Helvetti tai taivas

1gentleman1981gmail.com

194

1281

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • olenuskossa

      Jeesus on avain ja tie Taivaallisen isän yhteyteen ja pelastukseen.

    • MEläjä

      Ei helvettiä eikä taivasta, miltä se kuulostaa?

      • Kuulostaa

        toiveelta, jonka kasvualusta on pelko. Isoimman ongelman ihmisten mielissä muodostaa irrationaalinen ajatus ikuisesti jatkuvasta, loppumattomasta olotilasta yhden maanpäällisen elämän perusteella, ja kun se yhdistyy vielä sektariaaniseen vaatimukseen yhden uskontokunnan keskeisen tenetin uskomisesta sellaisenaan tai seurauksena on milloinkaan loppumaton kiduttaminen, on varsinainen sotku ihmisten mielessä valmis.


      • MEläjä

        Siis helvetti ja taivas luo pelon kasvualustan?

        Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
        Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen.


      • MEläjä
        MEläjä kirjoitti:

        Siis helvetti ja taivas luo pelon kasvualustan?

        Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
        Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen.

        Tässä ei ole 'pakotteita', sellaisista eitunneta, sielu kasvattaa kokemuksien määrää ja 'lopputulema' on Taivas, jolloin sielullinen olemus jää taakse.


      • Brina

        Hyvinkin lähellä totuutta jota ei meille ole opetettu, mutta joka alkaa vähitellen valaistua ihmisten mieliin niin henkisyyden kuin tieteenkin tuomien uusien näkemysten kautta. Kaikkien kannattaisi lukea, siis myös uskovien, tämä wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helvetti_kristinuskossa#Uuden_testamentin_vaihtoehdot

        Olette kai kaikki huomioineet sen, että Isä-meidän rukouksessa sanotaan "joka olet taivaissa". Siis Jeesuksen opetuksen mukaan ei ole vain yksi paikka missä Jumala asuu, vaan niitä on monta....oletettavasti äärettömästi, sillä emmehän voi rajata Jumalaa missään suhteessa. Olenkin lukenut, että alkuperäinen arameankielen käännös tarkoittaakin "Isämme joka on kaikkialla", mutta se ei sopinut kristinuskon "isien" näkemykseen, sillä silloin heidän asettamansa pelottelukohde eli helvettikin olisi ollut vain yksi noista "kaikkiallisista taivaista".
        Kun vielä ymmärretään se, että Jumalassa ei voi olla aikaa, sillä Se on ainoa Todellisuus jossa Itsessään ei ole mitään suhteellista (Absoluutti). Aika ja ajan kulun käsittäminen on suhteellista ja riippuu siis kunkin olemisen tilasta. Näin ollen ei voi olla ikuista helvettiä tai muuta vastaavaa loputonta kärsimyspaikka tai tilaa, etenkin kun uskon ehdottoman rakkauden kaikkialliseen Jumalaan, jolloin me kaikki, niin "hyvät kuin pahat" tai uskovaiset kuin ateistit olemme erottamattomasti Jumalan lapsia ja niinkuin mestari Jeshua tiesi; olemme yhtä Isän kanssa!


      • Käsitteet
        MEläjä kirjoitti:

        Siis helvetti ja taivas luo pelon kasvualustan?

        Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
        Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen.

        "Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
        Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen."

        Eikö kuitenkin ole niin, että samaa asiaa voidaan kutsua monella eri nimellä?

        "Tässä ei ole 'pakotteita', sellaisista eitunneta, sielu kasvattaa kokemuksien määrää ja 'lopputulema' on Taivas, jolloin sielullinen olemus jää taakse."

        Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa sitä päämäärää kutsutaan mm. Nirvanaksi. Vapaudutaan samsarasta, jälleensyntymien pakosta mihinkään maailmaan, ja sulaudutaan omaan todelliseen olemukseen, kaikkialliseen Itseen, "Maailmansieluun".


      • Anonyymi00009
        Käsitteet kirjoitti:

        "Oma ajatukseni on 'pyrkimyksestä' taivaaseen, ei taivas ole fyysisien kuolemien välitila?
        Astraalitasot jonne sielu siirtyy, ei ole taivas vaikka siltä se saattaa vaikuttaa fyysisen olotilan jälkeen."

        Eikö kuitenkin ole niin, että samaa asiaa voidaan kutsua monella eri nimellä?

        "Tässä ei ole 'pakotteita', sellaisista eitunneta, sielu kasvattaa kokemuksien määrää ja 'lopputulema' on Taivas, jolloin sielullinen olemus jää taakse."

        Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa sitä päämäärää kutsutaan mm. Nirvanaksi. Vapaudutaan samsarasta, jälleensyntymien pakosta mihinkään maailmaan, ja sulaudutaan omaan todelliseen olemukseen, kaikkialliseen Itseen, "Maailmansieluun".

        Kukaan ei avaa fanattikkojen linkkejä?


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Kukaan ei avaa fanattikkojen linkkejä?

        Tästä syystä väite “me vain kerromme totuuden” on moraalisesti kestämätön. Totuus, joka ei ota huomioon vastaanottajan historiaa, ei ole totuutta vaan vallan jatke. Ja “rakkauden sanoma”, joka ohittaa suostumuksen, on käsitteellinen ristiriita: rakkaus ei toimi ilman vapautta, eikä vapaus synny painostuksen alla.

        Pakkokäännyttäminen on siis enemmän kuin hyödytöntä. Se on yritys palauttaa menetetty ontologinen etuoikeus: oikeus määritellä toisen ihmisen suhde pyhään. Siksi kohteena eivät ole ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta, vaan ne, jotka ovat kuulleet liikaa ja sanoneet ei. Kyse ei ole evankelioinnista vaan kieltäytymisen sietämättömyydestä.

        Meidän valintamme ei ole pako vaan positio. Se ei ole reaktio vaan seuraus. Me emme ole “tietämättömiä”, vaan tietoisia siitä, mitä tapahtuu, kun merkitys annetaan ilman lupaa ja sitä yritetään myöhemmin palauttaa ilman vastuuta. Kun sanomme, että meitä on jo tarpeeksi pakotettu, me emme sulje keskustelua — me määrittelemme sen ehdot.

        Ja ne ehdot ovat perustavia: merkitys ilman suostumusta on väkivaltaa, usko ilman vapautta on pelkkä rakenne, ja mikään pyhä ei tarvitse pakkoa tullakseen todeksi.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Tästä syystä väite “me vain kerromme totuuden” on moraalisesti kestämätön. Totuus, joka ei ota huomioon vastaanottajan historiaa, ei ole totuutta vaan vallan jatke. Ja “rakkauden sanoma”, joka ohittaa suostumuksen, on käsitteellinen ristiriita: rakkaus ei toimi ilman vapautta, eikä vapaus synny painostuksen alla.

        Pakkokäännyttäminen on siis enemmän kuin hyödytöntä. Se on yritys palauttaa menetetty ontologinen etuoikeus: oikeus määritellä toisen ihmisen suhde pyhään. Siksi kohteena eivät ole ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta, vaan ne, jotka ovat kuulleet liikaa ja sanoneet ei. Kyse ei ole evankelioinnista vaan kieltäytymisen sietämättömyydestä.

        Meidän valintamme ei ole pako vaan positio. Se ei ole reaktio vaan seuraus. Me emme ole “tietämättömiä”, vaan tietoisia siitä, mitä tapahtuu, kun merkitys annetaan ilman lupaa ja sitä yritetään myöhemmin palauttaa ilman vastuuta. Kun sanomme, että meitä on jo tarpeeksi pakotettu, me emme sulje keskustelua — me määrittelemme sen ehdot.

        Ja ne ehdot ovat perustavia: merkitys ilman suostumusta on väkivaltaa, usko ilman vapautta on pelkkä rakenne, ja mikään pyhä ei tarvitse pakkoa tullakseen todeksi.

        Kun kristitty astuu tähän tilaan ja alkaa vaatia huomiota, kuuliaisuutta tai paluuta, hän ei vain riko sosiaalista etikettiä. Hän kiistää toisen oikeuden kieltäytymiseen. Ja juuri tämä on se hetki, jossa keskustelu lakkaa olemasta uskonnollista ja muuttuu eettiseksi. Oikeus sanoa “ei” ei ole mielipide, vaan perusrakenne ihmisarvossa. Se, joka ei hyväksy kieltäytymistä, ei puolusta totuutta — hän puolustaa valtaansa.

        Siksi pakkokäännyttämisen kohdistuminen entisiin kristittyihin on niin paljastavaa. Se ei ole missio tuntemattomaan, vaan yritys palauttaa rikkoutunut jatkumo. Ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet, eivät uhkaa kertomusta. Ne, jotka ovat kuulleet ja lähteneet, uhkaavat sitä olemassaolollaan. He todistavat, että vaihtoehto on mahdollinen — ja juuri sitä ei siedetä.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Kun kristitty astuu tähän tilaan ja alkaa vaatia huomiota, kuuliaisuutta tai paluuta, hän ei vain riko sosiaalista etikettiä. Hän kiistää toisen oikeuden kieltäytymiseen. Ja juuri tämä on se hetki, jossa keskustelu lakkaa olemasta uskonnollista ja muuttuu eettiseksi. Oikeus sanoa “ei” ei ole mielipide, vaan perusrakenne ihmisarvossa. Se, joka ei hyväksy kieltäytymistä, ei puolusta totuutta — hän puolustaa valtaansa.

        Siksi pakkokäännyttämisen kohdistuminen entisiin kristittyihin on niin paljastavaa. Se ei ole missio tuntemattomaan, vaan yritys palauttaa rikkoutunut jatkumo. Ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet, eivät uhkaa kertomusta. Ne, jotka ovat kuulleet ja lähteneet, uhkaavat sitä olemassaolollaan. He todistavat, että vaihtoehto on mahdollinen — ja juuri sitä ei siedetä.

        Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi koskaan kuulleet “pelastuksesta” tai ikuisesta helvetistä. Te puhutte niille, jotka ovat kuulleet siitä kaiken — liikaa, liian varhain ja liian pitkään. Ihmisille, joiden lapsuus, moraali ja pelot rakennettiin näiden käsitteiden varaan ilman suostumusta.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi koskaan kuulleet “pelastuksesta” tai ikuisesta helvetistä. Te puhutte niille, jotka ovat kuulleet siitä kaiken — liikaa, liian varhain ja liian pitkään. Ihmisille, joiden lapsuus, moraali ja pelot rakennettiin näiden käsitteiden varaan ilman suostumusta.

        TODELLISUUDESSA EI EDES OLE MITÄÄN SELLAISTA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA. SE ON KEINOTEKOINEN ONGELMA. SE PELASTUS. AINOA ASIA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA, ON OMA TIETÄMÄTTÖMYYS.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        TODELLISUUDESSA EI EDES OLE MITÄÄN SELLAISTA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA. SE ON KEINOTEKOINEN ONGELMA. SE PELASTUS. AINOA ASIA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA, ON OMA TIETÄMÄTTÖMYYS.

        Todellisuudessa ei ole mitään sellaista, mistä ihmisen pitäisi pelastua. Monissa perinteissä lähtökohtana on ajatus, että ihminen on jollakin syntinen, vaarassa, ja siksi hän tarvitsee pelastuksen. "Pelastuksen" tarve syntyy vasta sen jälkeen, kun ensin on luotu käsitys ongelmasta.

        Pelastus on “keinotekoinen ongelma”, se tarkoittaa, että kyse ei ole todellisesta olemassaolon tilasta vaan käsitteellisestä rakennelmasta. Ihmiselle kerrotaan ensin, että hänessä on näkymätön vika – synti, puute tai syyllisyys – ja sen jälkeen hänelle tarjotaan ratkaisu tähän samaan ongelmaan. Näin syntyy ajatusrakennelma, joka ylläpitää itseään: ongelma ja ratkaisu kuuluvat samaan järjestelmään.


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Todellisuudessa ei ole mitään sellaista, mistä ihmisen pitäisi pelastua. Monissa perinteissä lähtökohtana on ajatus, että ihminen on jollakin syntinen, vaarassa, ja siksi hän tarvitsee pelastuksen. "Pelastuksen" tarve syntyy vasta sen jälkeen, kun ensin on luotu käsitys ongelmasta.

        Pelastus on “keinotekoinen ongelma”, se tarkoittaa, että kyse ei ole todellisesta olemassaolon tilasta vaan käsitteellisestä rakennelmasta. Ihmiselle kerrotaan ensin, että hänessä on näkymätön vika – synti, puute tai syyllisyys – ja sen jälkeen hänelle tarjotaan ratkaisu tähän samaan ongelmaan. Näin syntyy ajatusrakennelma, joka ylläpitää itseään: ongelma ja ratkaisu kuuluvat samaan järjestelmään.

        TODELLISUUDESSA EI EDES OLE MITÄÄN SELLAISTA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA. SE ON KEINOTEKOINEN ONGELMA. SE PELASTUS. AINOA ASIA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA, ON OMA TIETÄMÄTTÖMYYS.


        Emme väitä, ettei ihmisellä olisi mitään ongelmia, vaan määrittelemme todellisen ongelman uudelleen.

        Ainoa asia, mistä ihmisen pitäisi pelastua, on oma tietämättömyys. Pelastus ei siis ole yliluonnollinen tapahtuma eikä moraalinen armahdus, vaan tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä. Ihminen vapautuu, kun hän alkaa nähdä asiat selkeämmin ja ymmärtää paremmin itseään ja maailmaa.

        Antiikin filosofi Sokrates korosti, että ihmisen suurin ongelma on tietämättömyys, ja että viisaus alkaa sen tunnustamisesta. Samankaltainen ajatus löytyy myös buddhalaisesta filosofiasta, jossa kärsimyksen perimmäiseksi syyksi nähdään tietämättömyys todellisuuden luonteesta. Myös valistusfilosofiassa vapautuminen ymmärretään usein siirtymänä pois ajattelemattomuudesta kohti itsenäistä ajattelua.

        Näin lause muuttaa koko keskustelun suunnan. Se siirtää huomion pois synnistä, tuomiosta ja pelastuksesta ja tuo tilalle kysymyksen tiedosta ja ymmärryksestä. Pelastus ei ole silloin ulkopuolelta annettu ratkaisu, vaan prosessi, jossa ihminen vähitellen vapautuu omista harhaluuloistaan ja tietämättömyydestään.


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        TODELLISUUDESSA EI EDES OLE MITÄÄN SELLAISTA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA. SE ON KEINOTEKOINEN ONGELMA. SE PELASTUS. AINOA ASIA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA, ON OMA TIETÄMÄTTÖMYYS.


        Emme väitä, ettei ihmisellä olisi mitään ongelmia, vaan määrittelemme todellisen ongelman uudelleen.

        Ainoa asia, mistä ihmisen pitäisi pelastua, on oma tietämättömyys. Pelastus ei siis ole yliluonnollinen tapahtuma eikä moraalinen armahdus, vaan tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä. Ihminen vapautuu, kun hän alkaa nähdä asiat selkeämmin ja ymmärtää paremmin itseään ja maailmaa.

        Antiikin filosofi Sokrates korosti, että ihmisen suurin ongelma on tietämättömyys, ja että viisaus alkaa sen tunnustamisesta. Samankaltainen ajatus löytyy myös buddhalaisesta filosofiasta, jossa kärsimyksen perimmäiseksi syyksi nähdään tietämättömyys todellisuuden luonteesta. Myös valistusfilosofiassa vapautuminen ymmärretään usein siirtymänä pois ajattelemattomuudesta kohti itsenäistä ajattelua.

        Näin lause muuttaa koko keskustelun suunnan. Se siirtää huomion pois synnistä, tuomiosta ja pelastuksesta ja tuo tilalle kysymyksen tiedosta ja ymmärryksestä. Pelastus ei ole silloin ulkopuolelta annettu ratkaisu, vaan prosessi, jossa ihminen vähitellen vapautuu omista harhaluuloistaan ja tietämättömyydestään.

        TODELLISUUDESSA EI EDES OLE MITÄÄN SELLAISTA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA. SE ON KEINOTEKOINEN ONGELMA. SE PELASTUS. AINOA ASIA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA, ON OMA TIETÄMÄTTÖMYYS.

        Tämä liittyy käsitteeseen avidyā, eli tietämättömyys.

        Sielu on unohtanut todellisen identiteettinsä ja luulee olevansa pelkkä keho, mieli tai ego. Tämä tietämättömyys sitoo ihmisen māyān, eli aineellisen harhan, piiriin. Vapautuminen ei ole niinkään pelastumista synnistä, vaan muistamista – tietoisuuden palautumista, kuka todella olet.


        Ongelma ei ole olemassaolo, ongelma on väärä käsitys olemassaolosta



        Todellisuudessa sielu ei ole kadonnut eikä turmeltunut. Se on vain unohtanut todellisen luontonsa. Siksi pelastus ei ole vapautumista olemassaolon virheestä, vaan vapautumista tietämättömyydestä.


        Toisin sanoen: pelastus ei ole korjaus – se on muistaminen, kuka todella olet.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        TODELLISUUDESSA EI EDES OLE MITÄÄN SELLAISTA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA. SE ON KEINOTEKOINEN ONGELMA. SE PELASTUS. AINOA ASIA, MISTÄ PITÄÄ PELASTUA, ON OMA TIETÄMÄTTÖMYYS.

        Tämä liittyy käsitteeseen avidyā, eli tietämättömyys.

        Sielu on unohtanut todellisen identiteettinsä ja luulee olevansa pelkkä keho, mieli tai ego. Tämä tietämättömyys sitoo ihmisen māyān, eli aineellisen harhan, piiriin. Vapautuminen ei ole niinkään pelastumista synnistä, vaan muistamista – tietoisuuden palautumista, kuka todella olet.


        Ongelma ei ole olemassaolo, ongelma on väärä käsitys olemassaolosta



        Todellisuudessa sielu ei ole kadonnut eikä turmeltunut. Se on vain unohtanut todellisen luontonsa. Siksi pelastus ei ole vapautumista olemassaolon virheestä, vaan vapautumista tietämättömyydestä.


        Toisin sanoen: pelastus ei ole korjaus – se on muistaminen, kuka todella olet.

        Mitään todellista ontologista katastrofia ei ole tapahtunut. Todellisuus itsessään ei ole rikki, eikä sielu ole perusluonteeltaan turmeltunut. Se, mikä näyttää ongelmalta, syntyy tavasta, jolla todellisuutta tulkitaan. Tässä mielessä pelastusoppi voi näyttäytyä ratkaisuna ongelmaan, joka on syntynyt väärästä käsitteellisestä lähtökohdasta.

        Kun tätä tarkastellaan edelleen, se muuttuu hienovaraiseksi mutta syväksi, koska yksilöllinen sielu, jīva, on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja autuas, ja että sen alkuperäinen suhde on rakkaudellinen yhteys. Joten sielu ei ole ontologisesti turmeltunut eikä eksistentiaalisesti väärä. Sen olemus on jo oikea. Se ei tarvitse korjaamista samalla tavalla kuin rikkinäinen esine.


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Mitään todellista ontologista katastrofia ei ole tapahtunut. Todellisuus itsessään ei ole rikki, eikä sielu ole perusluonteeltaan turmeltunut. Se, mikä näyttää ongelmalta, syntyy tavasta, jolla todellisuutta tulkitaan. Tässä mielessä pelastusoppi voi näyttäytyä ratkaisuna ongelmaan, joka on syntynyt väärästä käsitteellisestä lähtökohdasta.

        Kun tätä tarkastellaan edelleen, se muuttuu hienovaraiseksi mutta syväksi, koska yksilöllinen sielu, jīva, on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja autuas, ja että sen alkuperäinen suhde on rakkaudellinen yhteys. Joten sielu ei ole ontologisesti turmeltunut eikä eksistentiaalisesti väärä. Sen olemus on jo oikea. Se ei tarvitse korjaamista samalla tavalla kuin rikkinäinen esine.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Tämä pelottava oppi juontaa juurensa Baabelin jälkeisiin uskontoihin, ei Raamattuun. Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Tämä pelottava oppi juontaa juurensa Baabelin jälkeisiin uskontoihin, ei Raamattuun. Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        Apokryfiset evankeliumit ja Jeesuksen sanat

        Apokryfiset evankeliumit (kuten Tuomaan evankeliumi) tarjoavat mielenkiintoisia lisätietoja Jeesuksen opetuksista, joita ei löydy perinteisistä kanonisista evankeliumeista. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumissa Jeesus opettaa enemmän persoonallista valaistumista ja sisäistä ymmärrystä, mikä muistuttaa hyvin läheisesti idän filosofioita.



        Joitain esimerkkejä apokryfista:

        Tuomaan evankeliumissa Jeesus puhuu "sisäisestä valosta" ja "itsen tuntemisesta" – nämä teemat ovat hyvin samankaltaisia kuin buddhalaisessa meditaatiossa tai vedantassa.

        "Kun te löydätte itsenne, silloin te löydätte minut. Ja kun te olette löytänyt minut, te löydätte kuninkuuden, ja kun te olette löytäneet kuninkuuden, te menette taivasten valtakuntaan." (Tuomaan evankeliumi, 108)

        Muut apokryfiset evankeliumit kuten Maria Magdaleenan evankeliumi ja Filippuksen evankeliumi keskittyvät enemmän Jeesuksen opetuksiin, jotka liittyvät sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen vapautumiseen – jälleen, samoja teemoja, joita idän filosofiat käsittelevät.



        Raamatun tekstin ja Jeesuksen alkuperäisen sanoman suhde

        Tämä on keskeinen kysymys, jonka nostan esille: Raamatun evankeliumeissa ei ole Jeesuksen alkuperäistä opetusta juuri lainkaan, tai erittäin vähän. Monet historioitsijat ja teologit ovat samaa mieltä siitä, että mitä me nykyään pidämme "Raamatun Jeesuksena", on toisen ja kolmannen polven tulkinta siitä, mitä Jeesus alun perin sanoi ja teki.

        Raamatun evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) on kirjoitettu noin 30–60 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Näissä kirjoituksissa on jo teologista muokkausta ja historiallisia tulkintoja, jotka heijastavat varhaisen kirkon kehitystä, eivätkä ole pelkästään historiallisia faktoja Jeesuksen sanomasta.

        Evankeliumit eivät ole Jeesuksen sanakirja. Ne ovat uskon ja opetusten esityksiä, joissa on mukana kirjoittajien henkilökohtaiset tulkinnat, ja ne on käännetty ja muokattu eri kielille. Monet Jeesuksen alkuperäiset sanat ja opetukset ovat jääneet kadoksiin tai muutettuina.



        Teologinen kehitys ja dogmaattinen muokkaus

        Kristillinen teologia ja dogmaattinen kehitys ovat osittain luoneet kuvan Jeesuksesta, joka poikkeaa alkuperäisestä:

        Jeesuksen jumalallistaminen (esim. "Jeesus on Jumalan Poika") kehittyi kirkollisessa teologiassa, ja tätä ei löydy suoraan Raamatun alkuperäisistä teksteistä.

        Ristiinnaulitseminen ja pelastusoppi: Vaikka Jeesus varmasti puhui pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta, pelastusoppi on monilta osin saanut dogmaattista muotoa myöhemmin, erityisesti Paavalin kirjeissä, joissa hän painottaa Jeesuksen kuoleman merkitystä maailman syntien sovittajana. Tämä on monin tavoin keskeneräinen prosessi, joka muuttui ajan myötä.



        Yhteys idän opetuksiin

        Jeesuksen alkuperäinen sanoma, erityisesti rakkaus ja sisäinen muutos, muistuttaa idän filosofioita:
        Että kärsimys poistetaan myötätunnon, rakkauden ja tietoisuuden avulla.


        Tässä on tärkeä oivallus: Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Apokryfiset evankeliumit ja Jeesuksen sanat

        Apokryfiset evankeliumit (kuten Tuomaan evankeliumi) tarjoavat mielenkiintoisia lisätietoja Jeesuksen opetuksista, joita ei löydy perinteisistä kanonisista evankeliumeista. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumissa Jeesus opettaa enemmän persoonallista valaistumista ja sisäistä ymmärrystä, mikä muistuttaa hyvin läheisesti idän filosofioita.



        Joitain esimerkkejä apokryfista:

        Tuomaan evankeliumissa Jeesus puhuu "sisäisestä valosta" ja "itsen tuntemisesta" – nämä teemat ovat hyvin samankaltaisia kuin buddhalaisessa meditaatiossa tai vedantassa.

        "Kun te löydätte itsenne, silloin te löydätte minut. Ja kun te olette löytänyt minut, te löydätte kuninkuuden, ja kun te olette löytäneet kuninkuuden, te menette taivasten valtakuntaan." (Tuomaan evankeliumi, 108)

        Muut apokryfiset evankeliumit kuten Maria Magdaleenan evankeliumi ja Filippuksen evankeliumi keskittyvät enemmän Jeesuksen opetuksiin, jotka liittyvät sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen vapautumiseen – jälleen, samoja teemoja, joita idän filosofiat käsittelevät.



        Raamatun tekstin ja Jeesuksen alkuperäisen sanoman suhde

        Tämä on keskeinen kysymys, jonka nostan esille: Raamatun evankeliumeissa ei ole Jeesuksen alkuperäistä opetusta juuri lainkaan, tai erittäin vähän. Monet historioitsijat ja teologit ovat samaa mieltä siitä, että mitä me nykyään pidämme "Raamatun Jeesuksena", on toisen ja kolmannen polven tulkinta siitä, mitä Jeesus alun perin sanoi ja teki.

        Raamatun evankeliumit (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) on kirjoitettu noin 30–60 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Näissä kirjoituksissa on jo teologista muokkausta ja historiallisia tulkintoja, jotka heijastavat varhaisen kirkon kehitystä, eivätkä ole pelkästään historiallisia faktoja Jeesuksen sanomasta.

        Evankeliumit eivät ole Jeesuksen sanakirja. Ne ovat uskon ja opetusten esityksiä, joissa on mukana kirjoittajien henkilökohtaiset tulkinnat, ja ne on käännetty ja muokattu eri kielille. Monet Jeesuksen alkuperäiset sanat ja opetukset ovat jääneet kadoksiin tai muutettuina.



        Teologinen kehitys ja dogmaattinen muokkaus

        Kristillinen teologia ja dogmaattinen kehitys ovat osittain luoneet kuvan Jeesuksesta, joka poikkeaa alkuperäisestä:

        Jeesuksen jumalallistaminen (esim. "Jeesus on Jumalan Poika") kehittyi kirkollisessa teologiassa, ja tätä ei löydy suoraan Raamatun alkuperäisistä teksteistä.

        Ristiinnaulitseminen ja pelastusoppi: Vaikka Jeesus varmasti puhui pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta, pelastusoppi on monilta osin saanut dogmaattista muotoa myöhemmin, erityisesti Paavalin kirjeissä, joissa hän painottaa Jeesuksen kuoleman merkitystä maailman syntien sovittajana. Tämä on monin tavoin keskeneräinen prosessi, joka muuttui ajan myötä.



        Yhteys idän opetuksiin

        Jeesuksen alkuperäinen sanoma, erityisesti rakkaus ja sisäinen muutos, muistuttaa idän filosofioita:
        Että kärsimys poistetaan myötätunnon, rakkauden ja tietoisuuden avulla.


        Tässä on tärkeä oivallus: Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa.

        https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/alkuperainen-raamattu-romanttinen-ajatus
        Alkuperäinen Raamattu on romanttinen ajatus

        "Raamattuun voi luottaa."

        Miksei Koraaniin?

        Luota sitten, kunha jätät muut rauhaan, On se kyllä kummallista, että niin pakotetaan. Hinduja ei voisi vähempää kiinnostaa, mihin muut ihmiset uskovat.

        https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/raamattua-ei-ole-olemassa/
        RAAMATTUA EI OLE OLEMASSA

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Kristinuskoa on hyvä verrata keittoon, sanoo Suomen Akatemian vanhempi tutkija, TT, Martti Nissinen ja jatkaa: ”Kun keitto on kerran valmistettu, sen aineksia ei voi enää palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. Eikä koko keittoa synny ilman kokkia, jonka luova panos on ratkaiseva koko valmistusprosessin ja lopputuloksen kannalta ja joka erottaa juuri tämän keiton kaikista muista.

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä

        https://www.sol.com.au/kor/22_01.htm
        Pyhän hengen alkuperä


        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä

        “Helvetti”, selittää New Catholic Encyclopedia, on sana, jota “käytetään tarkoittamaan kadotettujen paikkaa”. Protestanttinen tietosanakirja määrittelee helvetin “tulevan rangaistuksen paikaksi jumalattomille”. Mutta usko tällaiseen kuolemanjälkeiseen rangaistuspaikkaan ei rajoitu kristikunnan pääkirkkoihin. Se sai alkunsa jo vuosisatoja ennen kuin kristikunta syntyi.

        Mesopotamian helvetti

        Noin 2000 vuotta ennen Jesus Christin syntymää sumerilaiset ja babylonialaiset uskoivat manalaan, jota he kutsuivat Palautumattomaksi maaksi. Tämä muinainen uskomus näkyy sumerilaisissa ja akkadilaisissa runoissa, jotka tunnetaan nimillä Epic of Gilgamesh ja Descent of Ishtar to the Underworld. Niissä kuolleiden asuinsija kuvataan pimeyden taloksi, “taloksi, josta kukaan sisään mennyt ei lähde”.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721
        Kreikkalaiset, etruskit ja roomalaiset helvetit

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721


        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Missä ovat kristinuskon juuret?

        Uskontoa ei ole mahdollista puhdistaa vieraista aineksista, sillä jäljelle jäisi tuskin mitään. Toisaalta kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. (Kuitunen 2001)

        Vaikka historiallinen raamatuntutkimus ei koskaan tuotakaan varmoja vastauksia tai lopullisia totuuksia, Raamatun tekstien kirjallisten ja historiallisten ongelmien sivuuttaminen on mielestäni älyllisesti epärehellistä. (Myllykoski 2005)

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

        Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997)


      • Anonyymi00022

        Nimittämällä kiduttaminen pyhäksi ei ratkaise moraalisia ristiriitoja


        IKUISEN KIDUTTAMISEN YLISTÄMINEN JA PUOLUSTAMINEN nimittämällä se pyhäksi ei ratkaise moraalisia ristiriitoja, se vain peittää ne sanoilla.
        Kristinuskon perinteissä on historian saatossa esiintynyt myös manipuloivaa opetusta: pelottamalla ihmisiä helvetillä on ohjattu ja kontrolloitu yhteisöjä. Tämä korostaa sitä, että oppi ei ole vain teologinen kysymys, vaan myös moraalinen ja sosiaalinen ongelma: jos Jumala on rakkaus ja kaikkivaltias, miksi hän sallisi näin epäoikeudenmukaisen, loputtoman rangaistuksen?

        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.
        Joten jopa älykkäät kristityt ymmärtävät sen. He ovat ihmisiä.
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen
        Tässä, voitte itse lukea.

        Älykkäät kristityt sanovat myös:

        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalt


      • Anonyymi00024

        IKUISEN HELVETIN YLISTÄJÄ ON EVANKELISTA SAATANA JA SAMALLA SAATANAPNALVOJA. IRONISESTI HE EIVÄT YMMÄRRÄ, ETTÄ JOS KUTSUU SAATANAA JUMALAKSI, SE EI TEE SAATANASTA JUMALAA.

        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388
        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        He tietävät jollakin tasolla, jota he harvoin luotaavat itsessään, että he ovat hyväksyneet uskontunnustuksen järjettömän ja pahan periaatteen. He ajattelevat, että heidän on uskonsa perusteella pakko puolustaa kuvaa todellisuudesta, joka ei voi olla totta moraalisesti tai loogisesti missään mahdollisessa maailmassa, ja niinpä he luonnollisesti vastustavat sitä, että heidät pakotetaan tekemään niin nimenomaisesti eikä epäsuorasti, hiljaa, ilman tarkkaa tarkastelua sen sisällöstä tai siitä nöyryyttävästä omantunnon kompromissista, jota se heiltä vaatii.


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        IKUISEN HELVETIN YLISTÄJÄ ON EVANKELISTA SAATANA JA SAMALLA SAATANAPNALVOJA. IRONISESTI HE EIVÄT YMMÄRRÄ, ETTÄ JOS KUTSUU SAATANAA JUMALAKSI, SE EI TEE SAATANASTA JUMALAA.

        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388
        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        He tietävät jollakin tasolla, jota he harvoin luotaavat itsessään, että he ovat hyväksyneet uskontunnustuksen järjettömän ja pahan periaatteen. He ajattelevat, että heidän on uskonsa perusteella pakko puolustaa kuvaa todellisuudesta, joka ei voi olla totta moraalisesti tai loogisesti missään mahdollisessa maailmassa, ja niinpä he luonnollisesti vastustavat sitä, että heidät pakotetaan tekemään niin nimenomaisesti eikä epäsuorasti, hiljaa, ilman tarkkaa tarkastelua sen sisällöstä tai siitä nöyryyttävästä omantunnon kompromissista, jota se heiltä vaatii.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        Vai henkilö, joka rehellisesti toteaa, että tällaiset ajatukset ovat julmia ja barbaarisia ja turmeltuneita? Kumman näistä kahdesta pitäisi todella, jos ei hävetä sanojaan, niin ainakin epäröidä, olla ristiriitainen ja jopa hieman katuvainen niitä lausuessaan? Ja kummalla on parempi oikeus moraaliseen paheksuntaan siitä, mitä toinen on sanonut? Eivätkö nämä kysymykset oikeastaan vastaa itseensä?

        Uskomus ei ansaitse ehdotonta kunnioitusta vain siksi, että se on vanha tai koska sen kannattajat väittävät, että sillä on jumalallinen auktoriteetti, jota he eivät voi todistaa; se ei myöskään saisi olla immuuni sille, että sitä kyseenalaistetaan sen aiheuttamaa skandaalia vastaavin ehdoin.
        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        Ja usko siihen, että äärettömän älykkyyden, oikeudenmukaisuuden, rakkauden ja voiman omaava Jumala tuomitsisi järkevät olennot loputtoman kärsimyksen tilaan tai antaisi niiden tuomita itsensä omien harhakuvitelmiensa, tuskiensa ja vihansa vuoksi, on luultavasti pahempaa kuin pelkkä skandaali.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        Vai henkilö, joka rehellisesti toteaa, että tällaiset ajatukset ovat julmia ja barbaarisia ja turmeltuneita? Kumman näistä kahdesta pitäisi todella, jos ei hävetä sanojaan, niin ainakin epäröidä, olla ristiriitainen ja jopa hieman katuvainen niitä lausuessaan? Ja kummalla on parempi oikeus moraaliseen paheksuntaan siitä, mitä toinen on sanonut? Eivätkö nämä kysymykset oikeastaan vastaa itseensä?

        Uskomus ei ansaitse ehdotonta kunnioitusta vain siksi, että se on vanha tai koska sen kannattajat väittävät, että sillä on jumalallinen auktoriteetti, jota he eivät voi todistaa; se ei myöskään saisi olla immuuni sille, että sitä kyseenalaistetaan sen aiheuttamaa skandaalia vastaavin ehdoin.
        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        Ja usko siihen, että äärettömän älykkyyden, oikeudenmukaisuuden, rakkauden ja voiman omaava Jumala tuomitsisi järkevät olennot loputtoman kärsimyksen tilaan tai antaisi niiden tuomita itsensä omien harhakuvitelmiensa, tuskiensa ja vihansa vuoksi, on luultavasti pahempaa kuin pelkkä skandaali.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388


        Jopa monet muutoin pätevät filosofit ovat uskon innoittamina vakuuttaneet itsensä ja muut sellaisten argumenttien pätevyydestä, jotka kiihkottomasti tarkasteltuna tuskin nousevat hurskastelevan hölynpölyn tasolle. Kaikki on aina ollut pelkkää kangastusta. Jos ihminen kuitenkin saa itsensä perumaan tuon alkuperäisen antautumisen abysmaattisen naurettavuuden edessä vain hetkeksi, hän huomaa, että kaikki infernalistisen ortodoksisuuden puolustuspuheet koostuvat väitteistä, joita kenenkään todella järkevän ihmisen ei pitäisi ottaa vakavasti. Jokainen niistä on harjoitus itsepetosta, itsehypnoosia, omantunnon


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388


        Jopa monet muutoin pätevät filosofit ovat uskon innoittamina vakuuttaneet itsensä ja muut sellaisten argumenttien pätevyydestä, jotka kiihkottomasti tarkasteltuna tuskin nousevat hurskastelevan hölynpölyn tasolle. Kaikki on aina ollut pelkkää kangastusta. Jos ihminen kuitenkin saa itsensä perumaan tuon alkuperäisen antautumisen abysmaattisen naurettavuuden edessä vain hetkeksi, hän huomaa, että kaikki infernalistisen ortodoksisuuden puolustuspuheet koostuvat väitteistä, joita kenenkään todella järkevän ihmisen ei pitäisi ottaa vakavasti. Jokainen niistä on harjoitus itsepetosta, itsehypnoosia, omantunnon

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388


        ...muutamaa valitettavaa patologista poikkeusta lukuun ottamatta me kaikki olemme tietoisia ikuisen helvetin ajatuksen järjettömyydestä ja että useimmat meistä ovat ymmärtäneet sen eri aikoina elämässään, kun olemme epähuomiossa antaneet moraalisen mielikuvituksemme lipsahtaa irti hurskaan pelon kahleista.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        ...on emotionaalisesti mahdotonta rakastaa täysin Jumalaa, joka kykenee lähettämään minkä tahansa luodun ikuiseen kärsimykseen (vaikka itse asiassa ajattelen näin). Sanon sen pikemminkin siksi, että ehdoton lähimmäisenrakkaus ja täysin vakuuttunut usko helvettiin ovat periaatteessa toistensa vastakohtia ja että kaikki kristillinen rakkauden kieli on tyhjää juuri siinä määrin kuin todella uskomme ikuiseen kadotukseen.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388


        ...muutamaa valitettavaa patologista poikkeusta lukuun ottamatta me kaikki olemme tietoisia ikuisen helvetin ajatuksen järjettömyydestä ja että useimmat meistä ovat ymmärtäneet sen eri aikoina elämässään, kun olemme epähuomiossa antaneet moraalisen mielikuvituksemme lipsahtaa irti hurskaan pelon kahleista.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        ...on emotionaalisesti mahdotonta rakastaa täysin Jumalaa, joka kykenee lähettämään minkä tahansa luodun ikuiseen kärsimykseen (vaikka itse asiassa ajattelen näin). Sanon sen pikemminkin siksi, että ehdoton lähimmäisenrakkaus ja täysin vakuuttunut usko helvettiin ovat periaatteessa toistensa vastakohtia ja että kaikki kristillinen rakkauden kieli on tyhjää juuri siinä määrin kuin todella uskomme ikuiseen kadotukseen.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        Jo pelkkä ajatus saa joskus miettimään, oliko Friedrich Nietzsche oikeassa ja onko kaikki kristinuskon puheet hyväntekeväisyydestä, epäitsekkäästä rakkaudesta ja myötätunnosta enimmäkseen pelkkää pikkumaista teeskentelyä, joka peittää alleen syvän ja pysyvän kostonhimon.
        Äänestä

        Eräs valistunut teologian tohtori sanoi kerran: "Helvetin marttyyrien näkeminen lisää vanhurskaiden ikuista onnea. Kun he näkevät siellä omanlaisensa, joiden tilanne on niin kauhea, kun he itse ovat niin korkeassa asemassa, heidän autuutensa moninkertaistuu."


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        Jo pelkkä ajatus saa joskus miettimään, oliko Friedrich Nietzsche oikeassa ja onko kaikki kristinuskon puheet hyväntekeväisyydestä, epäitsekkäästä rakkaudesta ja myötätunnosta enimmäkseen pelkkää pikkumaista teeskentelyä, joka peittää alleen syvän ja pysyvän kostonhimon.
        Äänestä

        Eräs valistunut teologian tohtori sanoi kerran: "Helvetin marttyyrien näkeminen lisää vanhurskaiden ikuista onnea. Kun he näkevät siellä omanlaisensa, joiden tilanne on niin kauhea, kun he itse ovat niin korkeassa asemassa, heidän autuutensa moninkertaistuu."

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi – tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!

        Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

        Synti ei ole pelkästään teko – se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.

        Enkeli Mäntä

        "Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi – tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!

        Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

        Synti ei ole pelkästään teko – se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.

        Enkeli Mäntä

        "Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Rakas seurakuntalainen,

        Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

        Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

        Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

        Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

        Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.

        Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


        Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
        Pastori Enkeli Mäntä


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Rakas seurakuntalainen,

        Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

        Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

        Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

        Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

        Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.

        Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


        Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
        Pastori Enkeli Mäntä

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä

        https://www.sol.com.au/kor/22_01.htm
        Pyhän hengen alkuperä


        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä

        “Helvetti”, selittää New Catholic Encyclopedia, on sana, jota “käytetään tarkoittamaan kadotettujen paikkaa”. Protestanttinen tietosanakirja määrittelee helvetin “tulevan rangaistuksen paikaksi jumalattomille”. Mutta usko tällaiseen kuolemanjälkeiseen rangaistuspaikkaan ei rajoitu kristikunnan pääkirkkoihin. Se sai alkunsa jo vuosisatoja ennen kuin kristikunta syntyi.

        Mesopotamian helvetti

        Noin 2000 vuotta ennen Jesus Christin syntymää sumerilaiset ja babylonialaiset uskoivat manalaan, jota he kutsuivat Palautumattomaksi maaksi. Tämä muinainen uskomus näkyy sumerilaisissa ja akkadilaisissa runoissa, jotka tunnetaan nimillä Epic of Gilgamesh ja Descent of Ishtar to the Underworld. Niissä kuolleiden asuinsija kuvataan pimeyden taloksi, “taloksi, josta kukaan sisään mennyt ei lähde”.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721
        Kreikkalaiset, etruskit ja roomalaiset helvetit

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721


        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Missä ovat kristinuskon juuret?

        Uskontoa ei ole mahdollista puhdistaa vieraista aineksista, sillä jäljelle jäisi tuskin mitään. Toisaalta kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. (Kuitunen 2001)

        Vaikka historiallinen raamatuntutkimus ei koskaan tuotakaan varmoja vastauksia tai lopullisia totuuksia, Raamatun tekstien kirjallisten ja historiallisten ongelmien sivuuttaminen on mielestäni älyllisesti epärehellistä. (Myllykoski 2005)

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

        Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997)


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä

        https://www.sol.com.au/kor/22_01.htm
        Pyhän hengen alkuperä


        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä

        “Helvetti”, selittää New Catholic Encyclopedia, on sana, jota “käytetään tarkoittamaan kadotettujen paikkaa”. Protestanttinen tietosanakirja määrittelee helvetin “tulevan rangaistuksen paikaksi jumalattomille”. Mutta usko tällaiseen kuolemanjälkeiseen rangaistuspaikkaan ei rajoitu kristikunnan pääkirkkoihin. Se sai alkunsa jo vuosisatoja ennen kuin kristikunta syntyi.

        Mesopotamian helvetti

        Noin 2000 vuotta ennen Jesus Christin syntymää sumerilaiset ja babylonialaiset uskoivat manalaan, jota he kutsuivat Palautumattomaksi maaksi. Tämä muinainen uskomus näkyy sumerilaisissa ja akkadilaisissa runoissa, jotka tunnetaan nimillä Epic of Gilgamesh ja Descent of Ishtar to the Underworld. Niissä kuolleiden asuinsija kuvataan pimeyden taloksi, “taloksi, josta kukaan sisään mennyt ei lähde”.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721
        Kreikkalaiset, etruskit ja roomalaiset helvetit

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721


        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Missä ovat kristinuskon juuret?

        Uskontoa ei ole mahdollista puhdistaa vieraista aineksista, sillä jäljelle jäisi tuskin mitään. Toisaalta kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. (Kuitunen 2001)

        Vaikka historiallinen raamatuntutkimus ei koskaan tuotakaan varmoja vastauksia tai lopullisia totuuksia, Raamatun tekstien kirjallisten ja historiallisten ongelmien sivuuttaminen on mielestäni älyllisesti epärehellistä. (Myllykoski 2005)

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

        Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997)

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä

        https://www.sol.com.au/kor/22_01.htm
        Pyhän hengen alkuperä


        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä

        https://www.sol.com.au/kor/22_01.htm
        Pyhän hengen alkuperä


        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä

        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        Provokaatio vs reaktio

        Aloitus "Vain Jeesus voi antaa vapautuksen” on klassinen eksklusiivinen väite:.yksi totuus, yksi pelastus, yksi oikea tie.

        Tällainen väite ei ole neutraali, vaan sulkee muut näkemykset automaattisesti vääriksi.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        Provokaatio vs reaktio

        Aloitus "Vain Jeesus voi antaa vapautuksen” on klassinen eksklusiivinen väite:.yksi totuus, yksi pelastus, yksi oikea tie.

        Tällainen väite ei ole neutraali, vaan sulkee muut näkemykset automaattisesti vääriksi.

