Keskustelu alkakoon KD:n oman presidenttiehdokkaan asettamisesta. Itse olen sitä mieltä, että puolueen kannattaa ehdottomasti tarkoin harkita tätäkin vaihtoehtoa. Mielestäni se on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Jos ei sopivaa yhteistä ehdokasta löydy jonkun/joidenkin puolueiden kanssa, on oman ehdokkaan asettaminen ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto. Vahva kristillisdemokraattinen ehdokas varmasti saisi kannatusta yli puoluerajojen. Kovaa keskustelua asiasta käydään jo tässä vaiheessa, joten mielestäni KD:n puolueena tulee myös pysyä ajan hermoilla tässä asiassa, ja toki asia on herättänyt keskustelua puolueen sisällä. Kuka olisi sinun ehdokkaasi?
KD:lle oma presidenttiehdokas
kd-tommi
321047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
presidentiksi
Amiraali Kaskeala on suurvalta-Eurooppavaltion mainosmies puheidensa perusteella ilmeisesti? Mitä hyötyä siis on suomalaisille presidedentistä, joka haluaa entisen ITSEMÄÄRÄMISOIKEUTEMME TILALLE EU-VALTION PERUSTUSLAIN? Eikö kaiken maailman muinaisista Neuvosto-Suomen presidentti Kuusisista jo saatu tarpeeksi aikanaan? Lisäksi Kaskealan nukkehallitus sitten veisi maamme EU:n YK:sta piittaamattoman "rauhaanpakottamissotimisen" myötä ties minne ja kuinka kaliisiin sotilasmenoihin lisäksi?
KD:lle Kristusta tunnustava uskova presidenttiehdokas eikä mikään tapauskovainen peluri! Ja "hihhulointia" vältettävä!Tilalle tervettä tunnustavaa uskoa!
Sweet freedom kirjoittaa edellisessÄ:
"Tilalle tervettä tunnustavaa uskoa!"
Vositko tarkentaa ihan konkreetisti, mitä tarkoitat tuolla kommentillasi!
Mitä on sinun mielestäsi terve, tunnustava usko?
...jos sitä on ja se on tervettä?
Kaikkea Hyvää!
Mielestäni europarlamenttivaaleissa KD:n ehdokkaista eniten ääniä saanut Pekka Reinikainen olisi hyvä ehdokas. Suhtautuu EU:hun kriittisesti ja muutenkin on hyvät mielipiteet.
Reinikainen valittiin mm. Helsingin kaupunginhallitukseen.
http://www.pekkareinikainen.net/
http://www.vaalikone.fi/kunta2004/naytaehdokas.jsp?VP=1005&ehdokas=3347
http://www.vaalikone.fi/euro2004/naytaehdokas.jsp?VP=1001&ehdokas=1176
http://www.patmos.fi/nayteluku/nooan_paivat.htm
KD:n huippunimistä KD:n periaateohjelman perustaa eli Raamattua!
KD tunnetaan arvopuolueena ja periaateohjelmammekin alkaa seuraavasti:
"Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.
Ne voidaan kiteyttää periaatteeksi:
"Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi".
Toinen lain vaatimusten kiteytys on kultainen sääntö:
"Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia."
Reinikainen on ehdoton ykkösehdokas!
Näyteluku
”Veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.”
(Mark. 13:12)
ELÄMÄ JA KUOLEMA: IHMISEN HALLINNASSAKO?
Vuodesta 1970 lähtien Suomessa on hyväksytty sosiaaliset perusteet abortin syyksi. Lain mukaan raskaus voidaan keskeyttää naisen pyynnöstä, kun ”hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus”.
Valtaosa raskauden keskeytyksiä Suomessa tehdään yllämainituin sosiaalisin perustein. Joka viides suomalainen nainen hakee abortin jossakin vaiheessa elämäänsä. Abortteja tehdään nykyisin noin 11 000 vuodessa. Lain voimassaoloaikana Suomessa on tehty runsaat 450 000 aborttia.
Lääkeabortti tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 2000. Sitä on markkinoitu perinteistä – eli kirurgista – aborttia ”luonnollisempana” vaihtoehtona. Puolet aborteista tehdäänkin nykyään pillerien avulla.
Lääkeabortti muistuttaa normaalia keskenmenoa. Henkisesti se on potilaalle usein rankempi kuin kirurginen toimenpide, jossa potilas nukutetaan toimenpiteen ajaksi ja hänen herätessään kaikki on jo ohi.
Lääkintäekonomistit ylistävät lääkeaborttia yhteiskunnalle huomattavasti edullisempana menetelmänä kirurgiseen verrattuna. Mahdollisesti se helpolta ja edulliselta kuulostavana on myös laskemassa kynnystä abortin tekemiseen, sillä aborttien määrä on selvässä kasvussa.
Aborttipillerit on nautittava poliklinikalla terveydenhuollon henkilön valvonnassa. Pillereitä ei siis saa viedä kotiin, missä asiaa vielä voisi harkita.
Suomessa lääkkeen avulla tehty abortti on luvallinen seitsemänteen raskausviikkoon saakka. Kirurgisesti abortti voidaan tehdä vielä 12 raskausviikolla.
Aborttilääkkeenä käytetään mifepristonia, jota valmistaa ranskalainen lääketehdas Exelgyn. Kyseessä ei ole mikään perinteinen lääke, vaan vahvemman luokan kemikaali, jota on muun muassa käytetty syöpä- ja muiden kasvaimien sekä HIV-infektion hoidossa. Kukaan ei voi varmuudella poissulkea kyseisen lääkkeen pitkäaikaisvaikutusta niihin naisen munasarjoissa oleviin munasoluihin, joista syntyvät hänen mahdolliset myöhemmät lapsensa. Useita muita vastaavia valmisteita testataan tai kehitellään.
