolla tukena muille uskoville.

Siis jos yhä etsii hyväksyntää ja rakkautta sun muuta siihen kiinteästi liittyvää ihmisiltä, niin silloin ei ole vielä itse vapaa, vaan tarvii muiden tukea yhä itse !

Mutta se uskova, joka on asian oppinut ja sisäistänyt ja kokenut, ei ole enää kenenkään ihmisen avun tarpeessa, ja siten hän voi olla kaikkia muita varten ja apuna.

Eli Raamattu puhuu pylväistä, jotka kannattelevat muita, mutta jos ei ole tarpeeksi itse vielä lujittunut Jumalan Rakkaudessa, ei silloin kykene kannattelemaan muita, vaan silloin kaksi horjuvaa vain tukeutuu toisiinsa.

Eli on kyse vanhemmuudesta, ja sitä ei saavuteta ilman tätä tietoisuutta tässä asiassa.
En lähtisi arvioimaan kenenkään rakkaussuhdetta Jumalaan.
Varoittaisin tästä arallamielellä.
Surullinenlukija kirjoitti:
En lähtisi arvioimaan kenenkään rakkaussuhdetta Jumalaan.
Varoittaisin tästä arallamielellä.
On eri asia sanoa asioita nöyrälle uskovalle, joka etsii Totuutta koko sydämisesti.

Toinen asia on tälläinen Natanaelin kaltainen "oikeaoppinen" joka opettaa siitä Rakkaudesta eli Jumalan Rakkaudesta väärin, ja samalla väittää Totuuden olevan valhetta.

Se kertoo selvästi minulle ainakin sen, että Natanael ei ymmärrä asioita ja siten hänen rakkaus suhteensa ja siten näkemyksensä on yhä vääristynyt ja pielessä tässä asiassa.

Siis hänen ei pitäisi opettaa asiassa jota ei VIELÄ ainakaan kyllin ymmärrä.

On siis kaksi toisistaan erotettavaa asiaaja tilannetta ja tapausta :

1) On uskova, joka etsii Totuutta, eikä väitä asioita varmaksi !

2) On uskova, joka opettaa muita eli on omasta mielestään alaikäisten opettaja, joka VÄITTÄÄ VARMAKSI ASIOITA, ja kuitenkin on yhä itse tietämätön.

Room. 2:18 ja tunnet hänen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, mikä parasta on,
19 ja LUULET kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus, 20 ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja,

Siis Raamattu sanoo seuraavaa:

Jaak. 3:1 Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.

Eli Jumalakin siis kohtelee eri tavoin nöyrää Totuuden etsijää, ja ihan toisin itse itsensä opettajaksi nostanutta opettajaa, joka opettaa pieleen !

Ja "Surullinenlukija" tämä Natanael väitti opetuksensa kautta sellaista, että Jumala eikä Jumalan Rakkaus riitä/ole riittävä kattamaan uskovan KAIKKI tarpeet, vaan tarvitaan ihminen paikkaamaan sitä Jumalan Rakkautta !

Tämä kertoo siis sen hyvin selvästi, että kyseisellä henkilöllä ei vielä ainakaan ole oikeaa käsitystä Jumalasta ja Hänen Rakkaudestaan, ja silloin jos uskova ei vielä luota Jumalan Täydelliseen Rakkauteen, joka täyttää ihan kaikki tarpeemme, ei voi olla suhde Jumalaankaan ihan kunnossa.

Mutta uskovan tulee KASVAA Rakkaudessa, eli Rakkauden tulee lisääntyä meissä, eli vaikka nyt on näin, niin on jokaisella uskovalla mahdollisuus kasvaa Rakkaudessa ja vahvistua sitä kautta !

Juud. 1:2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.

1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

Siis uskovan tulisi saavuttaa tuo täydellisyys Rakkaudessa !

Se joka yhä etsii Rakkautta katoavaisesta ihmisestä ja vajavaisesta ihmisestä, samalla pelkää sen menettävänsä tavalla tai toisella, tai pelkää jäävänsä rakkauden puutteeseen.

Eikä siis ole väärin kertoa Totuutta jos ja kun sen selvästi näkee ja tietää, siten vain voi ehkäpä herätellä ja auttaa toista uskovaa ?
mieti.hetki.ensin kirjoitti:
Joopa joo !

Nyt tuli se ainoa totuuden torvi, joka yskin tietää kaiken oikein ja muut ovat väärässä.

Vai vielä "ylihengellistämistä " ! :)

Minä olen ELÄNYT tuon Totuuden elämässäni todeksi.

Eli vain Jumalan Rakkaus täyttää uskovan sydämen kaipuun syvimmätkin tarpeet.

Kyllä toki ihminen vajavaisuudessaan voi jotain antaa, mutta ei siten ja niin puhtaasti kuin Jumala.

Niin kauan kun uskova etsii täyttymystä sydämensä syvimpiin kaipuisiin ihmisistä, hän etsii sitä väärästä paikasta !

Minä siis olen tämän elämäni kautta oppinut ja käsittänyt, se ei siis voi olla millään ylihengellistä, se on mahdotonta.

Siis ylihengellisyys on irti Todellisuudesta !

Raamattu opettaa selvästi, että Jumalan avulla voi ja on mahdollista elää ilman puolisoa, sillä ei muuten kirjoitettaisi näin:

7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan minä sanon ajatukseni niinkuin se, joka on Herralta saanut sen laupeuden, että hän on luotettava.
26 Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään.
27 Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa.
28 Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää.

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

Herra siis riittää kattamaan kaiken eli KAIKKI tarpeemme !

Mutta sinä nyt oppisi kautta väität aivan muuta !

Eli opetat Raamattua vastaan !

Lue ja tutki Raamattua ensin, ennen kuin alat väittämään muita vaikkapa "ylihengellisksi" tai jopa valehtelijoiksi ja Totuuden vääristäjiksi !
"Minä olen ELÄNYT tuon Totuuden elämässäni todeksi.

Eli vain Jumalan Rakkaus täyttää uskovan sydämen kaipuun syvimmätkin tarpeet."

Viestisi on ylihengellinen! Olet ehkä itse näin kokenut ja olet uskossasi jo tosi korkealla asteella, mutta et aina voi auttaa meitä niin vajavaisia, jotka elämme Kristuksen armon varassa. Jeesus asettautui sen hoidettavan tasolle, vaikka aivan varmasti tiesi missä kärsivä tai sairas on virheitä tehnyt. Näin tulee myös meidän toimia ja Jumala tähän viisautta antakoon.
eihengellistetä kirjoitti:
"Minä olen ELÄNYT tuon Totuuden elämässäni todeksi.

Eli vain Jumalan Rakkaus täyttää uskovan sydämen kaipuun syvimmätkin tarpeet."

Viestisi on ylihengellinen! Olet ehkä itse näin kokenut ja olet uskossasi jo tosi korkealla asteella, mutta et aina voi auttaa meitä niin vajavaisia, jotka elämme Kristuksen armon varassa. Jeesus asettautui sen hoidettavan tasolle, vaikka aivan varmasti tiesi missä kärsivä tai sairas on virheitä tehnyt. Näin tulee myös meidän toimia ja Jumala tähän viisautta antakoon.
Nyt et ymmärtänyt oikein !

