VTV: Maaseudulle EU-tukea liian helposti
HeSa, Julkaistu 28.1. 20:47
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) vaatii nykyistä kriittisempää harkintaa EU:n rakennerahastoista maksettaviin maaseudun kehittämistukiin. Kaikkea kehittämisluonteista toimintaa ei sen mielestä myöskään ole tarkoituksenmukaista tukea.
Tiukka valintaseula johtaisi siihen, että tukea riittäisi varmemmin tasokkaille hankkeille.
VTV:n tarkastus koski EU:n rakennerahastokauden 2000–2006 toimintaa vuosina 2000–2003 ja avustuspäätöksiä 2000–2002 maaseudun paikallisten toimintaryhmien kannalta.
Tarkastajat huomasivat, että avustukset ovat johtaneet kylien asukkaiden aktivoitumiseen, kun heidän harrastustoimintaansa on tuettu.
Ohjelmien avulla ei saatu aikaan pysyvää toimintaa, ei pysyviä työpaikkoja eikä uusia yrityksiä. Turhan usein tuen kohteena oli kunnan hanke.
Tehokkuuden nostamiseksi tarkastajat suosittelevat paikallisten toimintaryhmien yhdistämistä jonkin ohjelman alaisuuteen seuraavalla ohjelmakaudella.
Hankkeilta tulisi edellyttää selkeitä tavoitteita ja jatkuvuutta myös tuen päätyttyä. Työllistäviä vaikutuksia ja niiden pysyvyyttä olisi korostettava.
HeSa, Julkaistu 28.1. 20:47
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) vaatii nykyistä kriittisempää harkintaa EU:n rakennerahastoista maksettaviin maaseudun kehittämistukiin. Kaikkea kehittämisluonteista toimintaa ei sen mielestä myöskään ole tarkoituksenmukaista tukea.
Tiukka valintaseula johtaisi siihen, että tukea riittäisi varmemmin tasokkaille hankkeille.
VTV:n tarkastus koski EU:n rakennerahastokauden 2000–2006 toimintaa vuosina 2000–2003 ja avustuspäätöksiä 2000–2002 maaseudun paikallisten toimintaryhmien kannalta.
Tarkastajat huomasivat, että avustukset ovat johtaneet kylien asukkaiden aktivoitumiseen, kun heidän harrastustoimintaansa on tuettu.
Ohjelmien avulla ei saatu aikaan pysyvää toimintaa, ei pysyviä työpaikkoja eikä uusia yrityksiä. Turhan usein tuen kohteena oli kunnan hanke.
Tehokkuuden nostamiseksi tarkastajat suosittelevat paikallisten toimintaryhmien yhdistämistä jonkin ohjelman alaisuuteen seuraavalla ohjelmakaudella.
Hankkeilta tulisi edellyttää selkeitä tavoitteita ja jatkuvuutta myös tuen päätyttyä. Työllistäviä vaikutuksia ja niiden pysyvyyttä olisi korostettava.
Vastaukset 28
Vanhimmat
täällä maaseudulla onkin sanonta: mitä järjettömämpi hanke, sen varmemmin saat EU-rahaa
onko noin?
Kepu on ylivertaisesti suurin kuntapuolue... vielä... eli onhan se noin... Merijärvineen päivineen - mutta kuntarakenne muuttuu... joko vapaaehtoisesti tai pakolla.
Suomessa riittää 100 kuntaa... ja Satakunta.
onko sillä kuntien määrällä niin suurta väliä, mutta kalliistipalkattua byrokratiaa pitäisi vähentää.
jos keskustaa vaaditaan luovuttamaan virkapaikoja pienten kannattamattomien kuntien viran- ja toimenhaltijoiden joukossa. Kaikki ne perustuu kuitenkin siihen, että jokaisessa kunnassa pitää olla politrukit kunnanjohtajina, ja muut viranomaiset vaalikarjan ohjaajina.
Valtiolta huudetaan apua niiden palkkaukseen.
Väittävät hävyttömösti ettei raha ei riitä sosiaali- ja terveyden hoitoon
Alas kepulainen riistokapitalismi.
Kun lakkautetaan ja yhdistellään kuntia
niin karsiutuu byrokratiaakin... oliko uutinen?
Unohdit terkkarit... kepuroistot ovat tuhonneet kuntien terveyden- ja sairaanhoitopalvelut syytämällä rahat uuninpankolla makoilijoille.