Suomessa raskaudenkeskeytys hoituu teknisesti siististi, mutta henkisesti naiset usein jätetään yksin surunsa kanssa. 1990-luvulla maassamme tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että abortin läpikäyneillä naisilla on kuusinkertainen itsemurhariski synnyttäneisiin verrattuna. Riski on kolminkertainen muuhun naisväestöön verrattuna. (Tutkimus julkaistiin British Medical Journal -lehden 07.12.96 ilmestyneessä numerossa). Jo siinä vaiheessa, kun nainen joutuu harkitsemaan aborttia – partnerin tai usein jopa oman äidin painostaessa ja terveydenhuollon edustajien tarjotessa ”vaivatonta” raskaudenkeskeyttämistä - jonkun pitäisi seistä hänen rinnallaan ja auttaa häntä löytämään ratkaisu oman lapsensa elämän turvaamiseksi.
On häpeä suomalaiselle yhteiskunnalle, että abortteja joudutaan tekemään sosiaalisista syistä. Yhteiskuntamme on lamavuosista huolimatta rikas, mutta lapsiperheet ja yksinhuoltajat eivät nyky-Suomessa kuulu varakkaiden joukkoon. Sotien jälkeen maassamme syntyi vuosittain noin 100 000 lasta, viime vuosina enää runsaat 55 000, mikä on vähemmän kuin historian suurina nälkävuosina.
Tilannetta on syytä tarkastella tulevaisuudenkin kannalta. Suomi on EU:n nopeimmin vanheneva valtio. EU taas vanhenee nopeammin kuin USA. Väestön vanheneminen syö kilpailukykyä ja taloutta. Euroopan neuvosto varoitti 8.1.2003, että maanosassa ei synny tarpeeksi vauvoja väestönkasvun turvaamiseksi. Tämä on alkanut huolestuttaa myös taloustieteilijöitä; väestönkehityksestä on tulossa yksi Euroopan pahimmista talousongelmista. Eläkeläisten osuus kasvaa huikeasti tulevina vuosikymmeninä.
YK:n laskelmien mukaan siirtolaisia tarvittaisiin kymmeniä miljoonia vuosittain korvaamaan syntyvyyden vähenemistä. Matalan syntyvyyden ja nopeasti ikääntyvien kansakuntien, kuten Japanin, tulojen ja tuotannon kasvuvauhti hiipuu, ja valtiontalous yleensä rapautuu. Euroopalla on edessään Japanin kohtalo. Työpaikat vähenevät, mutta toisaalta eläkeläiset tarvitsevat lisää hoivapalveluja. Talous ei voi enää kovin nopeasti kasvaa (HS 10.1.2003).
Meillä runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana abortoidut lähes puoli miljoonaa lasta (ja jo osittain heidänkin menetetyt lapsensa!) puuttuvat työmarkkinoilta, joilla seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan 800 000 uutta työntekijää, kun aborttilakia edeltäneet ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Kymmenen vuoden kuluttua maassamme on niin paljon eri tavoin huollettavia, että omin voimin emme urakasta selviydy.
Valitettavasti syntyvyys on ollut edelleen laskussa (vuonna 2001 syntyi yksitoista prosenttia vähemmän lapsia kuin vuonna 1995) ja sosiaalisten aborttien määrä on kääntynyt nousuun, niitä tehdään noin 1000 kpl enemmän nyt. Nuorten aborttiluvut ovat vuodesta 1994 vuoteen 2001 lisääntyneet 44 %.
Abortin saa pyynnöstä. Rinnalle on noussut ajatus myös lapsen saamisesta pyynnöstä.
Italialainen lääkäri Severino Antinori tuli kuuluisaksi 90-luvulla keinohedelmöitykseen liittyvistä tutkimuksistaan ja siitä, että hän mahdollisti joidenkin viisissä- ja kuusissakymmenissä olevien naisten raskauden. Vanhin tunnettu lapsen synnyttäjä oli tri Antinorin potilas, 63-vuotias nainen. Hän sai lapsen, kun hänen kohtuunsa oli istutettu lahjoittajalta saatu, koeputkessa hedelmöitetty munasolu.
Tri Antinori kuuluu myös niihin hedelmällisyystutkijoihin, jotka ovat ilmoittaneet ihmisen kloonaamisen olevan työn alla.
Ensimmäinen koeputkivauva Louise Brown aiheutti syntyessään vuonna 1978 aikamoisen kohun. Keinotekoisen hedelmöityksen vaikeudet olivat silloin tuttuja. Louisen synnyttämiseen tarvittiin 104 munasolua. Nyt keinohedelmöitys onnistuu jo joka toisella yrityksellä. Toimenpiteen "hinta" syntynyttä lasta kohden on noin 100 000 markkaa.
Suuri ongelma koeputkihedelmöityksissä on munasolujen puute. Englannissa asiaan etsittiin ratkaisua 90-luvulla kääntämällä katseet abortoituihin tyttösikiöihin, joiden munasarjoissa on tuhansittain munasoluja. Näitä munasoluja voitaisiin kypsyttää keinohedelmöitysklinikoiden käyttöön. On myös ajateltu, että abortoitujen tyttösikiöiden munasarjakudosta voitaisiin siirtää lasta haluavien naisten munasarjoihin.
Tällaisten menetelmien tuloksena syntyneet lapset eivät enää ole äitinsä geneettisiä jälkeläisiä. Lapselle voi olla hyvin vaikea kohdata sitä tosiasiaa, että hänen oikea äitinsä surmattiin ennen hänen syntymäänsä.
Englannin lääkäriliiton (BMA) asettama komitea hyväksyi syksyllä 1993 tyttösikiöiden munasolujen käytön tutkimustyössä. Suomessa on jo 1980-luvulta alkaen käytetty aborttisikiöitä tutkimustarkoituksiin. Tämän totesin jo 1980-luvun lopulla kirjassa Uuden lääketieteen uhrit.