Minä ITSE roikun Jumalan Armon varassa, se ei muutu mihinkään !

Mutta en minä voi sanoa vastoin Totuuttakaan, eli valehdella tässä asiassa, eli olen siis ELÄNYT tämän asian uskonelämässäni todeksi, minä siis vihdoin tietämällä tiedän tämän asian laidan juuri kasvuni ja kokemuksieni kautta ja vuoksi.

Mutta en minä itse ole sitä uskon kasvua ja Rakkauden kasvua aikaan saanut, se ei minulta itseltäni onnistu, EI MILLÄÄN, eli kukaan meistä ei kykene itse itseään pyhittämään tai kasvattamaan tai opettamaan.

Tämänkin olen katkerasti saanut oppia uskon elämäni kautta, ja siis Herran kasvatuksen ja opetuksen kautta ja avulla.

Ja natanael ei ollut mikään kärsivä ja sairas, kun hän tuli ja arvosteli muut kirjoittajat vääriksi ja valehtelijoiksi, joten miksi sekoitat tuollaista tähän näistä asioista ja natanaelista keskusteluun ???

Niin ja kuten JO kirjoitin, ylihengellisyys on irtaantumista todellisuudesta pitkälti, eli todellisuus katoaa, ja uskova ajautuu johonkin mielikuvitus maailmaan.

Minä varmaan olen itse asiassa itse tuonut tuon käsitteen tänne, sitä käsitettä en ole nähnyt juurikaan muiden käyttävän ja moni ei edes ymmärrä, mitä se pitää sisällään.

Aitoa Hengellisyyttä ei pidä sanoa ylihengellisyydeksi !

Ja se siis on aito ja Raamatullinen Totuus, että Herra on kykenevä täyttämään kaikki tarpeemme, ja sen Totuuden natanael kiisti !

Ja vaikka minä tämän asian jo todella tietämällä tiedän, ei se tee minusta parempaa, vaan olen vain saanut vapautua etsimästä rakkautta ja hyväksyntää ja kaikkea muutakin ihmisiltä, minulle riittää se, että saan sen puhtaan Rakkauden ja kaiken huolenpidon yksin Herralta.

Tämä kasvaminen tuohon, ei ole oikeastaan kasvamista, vaan pienenemistä !

Siis uskovan tulee kasvaa pienemmäksi, ja uskovan tulee vähetä.

Siis meidän uskovien tulee saavuttaa lapsen kaltainen usko ja luottamus Isäämme, siis samanlainen luottamus, joka pienellä lapsella on vanhempiaan ja heidän huolenpitoaan kohtaan, eli pieni lapsi on huolista vapaa, ja siihen samaan tilaan ja asemaan Herra haluaa meidät suhteessamme Häneen !

22 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.
23 Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.
24 Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!
25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
26 Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?
27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
28 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!
29 Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.
30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.
31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.

Siis tuohon samaan lapsen asemaan meidän tulee kasvaa eli "pienentyä", mutta se ei ole helppo Tie, sillä olemme oppineet niin omavoimaisiksi ja luottamaan rahaan ja ihmisiin ja itsemme ja asemaamme........

Kaikki tuo pitää ensin riisua, ja vasta sitten sen käymämme koulun ja riisumisen kautta saavutamme siis sen pienuuden ja lapsen aseman ja asenteen suhteessa Taivaalliseen Isäämme.

Ymmärrätkö nyt minua enemmän ?
Olette kirjoittaneet Jumalan rakkaudesta ja opettamisesta ja muustakin. Minulle tuli mieleen Paavalin kirje Timoteukselle. Olisiko ollut toisessa kirjeessä, jossa hän kirjoitti rakkaudellisesta opettamisesta ja neuvomisesta.
Minusta ei olisi tuohon. Oma liha on aina niin lähellä, että epäröin pystyisinkö opetuksissani kirkastamaan sekä Jumalan luonetta, kuin myös totuutta eli Jumalan sanaa.
opettajan ja neuvojan tehtävä ei ole helppo siinäkin mielessä, koska Jumala on rakkaus, mutta vihaa syntiä, joka on johdattamassa meitä harhaan hänen rakkaudestaan ja pitäisi osata rakkaudella ojentaa, sekä ohjata, niin ettei ole omilla sanoillaan kuljettamassa väärään suuntaan ihmisiä, kuten Paavali kirjoittaa.
Oma liha on niin lähellä, että helposti opetuksiini ja neuvoihini eksyy mukaan omista tuntemuksistani kumpuavia sanoja ja mielipiteitä
Kun Jumala kuiyenkin takastaa syntistä ihmistä, mutta vihaa syntiä.
Ja pitäisi osata todellakin jättää loput Jumalan hoitoon, eikä riidellä. Minusta ei olisi tuohon.
Vain lapsiani opetan, koska koen sen vanhemman tehtäväksi.
En tunne tarpeeksi raamattua ottaakseni enempää kantaa, mutta nuo asiat nousivat sydämelleni kirjoituksistanne, jotka kaikki olivat hyviä ja herättivät ajatuksia.
olenrukoillutapua kirjoitti:
Olette kirjoittaneet Jumalan rakkaudesta ja opettamisesta ja muustakin. Minulle tuli mieleen Paavalin kirje Timoteukselle. Olisiko ollut toisessa kirjeessä, jossa hän kirjoitti rakkaudellisesta opettamisesta ja neuvomisesta.
Minusta ei olisi tuohon. Oma liha on aina niin lähellä, että epäröin pystyisinkö opetuksissani kirkastamaan sekä Jumalan luonetta, kuin myös totuutta eli Jumalan sanaa.
opettajan ja neuvojan tehtävä ei ole helppo siinäkin mielessä, koska Jumala on rakkaus, mutta vihaa syntiä, joka on johdattamassa meitä harhaan hänen rakkaudestaan ja pitäisi osata rakkaudella ojentaa, sekä ohjata, niin ettei ole omilla sanoillaan kuljettamassa väärään suuntaan ihmisiä, kuten Paavali kirjoittaa.
Oma liha on niin lähellä, että helposti opetuksiini ja neuvoihini eksyy mukaan omista tuntemuksistani kumpuavia sanoja ja mielipiteitä
Kun Jumala kuiyenkin takastaa syntistä ihmistä, mutta vihaa syntiä.
Ja pitäisi osata todellakin jättää loput Jumalan hoitoon, eikä riidellä. Minusta ei olisi tuohon.
Vain lapsiani opetan, koska koen sen vanhemman tehtäväksi.
En tunne tarpeeksi raamattua ottaakseni enempää kantaa, mutta nuo asiat nousivat sydämelleni kirjoituksistanne, jotka kaikki olivat hyviä ja herättivät ajatuksia.
Hyvää pohdiskelua, mutta selvästi et tajua vielä sitä, että jokainen meistä on vajavainen ja Herra käyttää kuitenkin vajavaisia ihmisiä neuvomaan ja opettamaan muita.