        Kristinusko luo ensin ongelman (synti), sitten tarjoaa ratkaisun (pelastus).

        Tämä on oikeasti tunnettu kriittinen argumentti uskontofilosofiassa: joskus kutsutaan “itseään ylläpitäväksi järjestelmäksi” tai psykologiseksi malliksi: syyllisyys - helpotus

        “Jumala"loi ongelman ja pelastaa siitä itseltään.


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        Kristinusko luo ensin ongelman (synti), sitten tarjoaa ratkaisun (pelastus).

        Tämä on oikeasti tunnettu kriittinen argumentti uskontofilosofiassa: joskus kutsutaan “itseään ylläpitäväksi järjestelmäksi” tai psykologiseksi malliksi: syyllisyys - helpotus

        “Jumala"loi ongelman ja pelastaa siitä itseltään.

        Kop, kop, kop!

        - Kuka siellä?

        Jeesus.

        - Tulin pelastamaan sinut.

        Miltä?

        - Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.

        Miksi se on mustaa huumoria?

        Musta huumori syntyy, kun käsitellään vakavia tai pyhiä aiheita (uskonto, kuolema, helvetti) kevyellä tai käänteisellä tavalla.

        Tässä:

        Pelastuminen helvetiltä on vakava teologinen aihe.

        Vitsi vihjaa, että pelastus on “suojelua” rangaistukselta, jonka sama taho aiheuttaa.

        Se on siis absurdi kärjistys:
        “Pelastan sinut… minulta.”


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00035 kirjoitti:

        Kop, kop, kop!

        - Kuka siellä?

        Jeesus.

        - Tulin pelastamaan sinut.

        Miltä?

        - Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.

        Miksi se on mustaa huumoria?

        Musta huumori syntyy, kun käsitellään vakavia tai pyhiä aiheita (uskonto, kuolema, helvetti) kevyellä tai käänteisellä tavalla.

        Tässä:

        Pelastuminen helvetiltä on vakava teologinen aihe.

        Vitsi vihjaa, että pelastus on “suojelua” rangaistukselta, jonka sama taho aiheuttaa.

        Se on siis absurdi kärjistys:
        “Pelastan sinut… minulta.”

        Se on internetissä (Reddit, 9GAG, Tumblr jne.) kiertänyt satiirinen vitsi, joka parodioi kristillistä ajatusta Jeesuksesta pelastajana – erityisesti ajatusta pelastumisesta helvetiltä.
        Vitsi toimii, koska se ottaa tutun kristillisen mielikuvan ja kääntää sen ylösalaisin. Uudessa testamentissa, erityisesti Ilmestyskirja 3:20:ssa, Jeesus sanoo seisovansa ovella ja kolkuttavansa. Perinteisessä kristillisessä tulkinnassa tämä on kuva vapaaehtoisesta pelastuksesta: ihminen saa itse päättää, avataanko ovi vai ei. Ajatus on lempeä ja kutsuva.

        Vitsissä sama asetelma muutetaan uhkaukseksi. Jeesus ei tarjoa pelastusta rakkaudesta, vaan vihjaa pelastavansa sinut siltä, mitä aikoo tehdä, jos et päästä häntä sisään. Ironia syntyy siitä, että pelastaja ja uhka ovat sama toimija. Pelastaminen muuttuu kiristyksen kaltaiseksi tilanteeksi. Tämä yllättävä roolinvaihto on huumorin ydin.

        Musta huumori syntyy siitä, että käsitellään vakavaa ja monille pyhää aihetta – pelastusta, helvettiä ja jumalallista tuomiota – kevyen ja absurdin dialogin kautta. Vitsi kärjistää ajatusta, että Jumala pelastaa ihmisen rangaistukselta, jonka hän itse on asettanut. Se tiivistyy paradoksiin: “Pelastan sinut minulta.” Juuri tämä sisäinen ristiriita tekee siitä monien mielestä filosofisesti terävän.

        Kristillinen teologia vastaisi tähän yleensä toteamalla, että vitsi yksinkertaistaa ja vääristää opetusta. Perinteisessä ajattelussa Jumala ei “uhkaa” ihmistä mielivaltaisesti, vaan pelastus nähdään vapautumisena synnin ja eron seurauksista. Helvettiä ei useinkaan kuvata Jumalan kostona vaan ihmisen omana valintana olla erossa Jumalasta. Tästä näkökulmasta vitsi rakentuu olkinukelle: se esittää pelastuksen pakottamisena, vaikka kristillinen oppi korostaa vapautta ja rakkautta.

        Silti osa ihmisistä kokee vitsin osuvana, koska se tiivistää kriittisen kysymyksen uskonnollisesta logiikasta: jos kaikkivaltias olento on luonut järjestelmän, jossa on ikuinen rangaistus, missä määrin pelastus siitä on puhdasta armoa ja missä määrin järjestelmän sisäinen ratkaisu ongelmaan, joka on alun perin saman toimijan asettama? Vitsi ei tarjoa vastausta, mutta se paljastaa jännitteen, jonka ympärillä teologinen keskustelu on pyörinyt vuosisatoja.

        Siksi se leviää helposti internetissä. Se on lyhyt, perustuu tuttuun “kop, kop” -rakenteeseen ja kääntää vakavan teeman absurdiksi yhdellä lauseella. Se ei ole syvällinen teologinen argumentti, mutta se on terävä retorinen kärjistys, joka pakottaa ajattelemaan, miksi pelastuksen ja rangaistuksen suhde herättää niin voimakkaita tunteita.

        Jos sen “kop kop” -asetelman syvennetään ja työntää satiirin vielä pidemmälle, siitä tulee kertomus järjestelmästä, jossa sama taho suunnittelee säännöt, määrittelee rikkeen, säätää rangaistuksen ja tarjoaa sitten armahduksen. Ovi ei ole enää vain ovi, vaan koko olemassaolon rajapinta.

        Kolkuttaja ei ole vain vieras, vaan arkkitehti. Hän on piirtänyt talon, säätänyt paloturvallisuusmääräykset, rakentanut kellariin uunin ja ripustanut seinälle kyltin, jossa lukee: “Pelastustie saatavilla.”


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        Se on internetissä (Reddit, 9GAG, Tumblr jne.) kiertänyt satiirinen vitsi, joka parodioi kristillistä ajatusta Jeesuksesta pelastajana – erityisesti ajatusta pelastumisesta helvetiltä.
        Vitsi toimii, koska se ottaa tutun kristillisen mielikuvan ja kääntää sen ylösalaisin. Uudessa testamentissa, erityisesti Ilmestyskirja 3:20:ssa, Jeesus sanoo seisovansa ovella ja kolkuttavansa. Perinteisessä kristillisessä tulkinnassa tämä on kuva vapaaehtoisesta pelastuksesta: ihminen saa itse päättää, avataanko ovi vai ei. Ajatus on lempeä ja kutsuva.

        Vitsissä sama asetelma muutetaan uhkaukseksi. Jeesus ei tarjoa pelastusta rakkaudesta, vaan vihjaa pelastavansa sinut siltä, mitä aikoo tehdä, jos et päästä häntä sisään. Ironia syntyy siitä, että pelastaja ja uhka ovat sama toimija. Pelastaminen muuttuu kiristyksen kaltaiseksi tilanteeksi. Tämä yllättävä roolinvaihto on huumorin ydin.

        Musta huumori syntyy siitä, että käsitellään vakavaa ja monille pyhää aihetta – pelastusta, helvettiä ja jumalallista tuomiota – kevyen ja absurdin dialogin kautta. Vitsi kärjistää ajatusta, että Jumala pelastaa ihmisen rangaistukselta, jonka hän itse on asettanut. Se tiivistyy paradoksiin: “Pelastan sinut minulta.” Juuri tämä sisäinen ristiriita tekee siitä monien mielestä filosofisesti terävän.

        Kristillinen teologia vastaisi tähän yleensä toteamalla, että vitsi yksinkertaistaa ja vääristää opetusta. Perinteisessä ajattelussa Jumala ei “uhkaa” ihmistä mielivaltaisesti, vaan pelastus nähdään vapautumisena synnin ja eron seurauksista. Helvettiä ei useinkaan kuvata Jumalan kostona vaan ihmisen omana valintana olla erossa Jumalasta. Tästä näkökulmasta vitsi rakentuu olkinukelle: se esittää pelastuksen pakottamisena, vaikka kristillinen oppi korostaa vapautta ja rakkautta.

        Silti osa ihmisistä kokee vitsin osuvana, koska se tiivistää kriittisen kysymyksen uskonnollisesta logiikasta: jos kaikkivaltias olento on luonut järjestelmän, jossa on ikuinen rangaistus, missä määrin pelastus siitä on puhdasta armoa ja missä määrin järjestelmän sisäinen ratkaisu ongelmaan, joka on alun perin saman toimijan asettama? Vitsi ei tarjoa vastausta, mutta se paljastaa jännitteen, jonka ympärillä teologinen keskustelu on pyörinyt vuosisatoja.

        Siksi se leviää helposti internetissä. Se on lyhyt, perustuu tuttuun “kop, kop” -rakenteeseen ja kääntää vakavan teeman absurdiksi yhdellä lauseella. Se ei ole syvällinen teologinen argumentti, mutta se on terävä retorinen kärjistys, joka pakottaa ajattelemaan, miksi pelastuksen ja rangaistuksen suhde herättää niin voimakkaita tunteita.

        Jos sen “kop kop” -asetelman syvennetään ja työntää satiirin vielä pidemmälle, siitä tulee kertomus järjestelmästä, jossa sama taho suunnittelee säännöt, määrittelee rikkeen, säätää rangaistuksen ja tarjoaa sitten armahduksen. Ovi ei ole enää vain ovi, vaan koko olemassaolon rajapinta.

        Kolkuttaja ei ole vain vieras, vaan arkkitehti. Hän on piirtänyt talon, säätänyt paloturvallisuusmääräykset, rakentanut kellariin uunin ja ripustanut seinälle kyltin, jossa lukee: “Pelastustie saatavilla.”

        "Jumala" luo järjestelmän
        jossa on rangaistus (helvetti)
        ja sitten tarjoaa pelastuksen siltä

        Siksi se tuntuu:
        kiristykseltä tai huijauslogiikalta

        Satiirin näkökulmasta asetelma näyttää tältä: ensin luodaan maailma, jossa on mahdollista epäonnistua. Sitten määritellään epäonnistuminen väistämättömäksi. Sen jälkeen julistetaan seuraus äärettömän vakavaksi. Ja lopuksi tarjotaan ratkaisu, jonka tarjoaa sama taho, joka suunnitteli koko järjestelmän. Kun ovelle koputetaan, kyse ei ole vain vierailusta, vaan sopimusehdosta: “Hyväksy minut, niin säästyt siltä, minkä olen säätänyt mahdolliseksi.”
        Se korostaa juuri tätä kehälogiikkaa. Pelastus ei näyttäydy ulkopuolelta tulevana avustuksena, vaan sisäisenä turvamekanismina järjestelmässä, jonka riskit ja sanktiot ovat lähtöisin samasta lähteestä. Se on kuin hallitsija, joka säätää lain, kriminalisoi rikkomuksen, määrää tuomion ja sitten armahtaa — ja saa siitä kiitoksen. Tai kuin ohjelmistoyritys, joka julkaisee ohjelman, jossa on kriittinen haavoittuvuus, ja myy sen jälkeen maksullisen tietoturvapäivityksen.


        Satiiri ei yritä ratkaista teologista kysymystä, vaan suurentaa sen mittasuhteet niin, että rakenne paljastuu. Se kysyy, miltä armo näyttää, jos armo ja uhka tulevat samasta kädestä. Se ei väitä, että näin olisi, mutta se leikkii ajatuksella, että ulkopuolisen silmissä kokonaisuus muistuttaa suljettua silmukkaa: ensin luodaan ongelma, sitten tarjotaan pelastus, ja lopulta kiitetään pelastajaa.

        Juuri tässä liioittelussa on satiirin voima. Se ottaa vakavan ja monimutkaisen uskonopin ja puristaa sen yhteen tilanteeseen: joku kolkuttaa ovelle ja sanoo olevansa sekä syy että ratkaisu. Ja kuulijan tehtäväksi jää päättää, onko kyse syvästä paradoksista vai vain näkökulman aiheuttamasta harhasta.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        "Jumala" luo järjestelmän
        jossa on rangaistus (helvetti)
        ja sitten tarjoaa pelastuksen siltä

        Siksi se tuntuu:
        kiristykseltä tai huijauslogiikalta

        Satiirin näkökulmasta asetelma näyttää tältä: ensin luodaan maailma, jossa on mahdollista epäonnistua. Sitten määritellään epäonnistuminen väistämättömäksi. Sen jälkeen julistetaan seuraus äärettömän vakavaksi. Ja lopuksi tarjotaan ratkaisu, jonka tarjoaa sama taho, joka suunnitteli koko järjestelmän. Kun ovelle koputetaan, kyse ei ole vain vierailusta, vaan sopimusehdosta: “Hyväksy minut, niin säästyt siltä, minkä olen säätänyt mahdolliseksi.”
        Se korostaa juuri tätä kehälogiikkaa. Pelastus ei näyttäydy ulkopuolelta tulevana avustuksena, vaan sisäisenä turvamekanismina järjestelmässä, jonka riskit ja sanktiot ovat lähtöisin samasta lähteestä. Se on kuin hallitsija, joka säätää lain, kriminalisoi rikkomuksen, määrää tuomion ja sitten armahtaa — ja saa siitä kiitoksen. Tai kuin ohjelmistoyritys, joka julkaisee ohjelman, jossa on kriittinen haavoittuvuus, ja myy sen jälkeen maksullisen tietoturvapäivityksen.


        Satiiri ei yritä ratkaista teologista kysymystä, vaan suurentaa sen mittasuhteet niin, että rakenne paljastuu. Se kysyy, miltä armo näyttää, jos armo ja uhka tulevat samasta kädestä. Se ei väitä, että näin olisi, mutta se leikkii ajatuksella, että ulkopuolisen silmissä kokonaisuus muistuttaa suljettua silmukkaa: ensin luodaan ongelma, sitten tarjotaan pelastus, ja lopulta kiitetään pelastajaa.

        Juuri tässä liioittelussa on satiirin voima. Se ottaa vakavan ja monimutkaisen uskonopin ja puristaa sen yhteen tilanteeseen: joku kolkuttaa ovelle ja sanoo olevansa sekä syy että ratkaisu. Ja kuulijan tehtäväksi jää päättää, onko kyse syvästä paradoksista vai vain näkökulman aiheuttamasta harhasta.

        Ensin luodaan järjestelmä - siihen sisältyy vakava seuraus - sitten tarjotaan pelastus siltä seuraukselta.

        Se muistuttaa markkinointia: “Onpa vaarallinen tilanne. Onneksi meillä on ratkaisu.” Siksi se tuntuu monista loogisesti epäilyttävältä tai jopa koomiselta.

        Sellainen asetelma muistuttaa huijauslogiikkaa.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Ensin luodaan järjestelmä - siihen sisältyy vakava seuraus - sitten tarjotaan pelastus siltä seuraukselta.

        Se muistuttaa markkinointia: “Onpa vaarallinen tilanne. Onneksi meillä on ratkaisu.” Siksi se tuntuu monista loogisesti epäilyttävältä tai jopa koomiselta.

        Sellainen asetelma muistuttaa huijauslogiikkaa.

        Vitsin ironia tiivistyy lauseeseen:
        “Pelastan sinut minulta.”

        Tämä on filosofisesti terävä, koska se pakottaa kysymään:
        onko pelastus vapautusta todellisesta vihollisesta — vai vapautusta järjestelmästä, jonka suunnittelija on sama toimija?

        Ovi on kiinni. Sen toisella puolella seisoo sama hahmo, joka on piirtänyt talon pohjapiirustuksen, valanut perustukset ja päättänyt, että kellarissa on kuilu. Hän koputtaa rauhallisesti, melkein kärsivällisesti.

        “Päästä minut sisään”, hän sanoo. “Voin pelastaa sinut.”

        Hiljaisuus.

        “Miltä?” kysyt lopulta.

        “Minulta.”

        Ja siinä hetkessä maailma taittuu hieman nurinpäin.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Vitsin ironia tiivistyy lauseeseen:
        “Pelastan sinut minulta.”

        Tämä on filosofisesti terävä, koska se pakottaa kysymään:
        onko pelastus vapautusta todellisesta vihollisesta — vai vapautusta järjestelmästä, jonka suunnittelija on sama toimija?

        Ovi on kiinni. Sen toisella puolella seisoo sama hahmo, joka on piirtänyt talon pohjapiirustuksen, valanut perustukset ja päättänyt, että kellarissa on kuilu. Hän koputtaa rauhallisesti, melkein kärsivällisesti.

        “Päästä minut sisään”, hän sanoo. “Voin pelastaa sinut.”

        Hiljaisuus.

        “Miltä?” kysyt lopulta.

        “Minulta.”

        Ja siinä hetkessä maailma taittuu hieman nurinpäin.

        Ja siinä hetkessä maailma taittuu hieman nurinpäin.

        Normaalisti pelastus tarkoittaa, että joku tulee ulkopuolelta katkaisemaan vaaran. Tulipalon sytyttäjä ei ole palomies. Tuomari ei ole sama, joka vapauttaa sinut omasta mielijohteestaan. Uhka ja apu ovat eri suunnista.

        Mutta tässä ne tulevat samasta kädestä.

        Se käsi on säätänyt lain, jonka rikkominen on väistämätöntä. Se on määritellyt rajan, jonka ylittäminen on kohtalokasta. Se on rakentanut järjestelmän, jossa epäonnistuminen kantaa äärettömän painon. Ja nyt sama käsi tarjoaa sinulle vapautusta.

        “Hyväksy minut”, ääni sanoo oven takaa, “niin säästyt siltä, minkä olen säätänyt.”


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Ja siinä hetkessä maailma taittuu hieman nurinpäin.

        Normaalisti pelastus tarkoittaa, että joku tulee ulkopuolelta katkaisemaan vaaran. Tulipalon sytyttäjä ei ole palomies. Tuomari ei ole sama, joka vapauttaa sinut omasta mielijohteestaan. Uhka ja apu ovat eri suunnista.

        Mutta tässä ne tulevat samasta kädestä.

        Se käsi on säätänyt lain, jonka rikkominen on väistämätöntä. Se on määritellyt rajan, jonka ylittäminen on kohtalokasta. Se on rakentanut järjestelmän, jossa epäonnistuminen kantaa äärettömän painon. Ja nyt sama käsi tarjoaa sinulle vapautusta.

        “Hyväksy minut”, ääni sanoo oven takaa, “niin säästyt siltä, minkä olen säätänyt.”

        Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

        Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta

        Moraalinen rakenne pysyy samana: ääretön kidutus on edelleen ääretöntä kidutusta, riippumatta nimityksestä.

        Jos uskonnon tarkoitus on miellyttää sadistia ja sanoa sadistia rakastavaksi, jokin on pahasti vialla


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

        Mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin mikä synti tai synnillinen elämäntapa voisi ansaita loputtoman tietoisen kidutuksen? Eikö ole ilmeistä, että ajassa ja avaruudessa tehdyt äärelliset synnit eivät mitenkään voi ansaita ääretöntä rangaistusta

        Moraalinen rakenne pysyy samana: ääretön kidutus on edelleen ääretöntä kidutusta, riippumatta nimityksestä.

        Jos uskonnon tarkoitus on miellyttää sadistia ja sanoa sadistia rakastavaksi, jokin on pahasti vialla

        Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.

        Ongelma ei ratkea nimeämällä kidutus pyhäksi tai rangaistus rakkaudeksi. Sanat eivät muuta moraalista rakennetta.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.

        Ongelma ei ratkea nimeämällä kidutus pyhäksi tai rangaistus rakkaudeksi. Sanat eivät muuta moraalista rakennetta.

        Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Sitä vastoin oppi ikuisesta tuskasta viittaa siihen, että vaikka Jumalalla on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on törkeän moraalitonta.

        Millainen uskonto, sellaiset seuraajat.

        Jos joku määrittelee rakkaudeksi teon, joka koostuu päättymättömästä tietoisesta kidutuksesta, hän ei ole muuttanut teon moraalista luonnetta – hän on vain vaihtanut sanan merkitystä.
        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Millainen uskonto, sellaiset seuraajat.

        Jos joku määrittelee rakkaudeksi teon, joka koostuu päättymättömästä tietoisesta kidutuksesta, hän ei ole muuttanut teon moraalista luonnetta – hän on vain vaihtanut sanan merkitystä.
        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.

        IKUISEN HELVETIN YLISTÄJÄ ON EVANKELISTA SAATANA JA SAMALLA SAATANAPNALVOJA. IRONISESTI HE EIVÄT YMMÄRRÄ, ETTÄ JOS KUTSUU SAATANAA JUMALAKSI, SE EI TEE SAATANASTA JUMALAA.

        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.


      • Anonyymi00046
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        IKUISEN HELVETIN YLISTÄJÄ ON EVANKELISTA SAATANA JA SAMALLA SAATANAPNALVOJA. IRONISESTI HE EIVÄT YMMÄRRÄ, ETTÄ JOS KUTSUU SAATANAA JUMALAKSI, SE EI TEE SAATANASTA JUMALAA.

        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388
        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388


      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388
        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        ...on emotionaalisesti mahdotonta rakastaa täysin Jumalaa, joka kykenee lähettämään minkä tahansa luodun ikuiseen kärsimykseen (vaikka itse asiassa ajattelen näin). Sanon sen pikemminkin siksi, että ehdoton lähimmäisenrakkaus ja täysin vakuuttunut usko helvettiin ovat periaatteessa toistensa vastakohtia ja että kaikki kristillinen rakkauden kieli on tyhjää juuri siinä määrin kuin todella uskomme ikuiseen kadotukseen.
        Rakastan lähimmäistäni niin paljon kuin voin, mutta jos uskon, että helvetti on todellinen ja myös ikuinen, en voi rakastaa häntä niin kuin itseäni. Vakaumukseni siitä, että on olemassa sellainen helvetti, johon toinen meistä voi joutua, kun toinen pääsee Jumalan valtakuntaan, tarkoittaa, että minun on oltava valmis hylkäämään hänet - ja todellakin hylkäämään kaikki - täydelliseen kurjuuteen, mutta samalla oletan edelleen, että näin tehtyäni voin nauttia täydellisestä ikuisesta autuudesta. Minun on jo ennakoivasti, ilman pienintäkään epäröintiä tai katumusta, luovutettava hänet loputtomaan tuskaan. Minun on - minun on - säilytettävä sydämessäni paikka, ja se on syvin ja pysyvin osa, jossa olen jo kääntynyt pois hänestä tunteettomalla itsekkyydellä, joka on niin valtava, että sitä ei voi erottaa täydellisestä pahansuopaisuudesta.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        ...on emotionaalisesti mahdotonta rakastaa täysin Jumalaa, joka kykenee lähettämään minkä tahansa luodun ikuiseen kärsimykseen (vaikka itse asiassa ajattelen näin). Sanon sen pikemminkin siksi, että ehdoton lähimmäisenrakkaus ja täysin vakuuttunut usko helvettiin ovat periaatteessa toistensa vastakohtia ja että kaikki kristillinen rakkauden kieli on tyhjää juuri siinä määrin kuin todella uskomme ikuiseen kadotukseen.
        Rakastan lähimmäistäni niin paljon kuin voin, mutta jos uskon, että helvetti on todellinen ja myös ikuinen, en voi rakastaa häntä niin kuin itseäni. Vakaumukseni siitä, että on olemassa sellainen helvetti, johon toinen meistä voi joutua, kun toinen pääsee Jumalan valtakuntaan, tarkoittaa, että minun on oltava valmis hylkäämään hänet - ja todellakin hylkäämään kaikki - täydelliseen kurjuuteen, mutta samalla oletan edelleen, että näin tehtyäni voin nauttia täydellisestä ikuisesta autuudesta. Minun on jo ennakoivasti, ilman pienintäkään epäröintiä tai katumusta, luovutettava hänet loputtomaan tuskaan. Minun on - minun on - säilytettävä sydämessäni paikka, ja se on syvin ja pysyvin osa, jossa olen jo kääntynyt pois hänestä tunteettomalla itsekkyydellä, joka on niin valtava, että sitä ei voi erottaa täydellisestä pahansuopaisuudesta.

        Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.

        Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).

        Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset mestaritaikurit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristillä, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperinpalasen voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

        Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä ympyrästä, pahan silmän poistamisesta, karman parantamisesta. Sokeisiin oppaisiin luottamisen vuoksi hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että saatana on tullut jo kauan sitten, ja se on juurtunut hyvin sellaisten kurjien ihmisten sydämiin, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.

        Valmistaudutte torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisällänne, nauraa tyhmyydellenne, auttaa teitä ehdottamalla tarvetta ostaa amuletteja, lukea loitsuja, kuunnella tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten kasukoita, valkoisia kaapuja, sahramirobeja tai yksivärisiä pukuja). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!

        He maalasivat mielikuvituksellisesti seinälle paholaisen ja lyövät häntä nyrkillä tietämättä, että he tekevät niin sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon, on paholaisen valloittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa ilmenemismuodoissaan.

        Mutta missä saatana asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään.


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.

        Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).

        Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset mestaritaikurit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristillä, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperinpalasen voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

        Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä ympyrästä, pahan silmän poistamisesta, karman parantamisesta. Sokeisiin oppaisiin luottamisen vuoksi hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että saatana on tullut jo kauan sitten, ja se on juurtunut hyvin sellaisten kurjien ihmisten sydämiin, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.

        Valmistaudutte torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisällänne, nauraa tyhmyydellenne, auttaa teitä ehdottamalla tarvetta ostaa amuletteja, lukea loitsuja, kuunnella tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten kasukoita, valkoisia kaapuja, sahramirobeja tai yksivärisiä pukuja). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!

        He maalasivat mielikuvituksellisesti seinälle paholaisen ja lyövät häntä nyrkillä tietämättä, että he tekevät niin sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon, on paholaisen valloittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa ilmenemismuodoissaan.

        Mutta missä saatana asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään.

        Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666

        Enkeli Mäntän nero teksti

        Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.
        Joten jopa älykkäät kristityt ymmärtävät sen. He ovat ihmisiä.
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen
        Tässä, voitte itse lukea.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.
        Kop, kop, kop!

        - Kuka siellä?

        Jeesus.

        - Tulin pelastamaan sinut.

        Miltä?

        - Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.


      • Anonyymi00051
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Enkeli Mäntän nero teksti

        Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.
        Joten jopa älykkäät kristityt ymmärtävät sen. He ovat ihmisiä.
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen
        Tässä, voitte itse lukea.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.
        Kop, kop, kop!

        - Kuka siellä?

        Jeesus.

        - Tulin pelastamaan sinut.

        Miltä?

        - Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        SENSUROINNIN JÄLKEEN.


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        SENSUROINNIN JÄLKEEN.

        Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        SENSUROINNIN JÄLKEEN.

        Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä. Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on tapahtunut.

        MIKSI TÄTÄ TOSIASIAA ON NIIN VAIKEA HYVÄKSYÄ? FAKTAT PUHUVAT PUOLESTAAN.


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        SENSUROINNIN JÄLKEEN.

        Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä. Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on tapahtunut.

        MIKSI TÄTÄ TOSIASIAA ON NIIN VAIKEA HYVÄKSYÄ? FAKTAT PUHUVAT PUOLESTAAN.

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        The Bible that you have in your home or in your pocket has been censored. The Bible that you own has had verses and entire books taken out of it. The Bible that you know has extra content added to it. The Bible that you have read for as long as you’ve read the Bible is not the Bible that Jesus, the Apostles, or the early Church would have read. Many prophesies that pointed to Jesus have been altered or removed. No matter how long you have been a Christian, you likely have never considered that your Bible has been censored—but it has.

        Religious tradition can be a good thing, and sometimes it can be a very bad thing. When it comes to which version of the Bible we read from, religious tradition can hold us back from having the most accurate and reliable version. Archaeological discoveries and studies in textual criticism have allowed us to discover that Jesus, the Apostles, the writers of the New Testament, and the early Church read from a different version of the Bible than we read from today.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        The Bible that you have in your home or in your pocket has been censored. The Bible that you own has had verses and entire books taken out of it. The Bible that you know has extra content added to it. The Bible that you have read for as long as you’ve read the Bible is not the Bible that Jesus, the Apostles, or the early Church would have read. Many prophesies that pointed to Jesus have been altered or removed. No matter how long you have been a Christian, you likely have never considered that your Bible has been censored—but it has.

        Religious tradition can be a good thing, and sometimes it can be a very bad thing. When it comes to which version of the Bible we read from, religious tradition can hold us back from having the most accurate and reliable version. Archaeological discoveries and studies in textual criticism have allowed us to discover that Jesus, the Apostles, the writers of the New Testament, and the early Church read from a different version of the Bible than we read from today.

        Jeesuksen alkuperäistä sanomaa on varjostettu ja muokattu monien historiallisten, kielellisten ja teologisten kehitysten kautta, mutta sen ytimessä on aina ollut rakkaus, myötätunto ja sisäinen herääminen. Tämä tekee Jeesuksen opetuksista monella tavalla yhteensopivia idän filosofioiden kanssa.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        SENSUROINNIN JÄLKEEN.

        KYSEESSÄ ON IHMISKUNNAN SUURIN HUIJAUS, EI MUUTA.
        Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta.

        SENSUROINNIN JÄLKEEN.


      • Anonyymi00056

      • Anonyymi00057
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html

        Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html


        Sana kristus (engl. christ) on myös peräisin druidismista. Druidismin Aurinko-kultin ylipapit kantoivat titteliä christos tai crios. Jälkimmäinen oli myös Esusin "titteli". (Jeesus Kristus = Esus Crios) Sana crios tarkoittaa ympyrää ja ristiä - tuttu näky Irlannissa. (Lue myös: Ristin alkuperä.)


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html


        Sana kristus (engl. christ) on myös peräisin druidismista. Druidismin Aurinko-kultin ylipapit kantoivat titteliä christos tai crios. Jälkimmäinen oli myös Esusin "titteli". (Jeesus Kristus = Esus Crios) Sana crios tarkoittaa ympyrää ja ristiä - tuttu näky Irlannissa. (Lue myös: Ristin alkuperä.)

        Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


        "Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


        "Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth

        Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

        RISTIINNAULITUT PELASTAJAT

        Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.

        Säilyneiden fragmentaaristen kertomusten mukaan kaikki nämä sankarit antoivat elämänsä ihmiskunnan palvelukseen ja kuolivat yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta marttyyreina ihmiskunnan edistyksen puolesta.


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00060 kirjoitti:

        RISTIINNAULITUT PELASTAJAT

        Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.

        Säilyneiden fragmentaaristen kertomusten mukaan kaikki nämä sankarit antoivat elämänsä ihmiskunnan palvelukseen ja kuolivat yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta marttyyreina ihmiskunnan edistyksen puolesta.

        ALEKSANDRIAN KADONNEET KIRJASTOT

        Ennen kristinuskon aikaa kerättiin kaikkialta antiikin maailmasta seitsemänsataa tuhatta arvokkainta pergamentille, papyrukselle, pergamentille ja vahalle kirjoitettua kirjaa sekä kivi-, terrakotta- ja puutauluja, ja ne sijoitettiin Aleksandriaan, erityisesti tätä tarkoitusta varten valmisteltuihin rakennuksiin. Tämä upea tietovarasto tuhoutui kolmessa tulipalossa. Kristityt tuhosivat noin vuonna 389 jKr. ne osat, jotka välttyivät Cæsarin satamassa olleen laivaston tuhoamiseksi sytyttämältä tulipalolta, tottelemalla Theodosiuksen määräystä, joka oli määrännyt Serapeumin, Serapikselle pyhän rakennuksen, jossa niteitä säilytettiin, tuhoamisesta. Tämän tulipalon oletetaan tuhonneen kirjaston, jonka Marcus Antonius oli lahjoittanut Kleopatralle korvaamaan osittain vuoden 51 tulipalossa palaneen kirjaston.


      • Anonyymi00062
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        ALEKSANDRIAN KADONNEET KIRJASTOT

        Ennen kristinuskon aikaa kerättiin kaikkialta antiikin maailmasta seitsemänsataa tuhatta arvokkainta pergamentille, papyrukselle, pergamentille ja vahalle kirjoitettua kirjaa sekä kivi-, terrakotta- ja puutauluja, ja ne sijoitettiin Aleksandriaan, erityisesti tätä tarkoitusta varten valmisteltuihin rakennuksiin. Tämä upea tietovarasto tuhoutui kolmessa tulipalossa. Kristityt tuhosivat noin vuonna 389 jKr. ne osat, jotka välttyivät Cæsarin satamassa olleen laivaston tuhoamiseksi sytyttämältä tulipalolta, tottelemalla Theodosiuksen määräystä, joka oli määrännyt Serapeumin, Serapikselle pyhän rakennuksen, jossa niteitä säilytettiin, tuhoamisesta. Tämän tulipalon oletetaan tuhonneen kirjaston, jonka Marcus Antonius oli lahjoittanut Kleopatralle korvaamaan osittain vuoden 51 tulipalossa palaneen kirjaston.

        QUETZALCOATLIN RISTIINNAULITSEMINEN

        Yksi merkittävimmistä ristiinnaulituista maailmanpelastajista on Keski-Amerikan tuulen eli auringon jumala Quetzalcoatl, jonka toimintaa Meksikon ja Keski-Amerikan intiaanipapit pitivät hyvin salassa.


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        QUETZALCOATLIN RISTIINNAULITSEMINEN

        Yksi merkittävimmistä ristiinnaulituista maailmanpelastajista on Keski-Amerikan tuulen eli auringon jumala Quetzalcoatl, jonka toimintaa Meksikon ja Keski-Amerikan intiaanipapit pitivät hyvin salassa.

        Quetzalcoatlin rististä tuli mayojen keskuudessa pyhä symboli, ja saatavilla olevien tietojen mukaan maya-intiaanien enkeleillä oli otsaansa maalattu eri pigmenttejä sisältäviä ristejä. Samanlaisia ristejä asetettiin mysteereihin vihittyjen silmien päälle. Kun Cortez saapui Meksikoon, hän toi mukanaan ristin. Tunnistaessaan sen alkuasukkaat uskoivat, että hän oli Quetzalcoatl, joka palasi, sillä Quetzalcoatl oli luvannut palata äärettömässä tulevaisuudessa ja lunastaa kansansa.


        Kun Cortez saapui Meksikoon, hän toi mukanaan ristin. Tunnistaessaan sen alkuasukkaat uskoivat, että hän oli Quetzalcoatl, joka palasi, sillä Quetzalcoatl oli luvannut palata äärettömässä tulevaisuudessa ja lunastaa kansansa.


      • Anonyymi00064
        Anonyymi00063 kirjoitti:

        Quetzalcoatlin rististä tuli mayojen keskuudessa pyhä symboli, ja saatavilla olevien tietojen mukaan maya-intiaanien enkeleillä oli otsaansa maalattu eri pigmenttejä sisältäviä ristejä. Samanlaisia ristejä asetettiin mysteereihin vihittyjen silmien päälle. Kun Cortez saapui Meksikoon, hän toi mukanaan ristin. Tunnistaessaan sen alkuasukkaat uskoivat, että hän oli Quetzalcoatl, joka palasi, sillä Quetzalcoatl oli luvannut palata äärettömässä tulevaisuudessa ja lunastaa kansansa.


        Kun Cortez saapui Meksikoon, hän toi mukanaan ristin. Tunnistaessaan sen alkuasukkaat uskoivat, että hän oli Quetzalcoatl, joka palasi, sillä Quetzalcoatl oli luvannut palata äärettömässä tulevaisuudessa ja lunastaa kansansa.

        RISTIINNAULITUT PELASTAJAT

        Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.


      • Anonyymi00065
        Anonyymi00064 kirjoitti:

        RISTIINNAULITUT PELASTAJAT

        Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.

        Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengelliseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

        Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.


      • Anonyymi00066
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Mikään uskonto maailmassa ei voi vaatia itselleen monopolia hengelliseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

        Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.

        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen

        Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen

        Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.

        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen

        Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.

        Kristitty kirjoitti:

        "Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"

        Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?

        Analogisesti :
        "Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"

        Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
        Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.

        Kristitty kirjoitti:

        "Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"

        Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?

        Analogisesti :
        "Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"

        Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
        Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.

        https://www.linkedin.com/pulse/mathematical-miracle-quran-definitive-empirical-zarif-mohammed-m-s--oxv6e

        The Mathematical Miracle of the Qur’an: A Definitive Empirical Analysis
        https://www.zygonjournal.org/article/id/14956/

        Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaisessa sarjassa, joka käsittelee Koraania ja tiedettä, ja se alkaa kirjoittajan henkilökohtaisista ja tieteellisistä kokemuksista, joiden avulla hän osoittaa Koraanin tieteellisen tulkinnan ja Koraanin tieteellisen ihmeellisyyden kaksoissuuntausten merkityksen, mukaan lukien sen, miten molemmat toimivat muslimien teologisina työkaluina. Sen jälkeen käsitellään teologian ja tieteellisen tiedon läheistä suhdetta islamin historiassa. Pääpaino on siinä, miten tiede sijoittuu ja määritellään islamilaisessa kirjallisuudessa, ja siinä viitataan erityisesti perinteisiin muslimikommentteihin ja -traktaatteihin. Se koskee myös sitä, miten muslimien eksegeettisiä henkilöitä ja traditionalisteja kannustetaan tai lannistetaan ottamaan tiede huomioon Koraanin ja profeetallisten traditioiden perusteella.


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        https://www.linkedin.com/pulse/mathematical-miracle-quran-definitive-empirical-zarif-mohammed-m-s--oxv6e

        The Mathematical Miracle of the Qur’an: A Definitive Empirical Analysis
        https://www.zygonjournal.org/article/id/14956/

        Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaisessa sarjassa, joka käsittelee Koraania ja tiedettä, ja se alkaa kirjoittajan henkilökohtaisista ja tieteellisistä kokemuksista, joiden avulla hän osoittaa Koraanin tieteellisen tulkinnan ja Koraanin tieteellisen ihmeellisyyden kaksoissuuntausten merkityksen, mukaan lukien sen, miten molemmat toimivat muslimien teologisina työkaluina. Sen jälkeen käsitellään teologian ja tieteellisen tiedon läheistä suhdetta islamin historiassa. Pääpaino on siinä, miten tiede sijoittuu ja määritellään islamilaisessa kirjallisuudessa, ja siinä viitataan erityisesti perinteisiin muslimikommentteihin ja -traktaatteihin. Se koskee myös sitä, miten muslimien eksegeettisiä henkilöitä ja traditionalisteja kannustetaan tai lannistetaan ottamaan tiede huomioon Koraanin ja profeetallisten traditioiden perusteella.

        Brandon Petersonin havaintoja ilmaisohjelmalla purebiblesearch. Tulokset löytyvät hänen sivultaan kjvcode:

        Raamatussa (KJB, ei satanistiset kaupalliset katoliset väännökset) on 823543 sanaa, eli 7x7x7x7x7x7x7. Seitsemän on Jumalan luku. Raamatussa paholaiseen ja antikristukseen viittaavat sanat taas esiintyvät kuudella jallosia kertoja. Jeesus-sanan 666. maininta koskee väärää profeettaa.

        _________________

        Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?

        Myös muualla:

        The Torah Codes

        https://www.math.toronto.edu/~drorbn/Codes/Chance.pdf

        https://www.morasha.com.br/en/mysticism/the-log-codes.html

        The Torah Codes

        Some Examples of
        Mathematical Analysis
        Applied to Talmud Study


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Brandon Petersonin havaintoja ilmaisohjelmalla purebiblesearch. Tulokset löytyvät hänen sivultaan kjvcode:

        Raamatussa (KJB, ei satanistiset kaupalliset katoliset väännökset) on 823543 sanaa, eli 7x7x7x7x7x7x7. Seitsemän on Jumalan luku. Raamatussa paholaiseen ja antikristukseen viittaavat sanat taas esiintyvät kuudella jallosia kertoja. Jeesus-sanan 666. maininta koskee väärää profeettaa.

        _________________

        Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?

        Myös muualla:

        The Torah Codes

        https://www.math.toronto.edu/~drorbn/Codes/Chance.pdf

        https://www.morasha.com.br/en/mysticism/the-log-codes.html

        The Torah Codes

        Some Examples of
        Mathematical Analysis
        Applied to Talmud Study

        Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa numerologiaa esiintyy, mutta kristittyjen mukaan tietenkin vain Raamatun numerologia on Jumalasta, kun taas Koraanin numerologia on Saatanasta.

        Tuleeko numerosta 19 nyt Saatanan numero kristityille, koska se on Koraanin koodi?

        MYÄS TÄMÄ ON TODISTETTU MATEMAATTISESTI


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa numerologiaa esiintyy, mutta kristittyjen mukaan tietenkin vain Raamatun numerologia on Jumalasta, kun taas Koraanin numerologia on Saatanasta.

        Tuleeko numerosta 19 nyt Saatanan numero kristityille, koska se on Koraanin koodi?

        MYÄS TÄMÄ ON TODISTETTU MATEMAATTISESTI

        Kristitty kirjoitti toisella palstalla:

        HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...

        Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

        Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

        TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
        ****************
        MUTTA:
        Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
        Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

        Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
        Äänestä


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Kristitty kirjoitti toisella palstalla:

        HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...

        Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

        Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

        TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
        ****************
        MUTTA:
        Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
        Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

        Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
        Äänestä

        https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
        Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |

        https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
        Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
        Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |

        https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
        Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan

        Kristitty kirjoitti:

        "Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"


        Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
        Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.


      • Anonyymi00075
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Kristitty kirjoitti:

        "Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"


        Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
        Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.

        IKUISEN HELVETIN YLISTÄJÄ ON EVANKELISTA SAATANA JA SAMALLA SAATANAPNALVOJA. IRONISESTI HE EIVÄT YMMÄRRÄ, ETTÄ JOS KUTSUU SAATANAA JUMALAKSI, SE EI TEE SAATANASTA JUMALAA.

        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388


      • Anonyymi00076
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        IKUISEN HELVETIN YLISTÄJÄ ON EVANKELISTA SAATANA JA SAMALLA SAATANAPNALVOJA. IRONISESTI HE EIVÄT YMMÄRRÄ, ETTÄ JOS KUTSUU SAATANAA JUMALAKSI, SE EI TEE SAATANASTA JUMALAA.

        Jos evankelista Saatana kutsuu sadismia rakkaudeksi ja pahuutta pyhäksi, se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän palvoo Saatanaa.

        https://www.abc.net.au/religion/david-bentley-hart-obscenity-of-belief-in-eternal-hell/13356388

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        https://www.britannica.com/topic/Christianity/Satan-and-the-origin-of-evil
        Saatanan alkuperä

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä

        “Helvetti”, selittää New Catholic Encyclopedia, on sana, jota “käytetään tarkoittamaan kadotettujen paikkaa”. Protestanttinen tietosanakirja määrittelee helvetin “tulevan rangaistuksen paikaksi jumalattomille”. Mutta usko tällaiseen kuolemanjälkeiseen rangaistuspaikkaan ei rajoitu kristikunnan pääkirkkoihin. Se sai alkunsa jo vuosisatoja ennen kuin kristikunta syntyi.


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Helvetin alkuperä

        “Helvetti”, selittää New Catholic Encyclopedia, on sana, jota “käytetään tarkoittamaan kadotettujen paikkaa”. Protestanttinen tietosanakirja määrittelee helvetin “tulevan rangaistuksen paikaksi jumalattomille”. Mutta usko tällaiseen kuolemanjälkeiseen rangaistuspaikkaan ei rajoitu kristikunnan pääkirkkoihin. Se sai alkunsa jo vuosisatoja ennen kuin kristikunta syntyi.