Tulevaisuuden lastenhankintaan Britanniassa on ehdotettu myös Bridget Jones -sukupolven uutta mallia: pakasta munasolusi kaksikymppisenä, käytä parikymmentä vuotta bailaukseen ja uranrakennukseen, hankkiudu sen jälkeen sulatettujen munasolujen avulla raskaaksi. Näin raportoi Ilta-Sanomat 2.12.2002.
Pakastetusta munasolusta on saanut alkunsa jo 20 vauvaa maailmassa. Britannian ensimmäisen ”pakastemunasolu-vauvan” kehitys käynnistettiin, kun Helen ja Lee Perryn hedelmöityshoito jouduttiin keskeyttämään Helenin sairastumisen vuoksi. Jehovantodistajina pariskunta ei halunnut jo kerättyjä munasoluja hedelmöitettävän alkioiksi ja sitten jäädytettävän, koska se olisi saattanut johtaa joidenkin alkioiden tuhoutumiseen. Niinpä lääkärit pakastivat Helen Perryn munasoluja uudella tekniikalla, jolla onnistuttiin säilyttämään solujen rakenne ehjänä. Kuuden kuukauden kuluttua, tulevan äidin tervehdyttyä, munasolut sulatettiin varovasti. Jo toisesta testatusta munasolusta vauva Emily sai alkunsa.
Tri Gillian Lookwood, joka pani Emilyn kehityksen alulle, korostaa, että pakastustekniikalla voidaan vähentää iäkkäämpien äitien raskauksien riskejä, kuten keskenmenoja ja synnynnäisiä vaurioita. Samalla ihmisen biologista kelloa voitaisiin rukata nykyiseen elämäntapaan sopivammaksi.
Ajatus superihmisistä näyttää myös houkuttelevan nykyajan ihmisiä. Jo nyt saa ostaa sukusoluja Nobel-spermapankista, mallityttöjen sukusoluja myydään Internetissä huutokaupassa eniten tarjoaville ja superyksilöiden alkioita on myynnissä valtavista rahasummista keinohedelmöitystä varten. ”Kauniista ja rohkeista” ihmisistä on tehty kauppatavaraa. Tästä seuraa väistämättä vammaisten ja heikompien hyljintää. Tästä on esimerkkinä sikiöiden seulonta raskauden aikana erilaisin kokein.
Sikiöseulonta on aiheuttanut paljon tuskaa ihmisille. Virhediagnooseja on ollut lukemattomia. Taloudelliset intressit tulevat esiin, kun lasketaan, miten paljon yhteiskunta säästää, kun esimerkiksi Downin syndroomaa sairastava lapsi abortoidaan.
Haluammeko todella tällaisen maailman? Jatkammeko kaiken teknisesti mahdollisen toteuttamisen huumassa leikkiä, jossa ihminen yrittää olla Jumala?
Kiistellyn Clonaid-yhtiön johtaja Brigitte Boisselier väitti lehdistötilaisuudessa Floridassa 27.12.2002 ensimmäisen kloonivauvan syntyneen päivää aikaisemmin. Evaksi nimetty tyttölapsi olisi geneettisesti äitinsä, 31-vuotiaan amerikkalaisnaisen, identtinen kaksoissisar. Seuraavaa kloonivauvaa piti odotettaman syntyväksi pohjoiseurooppalaiselle lesboparille viikon sisällä ja kolmea muuta hieman myöhemmin.
Tiedemiehet suhtautuvat epäillen Brigitte Boisselierin väitteisiin. Boisselier on kemisti, ei hedelmällisyystieteen asiantuntija. Hän ei myöskään näyttänyt lehdistötilaisuuden yhteydessä dna-testejä, jotka osoittaisivat väitteen kloonivauvan syntymisestä todeksi.
Boissellier esiintyy tieteiskultti raelilaisten ”piispana”. Raelilaiset uskovat ihmiskunnan saaneen alkunsa, kun ulkoavaruuden olennot tulivat maan pinnalle 25 000 vuotta sitten ja loivat ensimmäiset ihmiset kloonaamalla. Lahkon perustajan Claude Vorilhonin eli Raelin mukaan kloonaus on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Lopullinen päämäärä ja elämän tarkoitus on oman mielen siirtäminen ”varmuuskopiolle”, siis kuolemattomuus.
Raelilaisia arvioidaan olevan noin 55 000 eri puolilla maailmaa. Lahkon päämääränä on asettaa kyseenalaiseksi juutalais-kristillinen monoteistinen usko ja vapauttaa ihmiskunta tämän perinteen tabuista, kuten Rael on asian esittänyt seuraajilleen.
Hedelmällisyystohtori Severino Antinori, joka on ilmoittanut kloonaamansa vauvan syntyvän tammikuussa 2003, ei pidä Clonaidin väitteitä vakavasti otettavina eikä ryhmää tieteellisesti luotettavana.
Useat maailman poliittisista ja uskonnollisista johtajista, samoin kuin laaja osa tiedeyhteisöä, vastustaa kloonausta eettisistä syistä. Tri Antinori uskoo kuitenkin voivansa vakuuttaa suuren yleisön menetelmän oikeutuksesta tietyissä tapauksissa, joissa hedelmättömät vanhemmat eivät muutoin voi saada jälkeläistä.
Ihmisen kloonausta pidettiin pitkään mahdottomana. Mutta v. 1996 Roslin-instituutti Skotlannissa onnistui kloonaamalla synnyttämään Dolly-lampaan. Dolly on historian ensimmäinen aidosti kloonattu nisäkäs. Sen jälkeen tutkijat ovat kloonanneet koko joukon muita nisäkkäitä, kuten sian, härän, hiiren ja apinan.
Kloonauksen tekninen idea on yksinkertainen. Näin kloonattiin Dolly:
Eräästä lampaasta otettuja utaresoluja kasvatettiin soluviljelmässä. Utaresolu siirrettiin sähköimpulssilla toisen uuhen munasoluun, josta tuma oli poistettu. Utaresolun tuma toimi siis munasolun tumana. Sitten munasolusta kehittyi alkio ja alkiosta karitsa, alkuperäisen lampaan geneettinen kopio.