Eli joka ikinen Jumalan asettamakin opettaja/paimen on vain vajavainen ihminen.

Ei Jumala vaadi meiltä mahdottomia, emmekä voi siten itsekkään vaatia itseltämmä täydellisyyttä, sillä se on meille mehdotonta.

Herra kyllä opettaa senkin vajavaisuus asian, ja se vapauttaa neuvomaan ja opettamaankin muita uskovia siitä lähtökohdasta.

Mutta jos Jumala kasvattaa jostakin uskovasta opettajaa, niin toki Hän opettaa kaiken siinä tarvittavan, eli miten toimia erityyppisten ihmisten kanssa, eli Jeesus kohteli eri tavoin paatuneita väärä sydämisiä, ja sitten nöyriä Jeesus ohjasi ihan toisella tavalla.

Mutta kyllä Herra siis opettaa asiakysymykset ja siten ns. pedagogiikan, eli miten saada tieto perille ja kuinka opetettavia kohdellaan ja tarvittaessa pidetään kurissa.

Siis ei ole opettajuutta ilman paimenuutta, siksi se on yksi tehtävä eli Seurakunnan paimen/opettaja, eli opettaja opettaa ja paimentaa hänellä on vastuu molemmista.

Moni itse itsensä "opettajaksi" korottanut haluaa olla vain opettaja, eikä suostu paimentamaan, eli halutaan vain patsastella muiden yläpuolella, eikä huolehdita laumasta ja siitä että laumassa toimitaan oikein, eikä vääryyksiä voida sallia muiden kustannuksella .

Moni "opettaja" siis jättää paimentamatta ja ummistaa silmänsä vääryyksiltä lauman sisällä ja siksi väärä toiminta pääsee rehottamaan seurakunnassa.

Siis moni "opettaja" ei halua liata käsiään ja joutua kahnauksiin ja jopa riitoihin mukaan, vaan katsoo vääryyttä läpi sormien, ja siten on sallimassa kaikkinaista vääryyttä ja jopa pahoinpitelyä(ainakin henkistä) seurakunnassa.
mieti.hetki.ensin kirjoitti:
Hyvää pohdiskelua, mutta selvästi et tajua vielä sitä, että jokainen meistä on vajavainen ja Herra käyttää kuitenkin vajavaisia ihmisiä neuvomaan ja opettamaan muita.

Eli joka ikinen Jumalan asettamakin opettaja/paimen on vain vajavainen ihminen.

Ei Jumala vaadi meiltä mahdottomia, emmekä voi siten itsekkään vaatia itseltämmä täydellisyyttä, sillä se on meille mehdotonta.

Herra kyllä opettaa senkin vajavaisuus asian, ja se vapauttaa neuvomaan ja opettamaankin muita uskovia siitä lähtökohdasta.

Mutta jos Jumala kasvattaa jostakin uskovasta opettajaa, niin toki Hän opettaa kaiken siinä tarvittavan, eli miten toimia erityyppisten ihmisten kanssa, eli Jeesus kohteli eri tavoin paatuneita väärä sydämisiä, ja sitten nöyriä Jeesus ohjasi ihan toisella tavalla.

Mutta kyllä Herra siis opettaa asiakysymykset ja siten ns. pedagogiikan, eli miten saada tieto perille ja kuinka opetettavia kohdellaan ja tarvittaessa pidetään kurissa.

Siis ei ole opettajuutta ilman paimenuutta, siksi se on yksi tehtävä eli Seurakunnan paimen/opettaja, eli opettaja opettaa ja paimentaa hänellä on vastuu molemmista.

Moni itse itsensä "opettajaksi" korottanut haluaa olla vain opettaja, eikä suostu paimentamaan, eli halutaan vain patsastella muiden yläpuolella, eikä huolehdita laumasta ja siitä että laumassa toimitaan oikein, eikä vääryyksiä voida sallia muiden kustannuksella .

Moni "opettaja" siis jättää paimentamatta ja ummistaa silmänsä vääryyksiltä lauman sisällä ja siksi väärä toiminta pääsee rehottamaan seurakunnassa.

Siis moni "opettaja" ei halua liata käsiään ja joutua kahnauksiin ja jopa riitoihin mukaan, vaan katsoo vääryyttä läpi sormien, ja siten on sallimassa kaikkinaista vääryyttä ja jopa pahoinpitelyä(ainakin henkistä) seurakunnassa.
Olet oikeassa. Mikä minä olen arvostelemaan Herran valintoja ja töitä. Nythän on kyse hänen hyvän tahtonsa toteutumisesta, eikä meistä.
Tuohon paimenien silmien ummistamiseen en osaa ottaa kantaa. Uskon, että se on niin monitasoinen asia, joka vaatisi syvempää perehtymistä, paneutumista , jotta pystyiin tekemään lopullisen johtopäätökseni.
+Lisää kommentti
Jos olet jo naimisissa, niin lain rikkomus, ruveta runkkaamaan toisen miestäkin(eli tehnyt sydämessään huorin) on kai joillekin tavallistakin. Rukoile Jeesukselta tai Marialta tai keltä hyvänsä vastausta. Ukko tai Akka ylijumalilta saa liian suuria vastauksia, pysy mieluummin kaidalla tiellä, ja luota ihmisiinkin hiukan. Täällä on siis enemmänkin kuin se vaadittu 2 tai 3 rukoilemassa asiaa, joten saat pian vastauksen. Minä itse en ole naimisissa, olen sinkku, mutta olen kerran käynyt "pukilla", mutta ei siitä sen enempiä vielä seurannut. Luultavasti kuolen sen vuoksi, jos se oli ylipäänsä lainrikkomus, koska ... en minä itteäni siinä asiassa tietenkään puolustele, sen tekee lopulta minun puolestani joku muu, vaikka sekin minua kuolettaa jatkuvasti. Ei sen enempää tarvitse rangaistusta, mitä mustasukkainen miehesi sinua pelottelee... Eikö se riita riitä? Miksei? Minä rangaistukseni kärsin silti mieluummin itse ja jään lapsettomaksi, eikö se riitä, että kuolee sen vuoksi sukupuuttoon? Jeesus sanoi, ristiin puulta minulle minulle, JES(nyökkäsi), eli olisiko koko koijari vasta humalaharhassani joku muu? Toivottavasti ei.
Ilmoita
Rakkaat mussukat.

Lainataampa Raamatusta paria kolmea jaetta, jotka todistavat että

Jumala tahtoo pelastaa kaikki ihmiset [1.Tim.2:4]

Ja että Jumala tahtoo kaikkien ihmisten tekevän parannuksen, [Ap.t.17:30] sekä

Jumala tekee kaikki, mitä ikinä tahtoo", [ Ps.115:3; 135:6]

"Täällä julistetaan universalismia!"

Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan?

Ja kyllähän Jumala voi tehdä ihan mitä ikinään tahtoo ja haluaa.

Ei Hän kuitenkaan ala toimimaan vastoin omaa Sanaansa, Ja vastaavia Raamatun kohtia on monia Raamatussa.

