nyt rakenteilla 110m2 hirsikoti. 230 mm seinällä ilman lisäeristeitä.
naapurissa jonkin kastellin 100m2 kokoa oleva villatönö joka kuluttaa n700kwh /kk.
onko kenelläkään kokemusta että pääseekö 230mm paksulla massiivisella seinällä parempaan kuin 700kwh?
onhan meillä sentään paksut seinät 230mm vs naapurin 200mm eli vähemmän energiaa kuluu meillä seinän paksuuden ansiosta?
molemmissa vain ja ainoastaan sähkö maalämpö eli identtiset järjestelmät.
naapurissa jonkin kastellin 100m2 kokoa oleva villatönö joka kuluttaa n700kwh /kk.
onko kenelläkään kokemusta että pääseekö 230mm paksulla massiivisella seinällä parempaan kuin 700kwh?
onhan meillä sentään paksut seinät 230mm vs naapurin 200mm eli vähemmän energiaa kuluu meillä seinän paksuuden ansiosta?
molemmissa vain ja ainoastaan sähkö maalämpö eli identtiset järjestelmät.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tarkistappa ensin kokonaisuus mistä talon energiatarve kosstuu, niin vasta tämän jälkeen vertailu on teoreettisesti mahdollista,- käytännössä ei ollenkaan.
Vaikutta nyt siltä, että et ole noudattanut maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä.
Siitä valtio Ei anna rangaistuksia eikä sakkoja, mutta maksat sitten asuessasi turhasta ... lopunikää ...
"Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito."
Olisikohan tullut ryhdyttyä hirsitaloon, jos...???
Ei sitten mieleesi tullut, että seinäpaksuus on toisarvoinen asia, jos talon seinä on vuotavaa saumaa. Tuuli puhaltaa läpi talon! Se on sitä ... joidenkin mielestä hengittävyyttä! Miten on omassa talossasi? Sen voi helposti tutkia!
http://www.vttexpertservices.fi/Pages/rakennusten_ilmatiiviyden_mittaus.aspx
*)
Haasta naapurisi kilpailuun, kun teillä on noin samankokoiset talot, Se maksaa tutkimukset , jolla on hatarampi talo! Sinullahan on kai vielä rahaa viimeistelyyn , koska laki niin määrää: "Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen." (119 §)
(esim. juuri tuohon täyttämisen osoittamiseen)
("Riittävät edellytykset" olisi pitänyt kirjoittaa reilusti ja suomeksi = tarpeeksi rahaa)
*) "Mitattua ilmanvuotolukua käytetään rakennuksen laatu- ja energiavaatimusten täyttämisen osoittamiseksi."
Mitenkähän on ja kuinka siinä sitten kävi? Kirjoittelehan myöhemmin!
Tietäjätekijä voisi ottaa nimimerkistään kummankin sanan pois. Hyvin toteutettu hirsitalo on kaikkea muuta kuin läpituuleva mutta siitäpä sinulla ei olekaan kokemusta, vain suuri suu. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ei saa rakennuslupaakaan jos ei ole vastaavaa mesua sekä LVIS -vastaavaa. Joten en ymmärrä mitä meuhkaat...
Seinien paksuutta ei voi suoraan verrata toisiinsa koska rakenteen U-arvo ja rakennuksen huolellinen TYÖMAA rakentaminen on ratkaisevassa roolissa. Painotin sanaa työmaa koska kaikki muu on vain teoriaa jos työmaalla tehdään hommat ilman ammattitaitoa. U-arvollakin voi siis pyyhkiä persausta jos rakenne ei ole tiivis.
Ilman tämän parempia lähtötietoja uskon, että kysyjän rakennuksessa sähkönkulutus on max 700/kWh suhtautettuna vuoden kulutukseen. Tietysti jos vettä läträtään ja sähkökiukaat yms. kamat hehkuu kuumana niin kulutus on jotain muuta. Enemmänkin ihmettelen sitä miksi otitte noin pieneen rakennukseen maalämmön? Itse olisin katsellut PILP:n suuntaan.
Hirsitalo on huonoin lämpöenergian kannalta, sen voittaa 10 sentin villaeristys.
mitä mitä mitä! seinässä on 230mm hirttä, ja naapurilla vain 200mm villaa se on ohuempi! ei voi huokoinen höttövilla olla ohuempana lämpimämpi!
Tyhmä aloitus, se lämmöntarve/sähkönkulutus riippuu paljon asukkaistakin eikä pelkästään talon seinärakenteesta
Hirsi on sinänsä kestävä materiaali, koska se ei ole kovinkaan hyvä eristävyydeltään. Tuohon liittyen hirren lämpötila pitää sen kauttaaltaan kuivana aina ulkopintaan saakka.
