Viikonlopun aikana ei pihahdustakaan, ei vts liikenteestä ei mistään, kuten aiemmin. Laitteen oma diagnoosin perustella kaikki on ok, sijainti yms? Avasin antenni liitännän ei hapettumaa...
Tuleeko jollain jotain vinkkejä mitä tarkistaa tai ihmetellä asian korjaamiseksi?
Tuleeko jollain jotain vinkkejä mitä tarkistaa tai ihmetellä asian korjaamiseksi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
tangentti jäänyt alas?
kohinasalpa tapissa?
Vaihda patteri.
Mulla kävi viime keväänä vastaava vika. Silloin oltiin mastonpystytyksessä kiireessä vedetty antenniliitännästä niin että itse kaapeli oli irti antenniliitännästä. Eli liitäntä oli ok, mutta itse kaapeli ei yltänyt antenniin asti. Oli 2-3 milliä irti. Nyt paikalla on uusi liitin juotettuna ja toimii taas.
Tarkasta onko syöttöjohto hapettumut - muuttunut jauhoksi. Kun virta ei riitä voi esim. vastaanotto onnistua, mutta lähetys ei.
Kiitos vinkeistä kaikille!
Kävin tänään veneellä ja könysin johdotuksia ja laitetta. Huomasin, että laitteen teho-/yhteys palkit näytössä puuttuivat kokonaan ja eivät tulleet näkyviin vaikka menusta yritti valita. Kokeilin rutiini lähetystä dsc Turku radioon ja kutsuin myös puheella, mutta ei toiminut.
Johdot olivat ok laitteessa, antennin pää jäi katsomatta, kun ei ollut sopivia työkaluja mukana irrottaa antennia.
Mitä veikkaatte voisiko olla antenni vika?
Pelkään kyllä pahinta, että on reiska ottanut siipeensä ja vainaa..
Laiteet ovat -09 hommatut joten ei ihan tuoreita enää...
Kokeile vara-antennilla. Jos ei ole, tee tämän ohjeen mukaan: http://www.sxk.se/system/files/private/sa_har_gor_du_en_vhf_reservantenn.pdf
Tutulta hajosi ko. ikäluokan Raymarine VHF:n vastaanotin. Lähetti OK ja yhteiskokeilussamme luulin, että minun lähetyksessä oli vikaa. Ihan hyvä, että kävin kaikki läpi. Kaapelissa löytyi monta huonoa liitosta edellisen omistajan jäljiltä ja vaihdoin lopulta koko kaapelin. Oliko siitä sitten hyötyä on vaikeampi kysymys. Ainkaan ei enää ole riskiliitoksia.
Kaapelissa oli 90-asten UHF-kulmasovitin VHF:n ja kaapelin välissä, kun suoralle liittimelle ei ollut tilaa laitteen takana. Ko. sovittimessa oli 1 ohm vastus, vaikka se näytti OK:lta. Sitten maston juuren paikkeilla olevassa UHF-jatkoliitinhässäkässä (johtojen päissä urosliittimet välissä naaras-naaras -sovite) molemmat liittimet olivat juottamatta, ainoastaan työnnetty paikoilleen, vaikka olivat juotettavia liittimiä.
Uudessa kaapelissa jatkoliitin on nyt BNC naaras uros eli välikappaletta ei tarvita ja liittimet ovat mukavan pieniä. Laitteen päässä on suoraan kaapeliin tuleva UHF-kulmaliitin. Kaikki liittimet puristettavia.
Antennin ja kaapelin kunnon voi useimmissa tapauksissa testata kohtuullisesti yleismittarilla. Kaapeli irti VHF:stä ja mitataan pinnin ja liittimen rungon välinen vastus. Pitäisi tulla n. 1 ohm vastus, tosin jotkut antennit eivät ole DC-oikosulussa. Minulla oli 2,3 ohm 90-asteen kulmapalan kanssa, 1,3 ohm ilman sitä ja 0,74 ohm uudella kaapelilla. Kaapelin pituus n. 20 m.
Tietysti tuo mittaus ei vielä varmista sitä, että kaapeli ei ole oikosulussa. Sen voi varmistaa ottamalla myös antennin irti, minkä jälkeen vastus pitää olla ääretön. Oikosulkua voi metsästää irrottelemalla jatkoliittimiä. Myös oikosulku kaapelista mastoon pilaa tehon. Tutulla oli kuori hankautunut rikki ja kuuluvuus huononi todella paljon.
Paremmin voi mitata VSWR-mittarilla, jos sellainen on tai saa lainattua. Sillä näkee myös toimiiko lähetin ollenkaan ja minun lainaamassani oli myös vastaanoton testaussignaali.
Tuo näytti 1,6:1 ja 18 W vanhalla kaapelilla ja 90-asteen kulmalla (mittari radion ja kulman välissä). Ilman kulmaa luvut olivat 1,5:1 ja 20 W. Siirtämällä mittari mastonjuuren jatkopaikkaan luvut olivat 1,2:1 ja 18 W. Vara-antennilla (itse tehty) 3:1 ja 22 W.