Raamatun ilmoituksessa Jumalan pelastussuunnitelman toutteuttamisessa ei ole mitään logiiggaa , eikä mieltä .

Täysin turhaan kirjoitettu KIRJA jos KAIKKI kuitenkin pelastuu?

Rakkaat mussukat
Ilmoita
On se niinkin että jos on saanut Herralta tuollaisen esirukous- ja opettamistehtävän, niin sielunvihollinen yrittää tehdä kaikkensa hämmentääkseen ja masentaakseen mielen ja tässä tapauksessa tuo riesa on tämä eitoivottu ihastumisen tunne. Ei paholainen velttoja kiusaa.
Jumala kuitenkin toimii ja käyttää kiusattua ihmistä.
Ilmoita
Vai kiusattu

Että näen .

Ramattu on 300 vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen , ihmisten kirjoittama ,

koottujen kylähullujen teosten kokoelma.

Silleen
Ilmoita
Mutta on toinenkin tie, jopa tavallisille Iseille ja Äideille! Katsokaa YLÖSNOUSSUTTA KRISTUSTANNE, ja miettikää mitä hän teki sen jälkeen, kun esiintyi LAMMASPAIMENEENAKIN Golgatan haudasta ja Gehannasta poistuneena(ns Haguelin ovi märkiviä ruumiita) ja poisti KAIKKI Haadekseen(Manala) pelastuneet sielut.(Mutta voi, sinne saattoi silti jäädä muutama päätön kanakin ja kalanruoto, lampaiden ja sikojen raadoista puhumattakaan? Kuka nekin sieltä pois pelastaisi? Tähän emme saa vielä vastausta. Luultavasti sen näkemiseen tarvitaan edes tilkka tavallista Koskenkorvaa, mutta älkää sitä tehkö, jos ette halua potkuja seurakunnastanne tms. Valitettavasti moni joi sitä liikaa, kukahan heidät pelastaa, sitäkään en tiedä, koska he vain kiroilevat kuten PeliPerkeleet ja kuin SotaSaatanat. Onneksi SotaEnkeli Mikael voitti voittaa ja on iankaikkisesti lopussa heidät voittavat. Aamen. Sebaotille silti edelleen kunnia siitä, että hänelle se on ihan yx lysti kuka lopulta sodassa voittaa, mutta silti hänkään ei ollut vanhin Jumalista.
3 VASTAUSTA:
Loppujen lopuksi kaikki päätyy(Nirvanan eli Kiirastulen kautta) Aavemaiseen olotilaan toviksi ja sieltä Universaalistien sielujemme vaalijan ja Hellän Hengen kautta sinne, minne "tuuli heidät kuljettaa")
Oomega. (Miljoona, ei varmaan ollu?) Korkeintaan alle 1000(?)+ 405 tavua?

(A) Tämäkään ei ole lopullinen loppu, koska joskus Kosmos päättyy, mutta ei se ole ihan lähitulevaisuudessa tapahtuva asia (Ö)
) abba.
silli.
+Lisää kommentti
Kikka lauloi aikoinaan kivan elämänmyönteisiä ja iloisia lauluja. Eräässä kappaleessa hän lauloi "huudan sen julki, oon nyt sinun gimma, antaudun mä kiihkollein - ei mikään riitä. Enkä suostu häpeemään..." Ei elämää tai tunteitaan saa hävetä vaan joskus täytyy vain villisti elää. Se on vasta sitä tosi elämää, johon kuuluu karikot ja myrskyt.
Ilmoita
Monenlaisia koetuksia tulee elämässä vastaan. Joskus ne voivat tuntua yli voimien käyvältä. Mutta Jumala on luvannut antaa voimansa niiden avuksi jotka turvaavat koetuksissa Häneen, niin että selviämme niistä lankeamatta.

Tällaiset aloittajan kuvaamat kiusaukset ovat inhimillisiä. Mutta voimme kuitenkin vahvistua niin, että ne eivät enää tehoa meihin. Oleellisinta on ymmärtää ja vastaanottaa Jumalan rakkaus. Hän kykenee täyttämään kaikki rakastetuksi tulemisen tarpeemme silloin kun ihmiset eivät siihen kykene, eikä meidän tarvitse jäädä puutteeseen tai etsiä sitä epätoivoisesti muualta.

Jumalan rakkauden ymmärtämisen ja vastaanottamisen kautta opimme myös elämään rakastaen muita, odottamatta heiltä vastarakkautta. Jumalan rakkaus täyttää sydämemme ääriään myöten ja ylitsevuotavasti, niin että se vain virtaa kauttamme. Vaikeidenkin ihmisten rakastaminen ei ole silloin omaa suoritustamme eikä niinollen raskasta ja vaikeaa, vaan Kristuksen elämää meidän kauttamme Pyhässä Hengessä.

Rukoilen tätä aloittajalle ja kaikille muillekin!
Ilmoita
hah hah, ihan tervettä, jos on seksuaalisia fantasioita, eikä siitä hyödytä kenenkään kantaa huonoa omaatuntoa, koska nämä tämäntyyppiset yksipuoliset ihastukset eivät johda unelmointia pidemmälle
Ilmoita
Eihän miehesi elä kuten kristityn kuuluu vaimoaan rakastaa ja kunnioittaa joten lasten takia ja heidän suojelemisekseen on asiallista erota. Jos et saa rakkautta mieheltäsi on jo se syy erota koska hän on pettänyt aviolupauksensa. On väärin että lapsi oppii että tuollainen on normaalia ja hyväksyttyä avioliitossa joka pitäisi olla rauhan ja onnen paikka. Mikset ajattele edes lastasi joka joutuu pelkäämään isäänsä ja saa väärän kuvan miehen mallista. Ei koti saa olla helvetti. Sairastuminen fyysisesti kertoo että projisoit mieheltäsi tulevan pahan mielen kehoosi että mielesi jotenkin pysyisi kasassa. Eroaminen on hyväksyttyä tuossa tilanteessa ja helppoa ja siihen ei kenenkään lupaa tarvi, varsinkaan epäterveeltä uskonyhteisöltä joka hyväksyy henkisen, hengellisen ja fyysisen väkivallan. Kai otat puheeksi asian että haluat erota perhehelvetistä? Oletko paennut turvakotiin tms? Kannattaa ottaa sosiaaliviranomaisiin yhteyttä ja viime kädessä soittaa poliisit, jos miehesi uhkaa lastasi, terveyttäsi ja henkeäsi.