Seinärakenteen hengittävyyden ihannointi joskus hymyilyttää. Mitä viisautta liittyy , jos seinärakenteisiin lasketaan tietoisesti huonekosteutta. Vaikka rakenne hengittäisikin, niin kosteuden päästäminen rakenteeseen on aina haitallista.
JOPA SATOJA LITROJA VUODESSA VOI OLLA
Kummalla on parempi koulutus ja tietoa varsinkin hirsirakentamisesta; Markku Lievosella vai Panu Kailalla??
Sinänsä huvittavaa, että kyseistä koulutusta ei löydy kummaltakaan. Tai Markusta en tiedä.
Näistä toista pidetään Jumalana puutalojen omistajien keskuudessa. Ja se toinen ei ole Markku.
Niin, eikös tämä ole keskusteluun tarkoitettu foorumi eli kirjoittajat tuovat ymmärryksensä kautta mielikuiviaan esille.
Niin, rakentaminen ilmanvaihtoineen ei ole raketti tiedettä. Taas maassamme on ryhmittymiä, jotka painottavat näkemyksissään eri tekijöitä ja pyrkivät ratkaisemaan rakentamiseen liittyviä ongelmia eri tavoin.
Mainitsit Panu Kailan. Hän oppilaineen on omaksunut, miten huoneissa olevaa kosteuskuormaa voi poistaa myös rakenteen lävitse ja tästä käsitteestä on syntynyt hengittävä rakenteen suosiminen. Itse ymmärrän, miten Kailan teoria on syntynyt aikana, jolloin maassamme siirryttiin ulkosaunomisesta sisäsaunomiseen ja tähän liittyen huoneistoon kohdistuu / kohdistui suuri kosteuskuormitus. Aikoinaan todella asunnoissa alkoi ilmetä runsasta kosteutta aina rakenteita myöten. Oivalleettiin, ettei seinä hengitä riitävästi eli siirrä sisäkosteutta riittävästi huoneistosta ulkoilmaan. Kaila oppilaineen näkee koneellisen ilmastoinnin kielteisenä ja siksi kostutta tulee siirtää rakenteen kautta pois. Muutoinkin Kaila oppilaineen ei arvosta energia taloudellisuutta. Punainen lanka on kosteuden poistaminen sisäilmasta rakenteen kautta.
Itse ajattelen juuri päin vastoin. Eli ideaali tilanne on saada tiivis höyrysulku /muovitus rakenteen sisäpuolella. Siis pitää rakenne mahdollisimman kuivana ja taas kosteuskuormitus poistaa koneellisella ilmastoinnilla aina lämmön talteen ottoineen.
Erikoisesti painotan. Huoneessa on muutakin sisäilman pilaajaa kuin vain ainoastaan kosteus. Kosteus on vain yksi tekijä monien joukossa ja siksi hyvä ilmanvaihto on välttämätön. Niin, vaikka on hyvin muovitettu rakenne, niin silti muovin takana oleva koknaisuus tulee olla mahdollisimman hyvin kosteutta pois siirtävä. Juuri tuohon liittyen suosin ulkoverhouksena tiilirakennetta. Todella hyvä kosteuden poistaja.
Kuten tiedämme, niin kosteus eristeissä / rakenteissa aina suurentaa energian tarvetta. Toisekseen, kukaan ei ole koskaan kertonut miten rakenteiden kostuteen liittyisi positiivisiä tekijöitä. Tekijät on aina kielteisiä.
Ei aavistustakaan, mutta 250 m2 kivitalon lämmitykseen menee vuodessa 4500 kWh, mittarin mukaan.
Niimpä. Jos rakentaa tämän päivän tarvikkeilla hyvin eristetyn talon, niin energian tarve hyvin suunnitellulla maalämmöllä on erittäin pieni. Reilusti alle 4000kwh. Kulutus, joka kyseenalaistaa koko maalämmityksen hankinnan.
Väitämpä, miten maalämmityksen hankkimista aktivoi enemmän sen huolettomuus ja erittäin pieni käyttökustannus.
Tulevaisuudessa energian hinta voi painottua sen kulutuksen mukaan ja silloin maalämmön kannattavuus paranee huomattavasti.
