paljonko maalämpö kuluttaa hirsitalossa uudessa

Tietäjätekijä voisi ottaa nimimerkistään kummankin sanan pois. Hyvin toteutettu hirsitalo on kaikkea muuta kuin läpituuleva mutta siitäpä sinulla ei olekaan kokemusta, vain suuri suu. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ei saa rakennuslupaakaan jos ei ole vastaavaa mesua sekä LVIS -vastaavaa. Joten en ymmärrä mitä meuhkaat...

Seinien paksuutta ei voi suoraan verrata toisiinsa koska rakenteen U-arvo ja rakennuksen huolellinen TYÖMAA rakentaminen on ratkaisevassa roolissa. Painotin sanaa työmaa koska kaikki muu on vain teoriaa jos työmaalla tehdään hommat ilman ammattitaitoa. U-arvollakin voi siis pyyhkiä persausta jos rakenne ei ole tiivis.

Ilman tämän parempia lähtötietoja uskon, että kysyjän rakennuksessa sähkönkulutus on max 700/kWh suhtautettuna vuoden kulutukseen. Tietysti jos vettä läträtään ja sähkökiukaat yms. kamat hehkuu kuumana niin kulutus on jotain muuta. Enemmänkin ihmettelen sitä miksi otitte noin pieneen rakennukseen maalämmön? Itse olisin katsellut PILP:n suuntaan.

mitä mitä mitä! seinässä on 230mm hirttä, ja naapurilla vain 200mm villaa se on ohuempi! ei voi huokoinen höttövilla olla ohuempana lämpimämpi!

Sinänsä huvittavaa, että kyseistä koulutusta ei löydy kummaltakaan. Tai Markusta en tiedä.

Näistä toista pidetään Jumalana puutalojen omistajien keskuudessa. Ja se toinen ei ole Markku.

Niin, eikös tämä ole keskusteluun tarkoitettu foorumi eli kirjoittajat tuovat ymmärryksensä kautta mielikuiviaan esille.

Niin, rakentaminen ilmanvaihtoineen ei ole raketti tiedettä. Taas maassamme on ryhmittymiä, jotka painottavat näkemyksissään eri tekijöitä ja pyrkivät ratkaisemaan rakentamiseen liittyviä ongelmia eri tavoin.

Mainitsit Panu Kailan. Hän oppilaineen on omaksunut, miten huoneissa olevaa kosteuskuormaa voi poistaa myös rakenteen lävitse ja tästä käsitteestä on syntynyt hengittävä rakenteen suosiminen. Itse ymmärrän, miten Kailan teoria on syntynyt aikana, jolloin maassamme siirryttiin ulkosaunomisesta sisäsaunomiseen ja tähän liittyen huoneistoon kohdistuu / kohdistui suuri kosteuskuormitus. Aikoinaan todella asunnoissa alkoi ilmetä runsasta kosteutta aina rakenteita myöten. Oivalleettiin, ettei seinä hengitä riitävästi eli siirrä sisäkosteutta riittävästi huoneistosta ulkoilmaan. Kaila oppilaineen näkee koneellisen ilmastoinnin kielteisenä ja siksi kostutta tulee siirtää rakenteen kautta pois. Muutoinkin Kaila oppilaineen ei arvosta energia taloudellisuutta. Punainen lanka on kosteuden poistaminen sisäilmasta rakenteen kautta.

Itse ajattelen juuri päin vastoin. Eli ideaali tilanne on saada tiivis höyrysulku /muovitus rakenteen sisäpuolella. Siis pitää rakenne mahdollisimman kuivana ja taas kosteuskuormitus poistaa koneellisella ilmastoinnilla aina lämmön talteen ottoineen.
Erikoisesti painotan. Huoneessa on muutakin sisäilman pilaajaa kuin vain ainoastaan kosteus. Kosteus on vain yksi tekijä monien joukossa ja siksi hyvä ilmanvaihto on välttämätön. Niin, vaikka on hyvin muovitettu rakenne, niin silti muovin takana oleva koknaisuus tulee olla mahdollisimman hyvin kosteutta pois siirtävä. Juuri tuohon liittyen suosin ulkoverhouksena tiilirakennetta. Todella hyvä kosteuden poistaja.

Kuten tiedämme, niin kosteus eristeissä / rakenteissa aina suurentaa energian tarvetta. Toisekseen, kukaan ei ole koskaan kertonut miten rakenteiden kostuteen liittyisi positiivisiä tekijöitä. Tekijät on aina kielteisiä.

Niimpä. Jos rakentaa tämän päivän tarvikkeilla hyvin eristetyn talon, niin energian tarve hyvin suunnitellulla maalämmöllä on erittäin pieni. Reilusti alle 4000kwh. Kulutus, joka kyseenalaistaa koko maalämmityksen hankinnan.

Väitämpä, miten maalämmityksen hankkimista aktivoi enemmän sen huolettomuus ja erittäin pieni käyttökustannus.

Tulevaisuudessa energian hinta voi painottua sen kulutuksen mukaan ja silloin maalämmön kannattavuus paranee huomattavasti.

ai niinkö? mitähän provoa on kysyä energian menekkiä maalämmöllä ja eri rakennusmatriaaleilla?
minä ainakin vastaan että 100 neliötä uutta taloa menee 3 ihmiseltä sähköä 8 tuhatta kwh /vuosi.
osallistuttiinpa provokyselyyn täältäkin :D

eikös hän ollut asunut samalla porukalla ja samalla lämmönlähteellä olevassa samankokoisessa kopissa molemmissa? hmmmmmm....hän kyllä lämmitti 2kpl leipiä enemmän toisessa mökissä mikroaaltouunissa ......
tuohan on hemmetin hyvä vertaus!!!!

oisko harakanpesän ostaneilla luu kurkussa ja sähkölaskut tapissa :D

Siinäpä näille hirsitalojen energia-asioista suuren tiedon omaaville kysymystä mietittäväksi.
Odotamme vastauksia betonibunkkereiden suunnalta :-D

Jos lämmityskautta on vain 2kk, niin kulutus on kyllä suuri. Tietysti kulutukseen vaikuttaa maalämmön asennuksen / toteuttamisen onnistuminen. Jos cop kertoin olisi 3 niin energian kulutus olisi mahtava.
Hyvää tuossa kokonaisuudessa on, ettei rakenteet lahoa,jos alapohja on toteutettu oikein. Hirsi pysyy tosi kuivama lämpöhäviöiden ansioista. Toimii kuin wanhat puukirkot, jolla on ikää jopa satoja vuosia.
Muuten sama ilmiö ikkunoissa. Syksyllä tein ikkunaremontin ikkunoiden ollessa lähes 35 vuoden iässä. Tutkimalla tutkin, mutten löytänyt pienimmässäkään määrin lahoamiseen suuntaavaa muutosta. Rakenteet olivat uuden veroiset. Näille ikkunoille valmistaja olisi huoletta saanut antaa 200vuoden lahoamattomuus takuun.
Uudenveroisiin rakenteisiin löysin täydellisen vastauksen ensimmäisen viikon aikan ikkunan asennuksesta. Energia häviöt olivat järkyttävät tämän päivän ikkunoihin verraten. Vaikka entiset ikkunat olevat tiivisteiltään ehjät.