Ne jotka kehottaa sinua jatkamaan tossa helvetissä, eivät suostuisi itse päivääkään elämään vastaavassa tilanteessa.
1 VASTAUS:
"Eihän miehesi elä kuten kristityn kuuluu vaimoaan rakastaa ja kunnioittaa joten lasten takia ja heidän suojelemisekseen on asiallista erota. "

En nyt tarkoita alustajan miestä, mutta noin yleensä narsistinen ja perhettään kohtaan väkivaltainen mies on jo rikkonut Jumalan tarkoittaman avioliiton. Itse en osaa antaa neuvoa tulisiko vaimon lähteä tällaisesta liitosta, mutta sen tiedän, että moni vaimo on lähtenyt pois ennen kuin tuhoutuu täydellisesti. Itse en voi mitenkään tuomita näitä eronneita naisia.
+Lisää kommentti
Onkos tällä aloittajanaisella mitään tietoa onko ihastuksen kohde edes millään lailla ihastunut häneen....:)) Varmasti miehelle olisi melkoinen yllätys kuulla moisesta, tuskin on ajatustakaan naiselle uhrannut..::::))))))
? Ettei vaan ole mieheensä kyllästyneen naisen päiväunien kohde, jolla tosiasiassa ei ole mitään mielenkiintoa aloittajaa kohtaa, sekä varmasti myöskin mies on naimisissa. Sillä haaveiden kohteeksi ei hellaripiireissä poikamiehet joudu, syystä että he ovat heitä joista kukaan nainen ei ole kiinnostunut eivätkä tästä syystä ole kelvanneet kenellekään naiselle. Muutoin ei ole mahdollista pysyä poikamiehenä hellariseurakunnissa, siellä naiset iskee kiinni mikäli mies vähänkin mieheltä näyttää.

Joten aloittaja voi kyllä alkaa mahdollisuuksiensa mukaan korjata omaa liittoaan, eikä tuhlata aikaa lapselliseen haaveiluun varatusta miehestä.
Tuskin sitä enää 30 v aviossa oltuaan enää kovin nuori ja haluttava on.- Saattaa olla yksinäinen elämä edessä eron jälkeen mietsen suhteen !!....:)
Ilmoita
Kannattaa ehkä harkinnan mukaan käydä kokeilemassa, millainen mies on. Sä et menetä siinä yhtään mitään jos teet homman oikein.
Ilmoita
Minun mielestäni kyseessä on enemmän todellinen arkinen ongelmatilanne kiusauksen sijaan. Sitä paitsi ihastumiset ovat kenelle tahansa uskovalle normaaleja kokemuksia, jotka tulevat ja menevät, kun ei syyllistä itseään niistä. Harmi, että syytät aloittaja itseäsi niin kovasti, eihän tilanne Sinun vikasi ole. Ja fyysiset kaipaukset, marjaretket ja muu yhdessä tekeminen ovat terveen ihmisen haaveilua, niitähän ihmiset/pariskunnat tekevät ja kaipaavat. Ei kannatta hengellistää tätä juttua, vaan miettiä sitä järjellä ja jättää sen Herrallemme, pyytää ohjausta, tosin tapauksessasi se vaatii kärsivällisyyttä. Asia voi hoitua luonnostaan, mikäli miehesi oikeista tunnelmista saisi selvyyden. Ja Sinä jaksat esirukoilla toisten puolesta, loistavaa, äläkä ihmeessä syytä itseäsi. Armosta olemme pelastettu, ei Herramme tullut itsessään hyviä, vaan meitä armahdettuja syntisiä varten. Voi hyvin, olkoon kevääsi iloinen, ja löytyköön oikeat ratkaisut.
Ilmoita
Jälleen,- niin usein kun on varoitettukin. Tyydy nyt jo huonon omantunnon kiusaukseen vaan.
Ilmoita
Nimim. Mieti.ensin.hetki: ”Eli vain Jumalan Rakkaus täyttää uskovan sydämen kaipuun syvimmätkin tarpeet.”
”Syvimmätkin” - tuo on tietenkin totta, koska syvin tarpeemme on löytää yhteys Taivaalliseen Isäämme. Me elämme kuitenkin myös siinä todellisuudessa, että meillä ihmisillä on sekä fyysisiä että henkisiä tarpeita, joita varten Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi sekä antanut meille lähimmäisiä. Masentunut Paavali koki ystävän olevan se Jumalan antama apu – hän kyllä tiesi, että Jumala rakastaa häntä, mutta Paavali tarvitsi lähimmäisen tukea.
2.Kor 7:6 ”Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla”.

Luodessaan ihmisen Jumala loi meidät mieheksi ja naiseksi. Jumala näki, että sopiva apu Aadamille on antaa hänelle puolisoksi nainen, Eeva. Jumalan rakkaus oli koko ajan paratiisissa läsnä, mutta Aadamin yksinelämiseen paras apu tuli naisen, Eevan, muodossa. Tällaista inhimillistä tarvettamme toiseen ihmiseen emme saa väärällä tavalla turhentaa. Tätä tarkoitin käyttäessäni sanaparia väärä hengellistäminen.
1.Moos. 2:18 ”Ja Herra Jumala sanoi: "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.”

Tämä ei poista sitä tosiasiaa, etteikö ihminen voi elää myös ilman puolisoa. Hyvin monethan ovat yksineläjiä. Erillisyyteen muista ihmisistä Jumala ei kuitenkaan ole ketään tarkoittanut. Suhde Jumalaan ja lähimmäisiin kulkevat tämän elämämme ajan käsi kädessä, niitä ei tule irrottaa toisistaan – riippumatta siitä, olemmeko naimisissa vai yksineläjiä.
Luuk 10:27 ”Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Mielestäni on kovuutta turhentaa inhimillisiä tunteitamme, hätäämme, avuttomuuttamme, ahdistustamme ja surujamme. Niin kuin Jumala lähetti Paavalin luokse ystävän, Tiituksen, niin myös meidän on sekä annettava inhimillistä rakkautta ja tukea tarvitsevalle – ja rohkaistava mielemme kertomaan avoimesti tilanteestamme, jos vain kohtaamme luotettavan, empaattisen henkilön. Se on Jumalan tapa hoitaa meitä. Se on Jumalan hoitoa ihmisen kautta; tätä varten monissa seurakunnissa on tilaisuuksissa esirukouspalvelua ja sielunhoitajia. Lienee niin, että taitava sielunhoitaja on itse käynyt läpi monenlaisia kiusauksia ja kärsimyksiä, joten hän voi ymmärtävästi muita auttaa kulkemaan askel kerrallaan eteenpäin.
2.Kor 1:4 ”joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.”
Sananl16:24 ”Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.”