Oletan että ne ovat samoja ihmisiä joilla auton suurin valintakriteeri on alhainen polttoaineen kulutus jotka myös pitävät asuntonsa suurimpana pointtina alhaista energiakulutusta. Ja kummassakin tapauksessa kyseessä on vain yksi ominaisuus jossa realisiseen lopputulokseen asujalla kuten autoilijalla itsellään on suurin vaikutus olipa talon rakenne mikä tahansa tai huijausmittauksilla saatu mitätön auton ominaiskulutus !
meillä kuluu 2014 valmistuneessa hirsitalossa 14 000kwh ja 4 mottia puita leivarissa. 2 aikuista asuu koiruus. seinä 0n 23cm hirsi. asuimme 90 luvun samankokoisessa elementtitalossa jonka kulutus oli alle 8 000kwh ,maalämmöllä. eli eristeellä on jonkinmoinen vaikutus.
aloitus oli provo
ai niinkö? mitähän provoa on kysyä energian menekkiä maalämmöllä ja eri rakennusmatriaaleilla?
minä ainakin vastaan että 100 neliötä uutta taloa menee 3 ihmiseltä sähköä 8 tuhatta kwh /vuosi.
osallistuttiinpa provokyselyyn täältäkin :D
Todella provoilua / asioiden vääristämistä jos ei oteta mitään muita energiankulutukseen vaikuttavia asioita huomioon kuin pelkkä rakennusmateriaali kuten esim "sepätrautaatokoi" tekemässä uskomattoman tarkassa ja analyyttisessa tempaisussa :-D
eikös hän ollut asunut samalla porukalla ja samalla lämmönlähteellä olevassa samankokoisessa kopissa molemmissa? hmmmmmm....hän kyllä lämmitti 2kpl leipiä enemmän toisessa mökissä mikroaaltouunissa ......
tuohan on hemmetin hyvä vertaus!!!!
TYHMILLE VASTAUKSIA. KYLMÄ JA ERISTÄMÄTÖN MATERIAALI VIE AINA ENEMMÄN ENERGIAA KUIN ERISTETTY!!! MIETTIKÄÄ NYT JO JÄRJELLÄ ASIAA!
ERISTÄMÄTTÖMÄT RAKENTEET ON ENERGIAA VIEVIÄ JA TIETYLLE HUIJATUILLE IHMISILLE VAIKEA HYVÄKSYÄ. MUTTA SAMA SE MISSÄ ITSE HALUAA ASUA VAIKKA RISUKASASSA.
Ketä nyt on huijattu niin pahasti että betonitalomyyjän tms pitää huutamalla tuoda asiansa esiin ?!
oisko harakanpesän ostaneilla luu kurkussa ja sähkölaskut tapissa :D
kesämökiksi hirsi ehkä mutta ei missään nimessä vakituiseen ja talvikäyttöön, ellei sitten ole niin merkitystä maksaako tuplamäärän kulutettua energiaa ja olla vetoisessa torpassa.ja tämä ei ole arvailua vaan koettua mm. viimeksi viimetalvena 200 millisessä mökissä.
Kesämökillä maalämpö aikaa siellä kesä 3 kk 2 kk talvella.Hirsi 180 x260 mm, 140m2 . Kaiken sähkön kulutus mukaan lukien jääkaappikylmiö tv. pesukoneet, kuivauskaappi, ym. Vuosikulutus 3100 - 3400 kwh / vuosi . Onhan meillä tosin siellä varaava takka jota talvella ahkerasti käytämme. Mökki 3v. vanha . Mitä sanotta, onko hyvä vai paha kulutus, puusta en osaa laskea joten ?
Siinäpä näille hirsitalojen energia-asioista suuren tiedon omaaville kysymystä mietittäväksi.
Odotamme vastauksia betonibunkkereiden suunnalta :-D
Jos lämmityskautta on vain 2kk, niin kulutus on kyllä suuri. Tietysti kulutukseen vaikuttaa maalämmön asennuksen / toteuttamisen onnistuminen. Jos cop kertoin olisi 3 niin energian kulutus olisi mahtava.
Hyvää tuossa kokonaisuudessa on, ettei rakenteet lahoa,jos alapohja on toteutettu oikein. Hirsi pysyy tosi kuivama lämpöhäviöiden ansioista. Toimii kuin wanhat puukirkot, jolla on ikää jopa satoja vuosia.
Muuten sama ilmiö ikkunoissa. Syksyllä tein ikkunaremontin ikkunoiden ollessa lähes 35 vuoden iässä. Tutkimalla tutkin, mutten löytänyt pienimmässäkään määrin lahoamiseen suuntaavaa muutosta. Rakenteet olivat uuden veroiset. Näille ikkunoille valmistaja olisi huoletta saanut antaa 200vuoden lahoamattomuus takuun.
Uudenveroisiin rakenteisiin löysin täydellisen vastauksen ensimmäisen viikon aikan ikkunan asennuksesta. Energia häviöt olivat järkyttävät tämän päivän ikkunoihin verraten. Vaikka entiset ikkunat olevat tiivisteiltään ehjät.