Dollya kloonattaessa utaresolun tuma siirrettiin 276 munasoluun. Näistä 29 kehittyi alkioksi. Alkioita kasvatettiin 13 uuhen kohdussa. Vain yksi karitsa syntyi. Onnistumisprosentti oli 0,3%.
Ihmisen kloonaus on vielä vaikeampaa. Tarvitaan joukko naisia ja lukuisia munasoluja. Alan parhaat tutkijat arvioivat, että sadasta ihmisen kloonialkiosta syntyy ehkä vain kolme. Kaikki muut, jopa sadat munasolut ja alkiot, pitäisi jossakin vaiheessa hylätä tai lopulta abortoida. Kloonaustekniikka kuitenkin varmasti kehittyy, kuten tapahtui keinohedelmöityksenkin tapauksessa. Eläinten kloonauksesta on tullut jo rutiinia. Aivan uusia tekniikoita on jo kehitetty.
Miksi ihmisiä sitten pitäisi kloonata? Kloonauksessa on kyseessä tuhansien ihmisten turhamaisuus, paljon lapsettomia pareja ja miljoonia dollareita. Esimerkiksi tri Antinori ja hänen tutkijakollegansa Panos Zavos veloittavat yhdeltä pariskunnalta noin 85 000 € (puolisen miljoonaa markkaa). Antinorin mukaan yli 1500 paria ilmoittautui kandidaateiksi kuultuaan kloonausmahdollisuudesta runsas vuosi sitten.
Ikuisen elämän haave ei kloonaamalla toteudu. Kyseessä on kuitenkin aina eri ihminen. Kloonaus on kuin identtisten kaksosten muodostamista keinotekoisesti. Täydellisestä kaksoisolennosta ei kuitenkaan ole kyse, koska mahdolliset mutaatiot ja kasvuympäristö vaikuttavat uuden yksilön kehitykseen.
Klooneja yritetään myös hyödyntää lääketieteessä eräänlaisena varaosapankkina. Kloonaamalla voidaan tuottaa esimerkiksi kantasoluja, joilla on kyky erilaistua muiksi kehon soluiksi. Kantasoluista haaveillaan ratkaisua Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin, erilaisiin halvauksiin, syöpäsairauksiin, sokeritautiin ja moniin muihin sairauksiin. (Kantasoluja on tähän saakka otettu esimerkiksi keinohedelmöityksessä ylijääneistä alkioista. Tähän kuten kloonaukseenkin, myönnetään liittyvän eettisiä ongelmia).
Sopivia kudoksia voidaan tuottaa potilaalle myös siten, että hänestä tehdään nykytekniikalla klooni. Alkio istutetaan naisen kohtuun ja abortoidaan sikiöasteella. Sikiöstä otetaan sitten tarvittavia soluja, esimerkiksi aivosoluja, jos potilas sairastaa Parkinsonin tautia. Uudet aivosolut siirretään potilaaseen. Näin hän saa tavallaan omia solujaan takaisin, joten pelkoa elimistön hylkimisreaktiosta ei ole.
Aikamme henkeä kuvaa myös ihmisen ja sian hybridin eli sekasikiön luominen ihmisen varaosatuotantoa varten. Asiaan liittyen kaksi geeniteknologian yritystä jätti patenttihakemuksen EU:n patenttitoimistoon syksyllä 2000. Tutkijat olivat poistaneet sian munasolusta perintötekijät, laittaneet tilalle ihmisen perintötekijät ja saaneet alkiokehityksen alulle. Tämä hybridi olisi ollut 5 %:sesti sika ja 95 %:sesti ihminen. Sen soluista ajatellaan voitavan valmistaa potilaalle varaosakudoksia, joita hänen immuunijärjestelmänsä ei hylkisi.
New York Times kirjoitti 1.12.2002 kantasolututkimuksesta, jossa tehtäisiin ihmisen ja hiiren sekasikiö.
Kantasolut ovat siis erilaistumattomia soluja, joista kehon eri solutyypit muodostuvat. 4-7 vuorokauden ikäisessä alkiossa kaikki solut ovat vielä kantasoluja, jotka voivat kehittyä eri solutyypeiksi (hermosoluiksi, verisoluiksi jne) riippuen siitä, minkälaisen ”erilaistumisviestin” nämä solut saavat. Tällaisia kantasoluja sanotaan pluripotenteiksi.
Ihmisen kantasoluja – abortoidusta sikiöstä saatuja – siirrettäisiin hiiren alkioon siinä vaiheessa, kun se vielä on pieni solupallo, blastokysta. Tiedemiehet seuraisivat, löytäisivätkö ihmisen kantasolut tiensä kaikkiin hiiren kudoksiin, eli käyttäytyisivätkö ne pluripotenttien alkion kantasolujen tapaan.
Jos ihmisen kantasoluja näin testataan hiiressä, eläimet, jotka kokeiden seurauksena syntyvät, olisivat kimeerejä, eli eliöitä, joissa on kahdentyyppisiä soluja. Ihmissoluja löytyisi hiiren eri elimistä. Vaikka näin luodut yksilöt todennäköisesti olisivat hiiriä, joilla on joitakin ihmissoluja, kokeen tulosta ei voida varmuudella ennakoida. Hiiri, jolla olisi ihmisen aivot, olisi varmasti hämmentävä luomus, samoin hiiri, joka tuottaisi ihmisen spermaa, tai jonka munasolut olisivat ihmisen munasoluja. Osa tiedemiehiä, jotka pitävät edellä mainitun kaltaista koetta arvokkaana, uskovat, että käsittelemällä ensin geneettisesti ihmisen kantasoluja voitaisiin tehdä mahdottomaksi niiden kehittyminen aivo- tai sukusoluiksi.