Uudella kaapelilla 1,2-1,3:1 ja 20 W radiolta mitattuna.
VSWR-mittarikin voi johtaa harhaan. Suurihäviönen kaapeli hukkaa heijastukset, jolloin suhdeluku näyttää hyvältä, mutta antennista ei lähde tehoa.
Uudella kaapelilla kuului oikein hyvin Porkkalan väylältä Tallinan keskustan satamaan (32,7 M) 25 W teholla kahden mastonhuippuantennin (17-19 m) välilllä. 1 W ei kuulunut kumpaankaan suuntaan. DSC-ruutinikutsu toimi ainakin toiseen suuntaan.
Toimiiko vastaanotin? Saatko edes kohinaa kuuluviin? Irrota antenni ja laita keskireikään parin metrin johdonpätkä tilapäisantenniksi. Kokeile eri kohinasalvan asennoilla vaikkapa vts:n tai turku-radion kanavalla.
Kokeile myös, näkyykö tangentin painallus vaikkapa veneen jännitemittarissa. Yleensä lähettäessä jännite laskee parilla desimaalilla.
Huomaa että lähettimen kokeilu tilapäisantennin kanssa sisältää riskin, että laite vahingoittuu. Lähetinhän edellyttää että sen perässä on oikein sovitettu antenni. Käsitykseni mukaan tosin nykyradioiden pääteasteet ovat aika hyvin suojattuja tällaisten käyttövirheiden varalta, mutta "vara ei venettä kaada".
Mulla hajosi vastaavasti Lowrancen laite. Hiljeni vain täydellisesti, vaikka käynnistyi jne. Mutta edes kohinaa ei kuulunut. Meni huoltoon ja vaihdettiin takuuna uuteen. En meinannut aluksi uskoa, että laite voisi olla viallinen. Oli sentään 2010-luvulta.
Kohina kuuluu ja mittasin vastuksen antennin liitimestä. Se ei antanut mitään tulosta tai oikeammin näyttö ei muuttunut?
Käyttääköhän AIS tuota VHF antennia, se nimittäin toimii(muita antenneja ei ole)?
En ole itse asentanut noita laitteita siksi vahvasti kuutamon puolella.
Jäi myös ihmetyttämään, kun lähetin DSC rutiinin, niin samalla jokin "releen omainen" naksahdus paikasta jossa sähkökytkentöjä ihan eri paikassa, kun vhf, mikähän siellä yhdistetty puhelimeen, voiko olla AIS?
Katson seuraavaksi antennin kytkennät, näyttäisi siltä, että siinä ei jatkoksia tai muita liittimiä, kuin se jolla kytketään puhelimeen, ehkä käyn hakemassa uuden antennin.
Jotenkin epäilen, kun niitä palkkeja ei näy, niin olisi laitteessa vika vastaanotossa. Tuossa linkki miltä pitäisi näyttää. 7:skan ylä sakaran vasemmalla puolella palkisto alaspäin, se on yhteyden voimakkuutta kuvaava palkisto ja sitä ei minulla näy yhtään palkkia, vaikka kytketty menusta näkymään.
http://www.panbo.com/archives/2007/02/ray218_first_impressions.html
Vastaanottava AIS voi olla samassa antennissa splitterilä tai sitten sillä voi olla oma antenni jossain piilossa. Ei vaadi ulkoista antennia siihen, että lähialueen laivat näkyvät. Omassa veneessä AIS-antenni on vessan ja ulkovaraston välisessä seinässä ja laivat näkyvät 5-30 M etäisyydestä alkaen.
Splitteri on tietysti potentiaalinen vikakohde. Kun AIS toimii olisi tietysti hyvä tietää miten se on kytketty.
Vastusmittaus "ei mitään" tarkoittaa ilmeisesti ääretöntä vastusta. Kokeile oikosulkea jatko- tai antenniliittimestä kaapeli ja mitata uudestaan. Silloin tiedät onko katkos jo kaapelissa. On tietysti myös mahdollista, että sinulla on sellainen antenni, joka ei kuulukkaan olla oikosulussa. Tuo vara-antennihan on esimerkki sellaisesta, mutta käsittääkseni tavallisimmat veneantennit ovat oikosulussa.
Toivottavasti ei sentään VHF ja AIS ole samassa antennissa. Silloin VHF:n lähetysteho helposti kärventää AIS-vastaanottimen (myös päinvastoin, jos sinulla on lähettävä AIS). Ellei sinulla ole antenna splitter-laitetta, joka suojaa vastaanotinta.
Tuo vastusmittaus, jossa näyttö ei muuttunut, viittaa katkokseen antennikaapelissa. Jos antennin päässä on myös liitin, voit yrittää avata sitä ja mitata pelkkää kaapeli vian paikallistamiseksi. Tai sitten vain lyhentää kaapelia 5 cm, useimminhan katkos on aivan liittimen vieressä, ellei kaapelissa näy selvää hankautumiskohtaa.
Onko niin, että tuo palkisto mittaa vastaanotettavan signaalin tehoa? Jos niin on, niin palkisto on nollassa koska laitteesi ei vastaanota mitään.