        Mesopotamian helvetti

        Noin 2000 vuotta ennen Jesus Christin syntymää sumerilaiset ja babylonialaiset uskoivat manalaan, jota he kutsuivat Palautumattomaksi maaksi. Tämä muinainen uskomus näkyy sumerilaisissa ja akkadilaisissa runoissa, jotka tunnetaan nimillä Epic of Gilgamesh ja Descent of Ishtar to the Underworld. Niissä kuolleiden asuinsija kuvataan pimeyden taloksi, “taloksi, josta kukaan sisään mennyt ei lähde”.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721
        Kreikkalaiset, etruskit ja roomalaiset helvetit

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        Mesopotamian helvetti

        Noin 2000 vuotta ennen Jesus Christin syntymää sumerilaiset ja babylonialaiset uskoivat manalaan, jota he kutsuivat Palautumattomaksi maaksi. Tämä muinainen uskomus näkyy sumerilaisissa ja akkadilaisissa runoissa, jotka tunnetaan nimillä Epic of Gilgamesh ja Descent of Ishtar to the Underworld. Niissä kuolleiden asuinsija kuvataan pimeyden taloksi, “taloksi, josta kukaan sisään mennyt ei lähde”.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721
        Kreikkalaiset, etruskit ja roomalaiset helvetit

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        Kristikunnan oppi helvetin rangaistuksesta sai alkunsa varhaisilta babylonialaisilta.

        https://wol.jw.org/en/wol/d/r1/lp-e/1989721

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/


      • Anonyymi00080
        Anonyymi00079 kirjoitti:

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta

        "Muinaisen historioitsija Josefuksen mukaan esikristillisen munkkijärjestö essealaisten keskuudessa oli vallinnut käsitys, että ruumiit kulkivat tuhoon eikä niiden materia ollut kestävä, mutta sielut vaelsivat edelleen kuolemalta varjeltuina. Ja varhainen kristitty filosofi Justinius Marttyyri lausui teoksessaan Kaksinpuhelu Tryphoon kanssa, että ”maallisella pyhiinvaelluksellaan asuvat ihmisen sielut monissa kehoissa.” Alkukristillisten enemmistö olikin uskonut jälleensyntymisoppiin, mutta Raamatun muunneltu nykyversio opetti vain taivaasta ja helvetistä. Useat kohdat Raamatussa kuitenkin osoittivat, että usko jälleensyntymiseen oli ajanlaskun alussa ollut yleisesti hyväksyttyä juutalaisten keskuudessa. Alkukirkko oli siis hyväksynyt jälleensyntymisopin, ja sitä olivat opettaneet niin gnostilaiset kuin lukuisat kirkkoisätkin, kuten Clemens Aleksandrialainen ja kuuluisa Origenes 200-luvulla.

        Tämä oli herättänyt kiivasta vastustusta ortodoksien taholta. 500-luvun alkupuolella he olivat saaneet voimakkaan liittolaisen Rooman itäisen imperiumin keisari Justinianuksesta ja erityisesti hänen puolisostaan, keisarinna Theodorasta. Justinianuksen syyt jälleensyntymisen vastustamiseen olivat suurimmaksi osaksi olleet poliittisia; hän oli toivonut voivansa luoda itselleen voimakkaan imperiumin. Niinpä Justinianus oli toiminut ripeästi saadakseen aikaan kirkolliskokouksen, ja palatsinsa kirjastossa hän oli avustajineen valmistellut julistuksen Origenesta vastaan. Yhdessä he olivat saaneet aikaan tuomion, joka kuului: ”Origines on kirottu kuolleena, niin kuin hän ennen eläessäänkin oli kirottu.” Tämä ei kuitenkaan ollut totuudenmukaista, koska Origeneksen eläessä sen enempää häntä itseään kuin hänen opetuksiaankaan ei oltu julistettu pannaan. Ja koska Origeneksen opeissa esiintyi Pythagoraan ja Platonin opetuksia, oli keisari Justinianus vaatinut heidänkin pannaan julistamistaan.


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta

        "Muinaisen historioitsija Josefuksen mukaan esikristillisen munkkijärjestö essealaisten keskuudessa oli vallinnut käsitys, että ruumiit kulkivat tuhoon eikä niiden materia ollut kestävä, mutta sielut vaelsivat edelleen kuolemalta varjeltuina. Ja varhainen kristitty filosofi Justinius Marttyyri lausui teoksessaan Kaksinpuhelu Tryphoon kanssa, että ”maallisella pyhiinvaelluksellaan asuvat ihmisen sielut monissa kehoissa.” Alkukristillisten enemmistö olikin uskonut jälleensyntymisoppiin, mutta Raamatun muunneltu nykyversio opetti vain taivaasta ja helvetistä. Useat kohdat Raamatussa kuitenkin osoittivat, että usko jälleensyntymiseen oli ajanlaskun alussa ollut yleisesti hyväksyttyä juutalaisten keskuudessa. Alkukirkko oli siis hyväksynyt jälleensyntymisopin, ja sitä olivat opettaneet niin gnostilaiset kuin lukuisat kirkkoisätkin, kuten Clemens Aleksandrialainen ja kuuluisa Origenes 200-luvulla.

        Tämä oli herättänyt kiivasta vastustusta ortodoksien taholta. 500-luvun alkupuolella he olivat saaneet voimakkaan liittolaisen Rooman itäisen imperiumin keisari Justinianuksesta ja erityisesti hänen puolisostaan, keisarinna Theodorasta. Justinianuksen syyt jälleensyntymisen vastustamiseen olivat suurimmaksi osaksi olleet poliittisia; hän oli toivonut voivansa luoda itselleen voimakkaan imperiumin. Niinpä Justinianus oli toiminut ripeästi saadakseen aikaan kirkolliskokouksen, ja palatsinsa kirjastossa hän oli avustajineen valmistellut julistuksen Origenesta vastaan. Yhdessä he olivat saaneet aikaan tuomion, joka kuului: ”Origines on kirottu kuolleena, niin kuin hän ennen eläessäänkin oli kirottu.” Tämä ei kuitenkaan ollut totuudenmukaista, koska Origeneksen eläessä sen enempää häntä itseään kuin hänen opetuksiaankaan ei oltu julistettu pannaan. Ja koska Origeneksen opeissa esiintyi Pythagoraan ja Platonin opetuksia, oli keisari Justinianus vaatinut heidänkin pannaan julistamistaan.

        Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta
        https://www.kuudennenauringonaika.fi/199955750.html


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta
        https://www.kuudennenauringonaika.fi/199955750.html

        Jim Tucker (2007, linkki 8) on kirjoittanut hyvän yhteenvedon jälleensyntymistapausten tutkimustilanteesta menneisyydestä aikaan 10 vuotta sitten. Hänen mukaansa oli tutkittuja jälleensyntymistapauksia ollut tuolloin noin 2500. Näistä on mahdollista tehdä jo jonkin verran yhteenvetoa tapausten luonteesta.

        Tapauksia on löydetty Etelämannerta lukuun ottamatta kaikilta mantereilta, eniten maista joissa uskotaan jälleensyntymiseen. Stevenson (2001) julkaisi viimeisenä suurena työnään eurooppalaisista tapauksista kirjan, jossa on mukana myös viisi tapausta Suomesta.

        Lapset ovat alkaneet puhua edellisestä elämästään yleensä 2-3 vuoden ikäisinä ja ovat unohtaneet muistonsa 6-7 vuoden iässä. Väliaika edellisen persoonallisuuden kuolemasta lapsen syntymään on ollut keskimäärin vain 15 kuukautta.


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00082 kirjoitti:

        Jim Tucker (2007, linkki 8) on kirjoittanut hyvän yhteenvedon jälleensyntymistapausten tutkimustilanteesta menneisyydestä aikaan 10 vuotta sitten. Hänen mukaansa oli tutkittuja jälleensyntymistapauksia ollut tuolloin noin 2500. Näistä on mahdollista tehdä jo jonkin verran yhteenvetoa tapausten luonteesta.

        Tapauksia on löydetty Etelämannerta lukuun ottamatta kaikilta mantereilta, eniten maista joissa uskotaan jälleensyntymiseen. Stevenson (2001) julkaisi viimeisenä suurena työnään eurooppalaisista tapauksista kirjan, jossa on mukana myös viisi tapausta Suomesta.

        Lapset ovat alkaneet puhua edellisestä elämästään yleensä 2-3 vuoden ikäisinä ja ovat unohtaneet muistonsa 6-7 vuoden iässä. Väliaika edellisen persoonallisuuden kuolemasta lapsen syntymään on ollut keskimäärin vain 15 kuukautta.

        Lapset ovat alkaneet puhua edellisestä elämästään yleensä 2-3 vuoden ikäisinä ja ovat unohtaneet muistonsa 6-7 vuoden iässä. Väliaika edellisen persoonallisuuden kuolemasta lapsen syntymään on ollut keskimäärin vain 15 kuukautta.
        https://parapsykologia.blogspot.com/2009/11/jalleensyntymisesta.html


      • Anonyymi00084
        Anonyymi00083 kirjoitti:

        Lapset ovat alkaneet puhua edellisestä elämästään yleensä 2-3 vuoden ikäisinä ja ovat unohtaneet muistonsa 6-7 vuoden iässä. Väliaika edellisen persoonallisuuden kuolemasta lapsen syntymään on ollut keskimäärin vain 15 kuukautta.
        https://parapsykologia.blogspot.com/2009/11/jalleensyntymisesta.html

        Linkkejä

        1. James Leininger, entinen taistelulentäjä
        Family Believes Son Is World War II Pilot Reincarnated James Leininger
        https://www.youtube.com/watch?v=RzGnS91BJZs

        2. Poliisietsivä Robert Snow
        Carroll Beckwith | Robert Snow Reincarnation & Past Life Regression Case
        https://www.youtube.com/watch?v=ML0z0nUne0o

        3. Barbro Karlen Edited [Anne Frank]
        https://www.youtube.com/watch?v=xcUX8ZIwxIk

        4. Anne Frank | Barbro Karlen Full
        https://www.youtube.com/watch?v=PxsC-TGAwsQ

        5. Suomalainen aikuisiän tapaus
        Jouko Ollikainen: Matkalla Candaceen
        https://www.youtube.com/watch?v=ilx2F2Z2814


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Linkkejä

        1. James Leininger, entinen taistelulentäjä
        Family Believes Son Is World War II Pilot Reincarnated James Leininger
        https://www.youtube.com/watch?v=RzGnS91BJZs

        2. Poliisietsivä Robert Snow
        Carroll Beckwith | Robert Snow Reincarnation & Past Life Regression Case
        https://www.youtube.com/watch?v=ML0z0nUne0o

        3. Barbro Karlen Edited [Anne Frank]
        https://www.youtube.com/watch?v=xcUX8ZIwxIk

        4. Anne Frank | Barbro Karlen Full
        https://www.youtube.com/watch?v=PxsC-TGAwsQ

        5. Suomalainen aikuisiän tapaus
        Jouko Ollikainen: Matkalla Candaceen
        https://www.youtube.com/watch?v=ilx2F2Z2814

        10. Walter Semkiw:n neljän haastattelun sarjan alku
        Reincarnation, Part One: The Research of Ian Stevenson, with Walter Semkiw
        https://www.youtube.com/watch?v=3VvX3P69HX8

        11. Semkiw:n sivusto
        Ryerson-Semkiw Celebrity & Historic Figure Reincarnation Cases
        http://www.iisis.net/index.php?page=celebrity-historic-reincarnation-past-life-semkiw-ryerson-profession


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        10. Walter Semkiw:n neljän haastattelun sarjan alku
        Reincarnation, Part One: The Research of Ian Stevenson, with Walter Semkiw
        https://www.youtube.com/watch?v=3VvX3P69HX8

        11. Semkiw:n sivusto
        Ryerson-Semkiw Celebrity & Historic Figure Reincarnation Cases
        http://www.iisis.net/index.php?page=celebrity-historic-reincarnation-past-life-semkiw-ryerson-profession

        12. Laurel & Hardyn tapaus
        Reincarnation Exploration: The Case of Laurel & Hardy and Josh & Danny
        https://www.youtube.com/watch?v=qPt6FRHgvu0

        13. Apassi-intiaanien sieluryhmä Suomessa (Pauli Liikalan osuus alkaa puolen välin tienoilla).
        Rajatieto TV:n taltiointi: puhetta rajatiedosta
        https://www.youtube.com/watch?v=Xxvrv_HOqmk

        14. Michael Newton Ph.D - Journey of Souls
        https://www.youtube.com/watch?v=Vk5bSG78pbQ

        15. James Matlock (2017): Intermission Memories. Psi Encyclopedia.
        https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/intermission-memories


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00086 kirjoitti:

        12. Laurel & Hardyn tapaus
        Reincarnation Exploration: The Case of Laurel & Hardy and Josh & Danny
        https://www.youtube.com/watch?v=qPt6FRHgvu0

        13. Apassi-intiaanien sieluryhmä Suomessa (Pauli Liikalan osuus alkaa puolen välin tienoilla).
        Rajatieto TV:n taltiointi: puhetta rajatiedosta
        https://www.youtube.com/watch?v=Xxvrv_HOqmk

        14. Michael Newton Ph.D - Journey of Souls
        https://www.youtube.com/watch?v=Vk5bSG78pbQ

        15. James Matlock (2017): Intermission Memories. Psi Encyclopedia.
        https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/intermission-memories

        https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
        Miksi Reinkarnaatio poistettiin Raamatusta?


      • Anonyymi00088

      • Anonyymi00089

      • Anonyymi00090
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=Gf6pxg-THjc
        Kuinka ja miksi Reinkarnaatiokirjoitukset poistettiin tai jätettiin pois kristillisestä Raamatusta

        Poistettiin reinkarnaatio-oppi Raamatusta, koska silloin on parempi hallita ihmistä pelon kautta.


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00090 kirjoitti:

        Poistettiin reinkarnaatio-oppi Raamatusta, koska silloin on parempi hallita ihmistä pelon kautta.

        Reinkarnaatio-oppi kiellettiin, koska se antaa ihmisille valtaa. Reinkarnaatio oli ristiriidassa niiden muutamien piispojen ja diakonien pyrkimysten kanssa, jotka tunsivat, että heidän yksin tulisi jakaa totuus kansanjoukoille. Tätä autoritaarista kuristusotetta vahvistaa oppi "yksi mahdollisuus - yksi elämä", koska henkilö, joka virheellisesti päätti ajatella itse ja hylkäsi hierarkian auktoriteetin, ei saisi toista tilaisuutta oikaista asioita, jos hän arvaisi väärin. Hierarkian kanta on, että ikuinen kadotus ilman ehdonalaista vapautusta olisi niiden peruuttamaton kohtalo, jotka uskaltavat kyseenalaistaa hierarkian auktoriteetin.


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        Reinkarnaatio-oppi kiellettiin, koska se antaa ihmisille valtaa. Reinkarnaatio oli ristiriidassa niiden muutamien piispojen ja diakonien pyrkimysten kanssa, jotka tunsivat, että heidän yksin tulisi jakaa totuus kansanjoukoille. Tätä autoritaarista kuristusotetta vahvistaa oppi "yksi mahdollisuus - yksi elämä", koska henkilö, joka virheellisesti päätti ajatella itse ja hylkäsi hierarkian auktoriteetin, ei saisi toista tilaisuutta oikaista asioita, jos hän arvaisi väärin. Hierarkian kanta on, että ikuinen kadotus ilman ehdonalaista vapautusta olisi niiden peruuttamaton kohtalo, jotka uskaltavat kyseenalaistaa hierarkian auktoriteetin.

        Varhaiskeskiajalla opit pre-eksistenssistä ja reinkarnaatiosta olivat olemassa vain Jeesuksen salaisina opetuksina. Vuonna 553 jKr. nämä tiedot julistettiin Konstantinopolin toisessa konsiilissa harhaopiksi. Rooman kirkko päätti tuhota kaikki opetukset, joissa niistä puhuttiin. Katolinen oppi ja pappien rikkauksien lähde olisivat voineet olla vaarassa, jos ihmiset olisivat uskoneet palaavansa elämään monta kertaa. Vanhaa tietoa kohtasi sama kohtalo kuin monia muinaisia, esikristillisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Piispat pelkäsivät tietoa, joka voisi todistaa, että kirkkoinstituutio ei ollutkaan ainoa vaihtoehto tuoda ihmisille "iankaikkista elämää".


      • Anonyymi00093
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Varhaiskeskiajalla opit pre-eksistenssistä ja reinkarnaatiosta olivat olemassa vain Jeesuksen salaisina opetuksina. Vuonna 553 jKr. nämä tiedot julistettiin Konstantinopolin toisessa konsiilissa harhaopiksi. Rooman kirkko päätti tuhota kaikki opetukset, joissa niistä puhuttiin. Katolinen oppi ja pappien rikkauksien lähde olisivat voineet olla vaarassa, jos ihmiset olisivat uskoneet palaavansa elämään monta kertaa. Vanhaa tietoa kohtasi sama kohtalo kuin monia muinaisia, esikristillisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Piispat pelkäsivät tietoa, joka voisi todistaa, että kirkkoinstituutio ei ollutkaan ainoa vaihtoehto tuoda ihmisille "iankaikkista elämää".

        Jos totuus paljastuisi, koko kristinuskolta menisi pohja alta, ja miten voisitte vielä hallita ihmisiä. Pelolaa hallitaan.

        Katolinen kirkko tukahdutti tarkoituksellisesti kaikki kirjalliset todisteet jälleensyntymisestä varhaiskristillisissä opetuksissa ja Raamatussa.


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Jos totuus paljastuisi, koko kristinuskolta menisi pohja alta, ja miten voisitte vielä hallita ihmisiä. Pelolaa hallitaan.

        Katolinen kirkko tukahdutti tarkoituksellisesti kaikki kirjalliset todisteet jälleensyntymisestä varhaiskristillisissä opetuksissa ja Raamatussa.

        https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b428a73-5d51-4bfd-bd27-cb7a1deb4c87
        Vatikaanin salaiset arkistot sisältävät synkkiä asioita – Ja ne pysyvät pääosin piilossa
        Arkisto on kulloisenkin paavin henkilökohtaista omaisuutta.


      • Anonyymi00095
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6b428a73-5d51-4bfd-bd27-cb7a1deb4c87
        Vatikaanin salaiset arkistot sisältävät synkkiä asioita – Ja ne pysyvät pääosin piilossa
        Arkisto on kulloisenkin paavin henkilökohtaista omaisuutta.

        Kyllä, Vatikaani on tietoinen jälleensyntymisestä, mutta sitä ei voida julkaista. Muuten niin rikas instituutio köyhtyy.


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Kyllä, Vatikaani on tietoinen jälleensyntymisestä, mutta sitä ei voida julkaista. Muuten niin rikas instituutio köyhtyy.

        Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.


      • Anonyymi00097
        Anonyymi00096 kirjoitti:

        Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.


      • Anonyymi00098
        Anonyymi00097 kirjoitti:

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

        https://www.youtube.com/watch?v=629cXdzN-bk&pp=ygUPc2VjcmV0cyB2YXRpY2Fu
        Vatikaanin synkät salaisuudet piilossa meiltä tuhansia vuosia


      • Anonyymi00099

      • Anonyymi00100
        Anonyymi00099 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=qPAz5AsuSSI
        Lukittu Vatikaanin arkistoon: Vatikaani: Muinaiset reliikit ja kielletty viisaus: Muinaiset reliikit ja kielletty viisaus

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.


      • Anonyymi00101
        Anonyymi00100 kirjoitti:

        Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.

        Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.

        Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.

        Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.

        Uskontoja on muutettu. Sillä tavalla on helpompi hallita ihmisiä.


      • Anonyymi00102
        Anonyymi00101 kirjoitti:

        Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.

        Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.

        Uskontoja on muutettu. Sillä tavalla on helpompi hallita ihmisiä.

        varhaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen. Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja.

        Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.


      • Anonyymi00103
        Anonyymi00102 kirjoitti:

        varhaiset kristityt uskoivat jälleensyntymiseen. Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta uskomattomana, useat kristilliset lähteet (mukaan lukien Raamattu) viittaavat siihen, että vuosisatoja sitten oli yleistä uskoa, että ihminen ei tule maan päälle vain kerran, vaan useita kertoja.

        Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.

        Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
        Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta. Näennäisen pieni teko, jolla on historiallisia seurauksia: miten erilainen olisi ollut kahden viime vuosituhannen historia, jos ihmiskunta olisi tiennyt, että he itse niittäisivät (väärän)tekojensa hedelmiä tulevassa maallisessa elämässä - että heidän olisi nukuttava tekemissään sängyissä?!

        Karman laki ja jälleensyntyminen: Loputtomassa kierrossa palaamme maan päälle, kunnes olemme oppineet hallitsemaan energioitamme.


      • Anonyymi00104
        Anonyymi00103 kirjoitti:

        Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
        Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta. Näennäisen pieni teko, jolla on historiallisia seurauksia: miten erilainen olisi ollut kahden viime vuosituhannen historia, jos ihmiskunta olisi tiennyt, että he itse niittäisivät (väärän)tekojensa hedelmiä tulevassa maallisessa elämässä - että heidän olisi nukuttava tekemissään sängyissä?!

        Karman laki ja jälleensyntyminen: Loputtomassa kierrossa palaamme maan päälle, kunnes olemme oppineet hallitsemaan energioitamme.

        Tohtori Jim B. Tucker on Virginian yliopiston psykiatri, joka tutkii tapauksia, joissa lapset kertovat muistoja menneistä elämistä

        Tucker tutkii näiden lasten lausuntojen, syntymämerkkien ja käyttäytymisen vastaavuutta tiettyjen kuolleiden henkilöiden dokumentoitujen elämien kanssa ja löytää todisteita, jotka tukevat reinkarnaation mahdollisuutta. Hän on kehittänyt Strength Of Case Scale (S.O.C.S.) -asteikon potentiaalisten tapausten arvioimiseksi ja ehdottaa, että kvanttimekaniikka voisi tarjota


      • Anonyymi00105
        Anonyymi00104 kirjoitti:

        Tohtori Jim B. Tucker on Virginian yliopiston psykiatri, joka tutkii tapauksia, joissa lapset kertovat muistoja menneistä elämistä

        Tucker tutkii näiden lasten lausuntojen, syntymämerkkien ja käyttäytymisen vastaavuutta tiettyjen kuolleiden henkilöiden dokumentoitujen elämien kanssa ja löytää todisteita, jotka tukevat reinkarnaation mahdollisuutta. Hän on kehittänyt Strength Of Case Scale (S.O.C.S.) -asteikon potentiaalisten tapausten arvioimiseksi ja ehdottaa, että kvanttimekaniikka voisi tarjota

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto


      • Anonyymi00106
        Anonyymi00105 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.jimbtucker.com/
        Dr. Jim B. Tucker

        Viimeisten 60 vuoden ajan Virginian yliopiston havainto-osaston lääkärit ovat tutkineet tapauksia, joissa pienet lapset kertovat muistoja edellisistä elämistään.


        Kirjassaan Life Before Life hän esitteli tutkimuksen yleiskatsauksen. Keskittynytään amerikkalaisiin tapauksiin hän kertoi kokemuksistaan eräiden merkittävien lasten kanssa


      • Anonyymi00107
        Anonyymi00106 kirjoitti:

        https://www.jimbtucker.com/
        Dr. Jim B. Tucker

        Viimeisten 60 vuoden ajan Virginian yliopiston havainto-osaston lääkärit ovat tutkineet tapauksia, joissa pienet lapset kertovat muistoja edellisistä elämistään.


        Kirjassaan Life Before Life hän esitteli tutkimuksen yleiskatsauksen. Keskittynytään amerikkalaisiin tapauksiin hän kertoi kokemuksistaan eräiden merkittävien lasten kanssa

        ”Tässä erittäin tyylikkäässä kirjassa tohtori Tucker esittää vakuuttavimmat tieteelliset todisteet siitä, että tietoisuutemme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen. Ja todellakin, se ottaa kvanttihyppyjä luovuudessa reinkarnaation muodossa. Tohtori Tuckerin esittelemä malli avaa uuden näkemyksen siitä, keitä me olemme: rajattomat olennot, jotka täyttävät kaiken tilan ja ajan.”

        Deepak Chopra, kirjailija, Life After Death: The Burden of Proof



        Lastenpsykiatrina koulutettu ja uteliaan tutkijan mielellä varustettu tohtori Jim Tucker tarkastelee uudella tavalla yhtä elämän kiehtovimmista kysymyksistä: ’Jääkö tietoisuus kuoleman jälkeenkin?




        ”Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan havainto-osaston tutkijat tutkivat raportteja ympäri maailmaa lapsilta, jotka väittävät muistavansa menneitä elämiään. Projektin perustaja Ian Sevenson ja useat kollegansa, muun muassa Jim Tucker, ovat analysoineet yli 2 500 tällaista raporttia. Heidän työnsä on erittäin merkittävää maailman ja ihmisluonnon ymmärtämisen kannalta, mutta se on saanut suhteellisen vähän huomiota valtavirran tiedemiehiltä ja uskonnollisilta ryhmiltä. Return to Life, kuten tohtori Tuckerin edellinen kirja Life Before Life, avaa oven tähän historialliseen tutkimukseen. Vaikka et olisikaan samaa mieltä Tuckerin lyhyistä spekulaatioista kuolemanjälkeisestä elämästä, saat hyvän käsityksen Virginian yliopiston tiimin keräämistä todisteista reinkarnaatiosta. Minusta on hämmästyttävää, että heidän työtään ei tunneta paremmin.”

        Michael Murphy, Esalen-instituutin perustaja ja emeritus puheenjohtaja sekä teoksen God and the Evolving Universe (Jumala ja kehittyvä universumi) toinen kirjoittaja


      • Anonyymi00108
        Anonyymi00107 kirjoitti:

        ”Tässä erittäin tyylikkäässä kirjassa tohtori Tucker esittää vakuuttavimmat tieteelliset todisteet siitä, että tietoisuutemme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen. Ja todellakin, se ottaa kvanttihyppyjä luovuudessa reinkarnaation muodossa. Tohtori Tuckerin esittelemä malli avaa uuden näkemyksen siitä, keitä me olemme: rajattomat olennot, jotka täyttävät kaiken tilan ja ajan.”

        Deepak Chopra, kirjailija, Life After Death: The Burden of Proof



        Lastenpsykiatrina koulutettu ja uteliaan tutkijan mielellä varustettu tohtori Jim Tucker tarkastelee uudella tavalla yhtä elämän kiehtovimmista kysymyksistä: ’Jääkö tietoisuus kuoleman jälkeenkin?




        ”Virginian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan havainto-osaston tutkijat tutkivat raportteja ympäri maailmaa lapsilta, jotka väittävät muistavansa menneitä elämiään. Projektin perustaja Ian Sevenson ja useat kollegansa, muun muassa Jim Tucker, ovat analysoineet yli 2 500 tällaista raporttia. Heidän työnsä on erittäin merkittävää maailman ja ihmisluonnon ymmärtämisen kannalta, mutta se on saanut suhteellisen vähän huomiota valtavirran tiedemiehiltä ja uskonnollisilta ryhmiltä. Return to Life, kuten tohtori Tuckerin edellinen kirja Life Before Life, avaa oven tähän historialliseen tutkimukseen. Vaikka et olisikaan samaa mieltä Tuckerin lyhyistä spekulaatioista kuolemanjälkeisestä elämästä, saat hyvän käsityksen Virginian yliopiston tiimin keräämistä todisteista reinkarnaatiosta. Minusta on hämmästyttävää, että heidän työtään ei tunneta paremmin.”

        Michael Murphy, Esalen-instituutin perustaja ja emeritus puheenjohtaja sekä teoksen God and the Evolving Universe (Jumala ja kehittyvä universumi) toinen kirjoittaja

        https://www.youtube.com/watch?v=z2D2UaMNMww

        Psychiatrist: Children Reveal CHILLING Reincarnation Proof | Dr. Jim Tucker - YouTube

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/our-research/children-who-report-memories-of-previous-lives/

        Children Who Report Memories of Past Lives

        Some young children, usually between the ages of 2 and 5, speak about memories of a previous life they claim to have lived. At the same time they often show behaviors, such as phobias or preferences, that are unusual within the context of their particular family and cannot be explained by any current life events.


        https://www.jimbtucker.com/


        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/publications/books-by-dops-faculty/study-of-reincarnation/return-to-life-extraordinary-cases-of-children-who-remember-past-lives/

        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past Lives
        Author(s):
        Dr. Jim B.Tucker

        Publisher:
        St. Martin’s Griffin


      • Anonyymi00109
        Anonyymi00108 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=z2D2UaMNMww

        Psychiatrist: Children Reveal CHILLING Reincarnation Proof | Dr. Jim Tucker - YouTube

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/our-research/children-who-report-memories-of-previous-lives/

        Children Who Report Memories of Past Lives

        Some young children, usually between the ages of 2 and 5, speak about memories of a previous life they claim to have lived. At the same time they often show behaviors, such as phobias or preferences, that are unusual within the context of their particular family and cannot be explained by any current life events.


        https://www.jimbtucker.com/


        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        https://med.virginia.edu/perceptual-studies/publications/books-by-dops-faculty/study-of-reincarnation/return-to-life-extraordinary-cases-of-children-who-remember-past-lives/

        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past Lives
        Author(s):
        Dr. Jim B.Tucker

        Publisher:
        St. Martin’s Griffin

        https://uvamagazine.org/articles/the_science_of_reincarnation
        The Science of Reincarnation

        UVA psychiatrist Jim Tucker investigates children’s claims of past lives

        https://virginialiving.com/culture/are-past-lives-possible/

        https://www.youtube.com/watch?v=afJX-gizJtc

        American children who remember previous lives | Dr. Jim B.Tucker

        11 December 2023: Dr. Jim B.Tucker, Child Psychiatrist & Bonner-Lowry Professor of Psychiatry & Neurobehavioral Science, University of Virginia, US, speaks on “American children who remember previous lives” followed by QA session.

        11. joulukuuta 2023: Jim B. Tucker, lastenpsykiatri ja Bonner-Lowry-professori psykiatriassa ja neurobehavioraalisissa tieteissä, Virginian yliopisto, Yhdysvallat, puhuu aiheesta ”Amerikkalaiset lapset, jotka muistavat edelliset elämänsä”, minkä jälkeen on kyselytunti.


      • Anonyymi00110
        Anonyymi00109 kirjoitti:

        https://uvamagazine.org/articles/the_science_of_reincarnation
        The Science of Reincarnation

        UVA psychiatrist Jim Tucker investigates children’s claims of past lives

        https://virginialiving.com/culture/are-past-lives-possible/

        https://www.youtube.com/watch?v=afJX-gizJtc

        American children who remember previous lives | Dr. Jim B.Tucker

        11 December 2023: Dr. Jim B.Tucker, Child Psychiatrist & Bonner-Lowry Professor of Psychiatry & Neurobehavioral Science, University of Virginia, US, speaks on “American children who remember previous lives” followed by QA session.

        11. joulukuuta 2023: Jim B. Tucker, lastenpsykiatri ja Bonner-Lowry-professori psykiatriassa ja neurobehavioraalisissa tieteissä, Virginian yliopisto, Yhdysvallat, puhuu aiheesta ”Amerikkalaiset lapset, jotka muistavat edelliset elämänsä”, minkä jälkeen on kyselytunti.

        https://www.amazon.com/Return-Life-Extraordinary-Children-Remember/dp/1250063485
        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past



        Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten, menneitä elämiä muistavien lasten kanssa kertova, New York Timesin bestseller-listailla ollut Return to Life laajentaa hänen Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaa kansainvälistä työtä. Tuckerin työ, jota ovat kehuneet muun muassa parapsykologi Carol Bowman ja Deepak Chopra ja jota jotkut ovat kuvanneet kvanttifysiikaksi, keskittyy pääasiassa amerikkalaisiin tapauksiin, esittelee kunkin perheen tarinan ja kuvaa hänen tieteellistä tutkimustaan. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Tucker on löytänyt tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.

        Lukijat tapaavat muun muassa pojan, joka kuvaa edellistä elämäänsä pienellä saarella. Kun Tucker vie hänet saarelle, hän huomaa, että jotkut yksityiskohdat vastaavat pojan lausuntoja, toiset taas eivät. Toinen poika osoittaa 1930-luvulta peräisin olevaa valokuvaa ja sanoo, että hän oli yksi siinä olevista miehistä. Kun työläs työ kyseisen miehen tunnistamiseksi on onnistunut, monien lapsen lukuisista muistoista todetaan vastaavan tämän elämän yksityiskohtia. Pian toisen syntymäpäivänsä jälkeen kolmas poika alkaa ilmaista muistoja siitä, että hän oli toisen maailmansodan lentäjä, joka lopulta tunnistetaan.


      • Anonyymi00111
        Anonyymi00110 kirjoitti:

        https://www.amazon.com/Return-Life-Extraordinary-Children-Remember/dp/1250063485
        Return to Life: Extraordinary Cases of Children Who Remember Past



        Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten, menneitä elämiä muistavien lasten kanssa kertova, New York Timesin bestseller-listailla ollut Return to Life laajentaa hänen Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaa kansainvälistä työtä. Tuckerin työ, jota ovat kehuneet muun muassa parapsykologi Carol Bowman ja Deepak Chopra ja jota jotkut ovat kuvanneet kvanttifysiikaksi, keskittyy pääasiassa amerikkalaisiin tapauksiin, esittelee kunkin perheen tarinan ja kuvaa hänen tieteellistä tutkimustaan. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Tucker on löytänyt tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.

        Lukijat tapaavat muun muassa pojan, joka kuvaa edellistä elämäänsä pienellä saarella. Kun Tucker vie hänet saarelle, hän huomaa, että jotkut yksityiskohdat vastaavat pojan lausuntoja, toiset taas eivät. Toinen poika osoittaa 1930-luvulta peräisin olevaa valokuvaa ja sanoo, että hän oli yksi siinä olevista miehistä. Kun työläs työ kyseisen miehen tunnistamiseksi on onnistunut, monien lapsen lukuisista muistoista todetaan vastaavan tämän elämän yksityiskohtia. Pian toisen syntymäpäivänsä jälkeen kolmas poika alkaa ilmaista muistoja siitä, että hän oli toisen maailmansodan lentäjä, joka lopulta tunnistetaan.

        https://www.amazon.com/Before-Childrens-Memories-Previous-Lives/dp/1250781779

        Before: Children's Memories of Previous Lives

        Täysin päivitetty 2-in-1-painos, jossa on kirjailijan uusi esipuhe ja joka yhdistää Jim B. Tuckerin bestseller-kirjat lapsista, jotka muistavat menneitä elämiään: Return to Life ja Life Before Life.

        Nämä kaksi kirjaa sisältävät kertomuksia Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten lasten kanssa, joilla on muistoja menneistä elämistä. Tuckerin työ perustuu Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaan kansainväliseen tutkimukseen, ja sitä ovat kehuneet muun muassa Larry Dossey ja Deepak Chopra.

        Tucker suhtautuu jokaiseen tapaukseen vakavasti. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Lopulta hänen löydöksensä tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.


      • Anonyymi00112
        Anonyymi00111 kirjoitti:

        https://www.amazon.com/Before-Childrens-Memories-Previous-Lives/dp/1250781779

        Before: Children's Memories of Previous Lives

        Täysin päivitetty 2-in-1-painos, jossa on kirjailijan uusi esipuhe ja joka yhdistää Jim B. Tuckerin bestseller-kirjat lapsista, jotka muistavat menneitä elämiään: Return to Life ja Life Before Life.

        Nämä kaksi kirjaa sisältävät kertomuksia Jim B. Tuckerin kokemuksista useiden poikkeuksellisten lasten kanssa, joilla on muistoja menneistä elämistä. Tuckerin työ perustuu Virginian yliopiston kollegansa Ian Stevensonin aloittamaan kansainväliseen tutkimukseen, ja sitä ovat kehuneet muun muassa Larry Dossey ja Deepak Chopra.

        Tucker suhtautuu jokaiseen tapaukseen vakavasti. Hänen tavoitteenaan on selvittää, mitä on tapahtunut – mitä lapsi on sanonut, miten vanhemmat ovat reagoineet, vastaavatko lapsen lausunnot tietyn kuolleen henkilön elämää ja olisiko lapsi voinut oppia tällaisia tietoja tavanomaisin keinoin. Lopulta hänen löydöksensä tarjoavat vakuuttavaa näyttöä siitä, että jotkut lapset todella muistavat menneitä elämiään.

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        Lapsen mahdolliset lausunnot

        Seuraava luettelo on tarkoitettu antamaan käsitys siitä, mitä vanhemmat tai huoltajat saattavat kuulla lapselta, joka kertoo muistoja edellisestä elämästään. Luettelo ei ole tyhjentävä, sillä nämä lausunnot voivat olla hyvin erilaisia.

        Esimerkkilista lauseista

        ”Et ole minun äiti/isäni.”
        ”Minulla on toinen äiti/isä.”
        ”Kun olin iso, minulla oli … (siniset silmät, auto, työ keskustassa jne.).”
        ”Se tapahtui ennen kuin olin äidin vatsassa.”
        ”Minulla on vaimo/aviomies/lapsia.”
        ”Minulla oli tapana … (ajaa kuorma-autoa/asua toisessa kaupungissa jne.)”
        ”Kuolin … (auto-onnettomuudessa/putoamisen jälkeen jne.)”
        ”Muistatko, kun … (asuin siinä toisessa talossa, olin sinun isäsi jne.)”

        Länsimaisessa kulttuurissa tällaiset lausunnot hylätään usein fantasiaksi, vaikka ne saattaisivatkin sisältää jotain muuta kuin pelkkää mielikuvitusta. On todennäköisesti parasta olla kysymättä lapselta toistuvasti tai yrittämättä estää häntä puhumasta näistä aiheista. Lisätietoja löytyy Dr. Tuckerin neuvoista vanhemmille.


      • Anonyymi00113
        Anonyymi00112 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        Lapsen mahdolliset lausunnot

        Seuraava luettelo on tarkoitettu antamaan käsitys siitä, mitä vanhemmat tai huoltajat saattavat kuulla lapselta, joka kertoo muistoja edellisestä elämästään. Luettelo ei ole tyhjentävä, sillä nämä lausunnot voivat olla hyvin erilaisia.

        Esimerkkilista lauseista

        ”Et ole minun äiti/isäni.”
        ”Minulla on toinen äiti/isä.”
        ”Kun olin iso, minulla oli … (siniset silmät, auto, työ keskustassa jne.).”
        ”Se tapahtui ennen kuin olin äidin vatsassa.”
        ”Minulla on vaimo/aviomies/lapsia.”
        ”Minulla oli tapana … (ajaa kuorma-autoa/asua toisessa kaupungissa jne.)”
        ”Kuolin … (auto-onnettomuudessa/putoamisen jälkeen jne.)”
        ”Muistatko, kun … (asuin siinä toisessa talossa, olin sinun isäsi jne.)”

        Länsimaisessa kulttuurissa tällaiset lausunnot hylätään usein fantasiaksi, vaikka ne saattaisivatkin sisältää jotain muuta kuin pelkkää mielikuvitusta. On todennäköisesti parasta olla kysymättä lapselta toistuvasti tai yrittämättä estää häntä puhumasta näistä aiheista. Lisätietoja löytyy Dr. Tuckerin neuvoista vanhemmille.

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto
        Vuosikymmenten tutkimus – tuhansia tapauksia
        Perustajamme, tohtori Ian Stevenson haastattelemassa henkilöä Myanmarissa noin vuonna 1975

        Tohtori Stevenson tutkimassa Myanmarissa – 1975

        Viimeisten 50 vuoden aikana DOPS on kerännyt yli 2500 reinkarnaatiotyyppistä tapausta, joista suurin osa on löydetty Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Suurimmassa osassa näistä tapauksista kenttämuistiinpanot on koodattu yli 200 muuttujan perusteella ja tallennettu tietokantaamme. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on vaatinut lukemattomia tunteja ja satoja ihmisiä, ja aiheesta on vielä paljon opittavaa.

        Tietokannan avulla tutkijamme ja muut voivat soveltaa erilaisia analyyseja etsiäkseen tiedostoista esiintyviä malleja. Nämä mallit johtavat oivalluksiin, kuten: noin 30 % tapauksista sisältää syntymämerkin ja/tai synnynnäisen vian. DOPS:n tutkijat ovat julkaisseet vuosikymmenien aikana lukuisia kirjoja ja artikkeleita näistä tapauksista, mukaan lukien tohtori Ian Stevensonin yli 2000-sivuisen kaksivolmaisen teoksen.


      • Anonyymi00114
        Anonyymi00113 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto
        Vuosikymmenten tutkimus – tuhansia tapauksia
        Perustajamme, tohtori Ian Stevenson haastattelemassa henkilöä Myanmarissa noin vuonna 1975

        Tohtori Stevenson tutkimassa Myanmarissa – 1975

        Viimeisten 50 vuoden aikana DOPS on kerännyt yli 2500 reinkarnaatiotyyppistä tapausta, joista suurin osa on löydetty Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Suurimmassa osassa näistä tapauksista kenttämuistiinpanot on koodattu yli 200 muuttujan perusteella ja tallennettu tietokantaamme. Tämän tutkimuksen toteuttaminen on vaatinut lukemattomia tunteja ja satoja ihmisiä, ja aiheesta on vielä paljon opittavaa.

        Tietokannan avulla tutkijamme ja muut voivat soveltaa erilaisia analyyseja etsiäkseen tiedostoista esiintyviä malleja. Nämä mallit johtavat oivalluksiin, kuten: noin 30 % tapauksista sisältää syntymämerkin ja/tai synnynnäisen vian. DOPS:n tutkijat ovat julkaisseet vuosikymmenien aikana lukuisia kirjoja ja artikkeleita näistä tapauksista, mukaan lukien tohtori Ian Stevensonin yli 2000-sivuisen kaksivolmaisen teoksen.

        https://podcasts.apple.com/us/podcast/the-science-of-past-life-memories-jim-tucker-m/id1246494475?i=1000518021622
        Jim Tucker, M.D.: ”Tietoisuus on todellisuuden ydin, josta fyysinen maailma kasvaa, eikä päinvastoin.”

        Tucker, UVA:n havainto-osaston johtaja, keskustelee mbg:n toimitusjohtajan Jason Wachobin kanssa kaikesta, mitä sinun tarvitsee tietää menneistä elämistä, sekä seuraavista aiheista:

        - Kuinka selvittää, onko lapsella vilkas mielikuvitus vai muistoja menneistä elämistä

        - Mitä menneiden elämien muistot voivat kertoa meille kuoleman jälkeisestä elämästä

        - Miksi vain osa meistä muistaa menneitä elämiä

        - Yleisimmät piirteet menneitä elämiä muistavilla lapsilla

        - Kuinka puhua lapselle menneen elämän muistosta

        Viittaukset jaksossa:

        - UVA:n havainto-osaston verkkosivusto.

        - Tuckerin uusin kirja, Before: Children's Memories of Previous Lives.


      • Anonyymi00115
        Anonyymi00114 kirjoitti:

        https://podcasts.apple.com/us/podcast/the-science-of-past-life-memories-jim-tucker-m/id1246494475?i=1000518021622
        Jim Tucker, M.D.: ”Tietoisuus on todellisuuden ydin, josta fyysinen maailma kasvaa, eikä päinvastoin.”

        Tucker, UVA:n havainto-osaston johtaja, keskustelee mbg:n toimitusjohtajan Jason Wachobin kanssa kaikesta, mitä sinun tarvitsee tietää menneistä elämistä, sekä seuraavista aiheista:

        - Kuinka selvittää, onko lapsella vilkas mielikuvitus vai muistoja menneistä elämistä

        - Mitä menneiden elämien muistot voivat kertoa meille kuoleman jälkeisestä elämästä

        - Miksi vain osa meistä muistaa menneitä elämiä

        - Yleisimmät piirteet menneitä elämiä muistavilla lapsilla

        - Kuinka puhua lapselle menneen elämän muistosta

        Viittaukset jaksossa:

        - UVA:n havainto-osaston verkkosivusto.

        - Tuckerin uusin kirja, Before: Children's Memories of Previous Lives.

        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)


      • Anonyymi00116
        Anonyymi00115 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives

        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories


      • Anonyymi00117
        Anonyymi00116 kirjoitti:

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives

        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=La8vG4mA0is
        Evidence of Reincarnation in Childhood by Dr. Jim Tucker (Full Presentation)


        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)


        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives


        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories


        https://www.youtube.com/watch?v=igR7wZG_paI
        The Past Life Memories of Children with Jim Tucker


        https://www.youtube.com/watch?v=gWBQeQV0VhY
        UVA Clubs: The Science Behind Reincarnation with Dr. Jim B. Tucker (MED '89, '91)


        https://www.youtube.com/watch?v=4g5mYQEmkqQ
        CHILDREN’S MEMORIES OF PREVIOUS LIVES - Jim B. Tucker M.D.


      • Anonyymi00118
        Anonyymi00117 kirjoitti:

        Dr. Jim B. Tucker

        Child Psychiatrist & Professor Emeritus of Psychiatry and Neurobehavioral Sciences, University of Virginia

        Tohtori Jim B. Tucker

        Lastenpsykiatri ja psykiatrian ja neurobehavioraalisten tieteiden emeritusprofessori, Virginian yliopisto

        https://www.youtube.com/watch?v=La8vG4mA0is
        Evidence of Reincarnation in Childhood by Dr. Jim Tucker (Full Presentation)


        https://www.youtube.com/watch?v=Uq8l4XVfgPA
        Can Children Remember Their Past Lives? | Real Stories Full-Length Documentary
        Real Stories

        https://www.youtube.com/watch?v=YLKT5UsKoqM&list=PLR6fmuTWJHagi8ctolylPmoKC_jfnuhAx
        Friendly Fire: Life Before Life (featuring Dr. Jim B. Tucker)


        https://www.youtube.com/watch?v=3l7bcb3aoGc
        Dr. Jim Tucker: Children Who Remember Previous Lives


        https://www.youtube.com/watch?v=0Aoew3jKMb4
        John Cleese Interviews Dr. Jim Tucker re: DOPS Research into Children's Past Life Memories


        https://www.youtube.com/watch?v=igR7wZG_paI
        The Past Life Memories of Children with Jim Tucker


        https://www.youtube.com/watch?v=gWBQeQV0VhY
        UVA Clubs: The Science Behind Reincarnation with Dr. Jim B. Tucker (MED '89, '91)


        https://www.youtube.com/watch?v=4g5mYQEmkqQ
        CHILDREN’S MEMORIES OF PREVIOUS LIVES - Jim B. Tucker M.D.