Nimim. Teranryh näyttää sisäistäneen sen, mitä sanonta ”väärä hengellistäminen” tarkoittaa. Sain sen kuvan, että ketjun avaaja ei ole vienyt ihastustaan millään lailla kielletylle alueella, hän vain jakaa tuntemuksiaan ja taisteluaan. Kaiken lisäksi hänellä on vierellään väkivaltainen aviomies, joten ei ole ihme, että hän kaipaa toisenlaista suhdetta, toisenlaista rakkautta. On eri asia kokea tunteita ja haaveita kuin lähteä tunteiden perusteella omia toiveitaan surutta synnin teille toteuttamaan. Sitä avaaja ei ole tehnyt. Teranryh kirjoittaa ymmärtävästi:
”Ei kannatta hengellistää tätä juttua, vaan miettiä sitä järjellä ja jättää sen Herrallemme, pyytää ohjausta, tosin tapauksessasi se vaatii kärsivällisyyttä.”
Ilmoita
Niinpä Natanael ja Teranryh – nämä palstat ovat täynnä kovuutta, rakkaudettomuutta ja ihmisen tunteita ja ahdistusta ymmärtämättömiä kirjoituksia, että joutuu kysymään: jos he ovat uskovia, niin missä on heidän rakkautensa, myötätuntonsa, kiusausten, koettelemusten ja tunteiden ymmärtämisensä? Ylipäätänsä kysyn, eivätkä he ollenkaan osaa sisäistää jonkun sisaremme ahdistavaa tilannetta millään lailla?
Huom! Hän ei ole mennyt avioliiton ulkopuoliseen seksuaaliseen suhteeseen, hän ei ole pyrkinyt edes tutustumaan ja siten ruokkimaan kokemaansa ihastusta, hän yksinkertaisesti kertoo vain tunteista – ne ovat nyt tulleet ja ajallaan ne varmasti myös lähtevät pois.
Niin kävi nimimerkille ”uskovainen naimisissa oleva” kuten hyvin monille muillekin. Hän tuo julki oman ahdistavan tilanteensa, mutta myötätuntoa ja rohkaisua kilvoitella Herraa seuraten vaikeassa tilanteessa hän saa vain vähän.
1 VASTAUS:
Tuollaiset haureudet eivät kuulu uskovaksi tunnustautuvalle. Synti on syntiä eikä muuksi muutu . Turhaa puolustella, silitellä ja ymmärtää.
Nainen on kyllästynyt mieheensä ja iskettelee uskovaa , naimisissa tahoillaan olevaa miestä.! Aiheuttaen mahdollisilla totetuneilla fantasioillaan suurta tuskaa ja murhetta toiseenkin perheeseen vokottelemalla toisen naisen miestä.!! Tätäkö pitäisi ymmärtää ja rohkaista??
Jos kerran tilanne on sellainen että täytyy erota, niin erotkoon reilusti ja vasta vapaana alkaa etsiä uutta mahdollista kumppania.
Ensin täytyy katsoa peiliin mikä omassa liitossa on mennyt pieleen ja nähdä oma osuus kuvioissa ! Mikäli mahdollista yrittää korjata liittonsa!
Ei ratkaisu ole muualle vilkuillla tuhoten toisten elämä!! Vanha, ikääntynyt viisikymppinen . Luuliis jo tuohon ikäänsä saaneen ukkoja niin ettei tarvii toisia vielä vanhana yrittää vokotella!!

Aivan järkyttävää ja katalaa toimintaa uskovaiseksi itseään kutsuvalta ! HÄVETKÖÖN ajatuksiaa n ja aikeitaan. Kaikenmaailman akat , viitsivätkin!! Vielä sääliä ja ymmärrystä haetaan muka "kiusauksiin" Oma himo tuotakin kiusaa ihan kuten Raamatussa sanotaan!!
+Lisää kommentti
Omassa ahdingossani kävin pari kertaa vieraissa. Pakko myöntää: Se teki tosi hyvää! Ei jäänyt edes morkkista kun jälkeenpäin rukoilin vähän aikaa. Sain sielulle rauhan ja tarpeilleni tyydytyksen.
1 VASTAUS:
Lukuisat uskovat elävät yksin. Ei todellakaan aina tarvii olla muna haarukassa kenekään.::::))) Tekee hyvää olla välillä yksin...Mihinkäs tossa iässä enää miestä tarttee, luulis että osaa jo itsenäistyä...Vai vielä kiusauksisa kärvistelköön vaann
+Lisää kommentti
Luin jokaisen kiejoituksen ja minusta kaikki olivat rakennukseksi, kukin omalla tavallaan.
Kiitos jokaiselle! En olisi uskonut saavani täältä näin paljon tukea ja erillaisia läjestymistapoja, sekä hyviä neuvoja ja rohkaisuja.
Olen kaikista vastauksistanne kiitollinen. Joku laittoi huumoriakin :D

Loppu sanoikseni haluaisin kirjoittaa Johanneksen evankeliumista luvun, jota en enää muista :D
Se menee kuitenkin jotenkin näin " Minun rauhani minä jätän teille, minun rauhani annan teille. En minä anna sitä, mitä maailma antaa. Älköön teidän sydämmenne olko murheellinen, älköönkä peljätkö"

Ei ehkä mennyt ihan oikein ulkomuistista, mutta tiedätte kohdan ja sen sanoman.

Jumalan rauha olkoon kanssanne ja siunatkoon teitä tiellänne kotiimme Isämme luo.
2 VASTAUSTA:
Parasta pitää haureelliset fantasiansa omina tietoinaan. Mikäs sinä luulet olevasi, yrität sääliä kerjätä ulisemalla jonninjoutavista kiusauksistasi !!
Vai vielä teitä avionrikkojia pitäisi ymmärtää. Ja uskova vielä kehuu olevansa!!!!!

. Menepä vaikka työhön tai vapaaehtoistoimintaan, karisee tuolaiset haureudet mielestä! Ja eikös sulla ole vielä kouluikäisiä huollettavina, eikös hekin tarvii läsnäolevaa äitiä eikä miehntuskassa haaveilevaa haihattelija...?!

On sairaita ja yksinäisiä, eikö oikeaa Jumalanpalvelusta ole huolehtia heistäkin, tehtävää kyllä löytyy, tuollaisen oman navan ja ympärillä pyörimisen sijaan !!
mitenkehtaat kirjoitti:
Parasta pitää haureelliset fantasiansa omina tietoinaan. Mikäs sinä luulet olevasi, yrität sääliä kerjätä ulisemalla jonninjoutavista kiusauksistasi !!
Vai vielä teitä avionrikkojia pitäisi ymmärtää. Ja uskova vielä kehuu olevansa!!!!!

. Menepä vaikka työhön tai vapaaehtoistoimintaan, karisee tuolaiset haureudet mielestä! Ja eikös sulla ole vielä kouluikäisiä huollettavina, eikös hekin tarvii läsnäolevaa äitiä eikä miehntuskassa haaveilevaa haihattelija...?!

On sairaita ja yksinäisiä, eikö oikeaa Jumalanpalvelusta ole huolehtia heistäkin, tehtävää kyllä löytyy, tuollaisen oman navan ja ympärillä pyörimisen sijaan !!
Niin ymmärsinkö oikein, että mielestäsi haureellisien fantasioidensa omana tietona pitäminen tekisi ne salittavimmiksi?
Mielestäni synnin valoon tuominen ja paljastaminen on tie parannukseen.
Ehkä et tarkoittanut asiaa silti noin.
+Lisää kommentti
Mutta tässä aloituksessa me näemme sen evankeliumin hedelmää, jossa syntisyys hyväksytään siinä määrin, että lihallisuudelle annetaan valtaa toimia meissä.

Liha om heikko, mutta voi sinua ihminen, jos mielesikin on heikko, eli lihan mieli.
1 VASTAUS:
Kaksijakoisina kuljemme täällä. Sain sanan. "Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että menisitte ja tekisitte hedelmää ja teidän hedelmänne pysyisi, että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen antaisi teille"
+Lisää kommentti
Ja minä sain sanan: " Minä sanon teille: Samoin on taivaassa suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen , kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta , jotka eivät parannusta tarvitse ."'Luuk.15:7
Ilmoita
Mä olen sitä mieltä että pettäminen on sallittua jos mies on väkivaltainen.

