Suunnittelen vaneriveneen rakentamista. Millaisilla ruuveilla tai muilla keinoin tulee vanerit kiinnittää toisiinsa ja runkoon/kehikkoon?
Onko käytettävä venevaneria/vesivaneria?
Onko käytettävä venevaneria/vesivaneria?
Vaneriveneen rakentaminen- millaiset ruuvit ym?
kesäMasa
172403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suosittelen epoksiliimausmenetelmää, jossa ruuvien määrä on minimissään. Jopa niin, että niitä ei käytetä ollenkaan, vaan vanerit sidotaan toisiinsa ja jäykisteisiin muovinarulla, väännetään aihio muotoonsa ja liimataan paksunnetulla epoksilla. Sen jälkeen vanerit epoksoidaan ja kuidutetaan molemmin puolin vesitiiviiksi mutta kevyeksi ja jäykäksi paketiksi. Ohut lasikuitukangas ja epoksi muodistavat täysin läpinäkyvän kalvon ja vaneri näkyy kauniisti. Tämä voi sitten joko lakata tai maalata tarpeen mukaan. Koska vaneri on täysin vedeltä suojattu, sen ei tarvitse eikä edes pidä olla mitään vesivaneria.
Tekniikan Maailmassa on joskus ollut moisen vaneriveneen tekemisestä juttua, Anders Weckström toimittajana.
Tekniikan nimi on stitch and glue. Googlella löytyy [pääosin englanniksi] lukuisia ohjeita ja oppaita, paljon parempia kuin tekniikan maailman artikkeli.
Vaatii erityisesti sitä varten suunnitellun venemallin, ei siis sovi jokaiseen venepiirrustukseen.
Tekniikan Maailma kustansi myös aikoinaan Kai Osatan Vaneriveneitä rakentamaan -kirjan. Sen opit pätevät yhä. Pari hydroa rakentaneena ja niillä kilpailleena uskallan suositella.
Toki Osaran kirjan ohjeilla voi edelleen rakentaa veneitä. Vaan koska se on julkaistu 1957, niin se ei tiedä mitään sitä uudemmista tekniikoista, esim. epoksiliiman käytöstä.
Ja venemallit ovat myös 50-luvun tyyliä ja tietoa, se tietysti on toiselle plussaa ja toiselle ei.
Hanki kunnolliset, itserakentajalle tarkoitetut piirrustukset. Niissä on ohjeet, jotka kertovat millaisia ruuveja yms. tulee mihinkin paikkaan. Samoin vanerien mallit ja paksuudet.
Vaikkapa Wooden Boatin nettisivuilta löytyy paljon erilaisia malleja.
Messinkiruuvit.+Venevanerin+hankinta+voi+olla+nykyään+varsin+hankalaa+joten+on+tyytyminen+ihan+tavalliseen+vaneriin.+Voihan+sen+epoksoida+ulkopuolelta,+sisäpuoli+kannattaa+jättää+hengittäväksi.+Puun+"kotelointi"+on+100%+varma+tapa+saada+kosteus+pysymään+puussa+ja+puu+mätänemään,+on+vain+ajan+kysymys+koska+kosteus+pääsee+sisälle+koteloituihin+rakenteisiin.
Puun+täydellinen+kotelointi+lasikuitukankaalla+ja+epoksilla+on+erinomainen+keino+pitää+se+100%+kuivana.+Suuri+ero+lasikuitumattoon+ja+halpoihin+hartseihin,+joilla+näillä+nurkilla+on+ollut+tapana+pilata+vanhat+puuveneet.+Kun+pinnat+jätetään+kirkkaiksi+paljastuu+mahdollinen+kostuminen+heti+(konstruktiovirhe)+ja+sen+voi+saman+tien+korjata.+Kapseloitu+puu/vaneri+on+kevyttä+ja+jäykkää,+mutta+nämä+jo+50-luvulla+Yhdysvalloissa+kehitetyt+rakennusmenetelmät+eivät+ole+näköjään+vieläkään+rantautuneet+tänne+Perä-Suomeen.
Eikö sitten kannattaisi tehdä lasikuituvene?
No ei. Lasikuituveneen tekeminen edellyttää suuritöistä ja kallista muottia, jota ei kannata tehdä yhtä venettä varten. Epoksi-lasikuitukapselointi on oma konstruktiomenetelmänsä jolla saadaan aikaan keveitä ja suhteellisen helppotekoisia yksittäisveneitä. Tuloksena ei ole varsinaisesti puu/vanerivene, eikä lasikuituvene, vaan jotain siltä väliltä. Monessa tapauksessa aivan erinomainen ratkaisu.
Tällä menetelmällä (usein rima/viilulaminoinnilla eikä vanerista vääntäen) syntyy maailmalla kaikenkokoisia aluksia 20 kiloisista kanooteista 50 metrisiin jahteihin.