Jos hiiriä käytettäisiin ainoastaan kantasolujen pluripotentiaalisuuden testaamiseen, ”ihmishiiri”-sekasikiön ei tarvitsisi antaa kehittyä loppuun asti, vaan se voitaisiin abortoida. Erään tutkijan mukaan eettiset ongelmat olisivat tällöin vähäisempiä.
Tri Irving L. Weissman, kantasolututkimuksen asiantuntija Stanfordin yliopistosta pitää tutkimusta hiirillä, joissa olisi ihmissoluja, ”valtavan tärkeänä tutkimushankkeena”. Siksi hänestä on tärkeää ”tulla itse vakuuttuneeksi ja saada suuri yleisö vakuuttumaan”, että tutkimus seisoo eettisesti vakaalla pohjalla.
Weissman-instituutin tutkijat kertoivat hiljattain, että he ovat kasvattaneet ihmisen munuaisen sian elimistössä. Elimen siirto siasta voisi tuoda mukanaan vaarallisia viruksia (HS 12.1.2003). Kolmen naisen munasarjakudosta on siirretty hiiriin (SLL 39/2002, s. 3868). Parhaillaan selvitetään, voisiko näitä munasoluja käyttää hedelmättömyyshoidoissa. Tällä voitaisiin ohittaa munasolujen saatavuusongelma, sillä munasarjoja poistetaan kaikkialla valtavia määriä.
Kiinalainen lääkäri etsii raskaaksi haluavia miehiä (HS 13.6.2002). Sukupuolenkorjausleikkauksiin erikoistunut Chen Huanvan kertoo kehittäneensä tekniikan, jonka avulla sikiö voi kasvaa ja kehittyä miehen kehossa. Pekingiläinen tohtori kokee elämäntehtäväkseen auttaa transsukupuolisia asiakkaita saamaan omia lapsia. Projektiin on jo ilmoittautunut satoja miehiä. Mukaan voidaan hyväksyä myös mies, jonka vaimo ei pysty saamaan lasta tai homoseksuaali.
"Tekniikka ei ole ongelma, viranomaiset ja lääkärikollegat ovat hekin asian puolella", Chen kertoo. Kokeilut on tarkoitus aloittaa vuoden 2003 alussa. Tohtori Craig Venter, jonka tutkimuslaitos selvitti ihmisen DNA-koodin, kertoi marraskuussa 2002 aikovansa luoda uuden muotoisen elävän organismin.
Näyttää siltä, ettei mikään ole pyhää uuden Baabelin tiedemiehille, jotka – asettuen Luojan paikalle - ihmisen kloonaamisen rinnalla kehittävät menetelmiä siirrännäiskudosten ja siirrännäiselinten saamiseksi. Näillä tekniikoilla voi puolestaan ansaita paljon rahaa.
Joidenkin upporikkaiden elämän pidentämiseen uhratut valtavat rahasummat ovat irvokkaita nykypäivän maailmassa, missä samoja rahoja voitaisiin käyttää nälkäisten ravitsemiseen, aids-orpojen hoitamiseen ja maailman miljoonien infektiosairauksista kärsivien lääkkeisiin.
Oikeutta eutanasiaan eli armomurhaan Suomessa ajava yhdistys Exitus ry on miettinyt internet-sivuillaan, pitäisikö yhdistyksen Saksan ja Skotlannin mallin mukaan pudottaa ”eutanasia”-sana pois yhdistyksensä nimen yhteydestä. Nykyisin on sopivampaa puhua kuolinavusta ja hoitotestamentista (tai hoitotahdosta) ja siirtää painopiste avustettuun itsemurhaan. Itse asia ei ole muuttunut miksikään.
Sana eutanasia tulee kahdesta kreikankielisestä sanasta, ”eu” ja ”thanatos”, jotka käännettyinä ovat ”hyvä” ja ”kuolema”. Sanan alkuperäinen merkitys rauhallista, helppoa ja kivutonta kuolemaa tarkoittavana on sittemmin hämärtynyt. Jo toistasataa vuotta eutanasia on ymmärretty armomurhaksi, potilaan surmaamiseksi.
Kasvava määrä terminaalisesti sairaita matkustaa nykyisin Sveitsiin tehdäkseen avustetun itsemurhan. Zürichissä toimii vuonna 1998 perustettu Dignitas-yhdistys, joka pyrkii ”turvaamaan yhdistyksen jäsenille inhimillisen elämän ja inhimillisen kuoleman”. Dignitas laatii hoitotahtoja, antaa terminaalihoitoa ja avustaa itsemurhassa.
Dignitas järjestää avustetun itsemurhan useimmiten potilaan kotona, mutta ulkomaisia jäseniä varten yhdistyksellä on kodinomaisesti sisustettu huoneisto, jossa avustettu itsemurha voi tapahtua. Asiakkaat saapuvat lounasaikaan ja samana iltapäivänä he ovat jo kuolleet.
Itsemurhan tekemiseen käytetään nopeavaikutteista barbituraattia, jonka asiakas ottaa itse kuunnellen mielimusiikkiaan.
Lääkäri voi määrätä tappavan lääkeannoksen, jos hän on vakuuttunut potilaan sairauden parantumattomuudesta ja hänen kyvystään päättää asioistaan. Potilaan täytyy myös itse ottaa lääke tai avata tippaletkun sulkija, jonka Dignitasin lääkäri on asentanut. Myös psykiatristen potilaiden itsemurhia on avustettu, koska psyykkinen sairaus Dignitasin mukaan voi olla yhtä tuskallista kuin fyysinenkin. Toimenpidettä todistamassa täytyy olla Dignitasin henkilökunnan edustajan lisäksi kaksi muuta henkilöä. Kuoleman jälkeen Dignitas informoi poliisia.
Dignitasin toiminta perustuu Sveitsin rikoslain 115 artiklaan, jonka mukaan on lainvastaista antaa apua itsemurhassa, jos avun antaja saa siitä taloudellista etua. Niinpä järjestö rahoittaakin toimintansa jäsenmaksuilla ja avustuksilla, velottaen toki tuhkaus- ja hautauskustannuksista.
