Silloin lykätään korjauksia aivan viimeiseen asti ja sitten onkin pakko ottaa esimerkiksi putkiremontti siltä kuka sen suostuu tekemään. Tällöin kustannukset ovat helposti 2000 euroa/m2 ainakin Helsingin seudulla.
Se on selvästi enemmän, kuin mitä uuden kerrostalon rakentaminen maksaa rakennuttajalle.
OK-talossa päätät remonteistasi luonnollisesti itse. Jos olet vanha, voit jättää remontit tekemättä, perillisille vain jää silloin vähemmän perittävää. Omakotitalossa olet oman itsesi herra.
Se on selvästi enemmän, kuin mitä uuden kerrostalon rakentaminen maksaa rakennuttajalle.
OK-talossa päätät remonteistasi luonnollisesti itse. Jos olet vanha, voit jättää remontit tekemättä, perillisille vain jää silloin vähemmän perittävää. Omakotitalossa olet oman itsesi herra.
Vastaukset 6
Vanhimmat
pienellä eläkkeellä ei paljoa korjailla, ei voi mittää..
no sen minkä voi niin kannattaa ajoissa muuttaa kerrostaloon, hyväkuntoiseen sellaiseen ja hissilliseen jos ei ole katutasossa asunto
Tässä asiassa ongelma ei ole niinkään eläkeläisten kitupiikkisyydessä vaan siinä että eläkkeet ovat niin pieniä suhteessa siihen mitä palkansaajien palkat, joista kyllä riittää huolettomaankin törsäilyyn. Ja nykyisillä indekseillä eläkkeet jäävät jatkuvasti jälkeen elinkustannusten kehityksestäkin, puhumattakaan palkkojen kehityksestä.
Ja miksi jo iäkkäämpänä eläkeläinen lähtisi niukoista varoistaan pihistelemään talonsa remonttirahoja, vaikka se hänelle vielä jotenkin mahdollista olisi lisää pihistellä. Moni eläkeläinen ajattelee, että tuskin hän asuntoa juurikaan enempää 10 vuotta ainakaan tarvitsee. Ja että jos talo ja asunnot vielä kuitenkin toimivassa kunnossa, niin eiköhän ne siinä vielä muutaman vuotta mene ilman isompia remppoja, tehdään vaan ihan pakolliset hoidot ja rempat.
Kaikkiin vanhoihin taloihin ei kyllä kenenkään kannattaisi lähteä makselemaan isoja hintavia remppoja, kun se on varsin todennäköistä että ei niistä myyden saa läheskään niin paljon enemmän mitä remppaan on satsattu. Nämä vanhojen talojen asunnot, vaikka kuinka hintavasti rempattuina, eivät välttämättä ole perintöinäkään kovin arvokkaita, paitsi tietenkin perintöveroja mätkivän verobyrokraatin arvioissa. Toki talot kannattaa hyödyntää asuntoina niin kauan kuin ne siedettävillä hoitovastikkeilla menevät ja niillä kysyntää asuntoina on.
ja tämän viestin perimmäinen tarkoitus oli?
perimmäinen tarkoitus oli lobata hyytyvän okt-kaupan puolesta vetoamalla alati kiihtyvään asuntokeinotteluun neukkukuutioilla
http://keskustelu.suomi24.fi/t/9390626/nain-asuntokeinottelu-on-organisoitu-
Näillä kitupiikeillä on kyllä takuuvarmasti säästöjä.Remontti nostaa kuitenkin talon ja asunnon arvoa,ja on pakko tehdä,viimeistään sitten kun putket alkaa vuotaa.Loppujen lopuksi,kun maksaa rashoitusvatikkeena,summa ei ole kk kohti kuin muutamia kymppejä.
Taloyhtiön osakkaiden iästä riippumatta oleellisinta on taloudellisesti järkevästä kiinteistönpidosta huolehtiminen. Korjataan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Vääjäämätön tosiasiahan on, että vanhemmiten ihmisen toimintakyky heikkenee sekä fyysisesti että psyykkisesti. Korkeakaan ikä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen ei olisi kykenevä toimimaan täysipainoisesti ja järkevästi taloutensa hoitamiseksi. Toisaalta kaikki nuoremmat eivät ymmärrä taloudenpidosta juuri mitään.
Tärkeintä olisi taloyhtiöissä pystyä löytämään ne parhaat mahdolliset voimat hallitukseen huolehtimaan talon asioista. Ja vielä kun löytyisi aidosti hyvä isännöitsijä jonka avustuksella yhtiökokouksissa järkevää talonpitoa edesautettaisiin.
Välttämättähän nimittäin aina ei pyritä venyttämään kaikkia korjauksia säästämisvimmassa mahdollisimman kauan, vaan joillakin saattaa alkaa se tolkullinen taloudenhallinta kadota silläkin tavalla, että haluttaisiin korjata, huoltaa ja ehostaa kaikkea mahdollista vaikkei mitään tarvetta olisikaan, "varautumalla ennalta" - jo vuosikausia ennalta...