Puun+kanssa+koteloitu+rakenne+ei+ole+koskaan+hyvä.+Ajatus+perustuu+100%+kosteustiiveyteen+mitä+ei+voida+missään+pysyvästi+saavuttaa.+Viimmeistään+ensimmäiset+naarmut+tuhoavat+kosteustiiveyden+ja+kosteuden+pysyminen+puussa+on+tämän+jälkeen+rakenteella+taattu.+Toisekseen+vaikka+pintaa+ei+vahingoitettaisikkaan+kulkeutuu+silti+vesimolekyylit+hitaasti+materiaalin+läpi+osapaineen+ansiosta.+Ainoa+toimiva+rakenne+puun+kanssa+on+sellainen+missä+puu+kykenee+itsekseen+kuivumaan.+Satunnainen+kosteus+ei+ole+puulle+mitenkään+tuhoisaa+mutta+suljetussa+rakenteessa+kosteus+on+jatkuvasti+läsnä.+Olen+jokin+verran+työn+puolesta+tutkinut+muovikotelo+rakenteita+ja+jo+ilman+kosteus+kulkeutuu+molekyylien+muodossa+liimatusta+saunasta+koteloon+sisälle,+joten+tuollainen+100%+kosteustiiveys+on+veneen+elinikää+ajatellen+utopiaa.
Kaikesta huolimatta tuolla menetelmällä on rakennettu Jenkkilässä veneitä jo kuutisenkymmentä vuotta, ja rakennetaan edelleen, paljon. Miksi veneet mätänevät Suomessa, mutta eivät siellä?
Mätäneekö täytebalsakin, sitähän käytetään paljon esimerkiksi kansirakenteissa?
Mätänee ne USA:ssakin, kukaan ei vain käytä siellä yli 10v vanhaa venettä, joo ja kyllä se täytebalsa on yleensä vanhoissa veneissä mädäntynyt.
Minua kiinnostaisi tietää miksi brittiläisessä vuonna 1973 valmistuneessa veneessäni on ruffissa kahden lasikuitu kerroksen välissä vielä aivan puhdasta vaneeria - tosin kyllä märkää.
Maston kohdalla (ruffin päällä seisova) on kyllä pehmeäkin kohta, mutta se ei haise lainkaan märäntyneelle ja sieltä vuotanut vesi - vaikka on ruskeata ei haise miltään.
Tuolla perusteella ei pitäisi ristiinlaminoidunkaan rakenteen kestää. Siinähän jokainen viilukerros on täysin epoksin peitossa. Uloimmatkin viilut ovat vettä läpäisemättömän kalvon alla. Ja silti rakenne kestää jopa uskomattoman rankkaa pahoinpitelyä. Samoin rima-epoksi -rakenteita on ollut jo vuosikymmeniä kellumassa osoittamatta mädäntymisen merkkejä.
Tuossa rakenteessa on epoksia käytetty huomattavasti enemmän, puuviilut on siellä lähinnä sideaineena. Ei ristiinlaminoidut tietenkään nekään täysin ongelmattomia ole mutta paljon parempi kuin "koteloitu" puu. Kyllä ne puurakenteet epoksin sisällä on usein kukkamultaa ennen pitkää, mutta siellähän ovat jos lasikuituepoksi pitää rekenteen kasassa. Kuitenkin esimerkiksi Kippari lehdessä esitetyt kokemukset Fjorlingin entisöinnistä kertovat sen mikä monestikin on totuus. Puun solurakenteen täyttäminen jollakin muulla kuin ilmalla kuten vaikka kyllästeellä voi estää kosteuden pääsyn puuhun ainakin tilapäisesti. Puu on materiaalina vähän kuin pesusieni, imee vettä, mutta myös kuivuu. Vesi ja kosteus on taas luonteeltaan sellaisia että ne pakkaavat menemään jopa materiaalien läpi molekyylitasolla kosteammasta kuivempaan päin. Kun vesimolekyylit kulkeutuvat, tämän jälkeen lämpötilavaihtelut saavat kaasussa olevat molekyylit takaisin vedeksi. Ainoa toimiva puurakenne on sellainen joka pääsee kuivumaan itsekseen.
Venevaneria ei ole edes olemassa, eikä ole koskaan ollutkaan. On vain veden kestävillä liimoilla (fenolihartsi) valmistettuja vanereita, sekä niitä kestämättömillä liimoilla. Suomessa käytetään kaikissa vanereissa ainoastaan vedenkestäviä fenolihartseja. Maahantuoduissa voi olla muutakin.
Vanerin sisäpuolta ei ole mahdollista jättää hengittäväksi, sillä se on valmistettu tehtaalla koteloimalla puuviiluja hartsilla hengittämättömäksi rakenteeksi. Sisimmäisen viilun voi jättää siis sisäpuleta hengittäväksi, jos haluaa sen homehtuvan, mutta koko vanerille se ei onnistu.
Kun vanerin perusteetkin näyttävät olevan epäselviä kannattaa lukea edes tämä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaneri
Toki tämä linkki olisi jo paljon parempi lähteenä: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/Vanerikäsikirja.pdf
Onko kukaan tehnyt venettä wiiravanerista? Minulla on vaneripala ollut vedessä 20 vuotta ja se on vielä hyvässä kunnossa.