Autojen keulan loivuus taaksepäin kallellaan olo. volvo oli siinä eturivissä, ihmettelin että ompa kumman näköinen , nyt on palattu keulissa pysty muotiin joka oli 1960 luvulla käytössä mustang opel dodge ford mercedes jne
40 vuotta sitten 1977 alkoi
rellupösösitukka
6142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarkoitat nyt jotain fiksua mitä minä tyhmä en tajua?Esim. Simca 1000-Lada-Fiat eri mallit.Ne oli ainakin laatikoita ja minä halusin kovasti muodokkaamman auton(ostin 105L Skodan) 12Rellu lienee listallasi ja 99Saabit. Paras kuitenkin kelta oranssi VALMET traktor jonka nokkapelti putosi suht. jyrkästi. Minä olisin säilyttänyt Volvot muodokkaina ja tunnistettavina(nykyisin pitää tavata mikä merkki kyseessä) Ja aina joka neliveto tai takaveto,takapotku,,ai niin Hyvä Renault pikkukäppyrä vihainen takatuuppari. Valaise viestiä jos viitsit?
tässä volvo 1977- , mainitsemassasi skodassa on keula vieä pysty , puhun nyt nimenomaan keulasta. - https://www.flickr.com/photos/12663308@N06/5006727869
Puutarhatuoleiksihan noita Volvoja kutsuttiin. Turvapuskurissa oli kokoa millä istua ja selkänojassakin sopivasti kaltevuutta.
Tuon aikakauden takaveto-Volvot olivat kokoisikseen rohjoiksi yllättävän ketteriä kääntymään, taksimiehet kaupungeissa tykkäsivät. Itse ajelin joskus pidempää pätkää Ruotsissa vuokra-Volvolla eivätkä maantieominaisuudet niin hirveästi vakuuttaneet. Vaati paimentamista enemmän kuin kuvittelin.
Yksi 1980-luvun pomoistani oli vannoutunut Volvo-mies. Jouduin joskus ajamaan hänen uudella, automaattivaihteisella 244 DL -Volvollaan. Lussun (ei paljonkaan yli 100 hv) koneen perässä oleva automaatti taisi olla vain 3-pykäläinen. Se vei voimantunteesta loputkin – oli uskomattoman hengetön esitys!
Koeajoin Volvon viimeksi 2 vuotta sitten. Malli oli V60, moottori T3 (152 hv), automaatti. Kaupunkinopeuksissa terävänpirtsakka, motarilla jo kesympi. Valintani kohdistui saman kokoluokan saksalaiseen – tunsin oloni sen ratissa heti alkuunsa kotoisemmaksi ja palasin takavetoon kymmeniä vuosia etuvetoisilla seikkailtuani. Olen valintaani edelleen hyvin tyytyväinen.
Arvostan tämän hetken Volvot korkealle – en kuitenkaan niin korkealle, että olisin Volvoa vielä koskaan omiin nimiini hankkinut.
Amerikassa oli joku lyjytön bensiini juttu, volvoissa ja liekkö ollut amerikoissa lyijyttömän bensiinin suhteen niin piti thdä eri kriteerit täyttävät polttoaine määräykset , en tiedä. En muista miten se meni , mutta siellä kun veti jotain johtoa, tai irrotti jonkun osan volvon alta , niin tehoja tuli lisää tämä oli joskus 1980 luvun alussa.sama kuin kuin Vw keneissa tämän päästöhuijaus jutun takia nyt . Taksissa olen volvon kyydissä ollut ja paremmalta on tuntunut kuin mersun kyydit , ei nekään huonot ole.
1977 oli historiallinen vuosi koska Minä synnyin tuolloin. Kiittäkää Minua.
Ei nykyautoissa kyllä pystyä keulaa ole kuin muutamassa ja nekin on vain pystyhköjä, jos vertaa johonkin pystynokkaisiin Volvoihin (huom esim 80-luvullahan oli pystynokkaisimmat Volvot). Ehkä eroa on enemmän siinä, etttä kulmikkuus on vähentynyt pystynollaisissakin; esim Rolls-Royce, Bentley, Bugatti. Kaikki yleisemmät autot ovat samannäköisiä luisunokkia, esim kaikki VW- ja PSA-yhtymien kansankärryt ja japanilaiset; volkkari, audi, skoda, peugeot, citikka, toyota, mazda ja vaikka ford ja dacia. Tylsää muotoilua, pelkkiä kopioita ja oma merkki keulaan.
Joo tosiaan Volvo oli tuolloin pysty keulanen. Sanotaan näin että jäähdyttämän ritilän loivuus on minulle se pointti, josta katson -ehkä väärinkin perustein-keulan. Valot voi sitten näyttää minne saattuu, varsinkin nykyautoissa. Vaikka Volvossa vuonna 1977 ne näytti suoraan eteenpäin. Ei kallistusta, mutta vilkun suunta oli kallellaan taaksepäin. sitten kun tuli neliskattiset valot volvoon, ne lumpiot näytti taivaalle myös ,sinne minne jäähdytinkin