Mutta en ymmärrä aloittajan lammasmaista käytöstä. Hän ohittaa kaikki viestit eikä perehdy siihen mitä hänelle kirjoitetaan, kiittelee vain.

Täällä jotkut harrastavat ikärasismia. Osuu minuunkin. Sanovat että nainen on liian vanha ihastukselleen.

Ap saisi katsoa todellisuutta silmiin. Sen sijaan että eläisi päiväunissa.

Elikkä avioliitto on karikolla. Lapset ja äiti vastaan isä. Isä vastaan lapset ja äiti?

En usko että mikään korjautuu.

Ap on liian saamaton.

Lähtisi väkivaltaisen miehen luota ja jäisi yksinhuoltajaksi. Tuollainen viha miestä kohtaan...olisi myös miehen paras jos ero tulisi.
5 VASTAUSTA:
Kiitos aiheellisesta kommentistasi. Koin, että toin itseäni jo niin paljon esille, etten viitsinyt kaikille vastata kirjoittaakseni itsestäni. Tieten olisin voinut vastata muutoinkin, kuin itsestäni kirjoittamalla, mutta olen niin täynnä itseäni, että olisiko se onnistunut tässä mielentilassa. Tämä aihe on sellainen.
Olen pahoillani ikärasismista. Se ei ollut rakentava kommentti kenenkään kannalta ja toivoisinkin ihmisten harkitsevan tarkemmin, mitä kirjoittavat ja suustan ulos päästävät. Olemme kuitenkin kaikesta tilivelvollisia Jumalalle, teoistamme ja sanoistamme. Meidän uskovaisen olisi hyvä muistaa tuo!
Profiilikuvastasi tuli mieleen :) Meillä on tällä 5 kissanpentua. Syntyivät kuukausi sitten :)
olenrukoillutapua kirjoitti:
Kiitos aiheellisesta kommentistasi. Koin, että toin itseäni jo niin paljon esille, etten viitsinyt kaikille vastata kirjoittaakseni itsestäni. Tieten olisin voinut vastata muutoinkin, kuin itsestäni kirjoittamalla, mutta olen niin täynnä itseäni, että olisiko se onnistunut tässä mielentilassa. Tämä aihe on sellainen.
Olen pahoillani ikärasismista. Se ei ollut rakentava kommentti kenenkään kannalta ja toivoisinkin ihmisten harkitsevan tarkemmin, mitä kirjoittavat ja suustan ulos päästävät. Olemme kuitenkin kaikesta tilivelvollisia Jumalalle, teoistamme ja sanoistamme. Meidän uskovaisen olisi hyvä muistaa tuo!
Profiilikuvastasi tuli mieleen :) Meillä on tällä 5 kissanpentua. Syntyivät kuukausi sitten :)
Mitä muuta uskovan tulisi muista..a::))) Vai oikein hyvä olisi muistaa ettei haureellisuudesta saa muistuttaa...:::)) Mitäpä Herrasi sanoi : Parempi on jalkapuolena mennä taivasten valtakuntaan kin huorintehneenä.Panepa mieleesi..:::)))))
Ja kyllä viisikymppinen on jo vanha lemmenleikkeihin...::)HÄPEÄ!
lopetajosäälinkerjuu kirjoitti:
Mitä muuta uskovan tulisi muista..a::))) Vai oikein hyvä olisi muistaa ettei haureellisuudesta saa muistuttaa...:::)) Mitäpä Herrasi sanoi : Parempi on jalkapuolena mennä taivasten valtakuntaan kin huorintehneenä.Panepa mieleesi..:::)))))
Ja kyllä viisikymppinen on jo vanha lemmenleikkeihin...::)HÄPEÄ!
Sinäpä vallan mahdoton tuomitsija olet!
Joko olet pelkkä trolli tai sitten umpilakihenkinen kivenkova fariseus.

"Se joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven".

Sinä olet sen jo heittänyt, etkä ole tyytynyt yhteen kiveen.
HÄPEÄ JA KADU - JOS OSAAT!
saviseutulainen kirjoitti:
Sinäpä vallan mahdoton tuomitsija olet!
Joko olet pelkkä trolli tai sitten umpilakihenkinen kivenkova fariseus.

"Se joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven".

Sinä olet sen jo heittänyt, etkä ole tyytynyt yhteen kiveen.
HÄPEÄ JA KADU - JOS OSAAT!
Kyllä mullakin näin 43-vuotiaana vielä vientiä ois ja itseäni vanhemmista miehistä. Kuten kuuluukin.

Jossain vaiheessa tuokin haukkuja on itse viisikymppinen. Muistakoon silloin nuo sanat.

Aloittaja...minä olen ollut useissa väkivaltaisissa suhteissa ja pisin kesti viisi vuotta. Sen jälkeen tuo mies hylkäsi lapsensa ja minut.

Teki itsemurhan pari vuotta sitten. En ollut nähnyt häntä 20 vuoteen mutta koska hän oli tunnustanut pojan lapsekseen niin siksi poliisi tuli meille kertomaan tapauksesta.

Mitään en kadu muuta kun että miksen lähtenyt aiemmin.. ja tein vielä lapsen hänen kanssaan.

Jotta ymmärrän sinua sikäli että ei se houkuttele se yksinhuoltajana eläminen...mutta rauhallisempaa ja parempaa elämä varmaan sulla olisi.

Ja eihän mies opi koskaan jos et kerro hänelle suoraan että väkivalta sattuu.

Me ei mun lapsen isän kanssa koskaan puhuttu siitä väkivallasta josta syystä mullakin on tosi arpinen mun vasen käsi loppuelämän.

Mun oisi pitänyt siitä sanoa.

Sen sijaan kärsin ilkeyksiä ja vastasin kaikille aina ystävällisesti niinkuin sinäkin.

Se saa näyttämään sinut välinpitämättömältä.
auroraboreallis kirjoitti:
Kyllä mullakin näin 43-vuotiaana vielä vientiä ois ja itseäni vanhemmista miehistä. Kuten kuuluukin.

Jossain vaiheessa tuokin haukkuja on itse viisikymppinen. Muistakoon silloin nuo sanat.

Aloittaja...minä olen ollut useissa väkivaltaisissa suhteissa ja pisin kesti viisi vuotta. Sen jälkeen tuo mies hylkäsi lapsensa ja minut.

Teki itsemurhan pari vuotta sitten. En ollut nähnyt häntä 20 vuoteen mutta koska hän oli tunnustanut pojan lapsekseen niin siksi poliisi tuli meille kertomaan tapauksesta.

Mitään en kadu muuta kun että miksen lähtenyt aiemmin.. ja tein vielä lapsen hänen kanssaan.

Jotta ymmärrän sinua sikäli että ei se houkuttele se yksinhuoltajana eläminen...mutta rauhallisempaa ja parempaa elämä varmaan sulla olisi.