Kuinka kuntien yhdistäminen keskustan kannatusta alentaisi? Vai luuletko, että keskustalaisilta menee sen mukana äänioikeuskin?
Tähän asti niin ei ole käynyt. Kahdesta tai useammasta pienestä keskustalaisesta kunnasta on vain tullut yksi isompi keskustalainen kunta. Vanhat ns. ruutukaavakaupungitkin demareineen, kokoomuksineen ja rkpeineen ovat keskustalaistuneet kuntaliitosten myötä.
Tietenkin siinä käy niin, että kuntaliitosten yhteydessä isommat kunnat kepulaistuvat jossain määrin, mutta jos asiaa katsoo sitten sitä kautta että kun kuntia yhdistyy vähenee myös kunnanvaltuutettujen määrä. Se vaan tarkoittaa sitä, että keskustalaistuvat suuret kaupungit kuinka paljon tahansa, paikkamäärissä verrattuna kepun asema suurimapana kuntapuolueena vähenee. Asiaa voi tietysti simuloida sillä tavalla, että jos koko Suomi olisi yksi kunta, olisiko se silloin kuinka kepulainen, epäilen. Jaetaan sen jälkeen maa neljään osaan ja katsotaan uudelleen ja siitä sitten eteenpäin.
Ja mitä sitten tähän keskustalaistumiseen tulee, niin ennen viime kunnallisvaaleja Joensuuhun liittyi kaksikin kepulaiskuntaa ja kuinka kävi? Keskustasta tuli kolmanneksi suurin puolue, SDP:n ja Kokoomuksen jälkeen. Aiempiin kunnanvaltuustojen yhteensä laskettuihin paikkamääriin nähden SDP hävisi 15 paikkaa, Kokoomus yhden ja Keskusta 21. Kannatuksessa suurin voittaja oli Kokoomus +3,9%-yksikön kannatuksen nousulla. Kepun kannatus noisi 0,4%-yksikkö ja sosiaalidemokraatit hävisivät 4,7%-yksikköä. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna. Edellisiin eduskuntavaalehin nähden keskusta sai nokkiinsa 4,2%-yksikköä ja kokoomus voitti 8,1%-yksikköä.
Joten ei se kyllä nyt ihan niin mene, että kaupungit kepulaistuva kuntaliitosten myötä.
nostetaan kaupungin johtajien palkkoja ja jäädytetään uusien henkilöiden palkkaaminen terveyden huoltoon.
Niinpäniin...
Toimintaryhmien työn "tuloksia" tarkastellaan siinä vaiheessa kun hanke loppuu. Pitempiaikaista seurantaa ei ole. Tarkastajat ei näe hankkeiden todellista vaikuttavuutta, koska hanke poikii vaikutuksia myöhemminkin kuin juuri sen hankkeen aikana. Olen itse huomannut tämän puuteen ja nähnyt sen toiminnan todelliset tulokset.
Tarkastusvirasto ei pysty näkemään totuutta koska ei tee seurantatutkimusta eikä ota huomioon tutkimuksien tuloksia joita on tehty.
Olisit sinäkin harrastanut "seurantaa" silloin, kun jätit "yrittämisesi" maksut meidän kunnon ihmistenm - veronmaksajien - maksettavaksi.
...Asia on näin !!!!
Terv. Markku
...toisin kuin rahan polttamisesta, jota harjoittaa Kokoomus ja SDP kaupungeissa.
HUS HUS hattuleidit!
Harmi, että EU-tukirahat yleensä eivät jää maaseudulle, vaan niillä investoidaan jotakin mikä työllistää SAK:n duunareita tehtaissa - ja mikä pahinta, rahat yleensä menevät jollekin kaupungissa asuvien maakunnan turhien demarivirkamiesten palkan maksuun.
t:jarmo
maksaa kannattamattoman kansanperinnemaatalouden
kustannukset. Älä höpöttele turhia ja olemattomia.
Palkansaajan veroeuroilla tuetaan kaikenmaailman keskustalaisten neuvojien palkkaamista (salaista puoluetukea)maatalouteen. Maksetaan suuri osa kone ja laitehankinnoista sekä rakentamisesta.
Maksetaan muita tukia kansallisena tukena ja edelleeln vielä jokainen euro kiertää vain EUn kautta ja annetaan kansanperinteen ylläpitämiseen.
Nyt meidän verorahoilla on palkattu yksi tyhjän toimittaja, lausuntoautomaatti ja jalkapallovirtuoosi komissaariksi. Parempiakin olisi ollut pilvinpimein ja niistä poliittisista ryhmistä, joissa kaikki maksavat täysi määräisesti veronsa.
Nyt sinne tuli kepulainen sohlaaja, joka sekottaa asiat kuin asiat.
Nimi?
Maatalous Suomessa. Näin se taitaa olla. Se komissaarin virka meni kyllä väärin.
maatalouden mukana monta muutakin kansanperinnettä!
... että VTV:kin on asian huomannut. Esimerkiksi taannoin Talouselämässä oli laaja artikkeli siitä, että EU-rahoitteiset hankkeet elävät sen aikaa kun EU-rahaa on saatu ja sitten ne kuihtuivat itsekseen pois ja toisaalta EU-rahalla tuetaan mitä kummallisempia ideoita, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia kehittyä liiketoiminnaksi tai luoda mitään muutakaan pysyvää.
Ongelma on osin siinä, että piiripäättäjät jakavat rahaa nippelihankkeisiin eikä yksinkertaisesti sellaisiin isojakin panoksia vaativiin hankkeisiin, joilla määrätietoisesti voitaisiin saada jotakin aikaiseksi. Ja se nyt vaan on niin, että yksittäisen kunnan hankkeet eivät kovin usein ole ensinkään sellaisia, vaan niillä paikkaillaan kunnan muuta toimintaa epäonnistunutta kuntatalouden hoitoa.
Tuo jälkimmäinen on seurausta maamme kieroutuneesta kuntarakenteesta, joka pitäisi niinikään saada korjatuksi.
Täällä maalla itää monta hyvää ideaa: yrityssuunnitelmia, mitkä alun jälkeen todennäköisesti pyörisivät omillaan, kasvaisivat ja lisäisivät työpaikkoja.
Itselläkin on tämmöinen yrityssuunnitelma itämässä. Investointituet nopeuttaisi alkuunlähtöä.
MUTTA: näihin ei anneta EU:n investointirahaa.
... on aina paikkansa ja niitä pitäisikin tukea. Noiden ideoiden pitää kestää myös ulkopuolisen kriittinen tarkastelu, johon meillä on esimerkiksi TE-keskusverkoston kautta neuvoja saatavilla. Harrastustoimintaan rahaa ei pitäisi pistää...
Miten luulet tieinsinöörin, joka on diplomi osaavan neuvoa yritystoimintaa? Kun ei ole päivääkään tehnyt edes töitä missään muualla kuin valtion virastossa piireellyt viivoja kartalle ja sunnitellut että tuosta sen tien pitäisi kulkea.
TE- keskuksien "asiantunijat" 8yritystutkijat) ovat näitä. Työpaikkihin valinnoissa on painavin titteli. DI on kaikkein susituin riippumatta siitä minkä alan tai mitä osaa.
Ei näillä pohjilla ole kovinkaan suurta mahdollisuutta rahoittaa oikeita yrtiyshankkeita. Niillä rahoitetaan ainoastaan teknisiä hienouksia, ei todellista yritysideaa. Yritysidealle on ihan sama kunhan hakemus on sitä "diplomikielta" ja yrityksessä on paljon hienoa tekniikkaa, jota DI ymmärtää.
..................................
Sinähän oletkin itse se todellinen asiantuntija... ja me kunnon ihmiset - veronmaksajat - saamme kustantaa asiantuntijuutesi tulokset.
Tässä EU-rahan käyttöä meilläpäin:
-puskien raivausta kyläraitin varrelta, pääosin talkootyönä, suurin kustannus byrokratian pyörittäminen paperisotineen ja tarkastuksineen
- EU-rahalla rakennettiin baari-posti-kioski rakennus.
Vieressä oli ennestään rakennus, missä moni oli käynyt harjoittamassa em. toimintoja ja lopettanut hyvin nopeasti kannattamattomana.
-traktoriyrittäjä, joka lopetti hommat heti kun avustus lakkasi pyörimästä
jne
traktoriyrittäjä, joka lopetti hommat heti kun avustus lakkasi pyörimästä
Mikä avustus?
Yrityshankkeissa on korkeintaan investointituki joka ei pyöri vaan on kertaluonteinen.
Tarkoitatko satarttirahaa? Se ei ole hankerahaa.
Miten ne nämät demari-viljelijät ja kokoomus viljelijät joita on mielettömän paljon. Ovatko he sitten aivan siivellä eläjiä keskustavan varjossa vai mitenhän..