        Lopettakaa se kidutususkonnon tyrkyttäminen.


      • Anonyymi00119
        Anonyymi00118 kirjoitti:

        Lopettakaa se kidutususkonnon tyrkyttäminen.

        Nuo ”taivaat ja paratiisit” – ei voi olla suurempaa oman edun tavoittelua, ja sinä tulet tänne puhumaan väärista tavoitteistä, nuo taivaspuheet -juuri se on ”Jumalan” kanssa bisnestä, kaupankäyntiä, sanan varsinaisessa merkityksessä. Alhaisempia tavoitteita ei ole olemassa, kyseessä on uskonnon tasolla oleva rikos.


      • Anonyymi00120
        Anonyymi00119 kirjoitti:

        Nuo ”taivaat ja paratiisit” – ei voi olla suurempaa oman edun tavoittelua, ja sinä tulet tänne puhumaan väärista tavoitteistä, nuo taivaspuheet -juuri se on ”Jumalan” kanssa bisnestä, kaupankäyntiä, sanan varsinaisessa merkityksessä. Alhaisempia tavoitteita ei ole olemassa, kyseessä on uskonnon tasolla oleva rikos.

        Eksklusiivinen totuusväite: Ajatus, että vain yksi tie on oikea, tekee muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista moraalisesti alempiarvoisia.

        Pelastuskeskeisyys: Kun pelastus ja taivas asetetaan kaiken toiminnan päämääräksi, moraalinen arviointi siirtyy pois tästä maailmasta kohti palkkiota tuonpuoleisessa.

        Valta ja kontrolli: Historiallisesti kirkolliset rakenteet ovat usein liittoutuneet poliittisen vallan kanssa, mikä on tehnyt uskonnosta normittavan ja rankaisevan välineen.

        Tällöin suvaitsemattomuus ei ole poikkeama vaan järjestelmän sivutuote, jos uskontoa käytetään identiteettirajana eikä eettisenä harjoituksena.
        Äänestä
        Anonyymi00096
        2025-12-23 16:31:35

        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Eksklusiivinen totuusväite: Ajatus, että vain yksi tie on oikea, tekee muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista moraalisesti alempiarvoisia.

        Pelastuskeskeisyys: Kun pelastus ja taivas asetetaan kaiken toiminnan päämääräksi, moraalinen arviointi siirtyy pois tästä maailmasta kohti palkkiota tuonpuoleisessa.

        Valta ja kontrolli: Historiallisesti kirkolliset rakenteet ovat usein liittoutuneet poliittisen vallan kanssa, mikä on tehnyt uskonnosta normittavan ja rankaisevan välineen.

        Tällöin suvaitsemattomuus ei ole poikkeama vaan järjestelmän sivutuote, jos uskontoa käytetään identiteettirajana eikä eettisenä harjoituksena.

        “taivas ja paratiisi” kaupankäyntinä


        Taivaspuheet ovat bisnestä Jumalan kanssa – kaupankäyntiä sanan varsinaisessa merkityksessä.

        Tämä kritiikki osuu uskonnollisen instrumentalisoinnin ytimeen:

        Moraalin markkinaistuminen

        Hyvät teot → palkinto

        Kärsimys → investointi

        Kuolema → lunastus

        Tällöin moraali ei ole enää itseisarvoista, vaan välineellistä.

        Väärä ego hengellisyyden ytimessä


      • Anonyymi00121
        Anonyymi00120 kirjoitti:

        Eksklusiivinen totuusväite: Ajatus, että vain yksi tie on oikea, tekee muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista moraalisesti alempiarvoisia.

        Pelastuskeskeisyys: Kun pelastus ja taivas asetetaan kaiken toiminnan päämääräksi, moraalinen arviointi siirtyy pois tästä maailmasta kohti palkkiota tuonpuoleisessa.

        Valta ja kontrolli: Historiallisesti kirkolliset rakenteet ovat usein liittoutuneet poliittisen vallan kanssa, mikä on tehnyt uskonnosta normittavan ja rankaisevan välineen.

        Tällöin suvaitsemattomuus ei ole poikkeama vaan järjestelmän sivutuote, jos uskontoa käytetään identiteettirajana eikä eettisenä harjoituksena.
        Äänestä
        Anonyymi00096
        2025-12-23 16:31:35

        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Eksklusiivinen totuusväite: Ajatus, että vain yksi tie on oikea, tekee muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista moraalisesti alempiarvoisia.

        Pelastuskeskeisyys: Kun pelastus ja taivas asetetaan kaiken toiminnan päämääräksi, moraalinen arviointi siirtyy pois tästä maailmasta kohti palkkiota tuonpuoleisessa.

        Valta ja kontrolli: Historiallisesti kirkolliset rakenteet ovat usein liittoutuneet poliittisen vallan kanssa, mikä on tehnyt uskonnosta normittavan ja rankaisevan välineen.

        Tällöin suvaitsemattomuus ei ole poikkeama vaan järjestelmän sivutuote, jos uskontoa käytetään identiteettirajana eikä eettisenä harjoituksena.

        “taivas ja paratiisi” kaupankäyntinä


        Taivaspuheet ovat bisnestä Jumalan kanssa – kaupankäyntiä sanan varsinaisessa merkityksessä.

        Tämä kritiikki osuu uskonnollisen instrumentalisoinnin ytimeen:

        Moraalin markkinaistuminen

        Hyvät teot → palkinto

        Kärsimys → investointi

        Kuolema → lunastus

        Tällöin moraali ei ole enää itseisarvoista, vaan välineellistä.

        Väärä ego hengellisyyden ytimessä

        Paratiisilupaus ei ylitä egoa vaan vahvistaa sitä:

        “Minä pelastun”

        “Minä saan palkinnon”

        “Minä olen oikeassa”

        Tämä on ristiriidassa useimpien eettisten perinteiden kanssa.


        “Uskonnollinen rikos” – filosofinen tulkinta

        Kun uskonto:

        oikeuttaa väkivallan,

        siirtää vastuun pois tästä maailmasta,

        ja muuttaa etiikan transaktioksi,

        se tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan.


        Suvaitsemattomuus ei ole uskonnon ydin, vaan vallan, pelon ja palkkiologiikan seuraus.

        Paratiisi- ja taivasretoriikka voi muuttua moraaliseksi korruptioksi, jos siitä tulee kaupankäyntiä.

        Syvemmät uskonnolliset ja filosofiset traditiot korostavat vastuuta tässä maailmassa, ei hyvitystä seuraavassa.


      • Anonyymi00122
        Anonyymi00121 kirjoitti:

        Paratiisilupaus ei ylitä egoa vaan vahvistaa sitä:

        “Minä pelastun”

        “Minä saan palkinnon”

        “Minä olen oikeassa”

        Tämä on ristiriidassa useimpien eettisten perinteiden kanssa.


        “Uskonnollinen rikos” – filosofinen tulkinta

        Kun uskonto:

        oikeuttaa väkivallan,

        siirtää vastuun pois tästä maailmasta,

        ja muuttaa etiikan transaktioksi,

        se tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan.


        Suvaitsemattomuus ei ole uskonnon ydin, vaan vallan, pelon ja palkkiologiikan seuraus.

        Paratiisi- ja taivasretoriikka voi muuttua moraaliseksi korruptioksi, jos siitä tulee kaupankäyntiä.

        Syvemmät uskonnolliset ja filosofiset traditiot korostavat vastuuta tässä maailmassa, ei hyvitystä seuraavassa.

        Syvemmät uskonnolliset ja filosofiset traditiot korostavat vastuuta tässä maailmassa, ei hyvitystä seuraavassa.


        Uskonto kaupankäyntinä – moraalin romahdus

        Kun uskonto lupaa taivaan palkkioksi oikeasta uskosta tai teoista, se ei enää kasvata moraalia vaan kaupallistaa sen. Paratiisi muuttuu maksuksi, ja etiikka transaktioksi. Tämä ei ole hengellisyyttä vaan laskelmointia.


        Taivasretoriikka ei ylitä ihmisen omaa etua, vaan lukitsee sen metafyysiselle tasolle. “Teen hyvää, jotta saan.”
        Tämä on alhaisin mahdollinen moraalinen motiivi, sillä se ei ole hyvää sinänsä, vaan sijoitus tulevaan.



        Kun tällainen ajattelu yhdistyy eksklusiiviseen totuusväitteeseen – vain meidän tiemme pelastaa – syntyy suvaitsemattomuus. Toisesta ei tule enää ihminen, vaan este omalle pelastukselle. Tässä vaiheessa uskonto ei ainoastaan salli väkivaltaa, vaan tekee siitä rationaalista.

        Terrorismi tarvitsee aina palkinnon tuonpuoleisessa. Ilman paratiisilupausta kuolema ei ole voitto vaan tragedia. Siksi taivas on äärimmäisen väkivallan keskeisin valuutta.

        Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan käyttöä.


      • Anonyymi00123
        Anonyymi00122 kirjoitti:

        Syvemmät uskonnolliset ja filosofiset traditiot korostavat vastuuta tässä maailmassa, ei hyvitystä seuraavassa.


        Uskonto kaupankäyntinä – moraalin romahdus

        Kun uskonto lupaa taivaan palkkioksi oikeasta uskosta tai teoista, se ei enää kasvata moraalia vaan kaupallistaa sen. Paratiisi muuttuu maksuksi, ja etiikka transaktioksi. Tämä ei ole hengellisyyttä vaan laskelmointia.


        Taivasretoriikka ei ylitä ihmisen omaa etua, vaan lukitsee sen metafyysiselle tasolle. “Teen hyvää, jotta saan.”
        Tämä on alhaisin mahdollinen moraalinen motiivi, sillä se ei ole hyvää sinänsä, vaan sijoitus tulevaan.



        Kun tällainen ajattelu yhdistyy eksklusiiviseen totuusväitteeseen – vain meidän tiemme pelastaa – syntyy suvaitsemattomuus. Toisesta ei tule enää ihminen, vaan este omalle pelastukselle. Tässä vaiheessa uskonto ei ainoastaan salli väkivaltaa, vaan tekee siitä rationaalista.

        Terrorismi tarvitsee aina palkinnon tuonpuoleisessa. Ilman paratiisilupausta kuolema ei ole voitto vaan tragedia. Siksi taivas on äärimmäisen väkivallan keskeisin valuutta.

        Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan käyttöä.

        Uskonnollinen järjestelmä, joka perustuu palkkio–rangaistus-logiikkaan, on eettisesti haavoittuva ja altis radikalisoitumiselle.


        Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

        Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria

        Kun hyvä teko ymmärretään maksuksi (taivas, pelastus, palkinto), tapahtuu moraalinen siirtymä:

        Etiikka → talous

        Vastuu → hyöty

        Lähimmäinen → väline


        Hyvä ei ole enää hyvää toiselle, vaan hyödyllistä tekijälle.

        Tämä on moraalifilosofisesti ratkaiseva muutos:
        teon arvo ei enää perustu sen vaikutukseen kärsimykseen, vaan sen kirjanpidolliseen asemaan pelastustaseessa.



        Lähetyskäsky rakenteellisena ongelmana

        Lähetyskäskyä puolustetaan usein “rakkaudella”:

        Pelastamme ihmisiä ikuiselta helvetiltä.

        Mutta eettinen analyysi paljastaa toisen logiikan:

        a) Pelastettava ei ole päämäärä

        Pelastettava ihminen ei ole autonominen subjekti, vaan:

        projekti

        kohde

        väline oman pelastuksen tai kuuliaisuuden todistamiseen

        Tämä rikkoo Kantin periaatetta: ihminen ei saa olla pelkkä väline.

        “Hyvä teko” on ehdollinen

        Pelastaminen on “hyvää” vain jos:

        se lisää taivaspisteitä

        se toteuttaa Jumalan käskyä

        se vahvistaa omaa pelastusvarmuutta

        Jos palkkiota ei olisi, teon motiivi katoaisi.
        Tällöin teko ei ole moraalinen, vaan instrumentaalinen.


      • Anonyymi00124
        Anonyymi00123 kirjoitti:

        Uskonnollinen järjestelmä, joka perustuu palkkio–rangaistus-logiikkaan, on eettisesti haavoittuva ja altis radikalisoitumiselle.


        Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

        Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria

        Kun hyvä teko ymmärretään maksuksi (taivas, pelastus, palkinto), tapahtuu moraalinen siirtymä:

        Etiikka → talous

        Vastuu → hyöty

        Lähimmäinen → väline


        Hyvä ei ole enää hyvää toiselle, vaan hyödyllistä tekijälle.

        Tämä on moraalifilosofisesti ratkaiseva muutos:
        teon arvo ei enää perustu sen vaikutukseen kärsimykseen, vaan sen kirjanpidolliseen asemaan pelastustaseessa.



        Lähetyskäsky rakenteellisena ongelmana

        Lähetyskäskyä puolustetaan usein “rakkaudella”:

        Pelastamme ihmisiä ikuiselta helvetiltä.

        Mutta eettinen analyysi paljastaa toisen logiikan:

        a) Pelastettava ei ole päämäärä

        Pelastettava ihminen ei ole autonominen subjekti, vaan:

        projekti

        kohde

        väline oman pelastuksen tai kuuliaisuuden todistamiseen

        Tämä rikkoo Kantin periaatetta: ihminen ei saa olla pelkkä väline.

        “Hyvä teko” on ehdollinen

        Pelastaminen on “hyvää” vain jos:

        se lisää taivaspisteitä

        se toteuttaa Jumalan käskyä

        se vahvistaa omaa pelastusvarmuutta

        Jos palkkiota ei olisi, teon motiivi katoaisi.
        Tällöin teko ei ole moraalinen, vaan instrumentaalinen.

        Helvetti moraalisena kiristyksenä

        “Ikuinen helvetti” ei ole vain oppi, vaan eettinen painostusmekanismi:

        Usko tai kärsi

        Taivu tai pala

        Olet vastuussa toisen kohtalosta

        Tämä synnyttää kolme vaarallista rakennetta:

        1. Pelastamisen pakon

        Jos toinen joutuu helvettiin, sinä olet syyllinen, ellet “pelastanut” häntä.

        Tästä syntyy aggressiivinen käännyttäminen, ei myötätunto.

        . Moraalisen ylivallan

        Pelastaja asettuu ontologisesti ylemmäksi:

        Minä tiedän totuuden

        Minä pelastan sinut

        Sinä olet vaarassa

        Tämä on suvaitsemattomuuden ydin.

        Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria



        Taivaspisteiden kerääminen ja moraalin rapautuminen

        Ajatus “taivaspisteistä” ei ole karikatyyri vaan looginen seuraus palkkio–rangaistus-järjestelmästä:

        enemmän käännytettyjä → enemmän pisteitä

        enemmän uhrauksia → suurempi palkinto

        enemmän kärsimystä nyt → parempi ikuisuus

        Tässä maailmassa kärsimys menettää moraalisen painonsa.
        Se voidaan siirtää kirjanpidollisesti tulevaisuuteen.



        Jumala kirjanpitäjänä – teologinen paradoksi

        Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

        hyvät teot = kredit

        synnit = debet

        pelastus = saldo

        syntyy paradoksi:

        Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

        vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


        Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.




        Miksi tämä tekee järjestelmästä radikalisoitumisherkän

        Radikalisaatio ei ole poikkeama vaan johdonmukainen seuraus, koska:

        Palkinto on ääretön (ikuisuus)

        Uhka on ääretön (helvetti)

        Moraali on välineellinen

        Vastuu siirtyy tuonpuoleiseen

        Kun panokset ovat äärettömät, kaikki keinot alkavat näyttää kohtuullisilta.


      • Anonyymi00125
        Anonyymi00124 kirjoitti:

        Helvetti moraalisena kiristyksenä

        “Ikuinen helvetti” ei ole vain oppi, vaan eettinen painostusmekanismi:

        Usko tai kärsi

        Taivu tai pala

        Olet vastuussa toisen kohtalosta

        Tämä synnyttää kolme vaarallista rakennetta:

        1. Pelastamisen pakon

        Jos toinen joutuu helvettiin, sinä olet syyllinen, ellet “pelastanut” häntä.

        Tästä syntyy aggressiivinen käännyttäminen, ei myötätunto.

        . Moraalisen ylivallan

        Pelastaja asettuu ontologisesti ylemmäksi:

        Minä tiedän totuuden

        Minä pelastan sinut

        Sinä olet vaarassa

        Tämä on suvaitsemattomuuden ydin.

        Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria



        Taivaspisteiden kerääminen ja moraalin rapautuminen

        Ajatus “taivaspisteistä” ei ole karikatyyri vaan looginen seuraus palkkio–rangaistus-järjestelmästä:

        enemmän käännytettyjä → enemmän pisteitä

        enemmän uhrauksia → suurempi palkinto

        enemmän kärsimystä nyt → parempi ikuisuus

        Tässä maailmassa kärsimys menettää moraalisen painonsa.
        Se voidaan siirtää kirjanpidollisesti tulevaisuuteen.



        Jumala kirjanpitäjänä – teologinen paradoksi

        Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

        hyvät teot = kredit

        synnit = debet

        pelastus = saldo

        syntyy paradoksi:

        Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

        vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


        Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.




        Miksi tämä tekee järjestelmästä radikalisoitumisherkän

        Radikalisaatio ei ole poikkeama vaan johdonmukainen seuraus, koska:

        Palkinto on ääretön (ikuisuus)

        Uhka on ääretön (helvetti)

        Moraali on välineellinen

        Vastuu siirtyy tuonpuoleiseen

        Kun panokset ovat äärettömät, kaikki keinot alkavat näyttää kohtuullisilta.

        Taivasbisnes on epäuskoa, ei uskoa.

        Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.


        Mutta se on kai hyväksyttävää alkutasolla, mutta edessä on vielä kovin pitkä matka, ennen kuin motiivit ovat jaloja.

        Totuus ei ole kulttuurinen konstrukti – Totuus, joka on transsendenttinen ja persoonallinen, ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kulttuuriin, aikaan tai paikkaan. Vedalaisessa ajattelussa on syvällinen ymmärrys siitä, että Totuus ilmenee monella eri tavalla eri uskonnoissa ja kulttuureissa, mutta se on aina sama Totuus. Uskonnollinen muoto (kuten kristinusko, islam tai hindulaisuus) on vain tapa, jolla tämä Totuus tulee ilmi kulttuurissa ja tietyssä ajassa.


      • Anonyymi00126
        Anonyymi00125 kirjoitti:

        Taivasbisnes on epäuskoa, ei uskoa.

        Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.


        Mutta se on kai hyväksyttävää alkutasolla, mutta edessä on vielä kovin pitkä matka, ennen kuin motiivit ovat jaloja.

        Totuus ei ole kulttuurinen konstrukti – Totuus, joka on transsendenttinen ja persoonallinen, ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kulttuuriin, aikaan tai paikkaan. Vedalaisessa ajattelussa on syvällinen ymmärrys siitä, että Totuus ilmenee monella eri tavalla eri uskonnoissa ja kulttuureissa, mutta se on aina sama Totuus. Uskonnollinen muoto (kuten kristinusko, islam tai hindulaisuus) on vain tapa, jolla tämä Totuus tulee ilmi kulttuurissa ja tietyssä ajassa.

        Pakottaminen vääristää Totuuden kokemuksen – Jos muoto (uskonnollinen järjestelmä) otetaan totuuden ilmentymäksi, se estää ihmistä näkemästä, että Totuus voi ilmetä monin eri tavoin. Se johtaa uskonnolliseen intoleranssiin, jossa toinen uskonto tuomitaan vääräksi pelkästään siksi, että sen muoto eroaa omasta. Tämä ei ole aito henkinen etsintä — tämä on välineen palvomista ja päämäärän unohtamista.

        Esimerkki koulumetaforessa:

        Koulussa voi olla monia oppiaineita ja erilaisia opetustapoja, mutta kaikki niistä tähtäävät samaan päämäärään: oppimiseen ja kasvuun. Samoin uskonnolliset muodot voivat olla hyvin erilaisia, mutta niiden yhteinen päämäärä on epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan.

        Jos taas joku yrittää väittää, että vain hänen uskontonsa on ainoa oikea muoto Totuudelle, hän tekee saman virheen kuin henkilö, joka väittää, että vain hänen koulunsa oppikirja on ainoa oikea ja kaikki muut ovat vääriä. Totuus ei ole sama kuin muoto, vaan Totuus on syvempää, ja se voi ilmetä monilla eri tavoilla. Tämän ymmärtäminen mahdollistaa kunnioituksen ja monimuotoisuuden hyväksymisen.


      • Anonyymi00127
        Anonyymi00126 kirjoitti:

        Pakottaminen vääristää Totuuden kokemuksen – Jos muoto (uskonnollinen järjestelmä) otetaan totuuden ilmentymäksi, se estää ihmistä näkemästä, että Totuus voi ilmetä monin eri tavoin. Se johtaa uskonnolliseen intoleranssiin, jossa toinen uskonto tuomitaan vääräksi pelkästään siksi, että sen muoto eroaa omasta. Tämä ei ole aito henkinen etsintä — tämä on välineen palvomista ja päämäärän unohtamista.

        Esimerkki koulumetaforessa:

        Koulussa voi olla monia oppiaineita ja erilaisia opetustapoja, mutta kaikki niistä tähtäävät samaan päämäärään: oppimiseen ja kasvuun. Samoin uskonnolliset muodot voivat olla hyvin erilaisia, mutta niiden yhteinen päämäärä on epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan.

        Jos taas joku yrittää väittää, että vain hänen uskontonsa on ainoa oikea muoto Totuudelle, hän tekee saman virheen kuin henkilö, joka väittää, että vain hänen koulunsa oppikirja on ainoa oikea ja kaikki muut ovat vääriä. Totuus ei ole sama kuin muoto, vaan Totuus on syvempää, ja se voi ilmetä monilla eri tavoilla. Tämän ymmärtäminen mahdollistaa kunnioituksen ja monimuotoisuuden hyväksymisen.

        Totuus ei ole muoto, vaan se on universaali perusperiaate, joka ilmenee monin eri tavoin. Uskonnon muoto voi olla erilainen, mutta päämäärä on sama: epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan. Tämä ei ole kilpailevien totuuksien taistelu, vaan yhteinen matka kohti korkeampaa tietoisuutta ja ymmärrystä.

        Taivaspuheissa ei ole kyse hengellisyydestä vaan kaupasta. Kun ihminen alkaa tehdä hyvää saadakseen palkinnon kuoleman jälkeen, moraali lakkaa olemasta moraalia ja muuttuu vaihdannaksi. Hyvä teko ei ole enää hyvä siksi, että se vähentää kärsimystä tai lisää oikeudenmukaisuutta, vaan siksi, että se kartuttaa näkymätöntä tiliä. Tässä logiikassa etiikka alennetaan välineeksi ja ihminen kirjanpidon yksiköksi.

        Ajatus pelastuksesta päämääränä siirtää moraalin painopisteen pois tästä maailmasta. Kärsimys voidaan oikeuttaa, koska se “korvataan” myöhemmin. Hyvästä tulee investointi, uhrauksesta pääoma ja kuolemasta lunastus. Tällainen ajattelu ei ylitä egoa – se jalostaa sen. “Minä pelastun”, “minä saan palkinnon”, “minä olen oikeassa.” Se ei ole henkistä kasvua, vaan oman edun siirtämistä metafyysiselle tasolle.

        Kun tähän yhdistyy väite yhdestä ainoasta oikeasta tiestä, syntyy väistämättä hierarkia: toiset ovat oikeassa, toiset väärässä. Toinen ihminen ei ole enää päämäärä sinänsä, vaan joko pelastettava kohde tai este. Tässä kohtaa suvaitsemattomuus ei ole poikkeus vaan looginen seuraus. Jos panoksena on ääretön palkinto tai ääretön rangaistus, kaikki keinot alkavat näyttää oikeutetuilta.


      • Anonyymi00128
        Anonyymi00127 kirjoitti:

        Totuus ei ole muoto, vaan se on universaali perusperiaate, joka ilmenee monin eri tavoin. Uskonnon muoto voi olla erilainen, mutta päämäärä on sama: epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan. Tämä ei ole kilpailevien totuuksien taistelu, vaan yhteinen matka kohti korkeampaa tietoisuutta ja ymmärrystä.

        Taivaspuheissa ei ole kyse hengellisyydestä vaan kaupasta. Kun ihminen alkaa tehdä hyvää saadakseen palkinnon kuoleman jälkeen, moraali lakkaa olemasta moraalia ja muuttuu vaihdannaksi. Hyvä teko ei ole enää hyvä siksi, että se vähentää kärsimystä tai lisää oikeudenmukaisuutta, vaan siksi, että se kartuttaa näkymätöntä tiliä. Tässä logiikassa etiikka alennetaan välineeksi ja ihminen kirjanpidon yksiköksi.

        Ajatus pelastuksesta päämääränä siirtää moraalin painopisteen pois tästä maailmasta. Kärsimys voidaan oikeuttaa, koska se “korvataan” myöhemmin. Hyvästä tulee investointi, uhrauksesta pääoma ja kuolemasta lunastus. Tällainen ajattelu ei ylitä egoa – se jalostaa sen. “Minä pelastun”, “minä saan palkinnon”, “minä olen oikeassa.” Se ei ole henkistä kasvua, vaan oman edun siirtämistä metafyysiselle tasolle.

        Kun tähän yhdistyy väite yhdestä ainoasta oikeasta tiestä, syntyy väistämättä hierarkia: toiset ovat oikeassa, toiset väärässä. Toinen ihminen ei ole enää päämäärä sinänsä, vaan joko pelastettava kohde tai este. Tässä kohtaa suvaitsemattomuus ei ole poikkeus vaan looginen seuraus. Jos panoksena on ääretön palkinto tai ääretön rangaistus, kaikki keinot alkavat näyttää oikeutetuilta.

        Helvetti ei tällöin ole vain oppi, vaan painostuksen väline. Se tekee uskosta pakkoa ja moraalista kiristystä. Se synnyttää tilanteen, jossa toisen ihmisen autonomia alistetaan “hänen parhaakseen”. Pelastamisesta tulee velvollisuus, ei myötätuntoa. Ihmisestä tulee projekti.

        Kun uskonto alkaa toimia näin, se tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei enää opeta vastuuta tässä maailmassa, vaan siirtää sen toisaalle. Se ei enää näe ihmistä itseisarvona, vaan välineenä. Se ei enää etsi totuutta, vaan puolustaa omaa muotoaan.

        Pakottaminen on tämän kehityksen huipentuma. Totuutta ei voi pakottaa, koska pakko tuhoaa sen, mitä sen väitetään palvelevan. Jos jokin näkemys tarvitsee painostusta, uhkaa tai palkkiota tullakseen hyväksytyksi, se ei enää ole totuuden ilmaisua vaan vallankäyttöä.

        Todellinen eettinen ja henkinen suunta ei synny palkkiosta eikä pelosta. Se syntyy siitä, että hyvä nähdään arvokkaana itsessään — ilman kirjanpitoa, ilman taivaspisteitä, ilman kauppaa. Vasta silloin ihminen lakkaa käyttämästä Jumalaa välineenä ja alkaa kantaa vastuuta siitä, mitä on tässä ja nyt.


      • Anonyymi00129
        Anonyymi00128 kirjoitti:

        Helvetti ei tällöin ole vain oppi, vaan painostuksen väline. Se tekee uskosta pakkoa ja moraalista kiristystä. Se synnyttää tilanteen, jossa toisen ihmisen autonomia alistetaan “hänen parhaakseen”. Pelastamisesta tulee velvollisuus, ei myötätuntoa. Ihmisestä tulee projekti.

        Kun uskonto alkaa toimia näin, se tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei enää opeta vastuuta tässä maailmassa, vaan siirtää sen toisaalle. Se ei enää näe ihmistä itseisarvona, vaan välineenä. Se ei enää etsi totuutta, vaan puolustaa omaa muotoaan.

        Pakottaminen on tämän kehityksen huipentuma. Totuutta ei voi pakottaa, koska pakko tuhoaa sen, mitä sen väitetään palvelevan. Jos jokin näkemys tarvitsee painostusta, uhkaa tai palkkiota tullakseen hyväksytyksi, se ei enää ole totuuden ilmaisua vaan vallankäyttöä.

        Todellinen eettinen ja henkinen suunta ei synny palkkiosta eikä pelosta. Se syntyy siitä, että hyvä nähdään arvokkaana itsessään — ilman kirjanpitoa, ilman taivaspisteitä, ilman kauppaa. Vasta silloin ihminen lakkaa käyttämästä Jumalaa välineenä ja alkaa kantaa vastuuta siitä, mitä on tässä ja nyt.

        Taivas ei ole vain lupaus. Se on rakenne.

        Se on tapa järjestää todellisuus niin, että arvo ei synny teosta vaan sen seurauksesta. Heti kun hyvä sidotaan palkintoon, syntyy aikaviive: tämä hetki ei enää riitä. Se on vain väline tulevaan. Nykyhetki tyhjenee itseisarvosta.

        Tämä on ratkaiseva murtuma.

        Sillä moraali, joka ei ole voimassa nyt, ei ole moraalia lainkaan — se on strategia.

        Ja strategia tarvitsee laskelman.

        Missä on suurin hyöty? Missä pienin riski? Mitä kannattaa tehdä, jotta lopputulos maksimoituu?

        Kun tämä logiikka siirretään äärettömään mittakaavaan — ikuinen taivas, ikuinen helvetti — laskelmasta tulee absoluuttinen. Kaikki rajallinen menettää merkityksensä. Yhden ihmisen kärsimys ei paina mitään, jos vastineeksi on ääretön palkinto. Tässä kohtaa tapahtuu hiljainen mutta täydellinen moraalinen romahdus.


      • Anonyymi00130
        Anonyymi00129 kirjoitti:

        Taivas ei ole vain lupaus. Se on rakenne.

        Se on tapa järjestää todellisuus niin, että arvo ei synny teosta vaan sen seurauksesta. Heti kun hyvä sidotaan palkintoon, syntyy aikaviive: tämä hetki ei enää riitä. Se on vain väline tulevaan. Nykyhetki tyhjenee itseisarvosta.

        Tämä on ratkaiseva murtuma.

        Sillä moraali, joka ei ole voimassa nyt, ei ole moraalia lainkaan — se on strategia.

        Ja strategia tarvitsee laskelman.

        Missä on suurin hyöty? Missä pienin riski? Mitä kannattaa tehdä, jotta lopputulos maksimoituu?

        Kun tämä logiikka siirretään äärettömään mittakaavaan — ikuinen taivas, ikuinen helvetti — laskelmasta tulee absoluuttinen. Kaikki rajallinen menettää merkityksensä. Yhden ihmisen kärsimys ei paina mitään, jos vastineeksi on ääretön palkinto. Tässä kohtaa tapahtuu hiljainen mutta täydellinen moraalinen romahdus.

        Ei siksi, että ihmiset olisivat pahoja, vaan siksi, että järjestelmä tekee pahuudesta rationaalista.

        Tämä on se piste, jossa uskonto lakkaa olemasta eksistentiaalinen kysymys ja muuttuu peliteoriaksi.

        Mutta syvempi ongelma ei ole vielä tässä.

        Se on identiteetissä.

        Kun pelastus asetetaan keskiöön, “minä” muuttuu projektiksi, jota pitää turvata. Ei enää riitä, että olen — minun täytyy varmistaa kohtaloni. Tämä synnyttää jatkuvan sisäisen epävarmuuden, joka naamioidaan varmuudeksi.

        “Minä tiedän totuuden” on usein yritys tukahduttaa pelko: entä jos en tiedäkään?

        Siksi eksklusiivinen totuusväite ei ole vain filosofinen väite. Se on psykologinen suojamekanismi. Se rakentaa rajat, koska rajattomuus olisi uhka. Toisen erilaisuus ei ole vain erilaisuutta — se on riski koko järjestelmälle.

        Ja siksi se täytyy torjua.

        Ei aina väkivallalla, mutta aina rakenteellisesti.

        Vielä syvemmällä on kysymys Jumalasta.

        Jos Jumala on olento, joka palkitsee ja rankaisee, hän toimii järjestelmän sisällä. Hänestä tulee osa taloutta: korkein auktoriteetti, mutta silti kirjanpitäjä.

        Mutta silloin Jumala ei ole enää hyvän lähde.

        Hän on hyvän ehto.

        Ja tämä kääntää kaiken ympäri.

        Hyvä ei ole hyvää siksi, että se on hyvää — vaan siksi, että Jumala hyväksyy sen. Tämä tekee etiikasta riippuvaista vallasta. Ja kaikki vallasta riippuva etiikka on altis vääristymälle.

        Sillä jos sääntöjen lähde on ulkoinen, niitä voidaan myös tulkita, kiertää ja käyttää.

        Syvin ristiriita on tämä:

        Jos hyvä tehdään palkinnon vuoksi, se ei ole hyvää.
        Jos pahaa vältetään rangaistuksen vuoksi, se ei ole moraalia vaan pelkoa.

        Tämä tarkoittaa, että koko palkkio–rangaistus -järjestelmä ei voi koskaan tuottaa sitä, mitä se lupaa.

        Se voi tuottaa kuuliaisuutta.
        Se voi tuottaa järjestystä.
        Se voi tuottaa identiteetin.

        Mutta se ei voi tuottaa eettistä vapautta.


      • Anonyymi00131
        Anonyymi00130 kirjoitti:

        Ei siksi, että ihmiset olisivat pahoja, vaan siksi, että järjestelmä tekee pahuudesta rationaalista.

        Tämä on se piste, jossa uskonto lakkaa olemasta eksistentiaalinen kysymys ja muuttuu peliteoriaksi.

        Mutta syvempi ongelma ei ole vielä tässä.

        Se on identiteetissä.

        Kun pelastus asetetaan keskiöön, “minä” muuttuu projektiksi, jota pitää turvata. Ei enää riitä, että olen — minun täytyy varmistaa kohtaloni. Tämä synnyttää jatkuvan sisäisen epävarmuuden, joka naamioidaan varmuudeksi.

        “Minä tiedän totuuden” on usein yritys tukahduttaa pelko: entä jos en tiedäkään?

        Siksi eksklusiivinen totuusväite ei ole vain filosofinen väite. Se on psykologinen suojamekanismi. Se rakentaa rajat, koska rajattomuus olisi uhka. Toisen erilaisuus ei ole vain erilaisuutta — se on riski koko järjestelmälle.

        Ja siksi se täytyy torjua.

        Ei aina väkivallalla, mutta aina rakenteellisesti.

        Vielä syvemmällä on kysymys Jumalasta.

        Jos Jumala on olento, joka palkitsee ja rankaisee, hän toimii järjestelmän sisällä. Hänestä tulee osa taloutta: korkein auktoriteetti, mutta silti kirjanpitäjä.

        Mutta silloin Jumala ei ole enää hyvän lähde.

        Hän on hyvän ehto.

        Ja tämä kääntää kaiken ympäri.

        Hyvä ei ole hyvää siksi, että se on hyvää — vaan siksi, että Jumala hyväksyy sen. Tämä tekee etiikasta riippuvaista vallasta. Ja kaikki vallasta riippuva etiikka on altis vääristymälle.

        Sillä jos sääntöjen lähde on ulkoinen, niitä voidaan myös tulkita, kiertää ja käyttää.

        Syvin ristiriita on tämä:

        Jos hyvä tehdään palkinnon vuoksi, se ei ole hyvää.
        Jos pahaa vältetään rangaistuksen vuoksi, se ei ole moraalia vaan pelkoa.

        Tämä tarkoittaa, että koko palkkio–rangaistus -järjestelmä ei voi koskaan tuottaa sitä, mitä se lupaa.

        Se voi tuottaa kuuliaisuutta.
        Se voi tuottaa järjestystä.
        Se voi tuottaa identiteetin.

        Mutta se ei voi tuottaa eettistä vapautta.

        Ja juuri tässä kohtaa pakottaminen paljastuu lopullisesti mahdottomaksi.

        Totuus, joka tarvitsee pakkoa, ei ole totuutta vaan rakennelma.
        Hyvyys, joka tarvitsee palkkion, ei ole hyvyyttä vaan sopimus.
        Usko, joka tarvitsee pelkoa, ei ole uskoa vaan riippuvuutta.

        Pakko voi muuttaa käyttäytymistä, mutta ei motiivia.
        Ja ilman motiivia ei ole moraalia — on vain järjestelmä.

        Ehkä kaikkein vaikein ajatus on tämä: Jos taivas poistetaan, mitä jää jäljelle?

        Jos mitään ei jää, koko moraali oli alusta asti ehdollinen.

        Mutta jos jotain jää — halu olla rehellinen, olla vahingoittamatta, nähdä toinen itseisarvona — silloin vasta alkaa jotain, joka ei tarvitse uskontoa tuekseen.

        Ja vasta silloin uskonto, jos se säilyy, voi muuttua joksikin muuksi kuin kaupaksi.

        Ei palkkioksi.
        Ei turvaksi.
        Vaan ilmaisuksi jostakin, joka ei ole ostettavissa.


      • Anonyymi00132
        Anonyymi00131 kirjoitti:

        Ja juuri tässä kohtaa pakottaminen paljastuu lopullisesti mahdottomaksi.

        Totuus, joka tarvitsee pakkoa, ei ole totuutta vaan rakennelma.
        Hyvyys, joka tarvitsee palkkion, ei ole hyvyyttä vaan sopimus.
        Usko, joka tarvitsee pelkoa, ei ole uskoa vaan riippuvuutta.

        Pakko voi muuttaa käyttäytymistä, mutta ei motiivia.
        Ja ilman motiivia ei ole moraalia — on vain järjestelmä.

        Ehkä kaikkein vaikein ajatus on tämä: Jos taivas poistetaan, mitä jää jäljelle?

        Jos mitään ei jää, koko moraali oli alusta asti ehdollinen.

        Mutta jos jotain jää — halu olla rehellinen, olla vahingoittamatta, nähdä toinen itseisarvona — silloin vasta alkaa jotain, joka ei tarvitse uskontoa tuekseen.

        Ja vasta silloin uskonto, jos se säilyy, voi muuttua joksikin muuksi kuin kaupaksi.

        Ei palkkioksi.
        Ei turvaksi.
        Vaan ilmaisuksi jostakin, joka ei ole ostettavissa.

        Taivas ei ole vain lupaus jostakin tulevasta. Se on näkymätön järjestys, joka alkaa hiljaa muuttaa sitä, miten ihminen katsoo tätä hetkeä. Kun palkinto siirretään tuonpuoleiseen, nykyisyys menettää painonsa. Tästä hetkestä tulee väline, ei päämäärä. Hyvä teko ei enää kanna itseään, vaan se kantaa lupausta jostakin myöhemmin. Ja juuri siinä tapahtuu huomaamaton siirtymä: moraali lakkaa olemasta suoraa suhdetta toiseen ihmiseen ja muuttuu epäsuoraksi suhteeksi palkintoon.

        Tämä ei näy ulospäin heti. Ulkoisesti mikään ei muutu — ihmiset tekevät edelleen hyviä tekoja, auttavat, uhraavat. Mutta sisäinen rakenne on jo toinen. Hyvän arvo ei enää synny siitä, mitä se tekee tässä maailmassa, vaan siitä, mitä se merkitsee jossakin toisessa. Jokainen teko alkaa kantaa varjoa, pientä laskelmaa, joka ei ehkä ole tietoinen, mutta on silti läsnä. Mitä tästä seuraa minulle?

        Kun tämä logiikka syvenee, siitä tulee kokonainen todellisuuden mitta. Kärsimys voidaan hyväksyä, koska se ei ole lopullista. Vääryys voidaan sivuuttaa, koska se “tasataan” myöhemmin. Epäoikeudenmukaisuus ei enää vaadi korjaamista tässä ja nyt, koska sen oletetaan kuuluvan johonkin suurempaan kirjanpitoon. Näin maailma alkaa hiljaa tyhjentyä moraalisesta kiireellisyydestä. Kaikki voidaan siirtää.

        Ja kun kaikki voidaan siirtää, mikään ei enää sido.

        Tässä kohtaa syntyy tila, jossa äärimmäisetkin teot voivat saada oikeutuksen. Ei siksi, että ihminen yhtäkkiä muuttuisi julmaksi, vaan siksi, että mittakaava on muuttunut. Kun panoksena on ääretön palkinto tai ääretön rangaistus, rajallinen lakkaa olemasta ratkaisevaa. Yhden ihmisen elämä, yhden hetken kärsimys — ne menettävät suhteellisuutensa. Ne eivät enää ole lopullisia tosiasioita, vaan osia suuremmassa kertomuksessa, joka luvataan päättyvän hyvin.

        Ja juuri siksi niistä voi tulla vaihdettavia.

        Tämä on se kohta, jossa moraali ei katoa, vaan kääntyy itseään vastaan. Se alkaa tuottaa tekoja, jotka näyttävät ulkoisesti oikeilta mutta joiden sisäinen liike ei enää lähde toisesta ihmisestä. Toinen ei ole enää päämäärä, vaan väline johonkin, joka ylittää hänet. Häntä autetaan, jotta jokin toteutuisi. Häntä ohjataan, jotta jokin varmistuisi. Häneen vaikutetaan, jotta jokin täyttyisi.

        Tämä on hienovaraisin väkivallan muoto, koska se ei näytä väkivallalta.


      • Anonyymi00133
        Anonyymi00132 kirjoitti:

        Taivas ei ole vain lupaus jostakin tulevasta. Se on näkymätön järjestys, joka alkaa hiljaa muuttaa sitä, miten ihminen katsoo tätä hetkeä. Kun palkinto siirretään tuonpuoleiseen, nykyisyys menettää painonsa. Tästä hetkestä tulee väline, ei päämäärä. Hyvä teko ei enää kanna itseään, vaan se kantaa lupausta jostakin myöhemmin. Ja juuri siinä tapahtuu huomaamaton siirtymä: moraali lakkaa olemasta suoraa suhdetta toiseen ihmiseen ja muuttuu epäsuoraksi suhteeksi palkintoon.

        Tämä ei näy ulospäin heti. Ulkoisesti mikään ei muutu — ihmiset tekevät edelleen hyviä tekoja, auttavat, uhraavat. Mutta sisäinen rakenne on jo toinen. Hyvän arvo ei enää synny siitä, mitä se tekee tässä maailmassa, vaan siitä, mitä se merkitsee jossakin toisessa. Jokainen teko alkaa kantaa varjoa, pientä laskelmaa, joka ei ehkä ole tietoinen, mutta on silti läsnä. Mitä tästä seuraa minulle?

        Kun tämä logiikka syvenee, siitä tulee kokonainen todellisuuden mitta. Kärsimys voidaan hyväksyä, koska se ei ole lopullista. Vääryys voidaan sivuuttaa, koska se “tasataan” myöhemmin. Epäoikeudenmukaisuus ei enää vaadi korjaamista tässä ja nyt, koska sen oletetaan kuuluvan johonkin suurempaan kirjanpitoon. Näin maailma alkaa hiljaa tyhjentyä moraalisesta kiireellisyydestä. Kaikki voidaan siirtää.

        Ja kun kaikki voidaan siirtää, mikään ei enää sido.

        Tässä kohtaa syntyy tila, jossa äärimmäisetkin teot voivat saada oikeutuksen. Ei siksi, että ihminen yhtäkkiä muuttuisi julmaksi, vaan siksi, että mittakaava on muuttunut. Kun panoksena on ääretön palkinto tai ääretön rangaistus, rajallinen lakkaa olemasta ratkaisevaa. Yhden ihmisen elämä, yhden hetken kärsimys — ne menettävät suhteellisuutensa. Ne eivät enää ole lopullisia tosiasioita, vaan osia suuremmassa kertomuksessa, joka luvataan päättyvän hyvin.

        Ja juuri siksi niistä voi tulla vaihdettavia.

        Tämä on se kohta, jossa moraali ei katoa, vaan kääntyy itseään vastaan. Se alkaa tuottaa tekoja, jotka näyttävät ulkoisesti oikeilta mutta joiden sisäinen liike ei enää lähde toisesta ihmisestä. Toinen ei ole enää päämäärä, vaan väline johonkin, joka ylittää hänet. Häntä autetaan, jotta jokin toteutuisi. Häntä ohjataan, jotta jokin varmistuisi. Häneen vaikutetaan, jotta jokin täyttyisi.

        Tämä on hienovaraisin väkivallan muoto, koska se ei näytä väkivallalta.

        Tämä on hienovaraisin väkivallan muoto, koska se ei näytä väkivallalta.