Ja eihän mies opi koskaan jos et kerro hänelle suoraan että väkivalta sattuu.

Me ei mun lapsen isän kanssa koskaan puhuttu siitä väkivallasta josta syystä mullakin on tosi arpinen mun vasen käsi loppuelämän.

Mun oisi pitänyt siitä sanoa.

Sen sijaan kärsin ilkeyksiä ja vastasin kaikille aina ystävällisesti niinkuin sinäkin.

Se saa näyttämään sinut välinpitämättömältä.
Kiitos arvokkaasta kommentistasi. Sain ajattelemisen aihetta. Ajattelin sinunn tilannettasi, lukemani kosketti.Älä ajattele, että olisin joku hyvis. Kyllä olen sanonut ja toisinaan kovin sanoinkin, etenkin pitäessäni lastemme puolta. En voi sietää epäoikeudenmukaisuutta kodissamme olemalla hiljaa. Tästä ketjusta voi saada minusta väärän kuvan.
Kärsimättömyys on yksi paheistani. Tuolla ylempänä kirjoitin, etten enää tunne ihastumisen tunnetta kyseistä miestä kohtaan. Tuo pätee vieläkin. Se on lähtenyt pois ihan yhtäkkiä.
Kaikille haluan kertoa, joilla riippuvuuksia. Jumala voi vapauttaa teidät niistä. Joskus se tapahtuu pikku hiljaa, toisinaan siinä hetkessä. Minulla se häipyi hetkessä. Uskokaa siihen! Jumala voi!! Kerran minun kohdallani kävi noin, se voi tapahtua kenelle tahansa, en ole erikoistapaus, hyvis, poikkeus, vaan epäikeväinen syntinen ihminen.. Kiitos Herralle!! 3vuotta ja tunne hävisi hetkessä. Kiitos kiitos!! Helpottumut tunne ja vapaa!
+Lisää kommentti
Näyttää siltä, että tämä ketju on paketissa. Kun avaaja viimeisessä viestissä jätti jäähyväiset ja kiitteli vielä kaikkia, niin en näe enää mitään syytä hänen tilanteensa käsittelemiseen. Avaaja avautui omista kiusauksistaan, väkivaltaisessa avioliitossa elämisestä ja mikä parasta kilvoittelusta uskovana, jottei hän lankeaisi teoissaan haureellisuuteen. Ajatukset tulevat ja menevät, niille me emme voi mitään. Ajatuksen ei ole pakko johtaa tekoon. Martti Luther onkin hyvin sanonut:
”Et voi estää lintua lentämästä pääsi yli, mutta voit estää sen tekemästä pesää pääsi päälle”.

Tätä ketjua voi verrata äskettäin täällä olleeseen ketjuun, jossa uskova, vielä työelämässä oleva, alkoholisti jakoi elämäänsä kiusausten keskellä. Ei aikaakaan, kun häntä sanoilla lyötiin ja kokonaan turhennettiin hänen tunnustautumisensa Jeesuksen seuraajaksi. Muistan, kun tuo mies ilmoitti sitten hämmästyneensä viestien kirjoittajien kovuutta ja sydämettömyyttä. Samoin on käynyt tässäkin ketjussa, jossa avaaja hakee tukea kilvoittelussaan. Nimim. Miten kehtaat näyttää järkyttävällä tavalla, kuinka sanoilla lyödään:
”Mikäs sinä luulet olevasi, yrität sääliä kerjätä ulisemalla jonninjoutavista kiusauksistasi!! Vai vielä teitä avionrikkojia pitäisi ymmärtää. Ja uskova vielä kehuu olevansa!!!!!”

Avaaja ei ole avionrikkoja siinä merkityksessä, että hän olisi mennyt avioliiton ulkopuoliseen seksuaaliseen suhteeseen. Hän vain halusi keventää mielensä taakkaa kertoen olevansa ahdistunut ajatuksissa pyörivistä kiusauksista. Ajatuksen tasolle me kaikki olemme Jeesuksen sanojen mukaan avionrikkojia – sama koskee molempia sukupuolia, vaikka Jeesus tässä puhuukin miehistä.
Matt 5:28 ”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.”

Jokaisessa meissä on syntiä ja me rikomme Jumalaa vastaan ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Tässäkin ketjussa monien sanoissa on syntistä vihaa lähimmäistä kohtaan. He ovat sokeutuneet oman sisimpänsä todellisuudelle yrittäen tarrautua sellaiseen illuusioon, että uskonsa tunnustavina synti olisi kuin kadonnut heidän elämästään. Jumalan Sana on toista mieltä:
1.Joh 1:8 ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.”

Toinen tärkeä asia suhteessa syntiin on se, että uskova ei voi elää synnissä, harrastaen sitä, suosien sitä, puolustellen sitä tai tekemättä siitä parannusta. Tällaisesta jatkuvasta synnin tekemisestä Raamattu sanoo:
1. Joh 3:9 ”Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.”
Käsi sydämellä, kuinka moni tähän ketjuun kirjoittanut rukoili avaajan puolesta pyytäen Jumalaa antamaan vastaukseen oikeita sanoja?
Joh 13:34 ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne.”
1 VASTAUS:
"Toinen tärkeä asia suhteessa syntiin on se, että uskova ei voi elää synnissä, harrastaen sitä, suosien sitä, puolustellen sitä tai tekemättä siitä parannusta. Tällaisesta jatkuvasta synnin tekemisestä Raamattu sanoo:
1. Joh 3:9 ”Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.”"

Uskova lankeaa synteihin, mutta hän ei tosiaankaan voi elää synnissä. Ei tule antaa itselleen siis lupaa syntiin, vaan syntiä vastaan tulee aina taistella. Jos taistelu-asenne lakkaa, niin tuo Johanneksen kirjeen kohta astuu voimaan. Homoseksuaalien opetuksessa tämä on myös tärkeä asia. Ihmisellä voi olla homoseksuaalisia kiusauksia, mutta hänen ei tule antaa tälle synnilleen valtaa. Ja jos alkaa puolustelemaan taipumustaan tai jopa vaatia lupaa tähän taipumusestaan, niin silloin myös tuo Johanneksen kirjeen kohta laukeaa hänen kohdallaan. Hän on antanut synnille periksi eikä voi olla enää Jumalan lapsi.
+Lisää kommentti
Autuas se mies (ja nainen) joka kiusauksen kestää. Herra antaa voimaa kestää tuonkin kiusauksen. Vastusta perkelettä niin se pakenee. Jeesus kyllä antaa voimaa sinulle.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Uskovainen naimisissa oleva

Olen ihastunut toiseen mieheen. Olen kovissa kiusauksissa. Tilannettani ei helpota se, että oma mieheni käyttäytyy huonosti perhettään kohtaan. Ihastumista kestänyt 3 vuotta. Haluan toimia uskovaisen tavoin. Kiusaus on välillä hirvittävää ja koen erittäin huonoa omaatuntoa tilanteesta.
Onko muilla vastaavaa kokemusta? Miten selvisitte?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta