Vihaan ihmisiä ja vihaan itseäni. Olen taas tämän viikonlopun aikana syönyt suruuni. Naamani on kauheassa kunnossa, niin monta paukamaa ja näppyä, että en voi laskea. En välitä enää mistään. Tahdo olla ruma, sillä vihaan ihmisiä, itseäni ja olen yksin. Syön naamani niin rumaksi, että kukaan mies ei enää minua vilkaise! Sinäkin katsoisit halveksuen ja puistatusta tuntien, jos näkisit minut vielä. Et näe enää koskaan.. pidän siitä huolen :-(
En aio enää koskaan nähdä sinua vanhempi mies
enjaksatsempata
13534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En ymmärä miksi luovutat ? Kannattaa puhua ensin hänelle omast aloiteesta ja selvitellä miten oikeasti asiat ovat.
Eikai yksi ihminen toisessa voi aiheuttaa tälläisiä tunteita ? Mieti heitä , jotka tulivat torjutuksi useita kertoja ? He haluaisivat edes jotain, mutta kun ei ole sitäkään. Kuitenkin asenne ja elämänilo säilyy, kun tietää , että on tehnyt parhaasti tämän eteen, niin tilanteelle ei voi enään mitään.
Yhden ihmisen takia ei kannata pilata elämäsi varsinkaan kun ei selvitellyt tätä asiaa loppuun. Jos tämä on tärkeä sinulle, niin vie se loppuun oman mielenrauhan takia. Näin ymmärät mahdollisuudet, mitä voi ja mitä ei voi tapahtua. Tilanteen mukaan.
Oon sanonu sulle, että mulle ihan sama miltä näytät. Haluun sut kuitenkin. Koska rakastan sua. Ja yhtä vaikeata tämä on mulle.
Et halua etkä rakasta! Muuten oltaisiin oltu yhdessä jo aikoja sitten!
no saisinko hieman kosketella sinua , sieltäkin minne aurinko ei paista , siis joka puolelta , se olisi ihanaa :)
älä unta nää, en harrasta enää ollenkaan sellaisia juttuja
itsesääliin. Eivät ne näppylät pääsiäisen aikaan haittaa. Voidaan kuvitella olevamme kyöpelin vuorella. Eihän se ulkonäkö aina ole kaikki kaikessa. Jos lisäksi on vielä vihainen, niin se kyllä haittaa.
En halua nähdä sitä miestä koskaan. Tunnen lähinnä vihaa enää, hän käyttäytyi typerästi.
No miten hän käyttäytyi?
Pinnan alla oli vittuilua, pelleilyä ja vähättelyä. Aistin se kaiken, enkä anna anteeksi. Eipä ole anteeksi pyytänytkään.
Miksi annat jollekin/joillekin ihmisille vallan niin että alat vihaamaan ITSEÄSI? Ee ymmärrä.
Eihän kaikkien tarvitse tulla toimeen keskenään, mutta että vihaa itseään?!?!
Ja miksi sinä annat itsellesi vallan vetää omia perättömiä johtopäätöksiäsi aloituksestani? Vihani itseäni kohtaan ei johdu kenestäkään ulkopuolisesta ihmisestä tai siitä, että en tule toimeen jonkun kanssa. Olen vihannut itseäni jo kauan ennen, kuin edes kohtasin sen miehen, jolle aloitukseni oli.
Mämmiä naamaan sillä ne näpyt tasottuu
Täälläkin sama draama?