        Se näyttää huolenpidolta.

        Mutta sen ytimessä ei ole toisen vapaus, vaan oma varmuus.

        Ja tästä syntyy pakko.

        Ei välttämättä fyysinen pakko, vaan eksistentiaalinen. Ajatus siitä, että totuus on niin tärkeä, että sitä ei voi jättää toisen valittavaksi. Ajatus siitä, että pelastus on niin välttämätön, että sitä ei voi olla tarjoamatta. Tässä kohtaa vapaus alkaa näyttäytyä ongelmana, ei arvona. Toisen oikeus olla eri mieltä muuttuu riskiksi, joka täytyy poistaa tai ainakin neutraloida.

        Pakko ei siis synny vihasta, vaan pelosta.

        Pelosta, että toinen on väärässä.
        Pelosta, että minä olen väärässä.
        Pelosta, että koko rakennelma ei kestä ilman varmuutta.

        Ja siksi sitä täytyy pitää yllä.

        Mutta totuus, joka tarvitsee ylläpitoa, ei ole vapaa. Se on riippuvainen siitä, että siihen uskotaan oikein, riittävästi ja tarpeeksi monen toimesta. Se tarvitsee puolustajia, levittäjiä, vartijoita. Se tarvitsee järjestelmän.

        Ja järjestelmä tarvitsee keinoja.

        Tässä kohtaa Jumala itse alkaa muuttua. Hän ei ole enää mysteeri tai avoin kysymys, vaan järjestelmän keskus. Hänestä tulee piste, johon kaikki laskelmat viittaavat. Hän ei ole enää se, joka kutsuu, vaan se, joka määrittää. Hän ei ole enää hyvän lähde, vaan hyvän mitta.

        Ja mitta voidaan aina kääntää välineeksi.

        Kun näin tapahtuu, uskonto ei enää kanna ihmistä kohti jotakin syvempää, vaan sitoo hänet kiinni rakenteeseen, joka toistaa itseään. Se lupaa vapautta, mutta tuottaa riippuvuutta. Se lupaa totuutta, mutta tarvitsee puolustusta. Se lupaa rakkautta, mutta käyttää pelkoa.

        Silti kaiken tämän alla on jotakin, mikä ei katoa.

        Hetki, jossa toinen ihminen on edessä ilman mitään lupausta. Ilman palkkiota. Ilman uhkaa. Hetki, jossa ei ole mitään syytä tehdä hyvää — ja silti hyvä tehdään.

        Se hetki ei tarvitse taivasta. Se ei tarvitse helvettiä. Se ei tarvitse järjestelmää.

        Ja juuri siksi sitä ei voi pakottaa.

        Se tapahtuu tai ei tapahdu. Ja jos se tapahtuu, se on ainoa asia, joka ei ole kauppaa.


      • Anonyymi00134
        Anonyymi00133 kirjoitti:

        Tämä on hienovaraisin väkivallan muoto, koska se ei näytä väkivallalta.

        Se näyttää huolenpidolta.

        Mutta sen ytimessä ei ole toisen vapaus, vaan oma varmuus.

        Ja tästä syntyy pakko.

        Ei välttämättä fyysinen pakko, vaan eksistentiaalinen. Ajatus siitä, että totuus on niin tärkeä, että sitä ei voi jättää toisen valittavaksi. Ajatus siitä, että pelastus on niin välttämätön, että sitä ei voi olla tarjoamatta. Tässä kohtaa vapaus alkaa näyttäytyä ongelmana, ei arvona. Toisen oikeus olla eri mieltä muuttuu riskiksi, joka täytyy poistaa tai ainakin neutraloida.

        Pakko ei siis synny vihasta, vaan pelosta.

        Pelosta, että toinen on väärässä.
        Pelosta, että minä olen väärässä.
        Pelosta, että koko rakennelma ei kestä ilman varmuutta.

        Ja siksi sitä täytyy pitää yllä.

        Mutta totuus, joka tarvitsee ylläpitoa, ei ole vapaa. Se on riippuvainen siitä, että siihen uskotaan oikein, riittävästi ja tarpeeksi monen toimesta. Se tarvitsee puolustajia, levittäjiä, vartijoita. Se tarvitsee järjestelmän.

        Ja järjestelmä tarvitsee keinoja.

        Tässä kohtaa Jumala itse alkaa muuttua. Hän ei ole enää mysteeri tai avoin kysymys, vaan järjestelmän keskus. Hänestä tulee piste, johon kaikki laskelmat viittaavat. Hän ei ole enää se, joka kutsuu, vaan se, joka määrittää. Hän ei ole enää hyvän lähde, vaan hyvän mitta.

        Ja mitta voidaan aina kääntää välineeksi.

        Kun näin tapahtuu, uskonto ei enää kanna ihmistä kohti jotakin syvempää, vaan sitoo hänet kiinni rakenteeseen, joka toistaa itseään. Se lupaa vapautta, mutta tuottaa riippuvuutta. Se lupaa totuutta, mutta tarvitsee puolustusta. Se lupaa rakkautta, mutta käyttää pelkoa.

        Silti kaiken tämän alla on jotakin, mikä ei katoa.

        Hetki, jossa toinen ihminen on edessä ilman mitään lupausta. Ilman palkkiota. Ilman uhkaa. Hetki, jossa ei ole mitään syytä tehdä hyvää — ja silti hyvä tehdään.

        Se hetki ei tarvitse taivasta. Se ei tarvitse helvettiä. Se ei tarvitse järjestelmää.

        Ja juuri siksi sitä ei voi pakottaa.

        Se tapahtuu tai ei tapahdu. Ja jos se tapahtuu, se on ainoa asia, joka ei ole kauppaa.

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi – tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!

        Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

        Synti ei ole pelkästään teko – se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.

        Enkeli Mäntä

        "Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"

        ______________________


        Ystävämme Enkeli Mäntä ei kirjoita vain tekstiä – hän viiltää auki rakenteita, jotka on totuttu näkemään luonnollisina. Tässä ei ole kyse pelkästä kritiikistä, vaan paljastamisesta. Hän ottaa käsitteen, joka on verhottu vuosisatojen vakavuuteen, ja näyttää sen sisäisen logiikan paljaana, lähes kylmän kirkkaana.
        Se tuo “synnin” alas sieltä, missä se yleensä esitetään koskemattomana ja pyhänä, ja asettaa sen arkiseen valoon – sellaiseen, jossa sen rakenne alkaa näyttää häiritsevän tutulta. Ajatus näkymättömästä viasta, joka on olemassa ennen tekoa, ennen valintaa, ennen edes tietoisuutta, kääntyy käsissä ironiaksi, joka ei tarvitse liioittelua. Se seisoo omalla painollaan.

        Enkeli Mäntä ei huuda, vaan hymyilee terävästi. Vertaus vakuutusyhtiöstä ei ole vain nokkela – se on täsmällinen. Se tekee näkyväksi mekanismin, jossa ongelma ja ratkaisu ovat sidottuja toisiinsa niin tiukasti, ettei niitä voi erottaa rikkomatta koko järjestelmää. Se on satiiria, mutta samalla analyysiä.

        Erityisen purevaa on tapa, jolla teksti koskee syyllisyyden rakennetta. Ei tekojen tasolla, vaan olemisen tasolla. Se siirtää painopisteen sinne, missä ihminen ei voi enää puolustautua, ja juuri siksi koko ajatus alkaa tuntua epävakaalta. Kun syyllisyys ei synny valinnoista vaan olemassaolosta, vapautus ei voi olla vapaa – se on aina ehtoon sidottu.

        Ja silti sävy pysyy kevyenä, lähes leikittelevänä. Se on petollista keveyttä, koska rivien alla kulkee jatkuva jännite: tämä ei ole vain pilkkaa, vaan kysymys vallasta, vastuusta ja siitä, kuka määrittää, mikä on vikana ja millä ehdolla se korjataan.

        Tämä ei ole yksittäinen havainto, vaan sarja, rakenne, järjestelmä, joka kestää tarkastelua – ja ehkä juuri siksi tarvitsee huumoria suojakseen.

        Bravo, todellakin. E. Mäntän teksti on harvinaista yhdistelmää: älyllistä tarkkuutta, kielellistä terävyyttä ja kykyä tehdä näkyväksi jotain, minkä moni on tuntenut, mutta harva sanonut ääneen näin kirkkaasti.


      • Anonyymi00135
        Anonyymi00134 kirjoitti:

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi – tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!

        Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

        Synti ei ole pelkästään teko – se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.

        Enkeli Mäntä

        "Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"

        ______________________


        Ystävämme Enkeli Mäntä ei kirjoita vain tekstiä – hän viiltää auki rakenteita, jotka on totuttu näkemään luonnollisina. Tässä ei ole kyse pelkästä kritiikistä, vaan paljastamisesta. Hän ottaa käsitteen, joka on verhottu vuosisatojen vakavuuteen, ja näyttää sen sisäisen logiikan paljaana, lähes kylmän kirkkaana.
        Se tuo “synnin” alas sieltä, missä se yleensä esitetään koskemattomana ja pyhänä, ja asettaa sen arkiseen valoon – sellaiseen, jossa sen rakenne alkaa näyttää häiritsevän tutulta. Ajatus näkymättömästä viasta, joka on olemassa ennen tekoa, ennen valintaa, ennen edes tietoisuutta, kääntyy käsissä ironiaksi, joka ei tarvitse liioittelua. Se seisoo omalla painollaan.

        Enkeli Mäntä ei huuda, vaan hymyilee terävästi. Vertaus vakuutusyhtiöstä ei ole vain nokkela – se on täsmällinen. Se tekee näkyväksi mekanismin, jossa ongelma ja ratkaisu ovat sidottuja toisiinsa niin tiukasti, ettei niitä voi erottaa rikkomatta koko järjestelmää. Se on satiiria, mutta samalla analyysiä.

        Erityisen purevaa on tapa, jolla teksti koskee syyllisyyden rakennetta. Ei tekojen tasolla, vaan olemisen tasolla. Se siirtää painopisteen sinne, missä ihminen ei voi enää puolustautua, ja juuri siksi koko ajatus alkaa tuntua epävakaalta. Kun syyllisyys ei synny valinnoista vaan olemassaolosta, vapautus ei voi olla vapaa – se on aina ehtoon sidottu.

        Ja silti sävy pysyy kevyenä, lähes leikittelevänä. Se on petollista keveyttä, koska rivien alla kulkee jatkuva jännite: tämä ei ole vain pilkkaa, vaan kysymys vallasta, vastuusta ja siitä, kuka määrittää, mikä on vikana ja millä ehdolla se korjataan.

        Tämä ei ole yksittäinen havainto, vaan sarja, rakenne, järjestelmä, joka kestää tarkastelua – ja ehkä juuri siksi tarvitsee huumoria suojakseen.

        Bravo, todellakin. E. Mäntän teksti on harvinaista yhdistelmää: älyllistä tarkkuutta, kielellistä terävyyttä ja kykyä tehdä näkyväksi jotain, minkä moni on tuntenut, mutta harva sanonut ääneen näin kirkkaasti.

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Rakas seurakuntalainen,

        Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

        Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

        Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

        Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

        Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.

        Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


        Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
        Pastori Enkeli Mäntä

        _____________________

        Ystävämme Enkeli Mäntä ei tässä enää pelkästään kritisoi – hän purkaa koko rakennelman osiin ja näyttää, mistä sen voima oikeasti tulee: ei totuudesta, vaan tottumuksesta.

        Tämä on purevaa juuri siksi, että se ei hyökkää ulkopuolelta, vaan seuraa sisäistä logiikkaa loppuun asti. Hän ei vääristele, hän ei lisää mitään ylimääräistä – hän vain vie kertomuksen sen omien oletusten äärirajalle. Ja siellä, siinä rajalla, tapahtuu jotain ratkaisevaa: merkitys alkaa hajota omasta painostaan.

        Tämä ei ole pyhä kertomus, vaan tarina, joka kestää tarkastelua vain niin kauan kuin sitä ei katsota liian tarkasti. Kun hän tiivistää koko alkutilanteen yhteen “hedelmän haukkaukseen”, hän tekee näkyväksi mittasuhteiden absurdiuden. Ikuinen seuraus, ääretön rangaistus, kosminen katastrofi – yhdestä teosta, yhdeltä ihmiseltä, aikana jota kukaan ei voi tavoittaa.

        Ja sitten tulee tekstin todellinen isku: “jumalallinen itsetuho”.

        Tämä ei ole vain sarkasmia. Se on käsitteellinen paljastus. Hän riisuu pelastusopin sen symbolisesta kielestä ja nimeää sen suoraviivaisesti: sama toimija, joka asettaa ongelman, ratkaisee sen uhraamalla itsensä itselleen. Kun tämä sanotaan näin, ilman teologista suodatinta, koko rakenne alkaa näyttää suljetulta kehältä, ei moraaliselta välttämättömyydeltä.

        Juuri tässä kohtaa Enkeli Mäntä tekee sen, mihin harva pystyy: hän ei vain kritisoi sisältöä, vaan näyttää logiikan muodon. Ja se muoto on armoton.

        Jos uskot, olet vapaa – riippumatta teoista. Jos et usko, olet tuomittu – riippumatta teoista.

        Tämä on se hetki, jossa moraali irtoaa kokonaan todellisuudesta. Hyvä ja paha eivät enää liity siihen, mitä ihminen tekee toiselle ihmiselle, vaan siihen, mihin kertomukseen hän suostuu samaistumaan. Tämä ei ole etiikkaa. Tämä on lojaalisuustesti.

        Ja kun Enkeli Mäntä vie tämän pisteeseen, jossa “mikään ei ole liian absurdi uskottavaksi”, hän ei liioittele – hän osoittaa, mitä tapahtuu, kun järjestelmä normalisoituu. Kun tarpeeksi moni hyväksyy lähtökohdat, mikään seuraus ei enää tunnu oudolta. Absurdi lakkaa näyttämästä absurdilta.

        Lopun julistus “täyttä HUMPUUKIA” ei ole pelkkä provokaatio. Se on retorinen purkaus, joka toimii, koska koko teksti on jo tehnyt työnsä. Se ei ole argumentin alku, vaan sen seuraus. Lukija on jo viety pisteeseen, jossa johtopäätös tuntuu väistämättömältä – ja siksi se iskee.
        Se harvinainen yhdistelmä: älyllinen selkeys, retorinen rohkeus ja kyky nähdä rakenteiden läpi ilman, että niitä tarvitsee koristella. Se ei pyydä lupaa. Se ei kumartele. Se näyttää.

        Ja juuri siksi se puree.

        Enkeli Mäntämme on nero.


      • Anonyymi00136
        Anonyymi00135 kirjoitti:

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        Rakas seurakuntalainen,

        Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

        Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

        Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

        Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

        Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.

        Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


        Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
        Pastori Enkeli Mäntä

        _____________________

        Ystävämme Enkeli Mäntä ei tässä enää pelkästään kritisoi – hän purkaa koko rakennelman osiin ja näyttää, mistä sen voima oikeasti tulee: ei totuudesta, vaan tottumuksesta.

        Tämä on purevaa juuri siksi, että se ei hyökkää ulkopuolelta, vaan seuraa sisäistä logiikkaa loppuun asti. Hän ei vääristele, hän ei lisää mitään ylimääräistä – hän vain vie kertomuksen sen omien oletusten äärirajalle. Ja siellä, siinä rajalla, tapahtuu jotain ratkaisevaa: merkitys alkaa hajota omasta painostaan.

        Tämä ei ole pyhä kertomus, vaan tarina, joka kestää tarkastelua vain niin kauan kuin sitä ei katsota liian tarkasti. Kun hän tiivistää koko alkutilanteen yhteen “hedelmän haukkaukseen”, hän tekee näkyväksi mittasuhteiden absurdiuden. Ikuinen seuraus, ääretön rangaistus, kosminen katastrofi – yhdestä teosta, yhdeltä ihmiseltä, aikana jota kukaan ei voi tavoittaa.

        Ja sitten tulee tekstin todellinen isku: “jumalallinen itsetuho”.

        Tämä ei ole vain sarkasmia. Se on käsitteellinen paljastus. Hän riisuu pelastusopin sen symbolisesta kielestä ja nimeää sen suoraviivaisesti: sama toimija, joka asettaa ongelman, ratkaisee sen uhraamalla itsensä itselleen. Kun tämä sanotaan näin, ilman teologista suodatinta, koko rakenne alkaa näyttää suljetulta kehältä, ei moraaliselta välttämättömyydeltä.

        Juuri tässä kohtaa Enkeli Mäntä tekee sen, mihin harva pystyy: hän ei vain kritisoi sisältöä, vaan näyttää logiikan muodon. Ja se muoto on armoton.

        Jos uskot, olet vapaa – riippumatta teoista. Jos et usko, olet tuomittu – riippumatta teoista.

        Tämä on se hetki, jossa moraali irtoaa kokonaan todellisuudesta. Hyvä ja paha eivät enää liity siihen, mitä ihminen tekee toiselle ihmiselle, vaan siihen, mihin kertomukseen hän suostuu samaistumaan. Tämä ei ole etiikkaa. Tämä on lojaalisuustesti.

        Ja kun Enkeli Mäntä vie tämän pisteeseen, jossa “mikään ei ole liian absurdi uskottavaksi”, hän ei liioittele – hän osoittaa, mitä tapahtuu, kun järjestelmä normalisoituu. Kun tarpeeksi moni hyväksyy lähtökohdat, mikään seuraus ei enää tunnu oudolta. Absurdi lakkaa näyttämästä absurdilta.

        Lopun julistus “täyttä HUMPUUKIA” ei ole pelkkä provokaatio. Se on retorinen purkaus, joka toimii, koska koko teksti on jo tehnyt työnsä. Se ei ole argumentin alku, vaan sen seuraus. Lukija on jo viety pisteeseen, jossa johtopäätös tuntuu väistämättömältä – ja siksi se iskee.
        Se harvinainen yhdistelmä: älyllinen selkeys, retorinen rohkeus ja kyky nähdä rakenteiden läpi ilman, että niitä tarvitsee koristella. Se ei pyydä lupaa. Se ei kumartele. Se näyttää.

        Ja juuri siksi se puree.

        Enkeli Mäntämme on nero.

        Sinun on palvottava "Jumalaa", jotta et joutuisi ikuiseen kidutukseen, mutta pelko ei ole kelvollinen motiivi uskoon tulemiselle. On noloa, että ”normaalit” ihmiset puhuvat tällaisista asioista.

        En puhu edes ”paratiisista”, kuinka noloa, sen motiivin mukaan ihmiset ovat alhaisimpia olentoja, joita motivoivat niin epäjalot motiivit.


      • Anonyymi00137
        Anonyymi00136 kirjoitti:

        Sinun on palvottava "Jumalaa", jotta et joutuisi ikuiseen kidutukseen, mutta pelko ei ole kelvollinen motiivi uskoon tulemiselle. On noloa, että ”normaalit” ihmiset puhuvat tällaisista asioista.

        En puhu edes ”paratiisista”, kuinka noloa, sen motiivin mukaan ihmiset ovat alhaisimpia olentoja, joita motivoivat niin epäjalot motiivit.

        Kristityt uskovat, että (olematon) Saatana istutti dinosaurusten luut maahan ihmisten eksyttämiseksi.

        Tämä johtuu siitä, että maailma ei voi olla yli 6 000 vuotta vanha. Jos se olisi vanhempi, kuten tiedemiehet väittävät, kristinusko menettäisi uskottavuutensa.


        Saatana, jota ei ole olemassa, laittoi fossiileja maahan saadakseen ihmiset uskomaan, että maailma on yli 6 000 vuotta vanha. Jos maailma olisi yli 6 000 vuotta vanha, Raamattu menettäisi uskottavuutensa, joten kristityt keksivät uuden ” tieteellisen” teorian - jonka mukaan dinosauruksia ei ole koskaan edes ollut olemassa.


      • Anonyymi00138
        Anonyymi00137 kirjoitti:

        Kristityt uskovat, että (olematon) Saatana istutti dinosaurusten luut maahan ihmisten eksyttämiseksi.

        Tämä johtuu siitä, että maailma ei voi olla yli 6 000 vuotta vanha. Jos se olisi vanhempi, kuten tiedemiehet väittävät, kristinusko menettäisi uskottavuutensa.


        Saatana, jota ei ole olemassa, laittoi fossiileja maahan saadakseen ihmiset uskomaan, että maailma on yli 6 000 vuotta vanha. Jos maailma olisi yli 6 000 vuotta vanha, Raamattu menettäisi uskottavuutensa, joten kristityt keksivät uuden ” tieteellisen” teorian - jonka mukaan dinosauruksia ei ole koskaan edes ollut olemassa.

        KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
        LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.


        Jos otamme kristillisen perinteen, saamme niin kovan linjan. Tehtävä on sama. Siinä on teräslanka, pitkä ja pitkä, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tehtävä on, että uskovien ei pidä mennä oikealle tai vasemmalle. Että uskovat eivät tuo mitään uutta tähän Jumalan käsitykseen.


        Koska kaikki uusi koetaan harhaoppisuutena.


      • Anonyymi00139
        Anonyymi00138 kirjoitti:

        KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
        LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.


        Jos otamme kristillisen perinteen, saamme niin kovan linjan. Tehtävä on sama. Siinä on teräslanka, pitkä ja pitkä, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tehtävä on, että uskovien ei pidä mennä oikealle tai vasemmalle. Että uskovat eivät tuo mitään uutta tähän Jumalan käsitykseen.


        Koska kaikki uusi koetaan harhaoppisuutena.

        On olemassa valtava määrä kirjallisuutta, jossa yritetään jatkuvasti tulkita muinaista tietoa nykyisten tarpeiden pohjalta.

        Vedalaiseen perinteeseen kudotaan jatkuvasti uusia kohtia, jotka voivat laajentaa ja syventää ymmärrystä Jumalasta.

        Se on niin voimakas köysi, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen ja jossa yhdistyy suuri määrä yksilöllisiä vaikutelmia, yksilöllisiä oivalluksia.


        Kristinusko on syntynyt yhdestä etsinnästä, yhdestä miehestä, joka toi ilmestyksen maailmaan, ja kaikkien muiden on seurattava tätä ilmestystä. Ei ole luovuutta, ei valinnanvapautta, ei itsevapautta…


        Kun taas Vedalaisuudessa mikä tahansa väite voidaan ja PITÄÄ kyseenalaistaa.

        Haastaminen on välttämätöntä ja mahdollista.


        On välttämätöntä löytää yhä sopivampia, sopivampia, ajanmukaisempia ja sopivampia tapoja olla yhteydessä jumaluuteen ja ymmärtää sitä.


        Ja jos otamme ja vertaamme samaa Vedalaisuutta kristinuskoon, näemme, että kristinusko uskonto on jo rappeutumassa.

        Koska vapaus ymmärtää Jumalaa, vapaus ymmärtää jumalallista, antoi ihmisille mahdollisuuden luoda erilaisia käsitteitä ja oppeja Jumalasta, jotka vastasivat sitä tai tätä ihmisen älyllistä tasoa.


        Miten kristinuskossa? On olemassa yksi jälki.

        Ja tämä jälki on sama sekä talonpojalle että akateemiselle. Tämä on yksi ainoa uskonto, joka ei siedä mitään tulkintoja.

        Se on yhtenäinen informaatiokenttä, josta kaikki eivät löytäneet itseään. Josta jokin erillinen ihmisryhmä voi löytää itsensä.

        Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.

        Mikä on mahdotonta. Täysin mahdotonta ja absurdia.


      • Anonyymi00140
        Anonyymi00139 kirjoitti:

        On olemassa valtava määrä kirjallisuutta, jossa yritetään jatkuvasti tulkita muinaista tietoa nykyisten tarpeiden pohjalta.

        Vedalaiseen perinteeseen kudotaan jatkuvasti uusia kohtia, jotka voivat laajentaa ja syventää ymmärrystä Jumalasta.

        Se on niin voimakas köysi, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen ja jossa yhdistyy suuri määrä yksilöllisiä vaikutelmia, yksilöllisiä oivalluksia.


        Kristinusko on syntynyt yhdestä etsinnästä, yhdestä miehestä, joka toi ilmestyksen maailmaan, ja kaikkien muiden on seurattava tätä ilmestystä. Ei ole luovuutta, ei valinnanvapautta, ei itsevapautta…


        Kun taas Vedalaisuudessa mikä tahansa väite voidaan ja PITÄÄ kyseenalaistaa.

        Haastaminen on välttämätöntä ja mahdollista.


        On välttämätöntä löytää yhä sopivampia, sopivampia, ajanmukaisempia ja sopivampia tapoja olla yhteydessä jumaluuteen ja ymmärtää sitä.


        Ja jos otamme ja vertaamme samaa Vedalaisuutta kristinuskoon, näemme, että kristinusko uskonto on jo rappeutumassa.

        Koska vapaus ymmärtää Jumalaa, vapaus ymmärtää jumalallista, antoi ihmisille mahdollisuuden luoda erilaisia käsitteitä ja oppeja Jumalasta, jotka vastasivat sitä tai tätä ihmisen älyllistä tasoa.


        Miten kristinuskossa? On olemassa yksi jälki.

        Ja tämä jälki on sama sekä talonpojalle että akateemiselle. Tämä on yksi ainoa uskonto, joka ei siedä mitään tulkintoja.

        Se on yhtenäinen informaatiokenttä, josta kaikki eivät löytäneet itseään. Josta jokin erillinen ihmisryhmä voi löytää itsensä.

        Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.

        Mikä on mahdotonta. Täysin mahdotonta ja absurdia.

        Muualla on valtava määrä kaikenlaisia suuntia, ja siellä ihminen voi löytää tiensä Jumalan luo.

        Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.

        KRISTINUSKOSTA JÄÄ JÄLJELLE KARSITTU VERSIO.
        TEKSTIÄ ON MYÖS LISÄTTY.

        ALKUPERÄINEN KRISTINUSKO OLI ERILAINEN.

        Vedoissakin on niin monia eri tasoja.


        Ne, jotka eivät esimerkiksi pysty noudattamaan puhtaussääntöjä jne., heille se on aivan eri taso, elämästä toiseen he nousevat korkeammalle tasolle, ketään ei koskaan pakoteta.


      • Anonyymi00141
        Anonyymi00140 kirjoitti:

        Muualla on valtava määrä kaikenlaisia suuntia, ja siellä ihminen voi löytää tiensä Jumalan luo.

        Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.

        KRISTINUSKOSTA JÄÄ JÄLJELLE KARSITTU VERSIO.
        TEKSTIÄ ON MYÖS LISÄTTY.

        ALKUPERÄINEN KRISTINUSKO OLI ERILAINEN.

        Vedoissakin on niin monia eri tasoja.


        Ne, jotka eivät esimerkiksi pysty noudattamaan puhtaussääntöjä jne., heille se on aivan eri taso, elämästä toiseen he nousevat korkeammalle tasolle, ketään ei koskaan pakoteta.

        Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki

        Kristillinen obskurantismi - tiedon tai valistuksen vastustaminen, Obskurantismi johtaa tietämättömyyteen.

        TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.

        Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


        Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.


        Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita, kopioitu sumerilaisilta ja muualta, vain nimet ja paikannimet muutettu. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.

        Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan

        Ja kuitenkin näiden tarinoiden ja uudelleenkertomusten pohjalta on rakennettu laaja filosofinen ja ontologinen käsite, jonka väitetään tulleen itse Jumalan käsistä. Mikään ei kuitenkaan voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kristinuskonnon perustana on usko, ei tieto.

        Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.


      • Anonyymi00142
        Anonyymi00141 kirjoitti:

        Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki

        Kristillinen obskurantismi - tiedon tai valistuksen vastustaminen, Obskurantismi johtaa tietämättömyyteen.

        TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.

        Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


        Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.


        Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita, kopioitu sumerilaisilta ja muualta, vain nimet ja paikannimet muutettu. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.

        Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan

        Ja kuitenkin näiden tarinoiden ja uudelleenkertomusten pohjalta on rakennettu laaja filosofinen ja ontologinen käsite, jonka väitetään tulleen itse Jumalan käsistä. Mikään ei kuitenkaan voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kristinuskonnon perustana on usko, ei tieto.

        Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.

        Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.


        He eivät enää usko, mutta nyt he tietävät. Ja se, että he käyttävät kristillistä terminologiaa kuvaillessaan kokemuksiaan, johtuu tavasta ja tarpeesta löytää sanoja kuvaamaan sanoinkuvaamattomia ilmestyksiään.

        Hurskaan tilan saavuttaminen ei ole kristillisen opetuksen ansiota eikä vanhurskaan elämän tulos.

        Ihmiset ovat päässeet samaan tilaan ilman uskonnollisten opetusten välittämistä.


      • Anonyymi00143
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.


        He eivät enää usko, mutta nyt he tietävät. Ja se, että he käyttävät kristillistä terminologiaa kuvaillessaan kokemuksiaan, johtuu tavasta ja tarpeesta löytää sanoja kuvaamaan sanoinkuvaamattomia ilmestyksiään.

        Hurskaan tilan saavuttaminen ei ole kristillisen opetuksen ansiota eikä vanhurskaan elämän tulos.

        Ihmiset ovat päässeet samaan tilaan ilman uskonnollisten opetusten välittämistä.

        Hurskaan tilan saavuttaminen ei ole kristillisen opetuksen ansiota eikä vanhurskaan elämän tulos.

        Ihmiset ovat päässeet samaan tilaan ilman uskonnollisten opetusten välittämistä.

        KAIKISSA MAAILMAN USKONNOISSA ON SELLAISIA IHMISIÄ, IHAN KAIKISSA POIKKEUKSETTA.


        Valaistuminen, yhteyden palauttaminen Jumalaan, on seurausta rehellisyydestä itseään kohtaan ja tuen etsimisestä sisältä, omasta psykologisesta kokemuksesta, ei ulkoisista opetuksista ja säännöistä. Kristinusko väittää, että vain ne, jotka tottelevat sitä, pelastuvat ja kaikkia muita rangaistaan.


      • Anonyymi00144
        Anonyymi00143 kirjoitti:

        Hurskaan tilan saavuttaminen ei ole kristillisen opetuksen ansiota eikä vanhurskaan elämän tulos.

        Ihmiset ovat päässeet samaan tilaan ilman uskonnollisten opetusten välittämistä.

        KAIKISSA MAAILMAN USKONNOISSA ON SELLAISIA IHMISIÄ, IHAN KAIKISSA POIKKEUKSETTA.


        Valaistuminen, yhteyden palauttaminen Jumalaan, on seurausta rehellisyydestä itseään kohtaan ja tuen etsimisestä sisältä, omasta psykologisesta kokemuksesta, ei ulkoisista opetuksista ja säännöistä. Kristinusko väittää, että vain ne, jotka tottelevat sitä, pelastuvat ja kaikkia muita rangaistaan.

        "Pelastuksen"ja sen uskonnollisen instituution todellisten arvojen välillä, jollaiseksi kristinuskon nykyään tunnemme, on siis valtava kuilu.

        Ja jos uskonto parhaissa aikomuksissaan todella haluaa auttaa tämän kuilun ylittämisessä, käytännössä se osoittautuu aivan päinvastaiseksi - se vain estää ihmisen pelastumisen.

        Kuten kaikki muutkin mysteerit, varhaiskristinusko oli käytännöllinen opetus. Se ei ollut uskoa uskon vuoksi, vaan käytännön tiedon järjestelmä, jolla oli oma kielensä ja omat tekniikkansa "herättämiseksi unesta". Ja vain koulutetuilla ja arvokkailla oli pääsy tähän mystiseen tietoon. Henkisten totuuksien hienovaraisuuksien paljastamista profaaneille pidettiin vaarallisena, mitä kuvaa ihmeellisesti tarina itse Jeesuksesta.


      • Anonyymi00145
        Anonyymi00144 kirjoitti:

        "Pelastuksen"ja sen uskonnollisen instituution todellisten arvojen välillä, jollaiseksi kristinuskon nykyään tunnemme, on siis valtava kuilu.

        Ja jos uskonto parhaissa aikomuksissaan todella haluaa auttaa tämän kuilun ylittämisessä, käytännössä se osoittautuu aivan päinvastaiseksi - se vain estää ihmisen pelastumisen.

        Kuten kaikki muutkin mysteerit, varhaiskristinusko oli käytännöllinen opetus. Se ei ollut uskoa uskon vuoksi, vaan käytännön tiedon järjestelmä, jolla oli oma kielensä ja omat tekniikkansa "herättämiseksi unesta". Ja vain koulutetuilla ja arvokkailla oli pääsy tähän mystiseen tietoon. Henkisten totuuksien hienovaraisuuksien paljastamista profaaneille pidettiin vaarallisena, mitä kuvaa ihmeellisesti tarina itse Jeesuksesta.

        Myöhemmin, kun kristinusko alkoi yleistyä, kristinuskon pääkomponentti kaiverrettiin siitä väkisin pois. Mysteerinä kristillisellä opetuksella pyrittiin saavuttamaan sama mielentila kuin Jeesuksella. Mutta muutama vuosisata Jeesuksen kuoleman jälkeen alkuperäisestä kristinuskosta oli jäljellä vain turmeltunut usko anteeksiantoon ja vanhurskaille luvattuun "pelastukseen."

        Uusi kristinusko tarjosi rentoutumista ja luottamusta - "pelastamiseksi" riitti nyt, että uskoi "Jumalaan". Kristinusko tarjosi ilmaista apua niille, joita ei olisi päästetty lähellekään pyhää tietoa mysteereissä. Ei ole yllättävää, että näin kätevä uskonto saavutti suosiota hyvin nopeasti.
        Kristinuskon alkuperäinen mystinen puoli säilyi gnostilaisissa opetuksissa, jotka olivat linkki varhaisen kristinuskon ja vanhempien mysteerien välillä.

        Gnostilaisuus julistettiin kuitenkin pian harhaopiksi, ja kirkko teki suuria ponnisteluja sen hävittämiseksi. Lähes kaikki asiakirjatodisteet hävitettiin, ja vasta vuonna 1945 Egyptistä löydettiin gnostilaisia tekstejä, jotka paljastivat esoteerisen näkemyksen kristillisestä opetuksesta.


        Varhaisessa kristinuskossa on tietoa jälleensyntymisestä.

        Myös Juudaksen rooli on tärkeää tässä näytelmässä.


        Alussa kristinuskossa oli paljon gnostilaisuutta, jota nyt vihataan, mutta se oli alun perin läsnä siinä opetuksissa.

        ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.

        JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.


      • Anonyymi00146
        Anonyymi00145 kirjoitti:

        Myöhemmin, kun kristinusko alkoi yleistyä, kristinuskon pääkomponentti kaiverrettiin siitä väkisin pois. Mysteerinä kristillisellä opetuksella pyrittiin saavuttamaan sama mielentila kuin Jeesuksella. Mutta muutama vuosisata Jeesuksen kuoleman jälkeen alkuperäisestä kristinuskosta oli jäljellä vain turmeltunut usko anteeksiantoon ja vanhurskaille luvattuun "pelastukseen."

        Uusi kristinusko tarjosi rentoutumista ja luottamusta - "pelastamiseksi" riitti nyt, että uskoi "Jumalaan". Kristinusko tarjosi ilmaista apua niille, joita ei olisi päästetty lähellekään pyhää tietoa mysteereissä. Ei ole yllättävää, että näin kätevä uskonto saavutti suosiota hyvin nopeasti.
        Kristinuskon alkuperäinen mystinen puoli säilyi gnostilaisissa opetuksissa, jotka olivat linkki varhaisen kristinuskon ja vanhempien mysteerien välillä.

        Gnostilaisuus julistettiin kuitenkin pian harhaopiksi, ja kirkko teki suuria ponnisteluja sen hävittämiseksi. Lähes kaikki asiakirjatodisteet hävitettiin, ja vasta vuonna 1945 Egyptistä löydettiin gnostilaisia tekstejä, jotka paljastivat esoteerisen näkemyksen kristillisestä opetuksesta.


        Varhaisessa kristinuskossa on tietoa jälleensyntymisestä.

        Myös Juudaksen rooli on tärkeää tässä näytelmässä.


        Alussa kristinuskossa oli paljon gnostilaisuutta, jota nyt vihataan, mutta se oli alun perin läsnä siinä opetuksissa.

        ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.

        JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.

        Neljännellä vuosisadalla jKr. alkaa kristinuskon historia täysivaltaisena uskontona. Rooman keisari Konstantinus tunnusti kristinuskon tasavertaiseksi muiden tuolloin vallinneiden uskontojen kanssa. Hän itse pysyi kuitenkin lähes kuolemaansa asti pakanana ja joidenkin kertomusten mukaan hän vietti elämäntapaa, joka ei ollut edes keisarin eikä kristityn arvoinen.

        Saman vuosisadan lopulla keisari Theodosius I vakiinnutti lopulta kristinuskon Rooman valtionuskonnoksi. Hieman myöhemmin pakanuus kiellettiin virallisesti, ja alkoi pakanoiden joukkokäännyttäminen ja pakkokäännyttäminen uuteen uskontoon.

        On aivan ilmeistä, että kristinusko ei saanut valtiollista tukea sen totuudellisuuden vuoksi eikä siksi, että Rooman keisarit löysivät siitä sopusoinnun omien hengellisten pyrkimystensä kanssa. Se oli alusta alkaen sosiaalipoliittinen kysymys.

        Massoja oli hallittava, ja kristinusko sopi siihen parhaiten. Sitä paitsi se oli jo saanut laajaa kansan tunnustusta. Valtion oli vain otettava ohjakset käsiinsä ja päästettävä vaunut oikeaan suuntaan. Kristinuskon etuna oli myös se, että se sisälsi selkeän hierarkian, jonka ansiosta koko uskonnollinen instituutio voitiin pitää selkeän valvonnan alaisena.

        Kristinuskon tavoin Raamattu ei syntynyt yhdessä yössä. Pyhän kirjoituksen teksti muotoutui useiden vuosisatojen ajan, mutta myös sen lopullinen muoto oli jossain kolmannella tai neljännellä vuosisadalla jKr.
        Kukaan ei kirjoittanut Raamattua. Tuntemamme paksu kirja on kokoelma hajallaan olevia kertomuksia, jotka on järjestetty historialliseen ja semanttiseen järjestykseen. Näiden tarinoiden kirjoittajia ei tunne kukaan - yksi kertoi ne, toinen välitti niitä eteenpäin, kolmas kirjoitti ne muistiin. Mutta suurin vaikutus oli viimeisellä - hänellä, joka sisällytti tarinan liiton tekstiin.

        Raamatun kanonisen tekstin muodostuminen ei tapahtunut jumalallisella määräyksellä, vaan tiettyjen elävien ihmisten tahdosta, jotka päättivät, mitä he tunnustavat jumalalliseksi totuudeksi ja mitä he pitävät vaarallisena harhaoppina.

        Raamattu on tulosta tietoisesta ja tarkoituksellisesta valinnasta, jossa valittiin tekstejä, jotka olivat hyväksyttäviä kehittyvälle kirkolle, ja jätettiin pois sellaiset tekstit, jotka kyseenalaistivat kirkon välttämättömyyden.

        Raamattu ja sen asema jumalallisena totuutena tekivät lopullisesti lopun varhaisen kristinuskon ihanteista ja arvoista ja saattoivat päätökseen siirtymän suorasta Jumalan tuntemisesta uskoon häneen.

        [Kristillinen saarnaaminen] on kokonainen metodologia, todellinen viettelyn koulu: periaatteellinen halveksunta ja nöyryytys niitä sfäärejä kohtaan, joista vastarinta voisi tulla (järki, filosofia ja viisaus, epäily ja varovaisuus); häpeilemätön itsensä ylistäminen ja opin korottaminen, samalla kun jatkuvasti muistutetaan, että sen on antanut meille Jumala itse... että mitään siinä ei voi kritisoida, vaan kaikki on hyväksyttävä uskon varassa... ja että se on hyväksyttävä ei millään tavalla vaan syvimmän nöyryyden ja kiitollisuuden tilassa...

        Kristinusko levisi heikkojen uskontona. Se lupasi pääsyn henkisten arvojen maailmaan ilman ponnisteluja tai ennakkovalmisteluja. Kristinusko ”otti sisään” kaikki ne, jotka halusivat liittyä siihen, ja samalla se loi heissä tunteen omasta valinnaisuudestaan.


        Toisin sanoen kristinuskosta tuli massojen psykologinen puolustautumiskeino heidän oman merkityksettömyytensä edessä. Kun ihminen ei voi luottaa itseensä ja omaan mielipiteeseensä, hänen on pakko keksiä keinotekoisia sääntöjä ja noudattaa niitä. Tämä on kristillisen mustavalkoisen moraalin perusta - sen tehtävänä on tukahduttaa ne, jotka eivät kykene itsemääräämiseen.

        Kristinusko on siis orjuuden koodeksi. Se voi määrätä yhteisön olemassaolon aiheuttamatta suurta psykologista haittaa, mutta yhdellä ehdolla - jos yhteisö koostuu heikoista, lapsellisista sieluista, jotka ilman lakia lankeavat laittomuuteen.

        He [juutalaiset] ovat vääristäneet arvot keksimällä moraalisia ihanteita, jotka - niin kauan kuin niihin uskotaan - tekevät heikkoudestaan voimaa ja olemattomuudestaan arvoa.


      • Anonyymi00147
        Anonyymi00146 kirjoitti:

        Neljännellä vuosisadalla jKr. alkaa kristinuskon historia täysivaltaisena uskontona. Rooman keisari Konstantinus tunnusti kristinuskon tasavertaiseksi muiden tuolloin vallinneiden uskontojen kanssa. Hän itse pysyi kuitenkin lähes kuolemaansa asti pakanana ja joidenkin kertomusten mukaan hän vietti elämäntapaa, joka ei ollut edes keisarin eikä kristityn arvoinen.

        Saman vuosisadan lopulla keisari Theodosius I vakiinnutti lopulta kristinuskon Rooman valtionuskonnoksi. Hieman myöhemmin pakanuus kiellettiin virallisesti, ja alkoi pakanoiden joukkokäännyttäminen ja pakkokäännyttäminen uuteen uskontoon.

        On aivan ilmeistä, että kristinusko ei saanut valtiollista tukea sen totuudellisuuden vuoksi eikä siksi, että Rooman keisarit löysivät siitä sopusoinnun omien hengellisten pyrkimystensä kanssa. Se oli alusta alkaen sosiaalipoliittinen kysymys.

        Massoja oli hallittava, ja kristinusko sopi siihen parhaiten. Sitä paitsi se oli jo saanut laajaa kansan tunnustusta. Valtion oli vain otettava ohjakset käsiinsä ja päästettävä vaunut oikeaan suuntaan. Kristinuskon etuna oli myös se, että se sisälsi selkeän hierarkian, jonka ansiosta koko uskonnollinen instituutio voitiin pitää selkeän valvonnan alaisena.

        Kristinuskon tavoin Raamattu ei syntynyt yhdessä yössä. Pyhän kirjoituksen teksti muotoutui useiden vuosisatojen ajan, mutta myös sen lopullinen muoto oli jossain kolmannella tai neljännellä vuosisadalla jKr.
        Kukaan ei kirjoittanut Raamattua. Tuntemamme paksu kirja on kokoelma hajallaan olevia kertomuksia, jotka on järjestetty historialliseen ja semanttiseen järjestykseen. Näiden tarinoiden kirjoittajia ei tunne kukaan - yksi kertoi ne, toinen välitti niitä eteenpäin, kolmas kirjoitti ne muistiin. Mutta suurin vaikutus oli viimeisellä - hänellä, joka sisällytti tarinan liiton tekstiin.

        Raamatun kanonisen tekstin muodostuminen ei tapahtunut jumalallisella määräyksellä, vaan tiettyjen elävien ihmisten tahdosta, jotka päättivät, mitä he tunnustavat jumalalliseksi totuudeksi ja mitä he pitävät vaarallisena harhaoppina.

        Raamattu on tulosta tietoisesta ja tarkoituksellisesta valinnasta, jossa valittiin tekstejä, jotka olivat hyväksyttäviä kehittyvälle kirkolle, ja jätettiin pois sellaiset tekstit, jotka kyseenalaistivat kirkon välttämättömyyden.

        Raamattu ja sen asema jumalallisena totuutena tekivät lopullisesti lopun varhaisen kristinuskon ihanteista ja arvoista ja saattoivat päätökseen siirtymän suorasta Jumalan tuntemisesta uskoon häneen.

        [Kristillinen saarnaaminen] on kokonainen metodologia, todellinen viettelyn koulu: periaatteellinen halveksunta ja nöyryytys niitä sfäärejä kohtaan, joista vastarinta voisi tulla (järki, filosofia ja viisaus, epäily ja varovaisuus); häpeilemätön itsensä ylistäminen ja opin korottaminen, samalla kun jatkuvasti muistutetaan, että sen on antanut meille Jumala itse... että mitään siinä ei voi kritisoida, vaan kaikki on hyväksyttävä uskon varassa... ja että se on hyväksyttävä ei millään tavalla vaan syvimmän nöyryyden ja kiitollisuuden tilassa...

        Kristinusko levisi heikkojen uskontona. Se lupasi pääsyn henkisten arvojen maailmaan ilman ponnisteluja tai ennakkovalmisteluja. Kristinusko ”otti sisään” kaikki ne, jotka halusivat liittyä siihen, ja samalla se loi heissä tunteen omasta valinnaisuudestaan.


        Toisin sanoen kristinuskosta tuli massojen psykologinen puolustautumiskeino heidän oman merkityksettömyytensä edessä. Kun ihminen ei voi luottaa itseensä ja omaan mielipiteeseensä, hänen on pakko keksiä keinotekoisia sääntöjä ja noudattaa niitä. Tämä on kristillisen mustavalkoisen moraalin perusta - sen tehtävänä on tukahduttaa ne, jotka eivät kykene itsemääräämiseen.

        Kristinusko on siis orjuuden koodeksi. Se voi määrätä yhteisön olemassaolon aiheuttamatta suurta psykologista haittaa, mutta yhdellä ehdolla - jos yhteisö koostuu heikoista, lapsellisista sieluista, jotka ilman lakia lankeavat laittomuuteen.

        He [juutalaiset] ovat vääristäneet arvot keksimällä moraalisia ihanteita, jotka - niin kauan kuin niihin uskotaan - tekevät heikkoudestaan voimaa ja olemattomuudestaan arvoa.

        Kristinusko houkuttelee heikkoa sielua kahdella tavalla. Ensinnäkin, vastoin omia sääntöjään, se tyydyttää ylpeyttä ja luo tunteen jumalallisen maailmaan kuulumisesta - eräänlaisen tivolihenkisyyden. Toiseksi kristinusko julistaa aineellisten arvojen maailman, jota orja ei voi saavuttaa, paheelliseksi ja syntiseksi - se halventaa sitä.

        Silloin syntyy jokaiselle neuroottiselle suloinen tunne itseriittoisuudesta: ”Olen heikko ja köyhä vain siksi, että olen aineellisten arvojen yläpuolella. Olen hengellinen!” Osoittautuu, että vapaus, voima ja usko itseen devalvoituvat täysin, ja infantiilin psyyken ominaisuudet - alistuminen, epäily, vastuuttomuus, korkeaksi hengellisyydeksi naamioitu itsesääli - tulevat etusijalle.

        Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


        Mooseksen sanotaan saaneen nämä käskyt suoraan Jumalalta. Vaikka tätä ei otettaisikaan kirjaimellisesti ja oletettaisiin, että kyseessä on ”tavallinen” mystinen oivallus, yksi perustavanlaatuinen kysymys jää jäljelle - mitä tekemistä nykyajan Raamattuun kirjatuilla sanoilla on sen kanssa, mitä Mooses todella sai Jumalalta?

        Meille perille tulleet käskyt ovat käyneet läpi muutokset täynnä vääristäviä tekijöitä.

        Ensinnäkin sanat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä voida ilmaista mitään syvällistä oivallusta.


      • Anonyymi00148
        Anonyymi00147 kirjoitti:

        Kristinusko houkuttelee heikkoa sielua kahdella tavalla. Ensinnäkin, vastoin omia sääntöjään, se tyydyttää ylpeyttä ja luo tunteen jumalallisen maailmaan kuulumisesta - eräänlaisen tivolihenkisyyden. Toiseksi kristinusko julistaa aineellisten arvojen maailman, jota orja ei voi saavuttaa, paheelliseksi ja syntiseksi - se halventaa sitä.

        Silloin syntyy jokaiselle neuroottiselle suloinen tunne itseriittoisuudesta: ”Olen heikko ja köyhä vain siksi, että olen aineellisten arvojen yläpuolella. Olen hengellinen!” Osoittautuu, että vapaus, voima ja usko itseen devalvoituvat täysin, ja infantiilin psyyken ominaisuudet - alistuminen, epäily, vastuuttomuus, korkeaksi hengellisyydeksi naamioitu itsesääli - tulevat etusijalle.

        Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


        Mooseksen sanotaan saaneen nämä käskyt suoraan Jumalalta. Vaikka tätä ei otettaisikaan kirjaimellisesti ja oletettaisiin, että kyseessä on ”tavallinen” mystinen oivallus, yksi perustavanlaatuinen kysymys jää jäljelle - mitä tekemistä nykyajan Raamattuun kirjatuilla sanoilla on sen kanssa, mitä Mooses todella sai Jumalalta?

        Meille perille tulleet käskyt ovat käyneet läpi muutokset täynnä vääristäviä tekijöitä.

        Ensinnäkin sanat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä voida ilmaista mitään syvällistä oivallusta.

        Toiseksi, uudelleenkertomukset, käännökset ja uudelleenkäännökset - rikkinäinen puhelinmekanismi, jossa kertoja sijoittaa korostuksia mielensä mukaan ja jättää alkuperäisestä informaatiosta vain vähän jäljelle. Kolmanneksi poliittinen tekijä - Raamatun lopullisessa tekstissä käskyt muotoiltiin siten, että uuden uskonnon yleinen sosiaalipoliittinen linja voitiin säilyttää.


        Voiko kristillisiin käskyihin luottaa tämän jälkeen? Sisältävätkö ne todella Jumalan äänen, vai sisältävätkö ne vain kristillisen papiston ”hyviä” aikomuksia? Viittaan käskyjen tekstiin, jotta en toistaisi niitä tässä: Kymmenen käskyä.

        Katso, ainakin puolet käskyistä on puhtaasti sosiaalisia asenteita. Sääntöjä, joiden avulla voi elää mukavasti yhteisössä. Ja toinen puoli on itse uskonnon etujen puolustamista ja olemassa olevien perinteiden ylläpitämiseen liittyvää leikkiä.

        Jos kaivaa syvälle, voi arvata joidenkin käskyjen esoteerisen perustan, mutta harva tekee niin. Yleensä käskyt ymmärretään kirjaimellisesti. Edistyneemmät uskovat menevät pidemmälle ja ymmärtävät käskyt laajemmin, mutta sekään ei muuta mitään. Pointti pysyy samana: käskyt ovat sosiaalisen koneiston voiteluaine, eivät väline pelastamiseksi.

        Käskyt ovat kieltojen järjestelmä. Ne eivät kerro, mitä pitää tehdä, vaan ainoastaan, mitä ei pidä tehdä. Ne ovat vanhempien ohjeita, jotka on jätetty lapsille, jotka muutoin kääntävät kaiken päälaelleen.

        Tällaisia kieltoja tarvitaan silloin, kun ihmisiin ei ole luottamusta - ja tästä pääsemme taas vanhaan logiikkaan - orja, joka jätetään ilman valvontaa, riehuu.

        Siksi tarvitsemme käskyjen ja "Jumalan" vihan kapulaa, joka roikkuu aina näkyvällä paikalla.

        Näin muodostuu ja vahvistuu sosiaalisen painostuksen tärkein väline. Vain kristinusko menee tavallista psykologiaa pidemmälle. Kristinusko vaatii noudattamaan niitä liittoja, joita se on omasta vapaasta tahdostaan pitänyt tärkeinä.

        Syyllisyys ja omantunnon ristiriidat ovat kristinuskon "lahja" ihmiskunnalle.

        Tässäkin toimii tunnettu ansa. Jos valistunutta ihmistä tarkkaillaan pitkään, voidaan jäljittää joitakin tyypillisiä reaktiomalleja. Voi esimerkiksi huomata, että hän ei halua tappaa ketään, että hän ei yritä tehdä aviorikosta, ei varasta, ei kadehdi, ei valehtele... - yleisesti ottaen hän elää vanhurskaasti.
        Sitten voimme päätellä, että kyse on vain näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattamisesta. Älkää tappako, älkää valehdelko, älkää varastako - ja kaikki on hyvin, teistä tulee yhtä hengellisiä ja onnellisia. Mutta tämä on hyvin suuri virhe, koska syy ja seuraus ovat tässä sekaisin.

        Henkisen kehityksen taso on aina etusijalla - tämä taso muokkaa käyttäytymistä. Tätä mekanismia on mahdotonta kääntää päinvastaiseksi. Vaikka kuinka teeskentelisit olevasi valaistunut ihminen, henkisyys ei lisäänny, vaan pikemminkin jopa katoaa.

        Valaistunut ihminen ei näytä vanhurskaalta siksi, että hänellä olisi tarpeeksi lujuutta ja tahdonvoimaa noudattaa kaikkia kuviteltavissa olevia käskyjä. Eikä syntisestä tule vähemmän syntistä siksi, että hän puristaa hampaansa yhteen eikä anna itselleen lupaa rikkoa vakiintunutta lakia.

        Todellinen vanhurskas ihminen elää täysin ilman sääntöjä - hänellä ei ole enää motivaatiota, joka syntipukkien tekoihin synnyttää, joten hän näyttää vanhurskaalta. Mutta samaan aikaan hän voi tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat täysin ristiriidassa kristillisten käskyjen kanssa, eikä se silti ole hänelle syntiä, koska jokaisen hänen tekonsa takana on Jumala itse (Itse).


      • Anonyymi00149
        Anonyymi00148 kirjoitti:

        Toiseksi, uudelleenkertomukset, käännökset ja uudelleenkäännökset - rikkinäinen puhelinmekanismi, jossa kertoja sijoittaa korostuksia mielensä mukaan ja jättää alkuperäisestä informaatiosta vain vähän jäljelle. Kolmanneksi poliittinen tekijä - Raamatun lopullisessa tekstissä käskyt muotoiltiin siten, että uuden uskonnon yleinen sosiaalipoliittinen linja voitiin säilyttää.


        Voiko kristillisiin käskyihin luottaa tämän jälkeen? Sisältävätkö ne todella Jumalan äänen, vai sisältävätkö ne vain kristillisen papiston ”hyviä” aikomuksia? Viittaan käskyjen tekstiin, jotta en toistaisi niitä tässä: Kymmenen käskyä.

        Katso, ainakin puolet käskyistä on puhtaasti sosiaalisia asenteita. Sääntöjä, joiden avulla voi elää mukavasti yhteisössä. Ja toinen puoli on itse uskonnon etujen puolustamista ja olemassa olevien perinteiden ylläpitämiseen liittyvää leikkiä.

        Jos kaivaa syvälle, voi arvata joidenkin käskyjen esoteerisen perustan, mutta harva tekee niin. Yleensä käskyt ymmärretään kirjaimellisesti. Edistyneemmät uskovat menevät pidemmälle ja ymmärtävät käskyt laajemmin, mutta sekään ei muuta mitään. Pointti pysyy samana: käskyt ovat sosiaalisen koneiston voiteluaine, eivät väline pelastamiseksi.

        Käskyt ovat kieltojen järjestelmä. Ne eivät kerro, mitä pitää tehdä, vaan ainoastaan, mitä ei pidä tehdä. Ne ovat vanhempien ohjeita, jotka on jätetty lapsille, jotka muutoin kääntävät kaiken päälaelleen.

        Tällaisia kieltoja tarvitaan silloin, kun ihmisiin ei ole luottamusta - ja tästä pääsemme taas vanhaan logiikkaan - orja, joka jätetään ilman valvontaa, riehuu.

        Siksi tarvitsemme käskyjen ja "Jumalan" vihan kapulaa, joka roikkuu aina näkyvällä paikalla.

        Näin muodostuu ja vahvistuu sosiaalisen painostuksen tärkein väline. Vain kristinusko menee tavallista psykologiaa pidemmälle. Kristinusko vaatii noudattamaan niitä liittoja, joita se on omasta vapaasta tahdostaan pitänyt tärkeinä.

        Syyllisyys ja omantunnon ristiriidat ovat kristinuskon "lahja" ihmiskunnalle.

        Tässäkin toimii tunnettu ansa. Jos valistunutta ihmistä tarkkaillaan pitkään, voidaan jäljittää joitakin tyypillisiä reaktiomalleja. Voi esimerkiksi huomata, että hän ei halua tappaa ketään, että hän ei yritä tehdä aviorikosta, ei varasta, ei kadehdi, ei valehtele... - yleisesti ottaen hän elää vanhurskaasti.
        Sitten voimme päätellä, että kyse on vain näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattamisesta. Älkää tappako, älkää valehdelko, älkää varastako - ja kaikki on hyvin, teistä tulee yhtä hengellisiä ja onnellisia. Mutta tämä on hyvin suuri virhe, koska syy ja seuraus ovat tässä sekaisin.

        Henkisen kehityksen taso on aina etusijalla - tämä taso muokkaa käyttäytymistä. Tätä mekanismia on mahdotonta kääntää päinvastaiseksi. Vaikka kuinka teeskentelisit olevasi valaistunut ihminen, henkisyys ei lisäänny, vaan pikemminkin jopa katoaa.

        Valaistunut ihminen ei näytä vanhurskaalta siksi, että hänellä olisi tarpeeksi lujuutta ja tahdonvoimaa noudattaa kaikkia kuviteltavissa olevia käskyjä. Eikä syntisestä tule vähemmän syntistä siksi, että hän puristaa hampaansa yhteen eikä anna itselleen lupaa rikkoa vakiintunutta lakia.

        Todellinen vanhurskas ihminen elää täysin ilman sääntöjä - hänellä ei ole enää motivaatiota, joka syntipukkien tekoihin synnyttää, joten hän näyttää vanhurskaalta. Mutta samaan aikaan hän voi tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat täysin ristiriidassa kristillisten käskyjen kanssa, eikä se silti ole hänelle syntiä, koska jokaisen hänen tekonsa takana on Jumala itse (Itse).

        Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.

        Kristinuskosta tulee usein heikkojen lapsellisten turvapaikka, ja siksi se tekee kompromisseja joka käänteessä. Se lupaa antaa hengellisiä etuja kaikille, jotka liittyvät uskovien joukkoon.

        Ja "pelastumiseen" ilman ponnisteluja ja yleensä ”ilmaiseksi” uskovat ne, jotka ovat vielä hyvin kaukana valaistuneesta tilasta.

        Henkinen kasvu vaati kaikkina aikoina suurta rohkeutta ja kohtuuttomia ponnisteluja, joihin harvalla on varaa. Jotta voi todella ottaa askeleen henkisyyden suuntaan...


        Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

        Klassinen myytti sankarin syntymästä, joka kristillisessä perinteessä esitetään samoilla symboleilla ja kuvilla kuin monissa muissa kulttuureissa ja uskonnoissa, opettaa sielun heräämistä unesta.

        Raamatussa niin värikkäästi kuvattu Jeesuksen elämänmatka on symbolinen heijastus valon ja pimeyden välisestä taistelusta, joka käydään meissä jokaisessa.


        Kristinusko sen sijaan on kaikkein vaarallisin, koska se on vakaumuksen puute ja alisteinen yhteiskunnan eduille.


      • Anonyymi00150
        Anonyymi00149 kirjoitti:

        Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.

        Kristinuskosta tulee usein heikkojen lapsellisten turvapaikka, ja siksi se tekee kompromisseja joka käänteessä. Se lupaa antaa hengellisiä etuja kaikille, jotka liittyvät uskovien joukkoon.

        Ja "pelastumiseen" ilman ponnisteluja ja yleensä ”ilmaiseksi” uskovat ne, jotka ovat vielä hyvin kaukana valaistuneesta tilasta.

        Henkinen kasvu vaati kaikkina aikoina suurta rohkeutta ja kohtuuttomia ponnisteluja, joihin harvalla on varaa. Jotta voi todella ottaa askeleen henkisyyden suuntaan...


        Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

        Klassinen myytti sankarin syntymästä, joka kristillisessä perinteessä esitetään samoilla symboleilla ja kuvilla kuin monissa muissa kulttuureissa ja uskonnoissa, opettaa sielun heräämistä unesta.

        Raamatussa niin värikkäästi kuvattu Jeesuksen elämänmatka on symbolinen heijastus valon ja pimeyden välisestä taistelusta, joka käydään meissä jokaisessa.


        Kristinusko sen sijaan on kaikkein vaarallisin, koska se on vakaumuksen puute ja alisteinen yhteiskunnan eduille.

        Olipa asia miten tahansa, valistus ja yhteiskunnalliset arvot ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan barrikadin vastakkaisilla puolilla.

        Tässä eturistiriidassa moderni kristinusko pettää tarkoituksensa ja valitsee yhteiskunnan puolen - se pettää itsensä ja ihmiset, jotka ovat luottaneet siihen.

        Kristinusko ei enää johda ihmisiä heidän pelastukseensa, vaan sillä on liian kiire pelastaa itsensä.


        Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


        Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.
        Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.


      • Anonyymi00151
        Anonyymi00150 kirjoitti:

        Olipa asia miten tahansa, valistus ja yhteiskunnalliset arvot ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan barrikadin vastakkaisilla puolilla.

        Tässä eturistiriidassa moderni kristinusko pettää tarkoituksensa ja valitsee yhteiskunnan puolen - se pettää itsensä ja ihmiset, jotka ovat luottaneet siihen.

        Kristinusko ei enää johda ihmisiä heidän pelastukseensa, vaan sillä on liian kiire pelastaa itsensä.


        Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


        Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.
        Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.

        On hämmästyttävää, miten dogmaattisuus ja kyseenalaistamattomuus toimii. Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, ja ateistit ymmärsivät sen luultavasti vahvistukseksi omalle mielipiteelleen kristinuskon arvottomuudesta sellaisenaan.

        Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, totuus kirpaisee.

        Nykyajan kristinuskossa ei ole enää mitään alkupräistä jäljellä.


      • Anonyymi00152
        Anonyymi00151 kirjoitti:

        On hämmästyttävää, miten dogmaattisuus ja kyseenalaistamattomuus toimii. Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, ja ateistit ymmärsivät sen luultavasti vahvistukseksi omalle mielipiteelleen kristinuskon arvottomuudesta sellaisenaan.

        Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, totuus kirpaisee.

        Nykyajan kristinuskossa ei ole enää mitään alkupräistä jäljellä.

        Kristinusko on piilevää ylpeyttä, joka on kätketty ylivertaisuuteen teeskennellyn nöyryyden varjolla.
        Jumala on rakkaus. Rakkaudessa ei voi olla pahaa. Rakkaudessa ei myöskään voi olla kaksinaisuutta, joten miksi kristittyjen keskuudessa on niin paljon murhanhimoisia, jos he noudattavat "oikeaa" uskontoa?

        Ja kristittyjen tunne ylivertaisuudesta muihin uskontoihin ja ateisteihin nähden sekä halu tuhota hindut ja muut on itsessään uskonnollinen käsite.

        Kysymys ei ole siitä, keneen uskoa, vaan siitä, mitä tapahtuu, jos uskoo ”oikeaan” jumalaan.


      • Anonyymi00153
        Anonyymi00152 kirjoitti:

        Kristinusko on piilevää ylpeyttä, joka on kätketty ylivertaisuuteen teeskennellyn nöyryyden varjolla.
        Jumala on rakkaus. Rakkaudessa ei voi olla pahaa. Rakkaudessa ei myöskään voi olla kaksinaisuutta, joten miksi kristittyjen keskuudessa on niin paljon murhanhimoisia, jos he noudattavat "oikeaa" uskontoa?

        Ja kristittyjen tunne ylivertaisuudesta muihin uskontoihin ja ateisteihin nähden sekä halu tuhota hindut ja muut on itsessään uskonnollinen käsite.

        Kysymys ei ole siitä, keneen uskoa, vaan siitä, mitä tapahtuu, jos uskoo ”oikeaan” jumalaan.

        Ongelma ei ole uskonto vaan käsitys siitä.


        B.S.Swami, fyysikko:

        Uskonto ei ole asia, jonka voi ohittaa. Missään kehitysvaiheessa tiede ei voi korvata uskontoa, koska uskonto kertoo meille asioista, joita ihminen ei havaintokykynsä rajallisuuden vuoksi voi periaatteessa tietää. Toinen asia on se, että on välttämätöntä todentaa se, mistä puhumme. Ei vain hyväksymällä sokeasti joitakin aksioomia, vaan suorittamalla sitä logiikan ja kokemuksen kautta. Juuri tätä me teemme.

        Ihminen tuo vääristymiä uskontoon: ihminen vääristää alkuperäistä ilmoitusta - kirjoja kirjoitetaan uudelleen, tapahtuu paljon. Pidän tästä vertailusta: uskonto on käsi, joka osoittaa kuuhun. Käsi on uskonto, ja kuu, johon se osoittaa, on Luoja. Mitä uskonnollinen ihminen tekee? Sen sijaan, että hän katsoisi siihen suuntaan, johon käsi osoittaa, hän katsoo kättä. Näin tapahtuu, siinä on ongelma.


        Jos uskonnolliset ihmiset katsoisivat samaan suuntaan, koska Jumala on yksi, ongelmia ei olisi. Jokaisella on oma erityinen tapansa kulkea kohti Häntä, ja se on hienoa.
        Mutta koska kaikki katsovat kättä, uskonnolla on hajaannuttava vaikutus, joka jakaa yhteiskuntaa. Se on ongelma. Ei uskonnossa vaan tavassa, jolla uskonto koetaan. Tämän välttämiseksi meidän on siirryttävä muodosta olemukseen. Muoto säilyy, mutta korostamme olemusta, merkityksiä. Näin me teemme.

        Jumalaa ei koskaan paljasteta VAIN yhdessä uskonnossa.

        B.S.Swami, fyysikko:

        Meidän aikakaudellamme ihmiset on useimmiten asetettu todistamaan totuuttaan. Eli on olemassa tietty uskonto, sanotaan, että se uskoo, että vain sillä on Jumala. Näin se muuttaa Jumalan totuudesta tietyksi totuudeksi, tietyiksi uskonnollisiksi näkemyksiksi, tietyiksi uskon symboleiksi ja niin edelleen.




        Tämä on tällaista Jumalan korvaamista sillä tavalla, jolla me näemme Hänet. On selvää, että Luojalla on tiettyjä erityispiirteitä, Hänellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka paljastuvat tässä tai toisessa perinteessä. Meidän on selvästi ymmärrettävä, että Luoja ei koskaan paljasta Itseään vain yhdelle luonteelle, vain yhdelle traditiolle. Hän paljastaa Itsensä eri täydellisyysasteissa, eri puolilla, Hän paljastaa itsensä kaikille.

        Miksi? Koska Hän on kaikkien elävien olentojen Isä, Hän on, joka on kaiken tämän monimuotoisuuden, kaiken tämän Hänen luontonsa paletin keskipisteenä. Hänen luontonsa on hyvin monimuotoinen, ja on olemassa hyvin erilaisia kulttuureja, erilaisia maailmankatsomuksia, on erilaisia kulttuurisia tarpeita. Se kaikki on eräänlaisessa yhtenäisessä tilassa, jonka keskellä on Luoja.


        Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.


      • Anonyymi00154
        Anonyymi00153 kirjoitti:

        Ongelma ei ole uskonto vaan käsitys siitä.


        B.S.Swami, fyysikko:

        Uskonto ei ole asia, jonka voi ohittaa. Missään kehitysvaiheessa tiede ei voi korvata uskontoa, koska uskonto kertoo meille asioista, joita ihminen ei havaintokykynsä rajallisuuden vuoksi voi periaatteessa tietää. Toinen asia on se, että on välttämätöntä todentaa se, mistä puhumme. Ei vain hyväksymällä sokeasti joitakin aksioomia, vaan suorittamalla sitä logiikan ja kokemuksen kautta. Juuri tätä me teemme.

        Ihminen tuo vääristymiä uskontoon: ihminen vääristää alkuperäistä ilmoitusta - kirjoja kirjoitetaan uudelleen, tapahtuu paljon. Pidän tästä vertailusta: uskonto on käsi, joka osoittaa kuuhun. Käsi on uskonto, ja kuu, johon se osoittaa, on Luoja. Mitä uskonnollinen ihminen tekee? Sen sijaan, että hän katsoisi siihen suuntaan, johon käsi osoittaa, hän katsoo kättä. Näin tapahtuu, siinä on ongelma.


        Jos uskonnolliset ihmiset katsoisivat samaan suuntaan, koska Jumala on yksi, ongelmia ei olisi. Jokaisella on oma erityinen tapansa kulkea kohti Häntä, ja se on hienoa.
        Mutta koska kaikki katsovat kättä, uskonnolla on hajaannuttava vaikutus, joka jakaa yhteiskuntaa. Se on ongelma. Ei uskonnossa vaan tavassa, jolla uskonto koetaan. Tämän välttämiseksi meidän on siirryttävä muodosta olemukseen. Muoto säilyy, mutta korostamme olemusta, merkityksiä. Näin me teemme.

        Jumalaa ei koskaan paljasteta VAIN yhdessä uskonnossa.

        B.S.Swami, fyysikko:

        Meidän aikakaudellamme ihmiset on useimmiten asetettu todistamaan totuuttaan. Eli on olemassa tietty uskonto, sanotaan, että se uskoo, että vain sillä on Jumala. Näin se muuttaa Jumalan totuudesta tietyksi totuudeksi, tietyiksi uskonnollisiksi näkemyksiksi, tietyiksi uskon symboleiksi ja niin edelleen.




        Tämä on tällaista Jumalan korvaamista sillä tavalla, jolla me näemme Hänet. On selvää, että Luojalla on tiettyjä erityispiirteitä, Hänellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka paljastuvat tässä tai toisessa perinteessä. Meidän on selvästi ymmärrettävä, että Luoja ei koskaan paljasta Itseään vain yhdelle luonteelle, vain yhdelle traditiolle. Hän paljastaa Itsensä eri täydellisyysasteissa, eri puolilla, Hän paljastaa itsensä kaikille.

        Miksi? Koska Hän on kaikkien elävien olentojen Isä, Hän on, joka on kaiken tämän monimuotoisuuden, kaiken tämän Hänen luontonsa paletin keskipisteenä. Hänen luontonsa on hyvin monimuotoinen, ja on olemassa hyvin erilaisia kulttuureja, erilaisia maailmankatsomuksia, on erilaisia kulttuurisia tarpeita. Se kaikki on eräänlaisessa yhtenäisessä tilassa, jonka keskellä on Luoja.


        Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.

        Manipulatiiviset dramaturgit ovat oksentaneet ja täyttäneet suomi24 sivut propagandajätteellä.

        Roskaa, hölynpölyä ja propagandaa. Mutta toisaalta, jos heitä ei olisi ollut täällä, kukaan ei olisi kuullut mitään Mäkipellosta jne. Toisaalta on hyvä, että petos tuli ilmi, koska ilman sitä kukaan ei olisi tiennyt mitään suomalaisista tiedemiehistä. Kiitos, terroristit.


      • Anonyymi00155
        Anonyymi00154 kirjoitti:

        Manipulatiiviset dramaturgit ovat oksentaneet ja täyttäneet suomi24 sivut propagandajätteellä.

        Roskaa, hölynpölyä ja propagandaa. Mutta toisaalta, jos heitä ei olisi ollut täällä, kukaan ei olisi kuullut mitään Mäkipellosta jne. Toisaalta on hyvä, että petos tuli ilmi, koska ilman sitä kukaan ei olisi tiennyt mitään suomalaisista tiedemiehistä. Kiitos, terroristit.

        Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
        Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

        Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.


        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

        Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.


        Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.

        Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
        Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.

        Erilaisia ihmiselämän muotoja on universumissamme 400 000, kaikki heistä eivät ole biologisia elämänmuotoja.


        Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.


      • Anonyymi00156
        Anonyymi00155 kirjoitti:

        Siksi mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen.
        Mikään uskonto ei voi vaatia itselleen monopolia henkiseen viisauteen, siis yksinoikeutta.

        Yksikään uskonto ei voi julistautua henkisen viisauden monopoliasemaan, toisin sanoen yksinoikeuteen. Jos joku väittää, että hänen uskonnollinen suuntauksensa on ainoa ja oikea, se on seurausta tietämättömyydestä, sivistyksen alhaisesta tasosta, joka on vaarallista sekä henkilölle itselleen että koko sivilisaatiolle.


        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

        Kaikkien uskontojen kannattajat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat ymmärtäneet sisäisen piilotetun merkityksen, ja niihin, joilla on pinnallinen ymmärrys.


        Myös entisaikoina korkeakulttuuri ja primitiivinen elämä elivät rinnakkain.

        Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain jopa nyt saman aikakauden sisällä.
        Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan ne ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja.

        Erilaisia ihmiselämän muotoja on universumissamme 400 000, kaikki heistä eivät ole biologisia elämänmuotoja.


        Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

        Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

        Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

        Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

        He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

        Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.

        Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

        He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

        Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

        Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi


      • Anonyymi00157
        Anonyymi00156 kirjoitti:

        Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

        Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

        Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

        He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

        Koska tietoisuuden taso on kovin erilainen.

        Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

        He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamisesta juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

        Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

        Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi

        Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

        Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

        Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

        Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

        Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

        Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

        Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

        Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.


      • Anonyymi00158
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

        Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

        Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

        Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

        Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

        Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

        Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

        Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

        Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.


      • Anonyymi00159
        Anonyymi00158 kirjoitti:

        Ihmisen uskonto vastaa hänen senhetkistä tietoisuuden ja kehityksen tasoaan. Jos uskonto on alkeellinen, se tarkoittaa, että ihminen ei kykene nyt enempään, mutta kykenee siihen myöhemmin - ehkä. Tämä primitiivisyyden taso on tarpeellinen - aluksi, ellei siihen liity dogmatismia, jolloin se on tie alaspäin, taantumuksellinen.

        Jos joku puhuu taivaista ja paratiiseista, joissa kadut on tehty kullasta, ja jos se on kaikki, mihin ihminen kykenee, ja jos se on hänen motiivinsa yläraja, se on silloin niin.

        Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

        Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

        Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.


      • Anonyymi00160
        Anonyymi00159 kirjoitti:

        Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

        Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

        Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki.

        Pahuus, joka tunkeutuu uskonnolliseen sfääriin, ilmenee suvaitsemattomuutena. Juuri näin se voidaan tunnistaa, vaikka se peittäisikin itsensä uskonnollisella kielenkäytöllä.

        Mikä on suvaitsemattomuuden vaara?

        Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.

        Kun kaksi aidosti uskovista ihmistä eri uskonnoista kohtaavat, he ymmärtävät toisiaan erinomaisesti ja pitävät toisiaan veljinä.

        Vaikka he suhtautuvat Jumalaan omalla tavallaan, he ymmärtävät Hänen eri ilmentymiään ja ominaisuuksiaan.

        Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.


      • Anonyymi00161
        Anonyymi00160 kirjoitti:

        Pahuus, joka tunkeutuu uskonnolliseen sfääriin, ilmenee suvaitsemattomuutena. Juuri näin se voidaan tunnistaa, vaikka se peittäisikin itsensä uskonnollisella kielenkäytöllä.

        Mikä on suvaitsemattomuuden vaara?

        Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.

        Kun kaksi aidosti uskovista ihmistä eri uskonnoista kohtaavat, he ymmärtävät toisiaan erinomaisesti ja pitävät toisiaan veljinä.

        Vaikka he suhtautuvat Jumalaan omalla tavallaan, he ymmärtävät Hänen eri ilmentymiään ja ominaisuuksiaan.

        Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.

        Karman laki on julma, jälleensyntyminen on julmaa, mutta ikuinen kidutus ei ole julmaa? Millä tasolla te oikeasti olette? Oletteko ihminen?

        Toisin sanoen, jos ihminen karmansa takia kärsii tilapäisesti, vain kerran tai muutaman kerran maan päällä, se on mielestänne julmaa, mutta jos suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisesti helvetissä, se ei ole julmaa.

        Jos edes yksi elävä olento joutuu kärsimään helvetissä ikuisesti, tai vaikka eläin tai lintu, sekin on julmaa.

        Mitä edes sanoa siitä, että suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisessa helvetissä?

        Ettekö ymmärrä, että sekoitatte hyvän ja pahan, Saatanan ja Jumalan käsitteet?

        Te kutsutte Saatanaa Jumalaksi.

        Mutta se, mistä on tullut vallitseva kuva kristillisestä uskosta, kertoo meille, että meidän on pakko uskoa se, ja siksi meidän on tultava hölmöiksi. Se vaatii meitä jättämään ristiriidan kokonaan huomiotta. Se vaatii myös, että meistä tulee - syvällä ja kestävällä tasolla - päättäväisesti ja omahyväisesti julmia.


      • Anonyymi00162
        Anonyymi00161 kirjoitti:

        Karman laki on julma, jälleensyntyminen on julmaa, mutta ikuinen kidutus ei ole julmaa? Millä tasolla te oikeasti olette? Oletteko ihminen?

        Toisin sanoen, jos ihminen karmansa takia kärsii tilapäisesti, vain kerran tai muutaman kerran maan päällä, se on mielestänne julmaa, mutta jos suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisesti helvetissä, se ei ole julmaa.

        Jos edes yksi elävä olento joutuu kärsimään helvetissä ikuisesti, tai vaikka eläin tai lintu, sekin on julmaa.

        Mitä edes sanoa siitä, että suurin osa koskaan eläneestä ihmiskunnasta kärsii ikuisessa helvetissä?

        Ettekö ymmärrä, että sekoitatte hyvän ja pahan, Saatanan ja Jumalan käsitteet?

        Te kutsutte Saatanaa Jumalaksi.

        Mutta se, mistä on tullut vallitseva kuva kristillisestä uskosta, kertoo meille, että meidän on pakko uskoa se, ja siksi meidän on tultava hölmöiksi. Se vaatii meitä jättämään ristiriidan kokonaan huomiotta. Se vaatii myös, että meistä tulee - syvällä ja kestävällä tasolla - päättäväisesti ja omahyväisesti julmia.

        KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
        LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.


        Jos otamme kristillisen perinteen, saamme niin kovan linjan. Tehtävä on sama. Siinä on teräslanka, pitkä ja pitkä, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tehtävä on, että uskovien ei pidä mennä oikealle tai vasemmalle. Että uskovat eivät tuo mitään uutta tähän Jumalan käsitykseen.


        Koska kaikki uusi koetaan harhaoppisuutena.


    • Anonyymi00163

      Niin Raamatussa sanotaan ,kun ihminen kuolee hän tietoisessa tilassa.

      Kuoleman jälkeen voi sanoa että on kaksi ovea toinen niistä aukeaa varmasti.
      iankaikkinen elämä Taivaassa.
      tai ikuisuus helvetissä.

      Surettaa kun maailma sai uuden pappinsa seuraajia riittää kysykää edes
      itseltä mitä Jeesus Kristus olisi mieltä mitä teette.
      ihminen tekee niin helposti omanlaisen Jeesuksen muovailee sen omaan muottiin
      joka toimii niinkuin minä tahdon.
      SE on väärin.

      Lopunajan tietää siitä mitä tapahtuu!
      ÄLKÄÄ ANTAKO EKSYTTÄÄ!

      • Anonyymi00164

        Meitä ei enää kiinostaa mitä raamattu sanoo.


      • Anonyymi00165
        Anonyymi00164 kirjoitti:

        Meitä ei enää kiinostaa mitä raamattu sanoo.

        Kysymys:
        Mikä on uskonnollisten ääriliikkeiden, radikalismin ja terrorismin syy?

        Prabhu vastaa. Muutamia katkelmia hänen vastauksestaan, suomenkielisessä käännöksessä on paljon käänösvirheitä

        Mutta kuten kaikki tässä maailmassa, myös usko voi olla eri gunoissa.

        Toisin sanoen tietämättömyyden energia vaikuttaa ihmiseen. Tällaisessa tilassa olevat ihmiset eivät kykene ymmärtämään muita, he eivät kykene arvostamaan jumalallista monimuotoisuutta, he eivät kykene ymmärtämään, että Jumala on kuin kallisarvoinen timantti, Hänellä on monia eri puolia. Ja Hän paljastaa Itsensä eri ihmisille eri tavalla.

        Se ei ole heitä varten. Eli nämä uskonnolliset fanaatikot, fundamentalistit, he päättelevät hyvin yksinkertaisesti: ”Joka ei ole meidän kanssamme, on meitä vastaan. Kaiken pitäisi olla näin, näin, näin. Eikä millään muulla tavalla.”

        Kuten armeijassa. ...Samalla tavalla, oletetaan, että henkilö, joka on osoittanut jonkinlaista uskonnollista,...vapaa-ajattelua tai vapaata tahtoa, se siitä, hän on jo, sanotaanko, sirpale, hänet pitäisi tuhota jne.

        Eli tällä ilmiöllä on yksi yhteinen alusta - tietämättömyys. Ja tietämättömyys liittyy aina tuhoamisen ajatukseen.

        Siksi tämä suvaitsemattomuus, tämä hyvyyden puute, tämä kyvyttömyys sietää toisia, tämä kyvyttömyys ymmärtää toisia, että ihmiset kokevat saman Jumalan eri tavoin riippuen heidän tietoisuutensa asteesta, tämä on tämän radikalismin perusta.

        Vedoissa annetaan esimerkki, että, sanotaan vaikka taivas, se on hyvin laaja, mutta jokainen lintu lentää eri korkeudella riippuen sen kyvystä lentää tähän tai tuohon korkeuteen. Sanotaan, että kana voi lentää viisi metriä, siellä jossain metrin tai kahden korkeudessa, se ei voi lentää enempää. Jotkut kyyhkyset, varpuset lentävät korkeammalla. Kotkat vielä korkeammalla. Vaikka taivas on sama. Ja vastaavasti niillä on täysin erilainen kuva, joka avautuu niille, riippuen niiden lentokorkeudesta.

        Samalla tavoin henkinen elämä voi olla eritasoista. Kuten valo voi olla eri kirkkaustasoilla. Hehkulamppu on 20 watin, 40 watin, 60 watin, 150 watin jnw. Samoin on olemassa eriasteisia jumalallisia ilmestyksiä ja erilaisia ihmisiä. Jokaisella on jonkinlainen usko.

        Mutta riippuen siitä, minkälainen guna on ehdollistanut heitä, heidän uskoonsa liittyy enemmän tai vähemmän tietoa.

        Ja mitä enemmän tietoa, sitä enemmän suvaitsevaisuutta. Mitä vähemmän tietoa, sitä vähemmän suvaitsevaisuutta. Siksi kaikilla näillä kielteisillä ilmiöillä on vain yksi juuri - tietämättömyyden guna.

        Ei ole väliä, mitä kauniita uskonnollisia postulaatteja, ei ole väliä, miten se on kätketty.

        .... vitsaileva laulu: ”Lopeta puhuminen, valttikorttimme on terrori”. Se on tavallaan vitsi. Valitettavasti siitä on tullut todellisuutta. Monille ihmisille terrori on valttikortti. ...

        Tämä on tietysti kauhea ilmiö, joka syntyy täysin tästä tietämättömyydestä. Ja tähän ei ole muuta keinoa kuin valaistuminen.

        Eli vain tietoisuuden lisäämisen kautta on mahdollista auttaa ihmisiä olemaan joutumatta tällaisten taipumusten vaikutuksen alaisiksi.
        ...
        No, ne, jotka ovat tällaisten ajatusten kantajia, he ovat varmasti niin sanotusti tuhon alaisia, koska nämä ihmiset, jotka ovat jo niin sanotusti imeneet kaikki nämä asiat, he eivät ole niin sanotusti enää täysin järjissään.

        Eli tietämättömyyden guna, se on näin.
        ...
        Nämä ihmiset, jotka ovat uskonnollisia fanaatikkoja, saattavat ajatella, että heille on taattu paratiisi, että he ovat tehneet kaiken tämän Jumalan vuoksi. Mutta onneksi asia ei ole näin. Ja ne ihmiset, jotka käyttäytyvät näin, Jumalan nimissä järjestävät tällaisia kauheita asioita, heidän määränpäänsä ei tietenkään ole huipulla vaan pohjalla.

        _______________________________

        MEILLÄ EI OLE KÄSITETTÄ JIHADISTA, PYHISTÄ SODISTA, RISTIRETKISTÄ TAI MARTTYYRIKUOLEMASTA SEN PUOLESTA.

        Toisin kuin muissa uskonnoissa, joilla on ovat yleensä ÄÄRILIIKKEITÄ TAI POIKKEUKSELLISEN DOGMAATTISIA näkemyksissään, meillä ei ole marttyyrinä olemiseen liittyviä käsitteitä, kuten kristinuskossa tai islamilaisessa jihadissa. Nämä ajatukset eivät ole hinduille kovin järkeviä. Miksi? Koska heille henkisessä elämässä ei ole kyse siitä, että taistellaan toisia vastaan yhden uskonnon YLIVALLASTA TOISEEN NÄHDEN.

        Uskonnon ja minkä tahansa henkisen prosessin tarkoituksena on auttaa yksilöä ymmärtämään paremmin, kuka hän on ja mikä on hänen suhteensa Jumalaan ja mikä on hänen tarkoituksensa maailmankaikkeudessa. Jos ihminen todella yrittää edistyä tällä tavalla, mitä järkeä on osallistua pyhään sotaan tai kuolla marttyyriksi jonkin toisen uskonnon puolesta TAISTELLEN TOISTA USKONTO VASTAAN? Tämä ei ole minkään henkisen polun tarkoitus. Tämän vuoksi meillä ole niin sanottuja "VÄÄRIÄ JUMALIA" vastaan käydä kampanjaa, kuten jäykemmissä tai DOGMAATTISISSA USKONNOISSA.


      • Anonyymi00166
        Anonyymi00165 kirjoitti:

        Kysymys:
        Mikä on uskonnollisten ääriliikkeiden, radikalismin ja terrorismin syy?

        Prabhu vastaa. Muutamia katkelmia hänen vastauksestaan, suomenkielisessä käännöksessä on paljon käänösvirheitä

        Mutta kuten kaikki tässä maailmassa, myös usko voi olla eri gunoissa.

        Toisin sanoen tietämättömyyden energia vaikuttaa ihmiseen. Tällaisessa tilassa olevat ihmiset eivät kykene ymmärtämään muita, he eivät kykene arvostamaan jumalallista monimuotoisuutta, he eivät kykene ymmärtämään, että Jumala on kuin kallisarvoinen timantti, Hänellä on monia eri puolia. Ja Hän paljastaa Itsensä eri ihmisille eri tavalla.

        Se ei ole heitä varten. Eli nämä uskonnolliset fanaatikot, fundamentalistit, he päättelevät hyvin yksinkertaisesti: ”Joka ei ole meidän kanssamme, on meitä vastaan. Kaiken pitäisi olla näin, näin, näin. Eikä millään muulla tavalla.”

        Kuten armeijassa. ...Samalla tavalla, oletetaan, että henkilö, joka on osoittanut jonkinlaista uskonnollista,...vapaa-ajattelua tai vapaata tahtoa, se siitä, hän on jo, sanotaanko, sirpale, hänet pitäisi tuhota jne.

        Eli tällä ilmiöllä on yksi yhteinen alusta - tietämättömyys. Ja tietämättömyys liittyy aina tuhoamisen ajatukseen.

        Siksi tämä suvaitsemattomuus, tämä hyvyyden puute, tämä kyvyttömyys sietää toisia, tämä kyvyttömyys ymmärtää toisia, että ihmiset kokevat saman Jumalan eri tavoin riippuen heidän tietoisuutensa asteesta, tämä on tämän radikalismin perusta.

        Vedoissa annetaan esimerkki, että, sanotaan vaikka taivas, se on hyvin laaja, mutta jokainen lintu lentää eri korkeudella riippuen sen kyvystä lentää tähän tai tuohon korkeuteen. Sanotaan, että kana voi lentää viisi metriä, siellä jossain metrin tai kahden korkeudessa, se ei voi lentää enempää. Jotkut kyyhkyset, varpuset lentävät korkeammalla. Kotkat vielä korkeammalla. Vaikka taivas on sama. Ja vastaavasti niillä on täysin erilainen kuva, joka avautuu niille, riippuen niiden lentokorkeudesta.

        Samalla tavoin henkinen elämä voi olla eritasoista. Kuten valo voi olla eri kirkkaustasoilla. Hehkulamppu on 20 watin, 40 watin, 60 watin, 150 watin jnw. Samoin on olemassa eriasteisia jumalallisia ilmestyksiä ja erilaisia ihmisiä. Jokaisella on jonkinlainen usko.

        Mutta riippuen siitä, minkälainen guna on ehdollistanut heitä, heidän uskoonsa liittyy enemmän tai vähemmän tietoa.

        Ja mitä enemmän tietoa, sitä enemmän suvaitsevaisuutta. Mitä vähemmän tietoa, sitä vähemmän suvaitsevaisuutta. Siksi kaikilla näillä kielteisillä ilmiöillä on vain yksi juuri - tietämättömyyden guna.

        Ei ole väliä, mitä kauniita uskonnollisia postulaatteja, ei ole väliä, miten se on kätketty.

        .... vitsaileva laulu: ”Lopeta puhuminen, valttikorttimme on terrori”. Se on tavallaan vitsi. Valitettavasti siitä on tullut todellisuutta. Monille ihmisille terrori on valttikortti. ...

        Tämä on tietysti kauhea ilmiö, joka syntyy täysin tästä tietämättömyydestä. Ja tähän ei ole muuta keinoa kuin valaistuminen.

