Jos julkiset terveyspalvelut ovat erinomaisia, niin miksi niihin ei olla yhtä tyytyväisiä kuin yksityisiin palveluihin?
Yksittyisellä puolella on vaativammat asiakkaat joten luulisi siellä olevan vaikeampaa saada tyytyväisyyttä aikaan.
Tutkimus todistaa että asiakkaan asema ei ainakaan huonone valinnanvapauden myötä.
Yksittyisellä puolella on vaativammat asiakkaat joten luulisi siellä olevan vaikeampaa saada tyytyväisyyttä aikaan.
Tutkimus todistaa että asiakkaan asema ei ainakaan huonone valinnanvapauden myötä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Julkinen ja yksityinen sektori toimivat limittäin, ne täydentävät toisiaan. Kun nopeasti on tarve päästä lääkäriin, jonkun pienemmän vaivan takia, on yksityinen sektori oiva valinta, lääkäriin pääsee samana päivänä.
Kun ihminen sitten vanhenee, tai muuten on suuremman remontin tarpeessa, silloin julkinen sektori on oikea osoite. Esim. syövät on sellainen tautiryhmä, että niitä ei yksityinen sektori juuri pysty kattavasti hoitamaan.
Uudessa systeemissä tarkoitus kai olisi, että myös köyhä kansanosa pystyy käyttämään tuota yksityistä puolta, eikö niin ?
Uudistuksen tarkoitus on antaa myös niille, joilla ei ole rahaa ja/tai työpaikkaa käyttää yksityisiä palveluita.
Kun tänään iltalehdestä lukee jutun, jossa kerrotaan vauvan jääneen hoidotta, niin vaikuttaa siltä, että on myös muita tavoitteita.
Tällä hetkellä kunta voi ilman mitään seurauksia heikentää hoidon saatavuutta tai laatua.
Kun tilaajana on isompi organisaatio, ei kunnat voi sooloilla asian suhteen vaan hoidon laatu ja saatavuus demokratisoituu. Ehkä tulevaisuudessa huonon terveyskeskusksen palveluja ei enää kustanneta julkisista varoista. Tällä hetkellä huonon hoidon ostaminen voidaan lopettaa vain yksityisiltä toimijoilta.
Koska tässäkin asiassa (kuten päivähoidossa, luokkakoossa ym) kunnilla on valta käyttää enemmän rahaa ja tarjota minimiä enemmän, voi joissakin paikoissa palvelu jopa heiketä.
Terveyden kannalta tärkeintä on kuitenkin karsia huonot pois, vaikka se hiukan latistaisikin parasta. Toisaalta kilpailu on hyvä sparraaja.
HUS:n johtaja Aki Lindén on toiminut kauan terveydenhuollon johtotehtävissä eri puolilla Suomea. Hän totesi, ettei ole nähnyt yhtään yksityistä terveysasemaa, joka toimisi paremmin kuin julkinen.
Itse harkitsin muutama vuosi sitten vaativaan leikkaukseen menoa yksityiselle puolelle. Tuttu HUS:n osastonhoitaja varoitti: samat lääkärit siellä leikkaavat, mutta laitteisto on paljon huonompi.
Vaikka kaikki asiantuntijat - yksityisen Pihlajalinnan johtaja mukaanlukien - pitävät esitettyä uudistusta täytenä sutena, hallitus on varoituksille kuuro ja sokea.
Julkiseen ollaan tyytymättömiä aivan syystä. Sille on selityksensä; Suomessa julkisen terveydenhuollon taso on heikko ja tulokset sen mukaisia. Mutta tälle on syynsä, rahaa julkiseen terveydenholtoon käytetään huomattavan vähän moniin muihin verrattuna. Avaan asiaa hieman...