Järjestön johtaja, lakimies Ludwig Minelli, pitää toimintaa humaanina auttamisena. Time-lehden (14.10.2002) haastattelussa Minelli vertaa asiakkaitaan New Yorkin WTC torneista syyskuun yhdentenätoista vuonna 2001 hypänneisiin: ”He haluavat välttää kipua ja kärsimystä.” Sitä, miksi Dignitas hyväksyy jäsenikseen myös ulkomaalaisia toisin kuin muut samankaltaiset yhdistykset Sveitsissä, Minelli perustelee eettisillä syillä: ”Jos ihminen on hukkumassa, häneltä ei ennen pelastustoimia kysytä, onko hän Sveitsin kansalainen”, todetaan Exitus ry:n internet-sivulla.
Tuleeko Dignitas-yhdistys olemaan kuolemanteollisuuden uranuurtaja maailmassa? Vanheneva teollinen maailma on tosiasia. Kohta neljännes länsimaiden väestöstä on vanhuksia. Sairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset nielevät pian neljänneksen teollisuusmaiden budjeteista. Kun tiedämme, että kustannuksista puolet syntyy ihmisen kolmen viimeisen elinkuukauden aikana, on todennäköistä, että tätä aikaa pyritään lyhentämään.
Itsemurhan avustamista ei Suomen rikoslaissa ole nimenomaisesti kriminalisoitu. Ilman ennakkotapauksia ei kuitenkaan tiedetä, miten tuomioistuimet siihen suhtautuisivat. On helppo kuvitella, miten sitä voitaisiin väärinkäyttää. Perintöön voisi päästä nopeammin käsiksi ja hankalista henkilöistä päästä eroon.
Neurologian professori Jorma Palo näkisi mielellään Suomessa hollantilaistyyppisen eutanasian (Helsingin Sanomat 13.11. 2002).
Hollannissa eutanasia hyväksyttiin lopullisesti huhtikuussa 2001, mikä laillisti maassa jo 1970-luvulla alkaneen käytännön. Joka kolmanteen kuolemaan Hollannissa liittyy jonkinlainen kuolinapu. Korkeimman oikeuden selvityksen mukaan maassa tehdään vuosittain 2000 armomurhaa, 400 avustettua itsemurhaa ja 1000 potilasta surmataan lisäksi ilman, että he sitä nimenomaisesti pyytävät (kryptanasia). Oireenmukaisen tai kivunhoidon tehostamisella (ylihoitamalla) vaikutetaan 22 500 ja hoidon aloittamatta jättämisellä tai sen lopettamisella 28 300 kuolemaan.
Merkittävää hollantilaisessa käytännössä on sekin, että kun noin yhdeksän tuhatta vuosittain pyytää eutanasiaa, vain kahdelletuhannelle se suodaan. Päätösvalta ei olekaan potilaalla, vaan se on siirtynyt lääkärille.
Kryptanasiakäytäntö on vakiintunut myös eutanasian laillistaneessa Belgiassa, missä surmataan vuosittain 1700 potilasta ilman, että he sitä pyytävät. Yllättävän laaja kryptanasiakäytäntö on seurausta eutanasian käyttöönotosta. Tämän ymmärtää, kun tuntee lääkärin tavan toimia. Kun potilaan fyysinen, psyykkinen ja jopa sosiaalinen tilanne (ei omaisia jne.) täyttää lääkärin mielestä eutanasian edellytykset, potilaita surmaamaan tottuneet lääkärit antavat kuolinapua myös vaikkapa dementiaa sairastaville, jotka eivät enää kykene ilmaisemaan mielipidettään. Peräti 27 % hollantilaislääkäreistä ilmoitti suorittaneensa potilaan surmaamisen ilman tämän nimenomaista pyyntöä. Eutanasiasta on täten muodostunut tietynlaisen sairaustilan käypä hoitovaihtoehto.
Hollannissa surmataan myös vammaisia vastasyntyneitä. Tämäkään ei ole sopusoinnussa jokaisen ihmisen elämän kunnioittamisen ja itsemääräämisoikeuden kanssa.
Myös psykiatristen potilaiden surmaaminen on mahdollista Hollannissa, kuten myös terveiden, mutta elämänhalunsa menettäneiden ihmisten itsemurhan avustaminen. Korkein oikeus jätti rankaisematta psykiatri Boudewijn Chabotin, joka oli auttanut tervettä ja oikeustoimikelpoista naista tekemään itsemurhan, kun hän oli menettänyt elämänhalunsa molempien poikiensa kuoleman jälkeen. Chabotin mukaan Hollannissa kaivattaisiin ennakkopäätöstä vanhuksista ja HIV-potilaista, jotka ovat terveitä, mutta haluavat kuolla, koska odotettavissa voi olla viime hetken riippuvuutta toisista ihmisistä sekä kehon rappeutumista. Tällaiset henkilöt saavat jo rutiinisti ”kuolinapua” Sveitsissä.
Keskustelussa eutanasiasta taloudelliset seikat ovat näkyvästi esillä. Helsingin Sanomat julkaisi (30.10.2002) peräti kahdeksalla palstalla mielipidekirjoituksen, missä filosofian tohtori Pirkko Rommi toteaa seuraavaa: ”Jos parantumaton syöpäpotilas passitetaan sairaalasta saattokotiin siksi, että huippukallis lääkitys kyllä pidentäisi hänen elämäänsä, mutta vain puolella vuodella, miksi hoidetaan antibiootein vuosikausia liikuntakyvyttömiä ja dementoituneita kroonikkoja, joiden pitkittynyt hoito maksaa ainakin yhtä paljon kuin edellisen potilaan puolen vuoden aikalisä?” Rommin mukaan meillä pyritään hoitamaan liian monta, liian kauan elävää ihmistä liian pienin resurssein.
