Helvetti tai taivas

toiveelta, jonka kasvualusta on pelko. Isoimman ongelman ihmisten mielissä muodostaa irrationaalinen ajatus ikuisesti jatkuvasta, loppumattomasta olotilasta yhden maanpäällisen elämän perusteella, ja kun se yhdistyy vielä sektariaaniseen vaatimukseen yhden uskontokunnan keskeisen tenetin uskomisesta sellaisenaan tai seurauksena on milloinkaan loppumaton kiduttaminen, on varsinainen sotku ihmisten mielessä valmis.

Siis helvetti ja taivas luo pelon kasvualustan?

Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen.

MEläjä kirjoitti:

Siis helvetti ja taivas luo pelon kasvualustan?

Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen.

Lue lisää

Tässä ei ole 'pakotteita', sellaisista eitunneta, sielu kasvattaa kokemuksien määrää ja 'lopputulema' on Taivas, jolloin sielullinen olemus jää taakse.

Hyvinkin lähellä totuutta jota ei meille ole opetettu, mutta joka alkaa vähitellen valaistua ihmisten mieliin niin henkisyyden kuin tieteenkin tuomien uusien näkemysten kautta. Kaikkien kannattaisi lukea, siis myös uskovien, tämä wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helvetti_kristinuskossa#Uuden_testamentin_vaihtoehdot

Olette kai kaikki huomioineet sen, että Isä-meidän rukouksessa sanotaan "joka olet taivaissa". Siis Jeesuksen opetuksen mukaan ei ole vain yksi paikka missä Jumala asuu, vaan niitä on monta....oletettavasti äärettömästi, sillä emmehän voi rajata Jumalaa missään suhteessa. Olenkin lukenut, että alkuperäinen arameankielen käännös tarkoittaakin "Isämme joka on kaikkialla", mutta se ei sopinut kristinuskon "isien" näkemykseen, sillä silloin heidän asettamansa pelottelukohde eli helvettikin olisi ollut vain yksi noista "kaikkiallisista taivaista".
Kun vielä ymmärretään se, että Jumalassa ei voi olla aikaa, sillä Se on ainoa Todellisuus jossa Itsessään ei ole mitään suhteellista (Absoluutti). Aika ja ajan kulun käsittäminen on suhteellista ja riippuu siis kunkin olemisen tilasta. Näin ollen ei voi olla ikuista helvettiä tai muuta vastaavaa loputonta kärsimyspaikka tai tilaa, etenkin kun uskon ehdottoman rakkauden kaikkialliseen Jumalaan, jolloin me kaikki, niin "hyvät kuin pahat" tai uskovaiset kuin ateistit olemme erottamattomasti Jumalan lapsia ja niinkuin mestari Jeshua tiesi; olemme yhtä Isän kanssa!

MEläjä kirjoitti:

Siis helvetti ja taivas luo pelon kasvualustan?

Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen.

Lue lisää

"Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen."

Eikö kuitenkin ole niin, että samaa asiaa voidaan kutsua monella eri nimellä?

"Tässä ei ole 'pakotteita', sellaisista eitunneta, sielu kasvattaa kokemuksien määrää ja 'lopputulema' on Taivas, jolloin sielullinen olemus jää taakse."

Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa sitä päämäärää kutsutaan mm. Nirvanaksi. Vapaudutaan samsarasta, jälleensyntymien pakosta mihinkään maailmaan, ja sulaudutaan omaan todelliseen olemukseen, kaikkialliseen Itseen, "Maailmansieluun".