Tosiasia toisaalta on, että Suomessa äänestäjät ovat valinneet tämän linjan. Meillä oli jotenkin toimiva julkinen terveydenhuolto, tosin silloin joskus 1980-luvullakin maailman hyvinvointivaltioihin verrattuna huomattavan vanhanaikainen, josta on leikattu yhtenäisesti päättäjien toimesta 1990-luvun alun lamasta saakka, siis noin 30 vuotta. Julkiselle puolelle ei ole sijoitettu resursseja, ja Suomi käyttää SOTE-sektorille OECD:n valtioista huomattavan vähän, ohessa linkki https://parasideamme.files.wordpress.com/2012/12/terveysmenot.png
Suomi ei edellä olevan perusteella ole hyvinvointivaltio, sillä elinajanodote kertoo aika karusti tilanteen. Elinajanodotehan kuvastaa esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalihuollon, asuinolojen, ravitsemuksen, työpaikka- ja liikenneturvallisuuden sekä vaikkapa vanhustenhuollon onnistumista taikka epäonnistumista. Tilastokeskuksen linkistä http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_014_001.gif selviää, että elinajanodotteen puolesta kuulumme Suomessa EU:n keskiarvon alapuolelle Slovenian kanssa samaan sarjaan. Toisin sanoen alhainen rahankäyttö kymmeniä vuosia jatkuneena terveydenhuollon jne. puolelle näkyy sekä tuntuu hyvinvoinnin puuttumisena.
Kummallisinta on, että Suomi on silti verotuksen puolesta EU:n kalleimpia, linkkinä vaikkapa OECD-maiden kokonaisveroasteet https://hosting.dexmen.com/HyZkQlFre.html Toisin sanoen rahaa laitetaan aivan toisaalle, kun vaikkapa SOTE-sektorille. Verovaroista maksetaan vaikkapa maataloustukia, yritystukia ja erilaisia matkailu- ym. projekteja, puoluetukia ja ylisuurta hallintoa, johon ollaan parhaillaan vielä valtio- ja kuntatason lisäksi laittamassa maakuntahallintokin. Ihmiset ilmeisersti haluavat em. asian, näin ovat ainakin valinneet.
Kokemusta on, että iltapäivystyksen vuokralääkäri ottaa jopa pari potilasta tunnissa sisälle, annetuista vastaanotoajoista huolimatta 2-4 tunnin odotus, ihmiset kiukkuisia.
HERÄNNYS VAKAVA EPÄILYS, ETTÄ "SOVITTU KESKENÄÄN" TOIMINTATAPA!
Selväähän on, että ihmiset ärtyvät monituntiseen odotukseen sairaana istuskellessaan iltapäivystyksessä, VAIKUTTAA TODELLA IHMISTEN ALIARVOSTUKSELLE.
Näin keinotekoisesti saadaan aikaan " TYYTYMÄTTÖMYYS YLEISEEN TERVEYSENHOITOON", jolloin soten myyminen läpi ja ETENKIN VALINNANVAPAUS, JOKA TAKAA VEROPARATIISITILIT yksityisille lääkäeiasemille.
Yleinen terveydenhuoltojärjestelmä on ollut aivan toimiva, NYT AJETAAN TARKOITUKSELLA "TOIMIMATTOMAKSI".
Vuokralääkärit eivät nykyäänkään kirjoita särkylääkkeitä kummempia reseptejä. Potilasta vähän kopullellaan ja työnnetään heti erikoissairaanhoitoon. Tämä vain pahenee "valinnanvapaudesta".
Niin, vuokralääkärit tekevät sitä, mistä maksetaan. Ei ne itsenäisesti keksi toimintatapoja vaan tilaaja kertoo mitä tehdään ja pitkälti myös miten. Vakituiset lääkärit tai heidän organisaationsa antavat ohjeet.
Olen myös huomannut saman asian. Julkisella puolella potilaita otetaan vähemmän sisään tunnin aikana kuin yksityisellä. Kuten tässä jo mainittiin, niin sama lopputulos on molemmissa.
Voiko kaksinkertainen tehokkuus olla syy sille, että yksityinen tekee halvemmalla ja silti liikenee rahaa investointeihin ja osinkoihin?