Gallupit osoittavat suuren yleisön suhtautuvan myönteisesti eutanasiaan. Exitus ry:n yhdessä Suomen Potilasliiton kanssa joitakin vuosia sitten teettämän mielipidetutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista hyväksyisi aktiivisen kuolinavun antamisen eli armomurhan sitä itse haluavalle parantumattomasti sairaalle ihmiselle. Lähes puolet väestöstä olisi valmis hyväksymään kehitysvammaisten tai dementiaa sairastavien vanhusten surmaamisen ilman potilaan omaa pyyntöä.
Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasian käyttöönottoa. Liiton julkaisemassa ohjeistossa ”Lääkärin etiikka” todetaan selkeästi: ”Potilaan tahallinen surmaaminen on kaikissa tapauksissa lääkärin etiikan vastaista” (s.59-60). Kansainväliset lääkärijärjestötkään eivät kannata aktiivia kuolinapua. Perinteisessä Hippokrateen valassa vakuutetaan: ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, jos minulta sellaista pyydetään, enkä mitään neuvoa sen valmistamiseen.”
Terveydenhoitojärjestelmän tehtävä ei ole auttaa ihmisiä kuolemaan. Eutanasian ja avustetun itsemurhan käyttöönotto lisäisi epäluottamusta terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Voisiko kuvitella parempaa tapaa hoitovirheiden naamioimiseen? Jos lääkäreille annetaan ”lupa tappaa”, olemme nopeasti Hollannin tilanteessa, jossa potilaiden surmaamista ei enää voida tehokkaasti valvoa. Eutanasian salliva lainsäädäntö ei enää suojele elämää.
Kuolinavun käyttöönotto antaisi yhteiskunnan taholta signaalin, että on olemassa elämää, joka ei ole elämisen arvoista. Monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat ahdistuisivat. He voisivat kokea velvollisuudekseen pyytää avustettua itsemurhaa säästääkseen yhteiskunnan kustannuksia. Eutanasian laillisuus aiheuttaisi paineita heikoille ihmisille ja houkuttelisi heitä turvautumaan armomurhaan pakotienä yksinäisyydestä ja epätoivosta.
Kuka haluaa tehdä itsemurhan? Kyseessä on yleensä masentuneen ja epätoivoisen ihmisen avunhuuto. Siihen ei pidä vastata kliinisesti ja teknisesti siististi annetulla myrkkyannoksella. Kuolinavun asemesta on autettava ihmistä jatkamaan elämäänsä.
Hoitotestamentinkin laatimista on syytä varoa. Vaikeasti sairastunut haluaa kuitenkin yleensä lopulta elää, varsinkin kun hän on sopeutunut tilanteeseensa. Kalle Könkkölä halusi jossakin elämänsä aiemmassa vaiheessa kuolla, mutta sai onneksi voimaa elää, kun joku luki hänelle Pikku Prinssiä vuoteen äärellä. Rakkauden teko ja välittäminen sekä rohkaisu on yhteiskunnalta parempi signaali kuin kylmä kuoleman tarjoaminen steriilillä neulalla. Akuutisti sairastuneen ihmisen mieli huojuu kuoleman kaipuun ja elämänhalun välillä, ja jälkimmäinen yleensä voittaa. Jos hoitotestamentille annetaan sitova lain voima kuten esimerkiksi Tanskassa on asianlaita, tämä voi johtaa absurdeihin tilanteisiin sekä sairaiden ja vammaisten diskriminointiin.
Hoitotestamentti on avustetun itsemurhan ohella eutanasiayhdistysten keskeinen strategia eutanasian laillistamiseksi. Perustelut hoitotestamentin täytäntöönpanoon ovat nimittäin identtiset eutanasian perustelujen kanssa.
Eutanasian ja avustetun itsemurhan vaihtoehto on ammattimaisen saattohoidon edelleen kehittäminen. Tämä on lääketieteen tulevaisuuden kohtalonkysymys. Kipu ja muut vaikeat oireet voidaan yleensä hoitaa tehokkaasti, jos ammattitaitoa on. Potilaan masennus, elämäntuska ja ahdistus lievittyy, jos häntä kuunnellaan kunnioitetaan – heikkonakin lepattavana elämän liekkinä. Potilasta ei koskaan saa jättää hoitoa vaille, parantavasta hoidosta vain siirrytään oireenmukaiseen.
Reinikainen on niitä kiihkofundamentalisteja, joille raamattu on lyömäase. Sodoman ja Gomorran miehiä.
Niin sitten sinun pitää siirtyä Halosen leiriin...
prosentti Sodoman ja Gomorrankin asukkaista, jotka selvisivät rytäkästä, taisi olla isä ja kaksi tytärtä, joten kysymys ei ole perimmältään tämän nykyisen Sodoman ja Gomorran asukkaiden suosiosta, vaan siitä, ettei joka iikka olisi samassa syvyydessä kuin tuo jengi.
Sama juttu tulee toistumaan ja siitä on esimerkkinä myös Nooa, joka perhekuntineen pelastui, kun silloinen maailma otti lukua lopullisesti ja samahan on toistumassa.
Voihan olla, että joidenkin "raamatullisuus ja oikeaoppisuus" vain tulisi esiin, kun yhteiskunnalliseen keskusteluun tuodaan ihan oikeat asiat ja tulevaisuudekuvat eikä vain tätä rauha, rauha, ei mitään hätää mitään-halospetosta!
Eikö ole parempi että "halospetos" huutaa rauhaa ei mitään hätää, kun se että kiihkouskovainen kivääri kädessä huutaa pois "vääräuskoiset" ja kiihottaa kansaa toisin ajattelevia vastaan.Noan tapaus taas on sellainen juttu,että usko jos sen näet itsellesi tarpeelliseksi.
Sodomasta ja Gomorrasta, on aika vakuuttavat todisteet tuolla Kuolleen meren suunnalla - rikinkäryineen kaikkineen - rauha rauhaa vai?
Vaikka jo kerran olette saaneet tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet;
ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon; samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
Älä mene sekaisin.Pahat ovat merkit.
onkin jo niin sekaisin, että varjelusta tarvitaan, että selvitään!
Ei ollut Lootillakaan helppoa aikoinaan!
Paljon ei mukaan saanut, kun lähtö kiireellä tuli!
2.Pietarin kirje:
http://www.credo.fi/raamattu/1933/2Piet.2.html
2:5 Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.
Ei ole Sodoman ja Gomorran miehiä, vaan juuri päinvastoin! Kyllä Reinikaisen tapaiset miehet pikemminkin ovat auttamassa ihmisiä ymmärtämään että kohta olemme Sodomassa, jos ei muutosta tule.
Jos Raamatun kohtien lainaaminen tuntuu jonkin mielestä lyömiseltä, niin se voi johtua myös siitä, että ko. henkilö on juuri niitä kohtia vastaan rikkonut, ja omatunto kolkuttaa?
Moni uskova on päinvastoin ollut sivari. Ollut jopa sodan aikana vankilassa, kun eivät halunneet tappaa naapurimaan ihmisiä, vaikka se monien mielestä olisikin ollut siinä tilanteessa oikeutettua itsepuolustukseksi. Ainakin talvisodassa.
Suomessa on yli 400 kuntaa ja se on liikaa. Verrattuna esim Suomea Ruotsiin sekä maantieteellisesti että väestömäärän suhteen.
Tukholman alueen metropoli kerää kansainvälistä liiketoimintaa ja on kehittyvä Ruotsin talouden "moottori".
Tallinnan alueen metropoli kerää kansainvälistä liiketoimintaa ja on kehittyvä Eestin talouden "moottori".
Pietarin alueen metropoli kerää kansainvälistä liiketoimintaa ja on kehittyvä Venäjän talouden "moottori".
Helsinki on kaupunki Suomenlahden pohjoisrannalla ja näivettyy pikkuhiljaa ja vähitellen ohilento paikkakunnaksi. Ei ole Suomen talouden "moottori".
Huomiota tulisi enemmän kuin Bjarnen kalsareilla tai hevosella.
Katsoen väkeä en löydä aidompaa kristittyä kuin
Eija Korhola.Hän on oiva ehdokas!
Meppi Korholalla on ongelmia. Hän kannattaa mammonauskoa palvelevaa Suurvalta-EU:a ja EU:N perustuslakia, joka tekee Suomesta lopullisesti epäitsenäisen EU-maakunnan.
Korhola kai luulee, että Eu pelastaa maailman ja kehitysmaiden riiston, vaikka Eu itse valehtelee ja riistää sekä on epädemokraattinen. Korhola myös hyväksynee SUomen laittoman, lakienvastaisesti suoritetun jo v-94 tehdyn EU-liitoksen maanpetoksen?
Kuinka Korholasta tulisi näillä eväillä varsinkin kristitty(?)Suomen presidentti? Lisäksi prseidentti-instituutiota ollaan ajamassa EU_Suomessa alas ja merkityksettömäksi!
Korhola ei taida tietää mistään mitään tai sitten hän on itsepetoksessa? Hän tarvitsee kai Johdatusta ja esirukousta, kuten me muutkin.
TOIMI KANKAANNIEMI?
http://kankaanniemi.net/
Ex-ministeri
http://kankaanniemi.net/index.php?id=2
ex-puolueenpuheenjohtaja
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
pitkäaikainen kansanedustaja 21.03.1987->
http://www.eduskunta.fi/Kankaanniemi_Toimi
valtuuston puheenjohtaja...
http://www.uurainen.fi/valtuusto.php
Suomen Tasavallan presidentiksi!?
Pitäisi valita kaksi.
1. Tunnustava
Ei löydy siitä porukasta yhtäkään.
2. Maallistunut
Noita maalistuneita on pilvin pimein Kristillisdemokraattisessa puolueessa. On ollut siinä määrin, että loikkaavat milloin minnekin.
Korhola ja sitten se jokin mies, joka teki jotakin jossakin - kansanedustaja.
Maalistuneet sitten vedättävät noita uskossaan varmoja puolueen nimellö.
Ja suomalainen kristitty uskoo maallistuneiden äärioikeistolaiseen höpinään jumalan sanana.
Asettukkaa Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan taakse?
ja lisäksi vaihtajaa Perussuomalaisiin. Parempi olla rehellisesti rehellisten Perussuomalaisten matkassa. Voiko KD:stä sanoa tätä samaa? Mielestäni ei voi. Pupun puhuminen hengellisen viitekehyksen alla on mielestäni kauheata.
Kristillisdemokraattien on sitten ryhdyttävä kannattamaan Tony Halmetta.
Perussuomalaiset asettavat luultavasti Timo Soinin ehdolle presidentin vaaleissa. Ei ollenkaan hullumpi veto Perussuomalaisilta.
Kristillisdemokraatit tuki Timo Soinin valintaa Uudenmaan vaalipiirissä viime eduskuntavaaleissa. Mielestäni tämä oli hyvä teko KD:ltä. Samanlaista yhteistyötä kannattaisi harrastaa nyt.
Kannatetaan! Soini olisi paras vaihtoehto. Kristilliset arvot ja isänmaallisuus kunniaan.
Otetaanpa nyt järki ja menestys haltuun ja lisätään kaikki itsemääräämisemme ja hyvinvointivapautemme puolustajat vaalijoukkoon ja ohjelmiin,elikkäs kaikki mahdolliset kristillis-isänmaalliset Eu-kriittiset voimat, niin saadaan Suomi hyvinvoivaksi jälleen ja irti EU:n perustuslaista!
Hän tarjoituis Svenska folkpartietin, kristillisdemokraattien ja kansallisen kokoomuksenkin presidenttiehdokkaaksi.