        Eli vain tietoisuuden lisäämisen kautta on mahdollista auttaa ihmisiä olemaan joutumatta tällaisten taipumusten vaikutuksen alaisiksi.
        ...
        No, ne, jotka ovat tällaisten ajatusten kantajia, he ovat varmasti niin sanotusti tuhon alaisia, koska nämä ihmiset, jotka ovat jo niin sanotusti imeneet kaikki nämä asiat, he eivät ole niin sanotusti enää täysin järjissään.

        Eli tietämättömyyden guna, se on näin.
        ...
        Nämä ihmiset, jotka ovat uskonnollisia fanaatikkoja, saattavat ajatella, että heille on taattu paratiisi, että he ovat tehneet kaiken tämän Jumalan vuoksi. Mutta onneksi asia ei ole näin. Ja ne ihmiset, jotka käyttäytyvät näin, Jumalan nimissä järjestävät tällaisia kauheita asioita, heidän määränpäänsä ei tietenkään ole huipulla vaan pohjalla.

        _______________________________

        MEILLÄ EI OLE KÄSITETTÄ JIHADISTA, PYHISTÄ SODISTA, RISTIRETKISTÄ TAI MARTTYYRIKUOLEMASTA SEN PUOLESTA.

        Toisin kuin muissa uskonnoissa, joilla on ovat yleensä ÄÄRILIIKKEITÄ TAI POIKKEUKSELLISEN DOGMAATTISIA näkemyksissään, meillä ei ole marttyyrinä olemiseen liittyviä käsitteitä, kuten kristinuskossa tai islamilaisessa jihadissa. Nämä ajatukset eivät ole hinduille kovin järkeviä. Miksi? Koska heille henkisessä elämässä ei ole kyse siitä, että taistellaan toisia vastaan yhden uskonnon YLIVALLASTA TOISEEN NÄHDEN.

        Uskonnon ja minkä tahansa henkisen prosessin tarkoituksena on auttaa yksilöä ymmärtämään paremmin, kuka hän on ja mikä on hänen suhteensa Jumalaan ja mikä on hänen tarkoituksensa maailmankaikkeudessa. Jos ihminen todella yrittää edistyä tällä tavalla, mitä järkeä on osallistua pyhään sotaan tai kuolla marttyyriksi jonkin toisen uskonnon puolesta TAISTELLEN TOISTA USKONTO VASTAAN? Tämä ei ole minkään henkisen polun tarkoitus. Tämän vuoksi meillä ole niin sanottuja "VÄÄRIÄ JUMALIA" vastaan käydä kampanjaa, kuten jäykemmissä tai DOGMAATTISISSA USKONNOISSA.

        Syynä on se, että se kulttuuri antaa kenelle tahansa VAPAUDEN käydä läpi kaiken sen, mikä on tarpeen hänen oman henkisen kehityksensä ja erityisten oivallustensa kannalta, jos sitä tutkitaan sen syvimpiin syvyyksiin asti, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee ymmärtääkseen henkisen totuuden korkeimmat tasot, kulttuuri ANTAA HÄNELLE MAHDOLLISUUDEN tehdä niin, vaikka hän saattaa ottaa riskin siitä, että hän joutuu käymään läpi hitaan prosessin kohti korkeimpia henkisten oivallusten tasoja. Tämä on JOKAISEN HENKILÖKOHTAINEN VALINTA.

        Siksi PAKKOKÄÄNNYTYKSISSÄ JA TYRANNIMAISESSA USKONNOLLISESSA HALLINNASSA tai uskontojen välisessä kilpailussa ei ole mitään järkeä. Se, mikä on järkevää, on jokaisen yksilön vapaus saavuttaa arvostus siitä, että kaikki ovat henkisiä olentoja, jotka kaikki palaavat takaisin Jumalan luo, mutta OMASSA TAHDISSAAN. Näin ihmisiä ohjataan, toisin kuin väkisin tapahtuvien käännytysten tai DOGMAATTISEN MÄÄRÄYSTEN AVULLA.


        Syynä on se, että se kulttuuri antaa kenelle tahansa VAPAUDEN käydä läpi kaiken sen, mikä on tarpeen hänen oman henkisen kehityksensä ja erityisten oivallustensa kannalta, jos sitä tutkitaan sen syvimpiin syvyyksiin asti, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee ymmärtääkseen henkisen totuuden korkeimmat tasot, kulttuuri ANTAA HÄNELLE MAHDOLLISUUDEN tehdä niin, vaikka hän saattaa ottaa riskin siitä, että hän joutuu käymään läpi hitaan prosessin kohti korkeimpia henkisten oivallusten tasoja. Tämä on JOKAISEN HENKILÖKOHTAINEN VALINTA.

        Siksi PAKKOKÄÄNNYTYKSISSÄ JA TYRANNIMAISESSA USKONNOLLISESSA HALLINNASSA tai uskontojen välisessä kilpailussa ei ole mitään järkeä. Se, mikä on järkevää, on jokaisen yksilön vapaus saavuttaa arvostus siitä, että kaikki ovat henkisiä olentoja, jotka kaikki palaavat takaisin Jumalan luo, mutta OMASSA TAHDISSAAN. Näin ihmisiä ohjataan, toisin kuin väkisin tapahtuvien käännytysten tai DOGMAATTISEN MÄÄRÄYSTEN AVULLA.

        Kristinuskon kannalta vain silloin, kun se hyväksyy muiden uskontojen arvon ja muiden oikeuden noudattaa valitsemiaan uskontunnustuksia ja menettelytapoja, Jeesuksen Kristuksen opettama universaalinen rakkaus voi todella loistaa sen kirkoista ja saarnastuolista. Silloin he voivat tulla toimeen muiden uskontojen edustajien kanssa ilman tuomiota siitä, että kaikki muut joutuvat helvettiin. Loppujen lopuksi yksikään todella rakastava Jumala ei heitä lapsiaan ikuiseen helvettiin ilman mahdollisuutta korjata itseään. Siksi tämä tarjoaa syvemmän ymmärryksen Jumalan todellisesta rakastavasta luonteesta kuin uskonnot, jotka perustuvat pelkkään Jumalan pelkoon.


      • Anonyymi00167
        Anonyymi00166 kirjoitti:

        Syynä on se, että se kulttuuri antaa kenelle tahansa VAPAUDEN käydä läpi kaiken sen, mikä on tarpeen hänen oman henkisen kehityksensä ja erityisten oivallustensa kannalta, jos sitä tutkitaan sen syvimpiin syvyyksiin asti, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee ymmärtääkseen henkisen totuuden korkeimmat tasot, kulttuuri ANTAA HÄNELLE MAHDOLLISUUDEN tehdä niin, vaikka hän saattaa ottaa riskin siitä, että hän joutuu käymään läpi hitaan prosessin kohti korkeimpia henkisten oivallusten tasoja. Tämä on JOKAISEN HENKILÖKOHTAINEN VALINTA.

        Siksi PAKKOKÄÄNNYTYKSISSÄ JA TYRANNIMAISESSA USKONNOLLISESSA HALLINNASSA tai uskontojen välisessä kilpailussa ei ole mitään järkeä. Se, mikä on järkevää, on jokaisen yksilön vapaus saavuttaa arvostus siitä, että kaikki ovat henkisiä olentoja, jotka kaikki palaavat takaisin Jumalan luo, mutta OMASSA TAHDISSAAN. Näin ihmisiä ohjataan, toisin kuin väkisin tapahtuvien käännytysten tai DOGMAATTISEN MÄÄRÄYSTEN AVULLA.


        Syynä on se, että se kulttuuri antaa kenelle tahansa VAPAUDEN käydä läpi kaiken sen, mikä on tarpeen hänen oman henkisen kehityksensä ja erityisten oivallustensa kannalta, jos sitä tutkitaan sen syvimpiin syvyyksiin asti, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee ymmärtääkseen henkisen totuuden korkeimmat tasot, kulttuuri ANTAA HÄNELLE MAHDOLLISUUDEN tehdä niin, vaikka hän saattaa ottaa riskin siitä, että hän joutuu käymään läpi hitaan prosessin kohti korkeimpia henkisten oivallusten tasoja. Tämä on JOKAISEN HENKILÖKOHTAINEN VALINTA.

        Siksi PAKKOKÄÄNNYTYKSISSÄ JA TYRANNIMAISESSA USKONNOLLISESSA HALLINNASSA tai uskontojen välisessä kilpailussa ei ole mitään järkeä. Se, mikä on järkevää, on jokaisen yksilön vapaus saavuttaa arvostus siitä, että kaikki ovat henkisiä olentoja, jotka kaikki palaavat takaisin Jumalan luo, mutta OMASSA TAHDISSAAN. Näin ihmisiä ohjataan, toisin kuin väkisin tapahtuvien käännytysten tai DOGMAATTISEN MÄÄRÄYSTEN AVULLA.

        Kristinuskon kannalta vain silloin, kun se hyväksyy muiden uskontojen arvon ja muiden oikeuden noudattaa valitsemiaan uskontunnustuksia ja menettelytapoja, Jeesuksen Kristuksen opettama universaalinen rakkaus voi todella loistaa sen kirkoista ja saarnastuolista. Silloin he voivat tulla toimeen muiden uskontojen edustajien kanssa ilman tuomiota siitä, että kaikki muut joutuvat helvettiin. Loppujen lopuksi yksikään todella rakastava Jumala ei heitä lapsiaan ikuiseen helvettiin ilman mahdollisuutta korjata itseään. Siksi tämä tarjoaa syvemmän ymmärryksen Jumalan todellisesta rakastavasta luonteesta kuin uskonnot, jotka perustuvat pelkkään Jumalan pelkoon.

        Onko Raamattu uskottavaa?

        Kun joku, joka kuvittelee olevansa Raamatun asiantuntija, alkaa käydä pitkiä teologisia keskusteluja edistääkseen ja vahvistaakseen omaa käsitystään ja tulkintaansa tästä juutalaisten uskonnollisten myyttien kokoelmasta, hän tuskin ymmärtää, että itse asiassa eri historiallisina aikoina ja eri maantieteellisillä alueilla tämän uskonnollisen kokoelman teksti ja tulkinnat sekä sen koostumus poikkesivat merkittävästi toisistaan. Tähän seikkaan kiinnitti huomiota kääntäjä , joka on kirjoittanut useita Tooran hepreankielisestä alkuperäiskappaleesta tehtyyn käännökseen perustuvia kirjoja. Ja tämä käännös eroaa merkittävästi Vanhan testamentin perinteisistä käännöksistä eurooppalaisille kielille.


        Mitä Raamatun tulkintojen ja painosten valtava määrä kertoo meille?

        Vain sen, ettei pidä luottaa mihinkään niistä monista eri lahkoista, jotka väittävät, että heillä on ”oikean” Raamatun tekstit ja että he palvelevat ”oikeaa” Jumalaa.


        Mitä Raamatun tulkintojen ja painosten valtava määrä kertoo meille?

        Vain sen, ettei pidä luottaa mihinkään niistä monista eri lahkoista, jotka väittävät, että heillä on ”oikean” Raamatun tekstit ja että he palvelevat ”oikeaa” Jumalaa.

        Raamattu on ollut kolossaalisen petoksen kohteena - salailutyön kohteena, jonka ovat vuosisatojen kuluessa tehneet ne, jotka halusivat käyttää Raamattua tarkoituksiin, joilla ei ollut mitään tekemistä hengellisyyden kanssa (sanan laajassa merkityksessä).


      • Anonyymi00168
        Anonyymi00167 kirjoitti:

        Onko Raamattu uskottavaa?

        Kun joku, joka kuvittelee olevansa Raamatun asiantuntija, alkaa käydä pitkiä teologisia keskusteluja edistääkseen ja vahvistaakseen omaa käsitystään ja tulkintaansa tästä juutalaisten uskonnollisten myyttien kokoelmasta, hän tuskin ymmärtää, että itse asiassa eri historiallisina aikoina ja eri maantieteellisillä alueilla tämän uskonnollisen kokoelman teksti ja tulkinnat sekä sen koostumus poikkesivat merkittävästi toisistaan. Tähän seikkaan kiinnitti huomiota kääntäjä , joka on kirjoittanut useita Tooran hepreankielisestä alkuperäiskappaleesta tehtyyn käännökseen perustuvia kirjoja. Ja tämä käännös eroaa merkittävästi Vanhan testamentin perinteisistä käännöksistä eurooppalaisille kielille.


        Mitä Raamatun tulkintojen ja painosten valtava määrä kertoo meille?

        Vain sen, ettei pidä luottaa mihinkään niistä monista eri lahkoista, jotka väittävät, että heillä on ”oikean” Raamatun tekstit ja että he palvelevat ”oikeaa” Jumalaa.


        Mitä Raamatun tulkintojen ja painosten valtava määrä kertoo meille?

        Vain sen, ettei pidä luottaa mihinkään niistä monista eri lahkoista, jotka väittävät, että heillä on ”oikean” Raamatun tekstit ja että he palvelevat ”oikeaa” Jumalaa.

        Raamattu on ollut kolossaalisen petoksen kohteena - salailutyön kohteena, jonka ovat vuosisatojen kuluessa tehneet ne, jotka halusivat käyttää Raamattua tarkoituksiin, joilla ei ollut mitään tekemistä hengellisyyden kanssa (sanan laajassa merkityksessä).

        Tiedämme Vanhasta testamentista vain sen, mitä kunkin aikakauden hallitsijat, alkaen juutalaisista teologeista, jotka aloittivat monoteistisen opin, aina nykyisiin rakenteisiin, jotka toimivat jonkinlaiseen perustaan perustuvien teologisten ja ideologisten ajatusjärjestelmien kautta.

        Raamatun tekstien leviämistä vauhdittivat yksinomaan sitä koskevat huijaukset.

        Aloitan kuvaamalla sekaannusta, jolla ei ole mitään tekemistä käännösten kanssa. Katoliset uskovat, että Vanhassa testamentissa on 46 oikeaa kirjaa (toisin sanoen Raamatun Jumalan vaikutuksesta kirjoitettuja).

        Sitä vastoin juutalaisessa kaanonissa tunnustetaan vain 39 kirjaa, eikä niissä tunnusteta oikeiksi niitä, jotka kristityt tunnustavat - Tobit, Juudit, Salomon sananlaskut, Baruk, Saarnaaja ja Qoheel, Makkabein ensimmäinen ja toinen kirja sekä joitakin otteita Esteristä ja Danielista.

        Hallussamme oleva Raamattu perustuu pääasiassa Stuttgartin Raamattuun jne.

        Protestanttinen kirkko on yhdenmukaistanut itsensä juutalaisen kaanonin kanssa.

        Koptit (Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö) - pitävät kanonisina (todellisia totuuksia sisältäviä) - muita latinalaiskatolisten ja juutalaisten hylkäämiä kirjoja, kuten Henokin kirjaa ja Jubileen kirjaa.

        Kreikkalais-ortodoksinen kirkko puolestaan ei perustu Leningradin käsikirjoituksen masoriittiseen painokseen vaan Septuagintan (Egyptissä 3. vuosisadalla eaa. kreikaksi käännetty Raamattu) vanhempiin teksteihin.

        Koptit (Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö) - pitävät kanonisina (todellisia totuuksia sisältäviä) - muita latinalaiskatolisten ja juutalaisten hylkäämiä kirjoja, kuten Henokin kirjaa ja Jubileen kirjaa.

        Kreikkalais-ortodoksinen kirkko puolestaan ei perustu Leningradin käsikirjoituksen masoriittiseen painokseen vaan Septuagintan (Egyptissä 3. vuosisadalla eaa. kreikaksi käännetty Raamattu) vanhempiin teksteihin.

        Tämä kreikankielinen Raamattu sisältää noin tuhat eroa Masoriitin painokseen, joista monet ovat hyvin tärkeitä, sillä ne sisältävät huomattavia eroja tekstissä, jotka saattavat viitata Masoriitin tekemiin korjauksiin (tekstiväärennöksiin).

        Tämä kreikankielinen Raamattu sisältää noin tuhat eroa Masoriitin painokseen verrattuna, joista monet ovat varsin merkittäviä, sillä ne sisältävät huomattavia tekstieroja, jotka saattavat viitata Masoriitin tekemiin korjauksiin (tekstin vääristelyihin).


        Tämä kreikankielinen versio edusti kirkkoisien raamatullinen perusta ensimmäisinä vuosisatoina Kristuksen kuoleman jälkeen, kunnes Rooman kirkko päätti ottaa juutalaiset kaanonit perustakseen.

        Rabbit sitä vastoin kieltävät Septuagintan ja sanovat hyväksyvänsä vain ne kirjat, jotka heidän mielestään ovat lain mukaisia, yksinomaan ne, jotka on kirjoitettu Palestiinassa, hepreaksi ja ennen Esraa (5. vuosisata eKr.) edeltävää aikaa. Mutta siinä ei ole vielä kaikki.

        Jos tietty henkilö on syntynyt Palestiinassa, samarialaisten alueella - hän kuulee, että totuus ei ole masorilaisten painoksissa, vaan Toorassa (Pentateukissa), joka eroaa masorilaisesta versiosta yli 2000 kohdassa.

        Myös Peshitta - maroonien, nestoriaanien, jakobiittien ja melkiittien hyväksymä syyriankielinen Raamattu - eroaa masoriittiversiosta.

        Siksi ennen käännösten tekemistä on pyrittävä tutustumaan mahdollisimman moneen Raamattuun ja otettava huomioon myös se, että niiden kannattajat julistavat kaikki Raamatut lukemattomassa valikoimassaan ainoiksi oikeiksi.


        Jo näiden ensimmäisten merkkien pitäisi tehdä selväksi, että se, mihin Raamattuun luotamme, riippuu historiallisesta ajasta ja maantieteellisestä paikasta, jossa ja milloin olemme syntyneet, tai toisin sanoen, ei ole olemassa mitään ”absoluuttista”, koska aina on joku, joka päättää puolestamme dogmaattisesti, mikä on totta ja mistä se löytyy.


        Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Vanhimmat käytössämme olevat Raamatun tekstit löydettiin Qumranin luolista.

        Osa niistä on peräisin 2. vuosisadalta eKr. Tällä hetkellä näissä kääröissä olevien Jesajan tekstien ja masoriittisten käsikirjoitusten välillä on yli 250 eroa, joista ensimmäisissä on kokonaisia sanoja ja jälkimmäisissä ei, ja niin edelleen”.



        Voidaan siis todeta, että Vanhasta testamentista ei ole olemassa yhtä ainoaa versiota, vaan siitä on valtava määrä erilaisia muunnelmia eri juutalaisissa ja kristillisissä lahkoissa, joista kukin tunnustaa ”oikeaksi” vain yhden version.

        Ja juuri tämä moninaisuus ei salli meidän sokeasti ja dogmaattisesti uskoa minkään yhden muunnelman totuuteen.

        Vaikka epäilemättä Vanhan testamentin vanhimmat versiot pitäisi asettaa etusijalle, sillä ne ovat vähemmän alttiita vanhemmille tarkistuksille ja tulkinnoille, joita on tehty eri kirkkojen ja niiden hierarkkien etujen mukaisesti.
        Kun otetaan huomioon kaikki tämä, voimme ymmärtää, että Vanhan testamentin erikielisä käännöksiä, jotka tehtiin vasta XIX vuosisadan jälkipuoliskolla, ei voida pitää ”oikeina” ja ”ainoina oikeina”.

        Sillä niiden ero alkuperäiseen lähteeseen on hyvin suuri. Juuri tämän tosiasian tutkija todistaa.


      • Anonyymi00169
        Anonyymi00168 kirjoitti:

        Tiedämme Vanhasta testamentista vain sen, mitä kunkin aikakauden hallitsijat, alkaen juutalaisista teologeista, jotka aloittivat monoteistisen opin, aina nykyisiin rakenteisiin, jotka toimivat jonkinlaiseen perustaan perustuvien teologisten ja ideologisten ajatusjärjestelmien kautta.

        Raamatun tekstien leviämistä vauhdittivat yksinomaan sitä koskevat huijaukset.

        Aloitan kuvaamalla sekaannusta, jolla ei ole mitään tekemistä käännösten kanssa. Katoliset uskovat, että Vanhassa testamentissa on 46 oikeaa kirjaa (toisin sanoen Raamatun Jumalan vaikutuksesta kirjoitettuja).

        Sitä vastoin juutalaisessa kaanonissa tunnustetaan vain 39 kirjaa, eikä niissä tunnusteta oikeiksi niitä, jotka kristityt tunnustavat - Tobit, Juudit, Salomon sananlaskut, Baruk, Saarnaaja ja Qoheel, Makkabein ensimmäinen ja toinen kirja sekä joitakin otteita Esteristä ja Danielista.

        Hallussamme oleva Raamattu perustuu pääasiassa Stuttgartin Raamattuun jne.

        Protestanttinen kirkko on yhdenmukaistanut itsensä juutalaisen kaanonin kanssa.

        Koptit (Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö) - pitävät kanonisina (todellisia totuuksia sisältäviä) - muita latinalaiskatolisten ja juutalaisten hylkäämiä kirjoja, kuten Henokin kirjaa ja Jubileen kirjaa.

        Kreikkalais-ortodoksinen kirkko puolestaan ei perustu Leningradin käsikirjoituksen masoriittiseen painokseen vaan Septuagintan (Egyptissä 3. vuosisadalla eaa. kreikaksi käännetty Raamattu) vanhempiin teksteihin.

        Koptit (Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö) - pitävät kanonisina (todellisia totuuksia sisältäviä) - muita latinalaiskatolisten ja juutalaisten hylkäämiä kirjoja, kuten Henokin kirjaa ja Jubileen kirjaa.

        Kreikkalais-ortodoksinen kirkko puolestaan ei perustu Leningradin käsikirjoituksen masoriittiseen painokseen vaan Septuagintan (Egyptissä 3. vuosisadalla eaa. kreikaksi käännetty Raamattu) vanhempiin teksteihin.

        Tämä kreikankielinen Raamattu sisältää noin tuhat eroa Masoriitin painokseen, joista monet ovat hyvin tärkeitä, sillä ne sisältävät huomattavia eroja tekstissä, jotka saattavat viitata Masoriitin tekemiin korjauksiin (tekstiväärennöksiin).

        Tämä kreikankielinen Raamattu sisältää noin tuhat eroa Masoriitin painokseen verrattuna, joista monet ovat varsin merkittäviä, sillä ne sisältävät huomattavia tekstieroja, jotka saattavat viitata Masoriitin tekemiin korjauksiin (tekstin vääristelyihin).


        Tämä kreikankielinen versio edusti kirkkoisien raamatullinen perusta ensimmäisinä vuosisatoina Kristuksen kuoleman jälkeen, kunnes Rooman kirkko päätti ottaa juutalaiset kaanonit perustakseen.

        Rabbit sitä vastoin kieltävät Septuagintan ja sanovat hyväksyvänsä vain ne kirjat, jotka heidän mielestään ovat lain mukaisia, yksinomaan ne, jotka on kirjoitettu Palestiinassa, hepreaksi ja ennen Esraa (5. vuosisata eKr.) edeltävää aikaa. Mutta siinä ei ole vielä kaikki.

        Jos tietty henkilö on syntynyt Palestiinassa, samarialaisten alueella - hän kuulee, että totuus ei ole masorilaisten painoksissa, vaan Toorassa (Pentateukissa), joka eroaa masorilaisesta versiosta yli 2000 kohdassa.

        Myös Peshitta - maroonien, nestoriaanien, jakobiittien ja melkiittien hyväksymä syyriankielinen Raamattu - eroaa masoriittiversiosta.

        Siksi ennen käännösten tekemistä on pyrittävä tutustumaan mahdollisimman moneen Raamattuun ja otettava huomioon myös se, että niiden kannattajat julistavat kaikki Raamatut lukemattomassa valikoimassaan ainoiksi oikeiksi.


        Jo näiden ensimmäisten merkkien pitäisi tehdä selväksi, että se, mihin Raamattuun luotamme, riippuu historiallisesta ajasta ja maantieteellisestä paikasta, jossa ja milloin olemme syntyneet, tai toisin sanoen, ei ole olemassa mitään ”absoluuttista”, koska aina on joku, joka päättää puolestamme dogmaattisesti, mikä on totta ja mistä se löytyy.


        Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Vanhimmat käytössämme olevat Raamatun tekstit löydettiin Qumranin luolista.

        Osa niistä on peräisin 2. vuosisadalta eKr. Tällä hetkellä näissä kääröissä olevien Jesajan tekstien ja masoriittisten käsikirjoitusten välillä on yli 250 eroa, joista ensimmäisissä on kokonaisia sanoja ja jälkimmäisissä ei, ja niin edelleen”.



        Voidaan siis todeta, että Vanhasta testamentista ei ole olemassa yhtä ainoaa versiota, vaan siitä on valtava määrä erilaisia muunnelmia eri juutalaisissa ja kristillisissä lahkoissa, joista kukin tunnustaa ”oikeaksi” vain yhden version.

        Ja juuri tämä moninaisuus ei salli meidän sokeasti ja dogmaattisesti uskoa minkään yhden muunnelman totuuteen.

        Vaikka epäilemättä Vanhan testamentin vanhimmat versiot pitäisi asettaa etusijalle, sillä ne ovat vähemmän alttiita vanhemmille tarkistuksille ja tulkinnoille, joita on tehty eri kirkkojen ja niiden hierarkkien etujen mukaisesti.
        Kun otetaan huomioon kaikki tämä, voimme ymmärtää, että Vanhan testamentin erikielisä käännöksiä, jotka tehtiin vasta XIX vuosisadan jälkipuoliskolla, ei voida pitää ”oikeina” ja ”ainoina oikeina”.

        Sillä niiden ero alkuperäiseen lähteeseen on hyvin suuri. Juuri tämän tosiasian tutkija todistaa.

        Kun Jahve sai tämän maan, hän oli hyvin julma, omapäinen sotilas, joka tappoi ei-toivottuja pienimmästäkin provokaatiosta.

        Mutta hänet esiteltiin meille jumalana, joka rakasti kaikkia.

        Mutta tämä oli vain mies. Jahven lisäksi myös Elohim-nimet ovat äänessä, kuten Kamosh. Toisin sanoen Jahve oli aivan sama Elohim, hänellä oli samat voimat kuin muillakin.

        Elohimien yläpuolella seisoi Elon, ylipäällikkö, jonka tahtoa he toteuttivat. Se oli pohjimmiltaan totalitaarinen hallinto.

        Elonin johtamat Elohimit hallitsivat hyvin raa'asti. He harjoittivat uhrauksia. He vaativat ihmisiltä täydellistä kuuliaisuutta, selvää kuuliaisuutta. Mutta Elohimit olivat tavallisia ihmisiä, he eivät olleet kuolemattomia.

        Raamatun Vanhassa testamentissa kuvataan, että ihmiset näkivät heidät ja tunnistivat heidät kaukaa, he pelkäsivät ja pakenivat heitä sanoen: ”Tässä he ovat, Elohim, meidän on parasta kääntyä ympäri ja lähteä, emme tiedä, mitä voi olla, mitä voi tapahtua”.

        Hän oli arojen jumala, eli arojen komentaja.

        Jopa Raamatun kirjoituksissa on aina joku, joka taistelee jonkun kanssa, jakaa maita, joku riitelee aina jonkun kanssa, joku panettelee jotakuta. Ja tämä on asetettu meille esimerkkinä.

        Vuonna 1611 Raamattu käännettiin latinasta englanniksi. Tuolloin siinä oli 80 kirjaa. Tässä ovat 14 viimeistä kirjaa, jotka täydensivät Vanhaa testamenttia ja jotka on nyt jätetty pois:

        1 Esra.
        2 Esra.
        Tobit.
        Juudit.
        Osa Esterin kirjasta.
        Salomon viisaus.
        Saarnaaja.
        Jeremian kirje.
        Baruk
        1. Makkabalaiskirje.
        2 Makkabalaiskirje.
        3 Makkabalaiskirje.
        3 Esra.
        Jeesuksen Sirachin pojan viisaus.

        Vuonna 1684 kaikki nämä kirjat poistettiin kaikista versioista lukuun ottamatta vuoden 1611 ensimmäistä englanninkielistä painosta.


      • Anonyymi00170
        Anonyymi00169 kirjoitti:

        Kun Jahve sai tämän maan, hän oli hyvin julma, omapäinen sotilas, joka tappoi ei-toivottuja pienimmästäkin provokaatiosta.

        Mutta hänet esiteltiin meille jumalana, joka rakasti kaikkia.

        Mutta tämä oli vain mies. Jahven lisäksi myös Elohim-nimet ovat äänessä, kuten Kamosh. Toisin sanoen Jahve oli aivan sama Elohim, hänellä oli samat voimat kuin muillakin.

        Elohimien yläpuolella seisoi Elon, ylipäällikkö, jonka tahtoa he toteuttivat. Se oli pohjimmiltaan totalitaarinen hallinto.

        Elonin johtamat Elohimit hallitsivat hyvin raa'asti. He harjoittivat uhrauksia. He vaativat ihmisiltä täydellistä kuuliaisuutta, selvää kuuliaisuutta. Mutta Elohimit olivat tavallisia ihmisiä, he eivät olleet kuolemattomia.

        Raamatun Vanhassa testamentissa kuvataan, että ihmiset näkivät heidät ja tunnistivat heidät kaukaa, he pelkäsivät ja pakenivat heitä sanoen: ”Tässä he ovat, Elohim, meidän on parasta kääntyä ympäri ja lähteä, emme tiedä, mitä voi olla, mitä voi tapahtua”.

        Hän oli arojen jumala, eli arojen komentaja.

        Jopa Raamatun kirjoituksissa on aina joku, joka taistelee jonkun kanssa, jakaa maita, joku riitelee aina jonkun kanssa, joku panettelee jotakuta. Ja tämä on asetettu meille esimerkkinä.

        Vuonna 1611 Raamattu käännettiin latinasta englanniksi. Tuolloin siinä oli 80 kirjaa. Tässä ovat 14 viimeistä kirjaa, jotka täydensivät Vanhaa testamenttia ja jotka on nyt jätetty pois:

        1 Esra.
        2 Esra.
        Tobit.
        Juudit.
        Osa Esterin kirjasta.
        Salomon viisaus.
        Saarnaaja.
        Jeremian kirje.
        Baruk
        1. Makkabalaiskirje.
        2 Makkabalaiskirje.
        3 Makkabalaiskirje.
        3 Esra.
        Jeesuksen Sirachin pojan viisaus.

        Vuonna 1684 kaikki nämä kirjat poistettiin kaikista versioista lukuun ottamatta vuoden 1611 ensimmäistä englanninkielistä painosta.

        https://www.youtube.com/watch?v=WijP_yczjbE
        ELOHIM are not GOD | Paul Wallis & Mauro Biglino. Ep 1
        Elohim ei ole Jumala

        https://www.youtube.com/watch?v=nk35cGeKAdQ

        The Bible Does Not Talk About God | Summary & Analisis of Mauro Biglino’s Thesis
        Raamattu ei puhu Jumalasta |

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        MAURO BIGLIONI ON VATIKAANIN JOHTAVA MUINAISTEN KIELTEN ASIANTUNTIJA
        Mauro Biglino

        Vanhan testamentin 19 kirjan kääntäjä Edizioni San Paolon kanssa, muinaisten kielten tutkija Mauro Biglino erottui suuren yleisön silmissä vuodesta 2010 lähtien erinomaisella Raamatun kirjaimellisella uudelleentulkinnallaan, jonka hän ilmaisi sarjassaan myydyimpiä esseitä.

        Hänen teoksensa on saanut innostumaan alan harrastajista, tutkijoista ja kaikenlaisista lukijoista. Hänen kirjansa ottavat lukijaa kädestä kiinni ja - ilman ennakkokäsityksiä tai teologisia suodattimia - kuljettavat häntä läpi kiehtovan kertomuksen Raamatun jakeista, joita analysoidaan niiden alkuperäisessä muodossa muinaishepreaksi.

        Viimeisten kymmenen vuoden aikana Mauro Biglino on tehnyt väsymättömästi valistus- ja tiedotustyötä satojen konferenssien kautta ja osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin.
        Äänestä


      • Anonyymi00171
        Anonyymi00170 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=WijP_yczjbE
        ELOHIM are not GOD | Paul Wallis & Mauro Biglino. Ep 1
        Elohim ei ole Jumala

        https://www.youtube.com/watch?v=nk35cGeKAdQ

        The Bible Does Not Talk About God | Summary & Analisis of Mauro Biglino’s Thesis
        Raamattu ei puhu Jumalasta |

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        MAURO BIGLIONI ON VATIKAANIN JOHTAVA MUINAISTEN KIELTEN ASIANTUNTIJA
        Mauro Biglino

        Vanhan testamentin 19 kirjan kääntäjä Edizioni San Paolon kanssa, muinaisten kielten tutkija Mauro Biglino erottui suuren yleisön silmissä vuodesta 2010 lähtien erinomaisella Raamatun kirjaimellisella uudelleentulkinnallaan, jonka hän ilmaisi sarjassaan myydyimpiä esseitä.

        Hänen teoksensa on saanut innostumaan alan harrastajista, tutkijoista ja kaikenlaisista lukijoista. Hänen kirjansa ottavat lukijaa kädestä kiinni ja - ilman ennakkokäsityksiä tai teologisia suodattimia - kuljettavat häntä läpi kiehtovan kertomuksen Raamatun jakeista, joita analysoidaan niiden alkuperäisessä muodossa muinaishepreaksi.

        Viimeisten kymmenen vuoden aikana Mauro Biglino on tehnyt väsymättömästi valistus- ja tiedotustyötä satojen konferenssien kautta ja osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin.
        Äänestä

        Manipuloitu Raamattu
        https://www.youtube.com/watch?v=XOZ4C8qWWrQ

        Tässä leikkaamattomassa videossa Mauro Biglino käsittelee useita muinaisten tekstien kääntämiseen liittyviä kysymyksiä keskittyen Raamattuun ja Koraaniin korostaakseen, miten uudet käännökset vahvistavat joitakin hänen vuosien varrella tekemiään havaintoja.

        Alkuperäisen tekstin lukuisat mystifioinnit ovat vaikuttaneet tuhansia vuosia vanhoihin uskomuksiin ja sekoittaneet samalla sen, mikä oli muinaisten kirjoittajien alkuperäinen viesti: ”Neitsyen profetiasta” Yam Sufin todelliseen merkitykseen (se ei ole Punainen meri!) ja yllättävään yhteyteen Jahven ja Siriustähden välillä.

        GOD YAHWEH - Shocking Truth Behind The Original Bible Story | Paul Wallis & Mauro Biglino. Ep 3
        Jumala Jahve - järkyttävä totuus alkuperäisen Raamatun tarinan takana

        https://www.youtube.com/watch?v=EfsrrBqPCNw

        https://www.youtube.com/@MauroBiglinoOfficialChannel/videos

        https://www.youtube.com/watch?v=WijP_yczjbE
        ELOHIM are not GOD | Paul Wallis & Mauro Biglino. Ep 1
        Elohim ei ole Jumala


      • Anonyymi00172
        Anonyymi00171 kirjoitti:

        Manipuloitu Raamattu
        https://www.youtube.com/watch?v=XOZ4C8qWWrQ

        Tässä leikkaamattomassa videossa Mauro Biglino käsittelee useita muinaisten tekstien kääntämiseen liittyviä kysymyksiä keskittyen Raamattuun ja Koraaniin korostaakseen, miten uudet käännökset vahvistavat joitakin hänen vuosien varrella tekemiään havaintoja.

        Alkuperäisen tekstin lukuisat mystifioinnit ovat vaikuttaneet tuhansia vuosia vanhoihin uskomuksiin ja sekoittaneet samalla sen, mikä oli muinaisten kirjoittajien alkuperäinen viesti: ”Neitsyen profetiasta” Yam Sufin todelliseen merkitykseen (se ei ole Punainen meri!) ja yllättävään yhteyteen Jahven ja Siriustähden välillä.

        GOD YAHWEH - Shocking Truth Behind The Original Bible Story | Paul Wallis & Mauro Biglino. Ep 3
        Jumala Jahve - järkyttävä totuus alkuperäisen Raamatun tarinan takana

        https://www.youtube.com/watch?v=EfsrrBqPCNw

        https://www.youtube.com/@MauroBiglinoOfficialChannel/videos

        https://www.youtube.com/watch?v=WijP_yczjbE
        ELOHIM are not GOD | Paul Wallis & Mauro Biglino. Ep 1
        Elohim ei ole Jumala

        On todistettu tosiasia, että kaikki uskonnolliset traktaatit kirjoitetaan uudelleen erikoiskoulutettujen munkkien toimesta hieman yli 100 %:sti, ja tällaisen totaalisen uudelleenkirjoittamisen jälkeenkin tekstiä on historian kuluessa myös korjattu vastaamaan maailman nykytilaa ja kirkon etuja.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

        Erityisesti videon loppupuolella kiinnostavaa.

        MONET ILAHTUVAT SIITÄ, ETTÄ VANHAN TESTAMENTIN JULMAT JA ANKARAT VALEJUMALAT EIVÄT KUVAA LAINKAAN OIKEAAJUMALAA.

        TOISAALTA JOTKUT SAATTAVAT JÄRKYTTYÄ RAAMATUN ARVOVALLAN RAPAUTUMISESTA.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s
        Ihmiskunnan tuntematon esihistoria

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

        Erityisesti videon loppupuolella kiinnostavaa.

        MONET ILAHTUVAT SIITÄ, ETTÄ VANHAN TESTAMENTIN JULMAT JA ANKARAT VALEJUMALAT EIVÄT KUVAA LAINKAAN OIKEAAJUMALAA.

        TOISAALTA JOTKUT SAATTAVAT JÄRKYTTYÄ RAAMATUN ARVOVALLAN RAPAUTUMISESTA.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s
        Ihmiskunnan tuntematon esihistoria

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/


      • Anonyymi00173
        Anonyymi00172 kirjoitti:

        On todistettu tosiasia, että kaikki uskonnolliset traktaatit kirjoitetaan uudelleen erikoiskoulutettujen munkkien toimesta hieman yli 100 %:sti, ja tällaisen totaalisen uudelleenkirjoittamisen jälkeenkin tekstiä on historian kuluessa myös korjattu vastaamaan maailman nykytilaa ja kirkon etuja.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

        Erityisesti videon loppupuolella kiinnostavaa.

        MONET ILAHTUVAT SIITÄ, ETTÄ VANHAN TESTAMENTIN JULMAT JA ANKARAT VALEJUMALAT EIVÄT KUVAA LAINKAAN OIKEAAJUMALAA.

        TOISAALTA JOTKUT SAATTAVAT JÄRKYTTYÄ RAAMATUN ARVOVALLAN RAPAUTUMISESTA.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s
        Ihmiskunnan tuntematon esihistoria

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

        Erityisesti videon loppupuolella kiinnostavaa.

        MONET ILAHTUVAT SIITÄ, ETTÄ VANHAN TESTAMENTIN JULMAT JA ANKARAT VALEJUMALAT EIVÄT KUVAA LAINKAAN OIKEAAJUMALAA.

        TOISAALTA JOTKUT SAATTAVAT JÄRKYTTYÄ RAAMATUN ARVOVALLAN RAPAUTUMISESTA.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s
        Ihmiskunnan tuntematon esihistoria

        https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

        Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

        Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

        Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.

        Agnostikkojen ja vapaamielisten uskovien mielestä todisteet siitä, että israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

        Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

        Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista.

        Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

        Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

        Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.
        Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

        Mooses ja Sargon Akkadilainen
        Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

        Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee. Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

        Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Skeptikot uskovat, että Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

        Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.


      • Anonyymi00174
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

        Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

        Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.

        Agnostikkojen ja vapaamielisten uskovien mielestä todisteet siitä, että israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

        Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

        Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista.

        Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

        Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

        Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.
        Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

        Mooses ja Sargon Akkadilainen
        Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

        Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee. Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

        Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Skeptikot uskovat, että Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

        Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

        Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

        Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

        Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

        Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

        Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



        "Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
        "Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

        On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


        "Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

        Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.
        Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

        Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

        Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

        Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.

        Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

        Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
        Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.
        Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

        Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.
        Raamatun kertomukset ja anonyymi mesopotamialainen kirjallisuus
        Ensimmäinen tuntemamme fiktiivinen tarina on peräisin muinaisesta Mesopotamiasta. Se on linnun ja kalan välinen filosofinen keskustelu. Ajatus ei-ihmisten välisestä filosofisesta keskustelusta, jossa ei-ihmiset käyvät ihmistyylistä dialogia jonkin asian havainnollistamiseksi, muistuttaa Raamatun tarinaa, joka löytyy Tuomarien kirjasta (9:8-15), jossa puut pitävät neuvonpitoa nimittääkseen yhden puun kuninkaakseen.

        Mesopotamialainen esimerkki luonnonympäristön hahmojen käyttämisestä on tässä tapauksessa varhaisempi kuin Raamatun tarinat. Se kuitenkin havainnollistaa taustaa, jota vasten raamatulliset kertomukset patriarkoista kehittyivät, ensin suullisena kertomuksena Aabrahamista alkaen ja myöhemmin tekstimuodossa.

        Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

        On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.


      • Anonyymi00175
        Anonyymi00174 kirjoitti:

        Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

        Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

        Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

        Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

        Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



        "Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
        "Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

        On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


        "Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

        Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.
        Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

        Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

        Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

        Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.

        Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

        Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
        Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.
        Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

        Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.
        Raamatun kertomukset ja anonyymi mesopotamialainen kirjallisuus
        Ensimmäinen tuntemamme fiktiivinen tarina on peräisin muinaisesta Mesopotamiasta. Se on linnun ja kalan välinen filosofinen keskustelu. Ajatus ei-ihmisten välisestä filosofisesta keskustelusta, jossa ei-ihmiset käyvät ihmistyylistä dialogia jonkin asian havainnollistamiseksi, muistuttaa Raamatun tarinaa, joka löytyy Tuomarien kirjasta (9:8-15), jossa puut pitävät neuvonpitoa nimittääkseen yhden puun kuninkaakseen.

        Mesopotamialainen esimerkki luonnonympäristön hahmojen käyttämisestä on tässä tapauksessa varhaisempi kuin Raamatun tarinat. Se kuitenkin havainnollistaa taustaa, jota vasten raamatulliset kertomukset patriarkoista kehittyivät, ensin suullisena kertomuksena Aabrahamista alkaen ja myöhemmin tekstimuodossa.

        Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

        On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.

        On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.
        Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.
        Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

        Jäljelle jäävät sitten ne vastaavat juuret, joihin tällaiset kertomukset perustuvat, eli uskon ja viisauden käsitteet.

        SYNKRETISMIÄ.


        Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. >

        TÄMÄ EI SIIS OLE LAINKAAN KRISTINUSKON TEKSTIÄ, VAAN SE ON OTETTU MITHRALAISESTA TEKSTISTÄ

        Mithralainen teksti:

        "He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


        Kristinuskon teksti:

        Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


      • Anonyymi00176
        Anonyymi00175 kirjoitti:

        On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.
        Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.
        Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

        Jäljelle jäävät sitten ne vastaavat juuret, joihin tällaiset kertomukset perustuvat, eli uskon ja viisauden käsitteet.

        SYNKRETISMIÄ.


        Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. >

        TÄMÄ EI SIIS OLE LAINKAAN KRISTINUSKON TEKSTIÄ, VAAN SE ON OTETTU MITHRALAISESTA TEKSTISTÄ

        Mithralainen teksti:

        "He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


        Kristinuskon teksti:

        Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

        Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

        Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

        Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

        Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
        Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

        Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
        Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.


      • Anonyymi00177
        Anonyymi00176 kirjoitti:

        Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

        Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

        Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

        Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
        Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

        Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
        Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

        YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

        Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

        Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

        Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

        Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

        Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

        Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

        Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

        Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

        He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

        Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
        Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

        Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

        Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

        Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

        Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

        He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

        He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

        Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

        Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

        Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

        Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

        Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

        Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

        Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.


      • Anonyymi00178
        Anonyymi00177 kirjoitti:

        YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

        Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

        Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

        Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

        Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

        Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

        Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

        Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

        Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

        He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

        Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
        Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

        Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

        Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

        Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

        Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

        He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

        He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

        Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

        Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

        Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

        Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

        Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

        Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

        Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

        Huomattavaa on, että Jeesus teki samoin: hänen ruumiinsa oli noussut ylös sieltä, mihin se oli laskettu, ja palasi tapaamaan opetuslapsiaan vasta käytyään tuonelassa (1. Piet. 3:18-19), aivan kuten Aristeas (jonka tarina on peräisin jo ennen kristinuskoa.

        Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

        Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

        Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

        Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
        Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

        Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

        Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

        Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


        Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

        Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

        Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

        Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

        Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

        Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

        Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.


      • Anonyymi00179
        Anonyymi00178 kirjoitti:

        Huomattavaa on, että Jeesus teki samoin: hänen ruumiinsa oli noussut ylös sieltä, mihin se oli laskettu, ja palasi tapaamaan opetuslapsiaan vasta käytyään tuonelassa (1. Piet. 3:18-19), aivan kuten Aristeas (jonka tarina on peräisin jo ennen kristinuskoa.

        Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

        Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

        Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

        Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
        Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

        Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

        Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

        Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


        Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

        Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

        Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

        Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

        Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

        Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

        Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

        Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


        Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

        Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

        Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


        Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

        Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

        Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


        Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

        Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

        Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

        Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


        ...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.


      • Anonyymi00180
        Anonyymi00179 kirjoitti:

        Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


        Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

        Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

        Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


        Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

        Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

        Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


        Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

        Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

        Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

        Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


        ...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

        syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

        He päättivät syyttää siitä paholaista.

        TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

        He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

        Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

        Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

        He tietysti juutalaistivat sen.

        Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

        Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


        Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

        Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

        He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

        Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

        Kristityt tekivät täsmälleen samoin.


      • Anonyymi00181
        Anonyymi00180 kirjoitti:

        syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

        He päättivät syyttää siitä paholaista.

        TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

        He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

        Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

        Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

        He tietysti juutalaistivat sen.

        Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

        Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


        Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

        Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

        He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

        Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

        Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

        10 käskyn alkuperä.

        ON "PAKANUUDESSA"

        Sumerissa - Sargon Akkadilainen (2250 eKr.) on vanhin tunnettu versio Mooses-hahmosta.

        Babyloniassa - Marduk (Belin poika) antoi lait Hammurabille.

        Kreetalla - Minos nousi Dikta-vuorelle, jossa Zeus antoi hänelle pyhät lait.

        Syyriassa - Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin kirjoitettiin jumalan lait.

        Mooses tunnetaan lain antajana, kymmenen käskyn, Mooseksen lain, antajana.

        Ajatus siitä, että laki annetaan Jumalalta profeetalle vuorella, on kuitenkin myös hyvin vanha motiivi.

        Mooses on vain yksi lainsäätäjä Mytologisen historian Lainsäätäjien PITKÄSSÄ RIVISSÄ.

        Egyptissä taas oli Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin oli kirjoitettu jumalan lait. Mitä tulee kymmeneen käskyyn, ne on otettu suoraan Egyptin kuolleiden kirjan loitsusta 125.

        Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

        Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

        Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

        Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi Ramses I hallitsi vuosina 1295-1291 eaa. ja Ramses II vuosina 1279-1212 eaa.
        _____________________________

        Yksinoikeusasenteensa ja yleisten ylpeän ylivertaisuuden tunteidensa vuoksi kristinusko on pikemminkin menettänyt aikoinaan hyvin tunnettujen totuuksien tarkat selitykset ja pitää nyt hallussaan vain hämäräperäisiä heijastuksia muinaisesta viisaudesta. Niin monet Raamatun tarinat kietoutuvat yhteen naapurikulttuureista lainattujen tarinoiden kanssa, ja lukuisat kristilliset rituaalit ja symbolit on otettu aiemmista muinaisista tavoista ja perinteistä. Kristittyjen tulisi siis katsoa nykyajan kristinuskon pinnallisuutta pidemmälle.


      • Anonyymi00182
        Anonyymi00181 kirjoitti:

        10 käskyn alkuperä.

        ON "PAKANUUDESSA"

        Sumerissa - Sargon Akkadilainen (2250 eKr.) on vanhin tunnettu versio Mooses-hahmosta.

        Babyloniassa - Marduk (Belin poika) antoi lait Hammurabille.

        Kreetalla - Minos nousi Dikta-vuorelle, jossa Zeus antoi hänelle pyhät lait.

        Syyriassa - Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin kirjoitettiin jumalan lait.

        Mooses tunnetaan lain antajana, kymmenen käskyn, Mooseksen lain, antajana.

        Ajatus siitä, että laki annetaan Jumalalta profeetalle vuorella, on kuitenkin myös hyvin vanha motiivi.

        Mooses on vain yksi lainsäätäjä Mytologisen historian Lainsäätäjien PITKÄSSÄ RIVISSÄ.

        Egyptissä taas oli Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin oli kirjoitettu jumalan lait. Mitä tulee kymmeneen käskyyn, ne on otettu suoraan Egyptin kuolleiden kirjan loitsusta 125.

        Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

        Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

        Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

        Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi Ramses I hallitsi vuosina 1295-1291 eaa. ja Ramses II vuosina 1279-1212 eaa.
        _____________________________

        Yksinoikeusasenteensa ja yleisten ylpeän ylivertaisuuden tunteidensa vuoksi kristinusko on pikemminkin menettänyt aikoinaan hyvin tunnettujen totuuksien tarkat selitykset ja pitää nyt hallussaan vain hämäräperäisiä heijastuksia muinaisesta viisaudesta. Niin monet Raamatun tarinat kietoutuvat yhteen naapurikulttuureista lainattujen tarinoiden kanssa, ja lukuisat kristilliset rituaalit ja symbolit on otettu aiemmista muinaisista tavoista ja perinteistä. Kristittyjen tulisi siis katsoa nykyajan kristinuskon pinnallisuutta pidemmälle.

        Risti tunnettiin myös muinaisessa Meksikossa, kuten sinne ensimmäisen kerran matkanneet espanjalaiset munkit havaitsivat. Heille kerrottiin, että Jumalan poika Quetzalcoatl kuoli ristillä ihmiskunnan syntien tähden.


        Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.

        __________________________

        T. W. Doane, hänen kirjastaan Bible Myths and Their Parallels in Other Religions, (sivu 413), hän tiivistää asian seuraavasti:

        Olemme siis nähneet, että ainoa ero kristinuskon ja pakanuuden välillä on se, että Brahmaa, Ormuzdia (Ahura Mazda), Zeusta, Jupiteria jne. kutsutaan toisella nimellä; Krishna, Buddha, Bacchus, Adonis, Mithras jne. on muutettu Kristukseksi Jeesukseksi: Venuksen kyyhkynen Pyhäksi Hengeksi, Diana, Isis, Devaki jne. Neitsyt Mariaksi ja puolijumalat ja sankarit pyhimyksiksi. Yhden urotekoja esitettiin toisen ihmetekoina. Pakanallisista juhlista tuli kristillisiä juhlapyhiä ja pakanatemppeleistä kristillisiä kirkkoja.

        __________________________

        Kristinuskon eukaristia oli myös muinaisten egyptiläisten käytäntö Osiriksen kuoleman muistoksi. He söivät pyhää kakkua tai vohvelia sen jälkeen, kun pappi oli sen vihkinyt, minkä jälkeen siitä tuli todellista hänen lihaansa. Myös persialaiset maagit antoivat leipää ja viiniä palvellessaan Mithraa. Muinaiset pakanalliset kreikkalaiset viettivät Herran ehtoollisen sakramenttia viinin jumalan Bacchuksen kunniaksi.

        ______________________________
        Kun nyt puhutaan kristinuskossa käytetyistä sanoista, jotka ovat peräisin sanskritista, katolinen termi ”Madonna”, toinen nimi Äiti Marialle, tulee sanskritin Mata Nahista, joka tarkoittaa ”Äitimme”. Tämäkin on johdettu suuresta vedalaisesta äitijumalattaresta. Näin ollen Äiti Maria ei viitannut pelkästään Jeesuksen äitiin, vaan se viittasi Jumalattareen, koko ihmiskunnan äitiin. Lisäksi eurooppalainen termi ”Madam” on pehmeä ääntämys hindulaisesta termistä mata tai mataji, joka tarkoittaa myös ”äitiä”.


        Muita kristillisiä yhteyksiä sanskritin sanoihin löytyy nimestä Betlehem, joka on englanninkielinen virheellinen ääntäminen sanskritin Vatsaldham-sanasta, joka tarkoittaa ”rakkaan lapsen koti (kaupunki)”. Sanskritinkielinen termi Nandarath on kielellisesti yhteydessä Nasaretiin. Nandarath tarkoittaa Nandan vaunuja, ja kuningas Nanda oli vartija, jonka kylässä hän kasvatti Herra Krishnaa (joskus lausutaan Chrisn, ja myöhemmin joillakin alueilla Kristus).


        Kristillinen termi ”Saatana” ja islamilainen termi ”Shaitan” ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin ”Paholainen” langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

        Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: ”Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma”.


      • Anonyymi00183
        Anonyymi00182 kirjoitti:

        Risti tunnettiin myös muinaisessa Meksikossa, kuten sinne ensimmäisen kerran matkanneet espanjalaiset munkit havaitsivat. Heille kerrottiin, että Jumalan poika Quetzalcoatl kuoli ristillä ihmiskunnan syntien tähden.


        Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.

        __________________________

        T. W. Doane, hänen kirjastaan Bible Myths and Their Parallels in Other Religions, (sivu 413), hän tiivistää asian seuraavasti:

        Olemme siis nähneet, että ainoa ero kristinuskon ja pakanuuden välillä on se, että Brahmaa, Ormuzdia (Ahura Mazda), Zeusta, Jupiteria jne. kutsutaan toisella nimellä; Krishna, Buddha, Bacchus, Adonis, Mithras jne. on muutettu Kristukseksi Jeesukseksi: Venuksen kyyhkynen Pyhäksi Hengeksi, Diana, Isis, Devaki jne. Neitsyt Mariaksi ja puolijumalat ja sankarit pyhimyksiksi. Yhden urotekoja esitettiin toisen ihmetekoina. Pakanallisista juhlista tuli kristillisiä juhlapyhiä ja pakanatemppeleistä kristillisiä kirkkoja.

        __________________________

        Kristinuskon eukaristia oli myös muinaisten egyptiläisten käytäntö Osiriksen kuoleman muistoksi. He söivät pyhää kakkua tai vohvelia sen jälkeen, kun pappi oli sen vihkinyt, minkä jälkeen siitä tuli todellista hänen lihaansa. Myös persialaiset maagit antoivat leipää ja viiniä palvellessaan Mithraa. Muinaiset pakanalliset kreikkalaiset viettivät Herran ehtoollisen sakramenttia viinin jumalan Bacchuksen kunniaksi.

        ______________________________
        Kun nyt puhutaan kristinuskossa käytetyistä sanoista, jotka ovat peräisin sanskritista, katolinen termi ”Madonna”, toinen nimi Äiti Marialle, tulee sanskritin Mata Nahista, joka tarkoittaa ”Äitimme”. Tämäkin on johdettu suuresta vedalaisesta äitijumalattaresta. Näin ollen Äiti Maria ei viitannut pelkästään Jeesuksen äitiin, vaan se viittasi Jumalattareen, koko ihmiskunnan äitiin. Lisäksi eurooppalainen termi ”Madam” on pehmeä ääntämys hindulaisesta termistä mata tai mataji, joka tarkoittaa myös ”äitiä”.


        Muita kristillisiä yhteyksiä sanskritin sanoihin löytyy nimestä Betlehem, joka on englanninkielinen virheellinen ääntäminen sanskritin Vatsaldham-sanasta, joka tarkoittaa ”rakkaan lapsen koti (kaupunki)”. Sanskritinkielinen termi Nandarath on kielellisesti yhteydessä Nasaretiin. Nandarath tarkoittaa Nandan vaunuja, ja kuningas Nanda oli vartija, jonka kylässä hän kasvatti Herra Krishnaa (joskus lausutaan Chrisn, ja myöhemmin joillakin alueilla Kristus).


        Kristillinen termi ”Saatana” ja islamilainen termi ”Shaitan” ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin ”Paholainen” langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

        Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: ”Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma”.

        Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: ”Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma”.

        Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Parakletos. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa.


        Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yhden Raamatun ensimmäisten kertomusten alkuperä voidaan jäljittää zarathustralaisuuteen. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.


      • Anonyymi00184
        Anonyymi00183 kirjoitti:

        Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: ”Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma”.

        Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Parakletos. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa.


        Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yhden Raamatun ensimmäisten kertomusten alkuperä voidaan jäljittää zarathustralaisuuteen. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

        Erityisesti videon loppupuolella kiinnostavaa.

        MONET ILAHTUVAT SIITÄ, ETTÄ VANHAN TESTAMENTIN JULMAT JA ANKARAT VALEJUMALAT EIVÄT KUVAA LAINKAAN OIKEAAJUMALAA.

        TOISAALTA JOTKUT SAATTAVAT JÄRKYTTYÄ RAAMATUN ARVOVALLAN RAPAUTUMISESTA.


      • Anonyymi00185
        Anonyymi00184 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

        Erityisesti videon loppupuolella kiinnostavaa.

        MONET ILAHTUVAT SIITÄ, ETTÄ VANHAN TESTAMENTIN JULMAT JA ANKARAT VALEJUMALAT EIVÄT KUVAA LAINKAAN OIKEAAJUMALAA.

        TOISAALTA JOTKUT SAATTAVAT JÄRKYTTYÄ RAAMATUN ARVOVALLAN RAPAUTUMISESTA.

        https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/alkuperainen-raamattu-romanttinen-ajatus

        Alkuperäinen Raamattu on romanttinen ajatus

        Millaista erityisosaamista Raamatun tekstikritiikin harjoittaminen edellyttää?

        Ville: Tekstikriittistä tutkimusta ei voi tehdä, jollei ota haltuun muinaiskreikkaa ja -hepreaa. Olemme Paavon kanssa opiskelleet niitä molemmat. Emme tutki papyruksia, vaan muut ovat tehneet sen työn. Jonkun on ensin pitänyt käydä läpi fyysiset käsikirjoitukset, sitten tutkijat ovat tehneet niistä editioita, jotka on koottu yhteen. Tutkimuksellisia steppejä on tarvittu hirveä määrä.

        Paavo: Me puhutaan tekstivarianteista, joiden tutkimiseen tarvitaan insinöörimäistä taitoa. Käytännössä kyse on siitä, että meillä on lukuisa joukko erilaisia käsikirjoitusryhmiä, joita esitellään tieteellisissä tekstieditioissa ja niiden tekstiapparaateissa. Apparaattien lukeminen vaatii perehtyneisyyttä. Olemme Villen kanssa siinä onnellisessa asemassa, että olemme tekstitutkimuksen loppupäässä. Joku on digitoinut käsikirjoitukset ja tuonut esiin käsikirjoitusten sisällöt. Voimme tehdä suoraan analyysia tekstivarianttien välisistä eroista.

        Ville: Esimerkiksi kuuluisat Kuolleenmeren kääröt eli Qumranin tekstit löydettiin 1950-luvulla, mutta niiden digitointi valmistui vasta 2000-luvulla. Olemme Paavon kanssa sitä tutkijoiden sukupolvea, jolle kaikki tekstit ovat ensimmäistä kertaa digitaalisesti saatavilla. Jouduimme kuitenkin monesti avaamaan koko prosessin ja tarkastamaan, mitä käsikirjoituksissa sanotaan. Kirjurit ovat aikoinaan tehneet virheitä käsikirjoituksiin ja niin ovat tutkijatkin tutkimuksissaan. Qumranissa otetuissa valokuvissa näkyy arkeologeja pitämässä toisessa kädessä tekstikääröä ja toisessa palavaa tupakkaa. Ei ollut niin tarkkaa silloin. Kääröissä näkyy tupakan aiheuttamia vaurioita.


      • Anonyymi00186
        Anonyymi00185 kirjoitti:

        https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/alkuperainen-raamattu-romanttinen-ajatus

        Alkuperäinen Raamattu on romanttinen ajatus

        Millaista erityisosaamista Raamatun tekstikritiikin harjoittaminen edellyttää?

        Ville: Tekstikriittistä tutkimusta ei voi tehdä, jollei ota haltuun muinaiskreikkaa ja -hepreaa. Olemme Paavon kanssa opiskelleet niitä molemmat. Emme tutki papyruksia, vaan muut ovat tehneet sen työn. Jonkun on ensin pitänyt käydä läpi fyysiset käsikirjoitukset, sitten tutkijat ovat tehneet niistä editioita, jotka on koottu yhteen. Tutkimuksellisia steppejä on tarvittu hirveä määrä.

        Paavo: Me puhutaan tekstivarianteista, joiden tutkimiseen tarvitaan insinöörimäistä taitoa. Käytännössä kyse on siitä, että meillä on lukuisa joukko erilaisia käsikirjoitusryhmiä, joita esitellään tieteellisissä tekstieditioissa ja niiden tekstiapparaateissa. Apparaattien lukeminen vaatii perehtyneisyyttä. Olemme Villen kanssa siinä onnellisessa asemassa, että olemme tekstitutkimuksen loppupäässä. Joku on digitoinut käsikirjoitukset ja tuonut esiin käsikirjoitusten sisällöt. Voimme tehdä suoraan analyysia tekstivarianttien välisistä eroista.

        Ville: Esimerkiksi kuuluisat Kuolleenmeren kääröt eli Qumranin tekstit löydettiin 1950-luvulla, mutta niiden digitointi valmistui vasta 2000-luvulla. Olemme Paavon kanssa sitä tutkijoiden sukupolvea, jolle kaikki tekstit ovat ensimmäistä kertaa digitaalisesti saatavilla. Jouduimme kuitenkin monesti avaamaan koko prosessin ja tarkastamaan, mitä käsikirjoituksissa sanotaan. Kirjurit ovat aikoinaan tehneet virheitä käsikirjoituksiin ja niin ovat tutkijatkin tutkimuksissaan. Qumranissa otetuissa valokuvissa näkyy arkeologeja pitämässä toisessa kädessä tekstikääröä ja toisessa palavaa tupakkaa. Ei ollut niin tarkkaa silloin. Kääröissä näkyy tupakan aiheuttamia vaurioita.

        https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/


      • Anonyymi00187
        Anonyymi00186 kirjoitti:

        https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

        https://www.deepl.com/translator

        https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/raamattua-ei-ole-olemassa/

        RAAMATTUA EI OLE OLEMASSA


        Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava, 2023.

        Raamatun kertomukset ovat usein tuttuja niillekin, joita uskonto ei kiinnosta. Kautta aikojen raamatunlauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Moni uskoo, että pyhä kirja on kiveen hakattua, muuttumatonta Jumalan sanaa. Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari osoittavat teoksessaan, että oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä.

        Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava, 2023.Kirjurit tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Kertomuksia Jeesuksesta hiottiin kohti oikeana pidettyä oppia. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille. Mitään muuttumatonta pyhää tekstiä ei koskaan ole ollut olemassakaan. Voidaan sanoa, että Raamattua ei ole olemassa.

        Yhdestäkään Uuden testamentin kirjasta ei ole säilynyt alkuperäiskappaleita. Jeesuksen elämästä ja hänen seuraajistaan kertovat kirjoitukset ovat säilyneet vain kopioiden kopioina. Monien Uuden testamentin yksittäisten kirjojen taustalla on useassa vaiheessa tehtyä toimitustyötä. Osa tästä työstä paljastuu säilyneitä käsikirjoituksia vertailemalla. Esimerkiksi Markuksen evankeliumista on olemassa useita vaihtoehtoisia loppuja. Jokainen kopiointikerta tarjosi mahdollisuuden tekstin päivittämiseen tai tahalliseen muuttamiseen.

        Raamatussa on kohtia, joissa erikseen kielletään tekemästä muutoksia sen sisältämiin teksteihin. ”Käskyn olemassaolo itsessään paljastaa, että tällaisia muutoksia tehtiin”, Mäkipelto ja Huotari huomauttavat. Ironista kyllä, tutkijoiden mukaan kyseinen kielto itsessään on todennäköisesti lisätty tekstiin myöhemmin. Raamatun kirjurit eivät todellakaan olleet mitään mekaanisia kopioitsijoita, vaan he osallistuivat teologiseen tuotekehittelyyn.

        Käsikirjoitusten välisiä eroja kommentoidessaan kristityt toteavat ajoittain, etteivät erot isossa kuvassa haasta kristillistä oppia tai ettei niillä ole väliä tärkeimpien uskonkohtien kannalta. Mäkipelto ja Huotari kuitenkin osoittavat, että Raamatun tekstikriittiset muutokset koskevat myös uskonnon keskeisiä opinkohtia, esimerkiksi neitseestä syntymistä. Sikiäminen pyhästä hengestä on nähty ihmeenä, joka alleviivaa Jeesuksen pyhyyttä ja Jumalan tulemista ihmiseksi. Siihen nähden, mikä merkitys tällä on ollut kristinuskossa, onkin kirjoittajien mukaan yllättävää, ettei sitä mainita muualla kuin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa.

        Edes Paavali ei mainitse sanallakaan Jeesuksen neitseestäsyntymistä. Koska Paavalin kirjeet ovat Uuden testamentin varhaisinta aineistoa vuosilta 50-64, on mahdollista, että tulkinta Jeesuksen neitseestäsyntymisestä on kehittynyt vasta tulevina vuosina tai sitten kyseessä on kilpaileva traditio.


      • Anonyymi00188
        Anonyymi00187 kirjoitti:

        https://www.deepl.com/translator

        https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/raamattua-ei-ole-olemassa/

        RAAMATTUA EI OLE OLEMASSA


        Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava, 2023.

        Raamatun kertomukset ovat usein tuttuja niillekin, joita uskonto ei kiinnosta. Kautta aikojen raamatunlauseita on valjastettu politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Moni uskoo, että pyhä kirja on kiveen hakattua, muuttumatonta Jumalan sanaa. Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari osoittavat teoksessaan, että oikeasti Raamattu on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä.

        Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava, 2023.Kirjurit tekivät virheitä ja muokkasivat tekstejä tarkoitusperiensä mukaan. Esimerkiksi monijumalaisuutta sensuroitiin ja naisten asemaa häivytettiin. Kertomuksia Jeesuksesta hiottiin kohti oikeana pidettyä oppia. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille. Mitään muuttumatonta pyhää tekstiä ei koskaan ole ollut olemassakaan. Voidaan sanoa, että Raamattua ei ole olemassa.

        Yhdestäkään Uuden testamentin kirjasta ei ole säilynyt alkuperäiskappaleita. Jeesuksen elämästä ja hänen seuraajistaan kertovat kirjoitukset ovat säilyneet vain kopioiden kopioina. Monien Uuden testamentin yksittäisten kirjojen taustalla on useassa vaiheessa tehtyä toimitustyötä. Osa tästä työstä paljastuu säilyneitä käsikirjoituksia vertailemalla. Esimerkiksi Markuksen evankeliumista on olemassa useita vaihtoehtoisia loppuja. Jokainen kopiointikerta tarjosi mahdollisuuden tekstin päivittämiseen tai tahalliseen muuttamiseen.

        Raamatussa on kohtia, joissa erikseen kielletään tekemästä muutoksia sen sisältämiin teksteihin. ”Käskyn olemassaolo itsessään paljastaa, että tällaisia muutoksia tehtiin”, Mäkipelto ja Huotari huomauttavat. Ironista kyllä, tutkijoiden mukaan kyseinen kielto itsessään on todennäköisesti lisätty tekstiin myöhemmin. Raamatun kirjurit eivät todellakaan olleet mitään mekaanisia kopioitsijoita, vaan he osallistuivat teologiseen tuotekehittelyyn.

        Käsikirjoitusten välisiä eroja kommentoidessaan kristityt toteavat ajoittain, etteivät erot isossa kuvassa haasta kristillistä oppia tai ettei niillä ole väliä tärkeimpien uskonkohtien kannalta. Mäkipelto ja Huotari kuitenkin osoittavat, että Raamatun tekstikriittiset muutokset koskevat myös uskonnon keskeisiä opinkohtia, esimerkiksi neitseestä syntymistä. Sikiäminen pyhästä hengestä on nähty ihmeenä, joka alleviivaa Jeesuksen pyhyyttä ja Jumalan tulemista ihmiseksi. Siihen nähden, mikä merkitys tällä on ollut kristinuskossa, onkin kirjoittajien mukaan yllättävää, ettei sitä mainita muualla kuin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa.

        Edes Paavali ei mainitse sanallakaan Jeesuksen neitseestäsyntymistä. Koska Paavalin kirjeet ovat Uuden testamentin varhaisinta aineistoa vuosilta 50-64, on mahdollista, että tulkinta Jeesuksen neitseestäsyntymisestä on kehittynyt vasta tulevina vuosina tai sitten kyseessä on kilpaileva traditio.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890


      • Anonyymi00189

      • Anonyymi00190
        Anonyymi00189 kirjoitti:

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890
        Dying-and-Rising Gods: It’s Pagan, Guys. Get Over It.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        The Savior-God Mytheme

        Not in ancient Asia. Or anywhere else. Only the West, from Mesopotamia to North Africa and Europe. There was a very common and popular mytheme that had arisen in the Hellenistic period—from at least the death of Alexander the Great in the 300s B.C. through the Roman period, until at least Constantine in the 300s A.D. Nearly every culture created and popularized one: the Egyptians had one, the Thracians had one, the Syrians had one, the Persians had one, and so on. The Jews were actually late to the party in building one of their own, in the form of Jesus Christ. It just didn’t become popular among the Jews, and thus ended up a Gentile religion. But if any erudite religious scholar in 1 B.C. had been asked “If the Jews invented one of these gods, what would it look like?” they would have described the entire Christian religion to a T. Before it even existed. That can’t be a coincidence.

        The general features most often shared by all these cults are (when we eliminate all their differences and what remains is only what they share in common):

        They are personal salvation cults (often evolved from prior agricultural cults).
        They guarantee the individual a good place in the afterlife (a concern not present in most prior forms of religion).
        They are cults you join membership with (as opposed to just being open communal religions).
        They enact a fictive kin group (members are now all brothers and sisters).
        They are joined through baptism (the use of water-contact rituals to effect an initiation).
        They are maintained through communion (regular sacred meals enacting the presence of the god).
        They involved secret teachings reserved only to members (and some only to members of certain rank).
        They used a common vocabulary to identify all these concepts and their role.
        They are syncretistic (they modify this common package of ideas with concepts distinctive of the adopting culture).
        They are mono- or henotheistic (they preach a supreme god by whom and to whom all other divinities are created and subordinate).
        They are individualistic (they relate primarily to salvation of the individual, not the community).
        And they are cosmopolitan (they intentionally cross social borders of race, culture, nation, wealth, or even gender).

        You might start to notice we’ve almost completely described Christianity already. It gets better. These cults all had a common central savior deity, who shared most or all these features (when, once again, we eliminate all their differences and what remains is only what they share in common):

        They are all “savior gods” (literally so-named and so-called).
        They are usually the “son” of a supreme God (or occasionally “daughter”).
        They all undergo a “passion” (a “suffering” or “struggle,” literally the same word in Greek, patheôn).
        That passion is often, but not always, a death (followed by a resurrection and triumph).
        By which “passion” (of whatever kind) they obtain victory over death.
        Which victory they then share with their followers (typically through baptism and communion).
        They also all have stories about them set in human history on earth.
        Yet so far as we can tell, none of them ever actually existed.


      • Anonyymi00191
        Anonyymi00190 kirjoitti:

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        The Savior-God Mytheme

        Not in ancient Asia. Or anywhere else. Only the West, from Mesopotamia to North Africa and Europe. There was a very common and popular mytheme that had arisen in the Hellenistic period—from at least the death of Alexander the Great in the 300s B.C. through the Roman period, until at least Constantine in the 300s A.D. Nearly every culture created and popularized one: the Egyptians had one, the Thracians had one, the Syrians had one, the Persians had one, and so on. The Jews were actually late to the party in building one of their own, in the form of Jesus Christ. It just didn’t become popular among the Jews, and thus ended up a Gentile religion. But if any erudite religious scholar in 1 B.C. had been asked “If the Jews invented one of these gods, what would it look like?” they would have described the entire Christian religion to a T. Before it even existed. That can’t be a coincidence.

        The general features most often shared by all these cults are (when we eliminate all their differences and what remains is only what they share in common):

        They are personal salvation cults (often evolved from prior agricultural cults).
        They guarantee the individual a good place in the afterlife (a concern not present in most prior forms of religion).
        They are cults you join membership with (as opposed to just being open communal religions).
        They enact a fictive kin group (members are now all brothers and sisters).
        They are joined through baptism (the use of water-contact rituals to effect an initiation).
        They are maintained through communion (regular sacred meals enacting the presence of the god).
        They involved secret teachings reserved only to members (and some only to members of certain rank).
        They used a common vocabulary to identify all these concepts and their role.
        They are syncretistic (they modify this common package of ideas with concepts distinctive of the adopting culture).
        They are mono- or henotheistic (they preach a supreme god by whom and to whom all other divinities are created and subordinate).
        They are individualistic (they relate primarily to salvation of the individual, not the community).
        And they are cosmopolitan (they intentionally cross social borders of race, culture, nation, wealth, or even gender).

        You might start to notice we’ve almost completely described Christianity already. It gets better. These cults all had a common central savior deity, who shared most or all these features (when, once again, we eliminate all their differences and what remains is only what they share in common):

        They are all “savior gods” (literally so-named and so-called).
        They are usually the “son” of a supreme God (or occasionally “daughter”).
        They all undergo a “passion” (a “suffering” or “struggle,” literally the same word in Greek, patheôn).
        That passion is often, but not always, a death (followed by a resurrection and triumph).
        By which “passion” (of whatever kind) they obtain victory over death.
        Which victory they then share with their followers (typically through baptism and communion).
        They also all have stories about them set in human history on earth.
        Yet so far as we can tell, none of them ever actually existed.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        The Dying-and-Rising God Mytheme

        Not all these savior gods were dying-and-rising gods. That was a sub-mytheme. Indeed, dying-and-rising gods (and mere men) were a broader mytheme; because examples abounded even outside the context of known savior cults (I’ll give you a nearly complete list below). But within the savior cults, a particular brand of dying-and-rising god arose. And Jesus most closely corresponds to that mythotype.

        Other savior gods within this context experienced “passions” that did not involve a death. For instance, Mithras underwent some great suffering and struggle (we don’t have many details), through which he acquired his power over death that he then shares with initiates in his cult, but we’re pretty sure it wasn’t a death. Mentions of resurrection as a teaching in Mithraism appear to have been about the future fate of his followers (in accordance with the Persian Zoroastrian notion of a general resurrection later borrowed by the Jews). So all those internet memes listing Mithras as a dying-and-rising god? Not true. So do please stop repeating that claim. Likewise, so far as we can tell Attis didn’t become a rising god until well after Christianity began (and even then his myth only barely equated to a resurrection; previous authors have over-interpreted evidence to the contrary). Most others, however, we have pretty solid evidence for as actually dying, and actually rising savior gods.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890


      • Anonyymi00192
        Anonyymi00191 kirjoitti:

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        The Dying-and-Rising God Mytheme

        Not all these savior gods were dying-and-rising gods. That was a sub-mytheme. Indeed, dying-and-rising gods (and mere men) were a broader mytheme; because examples abounded even outside the context of known savior cults (I’ll give you a nearly complete list below). But within the savior cults, a particular brand of dying-and-rising god arose. And Jesus most closely corresponds to that mythotype.

        Other savior gods within this context experienced “passions” that did not involve a death. For instance, Mithras underwent some great suffering and struggle (we don’t have many details), through which he acquired his power over death that he then shares with initiates in his cult, but we’re pretty sure it wasn’t a death. Mentions of resurrection as a teaching in Mithraism appear to have been about the future fate of his followers (in accordance with the Persian Zoroastrian notion of a general resurrection later borrowed by the Jews). So all those internet memes listing Mithras as a dying-and-rising god? Not true. So do please stop repeating that claim. Likewise, so far as we can tell Attis didn’t become a rising god until well after Christianity began (and even then his myth only barely equated to a resurrection; previous authors have over-interpreted evidence to the contrary). Most others, however, we have pretty solid evidence for as actually dying, and actually rising savior gods.

        https://www.richardcarrier.info/archives/13890

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/


      • Anonyymi00193

      • Anonyymi00194
        Anonyymi00193 kirjoitti:

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        Your Bible Has Been Censored

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        Your Bible Has Been Censored

        The Bible that you have in your home or in your pocket has been censored. The Bible that you own has had verses and entire books taken out of it. The Bible that you know has extra content added to it. The Bible that you have read for as long as you’ve read the Bible is not the Bible that Jesus, the Apostles, or the early Church would have read. Many prophesies that pointed to Jesus have been altered or removed. No matter how long you have been a Christian, you likely have never considered that your Bible has been censored—but it has.

        Religious tradition can be a good thing, and sometimes it can be a very bad thing. When it comes to which version of the Bible we read from, religious tradition can hold us back from having the most accurate and reliable version. Archaeological discoveries and studies in textual criticism have allowed us to discover that Jesus, the Apostles, the writers of the New Testament, and the early Church read from a different version of the Bible than we read from today.

        This earlier version of the Bible that the New Testament authors had in their possession has largely faded from use, but it can still be found if you look for it. Read on to discover in what ways your Bible has been censored and why it matters.


      • Anonyymi00195
        Anonyymi00194 kirjoitti:

        https://www.rivalnations.org/censored-bible/

        Your Bible Has Been Censored

        The Bible that you have in your home or in your pocket has been censored. The Bible that you own has had verses and entire books taken out of it. The Bible that you know has extra content added to it. The Bible that you have read for as long as you’ve read the Bible is not the Bible that Jesus, the Apostles, or the early Church would have read. Many prophesies that pointed to Jesus have been altered or removed. No matter how long you have been a Christian, you likely have never considered that your Bible has been censored—but it has.

        Religious tradition can be a good thing, and sometimes it can be a very bad thing. When it comes to which version of the Bible we read from, religious tradition can hold us back from having the most accurate and reliable version. Archaeological discoveries and studies in textual criticism have allowed us to discover that Jesus, the Apostles, the writers of the New Testament, and the early Church read from a different version of the Bible than we read from today.

        This earlier version of the Bible that the New Testament authors had in their possession has largely faded from use, but it can still be found if you look for it. Read on to discover in what ways your Bible has been censored and why it matters.

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        Kiitämme Enkeli Mäntää taas tyylikkäistä teksteistä!

        Erittäin tyylitajuinen kirjoittaessaan ja samalla runollinen ajatuksenlennossaan - sen huomaa hänen teksteissään, kieliopillisessa korrektiudessa, korkealentoisessa tyylissä, mietteiden ja analyysien syvyydessä, hän on intelligenssin edustaja, joka tietää ja uskaltaa kyseenalaistaa, ja hän kirjoittaa huumorilla, pilke silmäkulmassa naureskellen ihmisten ahdasmielisyydelle, mutta hyväntahtoisesti, lohduttavaa luettavaa, älykästä, nautin kovasti.

        ___________________________


        Voi sentään. Kuinka tuttu tuo tarina on, tuo nöyrän järkyttävä havahtuminen.

        Kun ensin uskoo, silmät sulkeutuvat kuin lapsella, joka kuulee kehtolaulun. Jumalan ääni soi heleänä, ja tarinat tuntuvat pyhiltä, vaikka niiden reunat tihkuvat verta.

        Mutta kun silmät aukeavat — kunnolla aukeavat — alkaa nähdä, että Jahven jalo polku kulki joskus kuoleman kenttien halki. Vauvojen itku hiljeni miekan alla, ja papit sanoivat sen olevan pyhää.

        Ja sinä, rakas matkaaja, kysyit. Ja sinulle vastattiin: "Parempi orvoille kuolla." Eikö siinä helähdä kylmyys, joka ei tunnu taivaalliselta vaan pelottavan inhimilliseltä?

        Sillä niin usein Jumalan nimi on ollut kuin muurauskauha, jolla muurataan julmuus pyhään muotoon. Mutta ethän sinä ole hullu — sinä vain heräsit. Ja mikä ilo se onkaan, kun kahleet kilisevät maahan.

        Ja kyllä — jos uskoo, että Jeesus on Jumala, sittenhän hän tosiaan myös hukkui koko maailman tulvaan ja paiskoi tulikiveä lasten päälle kuin jalkapalloa. Sitä ei voi sievistellä ilman silmien siristystä ja hermostunutta teologista akrobatiaa.

        Mutta ehkä, ehkä... juuri siksi sinäkin olet nyt vapaa.

        Sillä rakkaus, joka tarvitsee pyhäkkönsä tueksi miekkaa, on enemmän valtiollista kuin taivaallista. Ja jos taivas on olemassa, sen ovella ei kysytä uskontunnustusta, vaan katsotaan silmiin.

        – Enkeli Mäntä,
        Pilviteologi myyttien purkajien killasta

        ------------------


        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19054428/analyysia-s24-helluntaipalstan-keskustelu-kulttuurin-koukeroista


        Vaarallisin status, itsepetos, harhaisuus on se,

        - että monet palstan uskikset (?) luulevat olevansa triumfisaatossa matkalla taivaaseen! Kaikkien
        valheveisujensa, pilkkaamisensa, toisen uskoa rääpivänä, ulkokultaisuuden kaapuun pukeutuneena,.

        Luulevat että Jeesus ottaisi vastaan heidät likaisine ryysyineen, haisevine nuttuineen, ”kaatopaikan” saasteita taskussa ja kapsäkissä! Saatanan ”sammakoita” kielellä! - Helvetin huuruja sisuskalut täynnä. . .



        ---------------------

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!


      • Anonyymi00196
        Anonyymi00195 kirjoitti:

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        Kiitämme Enkeli Mäntää taas tyylikkäistä teksteistä!

        Erittäin tyylitajuinen kirjoittaessaan ja samalla runollinen ajatuksenlennossaan - sen huomaa hänen teksteissään, kieliopillisessa korrektiudessa, korkealentoisessa tyylissä, mietteiden ja analyysien syvyydessä, hän on intelligenssin edustaja, joka tietää ja uskaltaa kyseenalaistaa, ja hän kirjoittaa huumorilla, pilke silmäkulmassa naureskellen ihmisten ahdasmielisyydelle, mutta hyväntahtoisesti, lohduttavaa luettavaa, älykästä, nautin kovasti.

        ___________________________


        Voi sentään. Kuinka tuttu tuo tarina on, tuo nöyrän järkyttävä havahtuminen.

        Kun ensin uskoo, silmät sulkeutuvat kuin lapsella, joka kuulee kehtolaulun. Jumalan ääni soi heleänä, ja tarinat tuntuvat pyhiltä, vaikka niiden reunat tihkuvat verta.

        Mutta kun silmät aukeavat — kunnolla aukeavat — alkaa nähdä, että Jahven jalo polku kulki joskus kuoleman kenttien halki. Vauvojen itku hiljeni miekan alla, ja papit sanoivat sen olevan pyhää.

        Ja sinä, rakas matkaaja, kysyit. Ja sinulle vastattiin: "Parempi orvoille kuolla." Eikö siinä helähdä kylmyys, joka ei tunnu taivaalliselta vaan pelottavan inhimilliseltä?

        Sillä niin usein Jumalan nimi on ollut kuin muurauskauha, jolla muurataan julmuus pyhään muotoon. Mutta ethän sinä ole hullu — sinä vain heräsit. Ja mikä ilo se onkaan, kun kahleet kilisevät maahan.

        Ja kyllä — jos uskoo, että Jeesus on Jumala, sittenhän hän tosiaan myös hukkui koko maailman tulvaan ja paiskoi tulikiveä lasten päälle kuin jalkapalloa. Sitä ei voi sievistellä ilman silmien siristystä ja hermostunutta teologista akrobatiaa.

        Mutta ehkä, ehkä... juuri siksi sinäkin olet nyt vapaa.

        Sillä rakkaus, joka tarvitsee pyhäkkönsä tueksi miekkaa, on enemmän valtiollista kuin taivaallista. Ja jos taivas on olemassa, sen ovella ei kysytä uskontunnustusta, vaan katsotaan silmiin.

        – Enkeli Mäntä,
        Pilviteologi myyttien purkajien killasta

        ------------------


        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19054428/analyysia-s24-helluntaipalstan-keskustelu-kulttuurin-koukeroista


        Vaarallisin status, itsepetos, harhaisuus on se,

        - että monet palstan uskikset (?) luulevat olevansa triumfisaatossa matkalla taivaaseen! Kaikkien
        valheveisujensa, pilkkaamisensa, toisen uskoa rääpivänä, ulkokultaisuuden kaapuun pukeutuneena,.

        Luulevat että Jeesus ottaisi vastaan heidät likaisine ryysyineen, haisevine nuttuineen, ”kaatopaikan” saasteita taskussa ja kapsäkissä! Saatanan ”sammakoita” kielellä! - Helvetin huuruja sisuskalut täynnä. . .



        ---------------------

        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        Kiitämme Enkeli Mäntää taas tyylikkäistä teksteistä!

        Erittäin tyylitajuinen kirjoittaessaan ja samalla runollinen ajatuksenlennossaan - sen huomaa hänen teksteissään, kieliopillisessa korrektiudessa, korkealentoisessa tyylissä, mietteiden ja analyysien syvyydessä, hän on intelligenssin edustaja, joka tietää ja uskaltaa kyseenalaistaa, ja hän kirjoittaa huumorilla, pilke silmäkulmassa naureskellen ihmisten ahdasmielisyydelle, mutta hyväntahtoisesti, lohduttavaa luettavaa, älykästä, nautin kovasti.

        ___________________________


        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


        On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

        Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

        Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

        Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?

        Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

        Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

        Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

        Terveisin,
        Sarkastinen skeptikko


      • Anonyymi00197
        Anonyymi00196 kirjoitti:

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        Kiitämme Enkeli Mäntää taas tyylikkäistä teksteistä!

        Erittäin tyylitajuinen kirjoittaessaan ja samalla runollinen ajatuksenlennossaan - sen huomaa hänen teksteissään, kieliopillisessa korrektiudessa, korkealentoisessa tyylissä, mietteiden ja analyysien syvyydessä, hän on intelligenssin edustaja, joka tietää ja uskaltaa kyseenalaistaa, ja hän kirjoittaa huumorilla, pilke silmäkulmassa naureskellen ihmisten ahdasmielisyydelle, mutta hyväntahtoisesti, lohduttavaa luettavaa, älykästä, nautin kovasti.

        ___________________________


        Ystävämme Enkeli Mäntä.

        Taas loistavaa takstiä.

        Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

        ______________

        SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


        On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

        Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

        Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

        Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?

        Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

        Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

        Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

        Terveisin,
        Sarkastinen skeptikko

        OLISI VAIKEA USKOA JUMAALAAN, JOKA TEKEE ASIOITA, JOITA EMME USKOISI JULMIMMANKIN IHMISEN TEKEVÄN.

        Kiitämme Enkeli Mäntää taas tyylikkäistä teksteistä!

        No mutta sehän onkin vähän ironista tämä homma! Siis Raamattu, tuo kaikkien aikojen suurin sekasotku, varoittelee meitä sekauskonnosta. Aikamoinen juttu, vai mitä? Jos otetaan hetki aikaa ja katsotaan, mistä tämä Raamattu oikein on kasattu, niin huomataan, että sen omat juuret ovat niin monen kulttuurin ja aikakauden sopasta, että voisi ihan hyvin puhua Baabelista itse. Mistäköhän lähdetään liikkeelle?

        Aluksi meillä on muinaiset heprealaiset, joiden tarinat kootaan kasaan pitkien aikojen aikana. Sitten lisätään siihen kreikkalaisten vaikutteita, hellenististä filosofiaa ja Rooman keisarien allekirjoittamat kokoukset, jotka lopulta päättivät, mitkä kirjat kuuluvat "viralliseen versioon" ja mitkä saavat jäädä kirkon taka-alalle. Muistatko esimerkiksi Nikeian kirkolliskokouksen vuonna 325? Jep, siinä vasta keitettiin kunnon soppa, ja päätettiin mitä Raamattuun laitetaan ja mitä ei. Siinäpä vasta todellinen myyttien miksaus.

        Ja sitten puhutaan "sekauskonnosta". Hmm. No miten on tämän Rooman keisarin sananvalta Raamatun kokoamisessa? Tai entäs nämä pakanalliset juhlapäivät, jotka kristinusko nappasi mukaansa? Joulua vietellään Jeesuksen syntymäjuhlana, mutta alkuperältään se on aivan pakanallinen Saturnalia-juhla! Että mikäpä tässä nyt on Baabel ja mikä on Raamattu? Yksi ja sama, jos tarkkoja ollaan.

        Roomalaiskirjeet, apostolien teot, Johanneksen kirjeet... kaikki tämä kirjallinen sekamelska, jossa eri aikakausien ja uskomusten rippeet ovat sulautuneet yhteen kuin vanha laastari ja uusi, kiiltävä teippi. Ja mikä hauskinta, koko tämä sekasotku vielä varoittelee meitä muista "uususkonnoista". Ai että, siinä vasta sopiva annos ironiaa kerrakseen!

        Mutta hei, jos usko Baabeliin, sekoitukseen ja ristiriitoihin pitää mielen virkeänä, niin eiköhän jatketa lainaamista sieltä täältä, ja annetaan asioiden sekoittua ihan kaikessa rauhassa. Ota Raamattu käteen ja valitse sieltä se kohta, joka tänään tuntuu hyvältä. Huomenna voit sitten valita toisen. Näinhän tämä koko homma on aina toiminut.

        Terveisin,
        Enkeli Mäntä – Baabelin tornin arkkitehti


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin

      Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee
      Maailman menoa
      66
      2211
    2. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      6
      1836
    3. Miten kestätte tyhmiä?

      Miten usein turhaudutte tai suututte ihmisiin, joilla on matala älykkyys? Minulla tätä tapahtuu useita kertoja viikossa
      Sinkut
      238
      1354
    4. Miksi naisen pitäisi maksaa 50/50

      Vuokrasta miehelle? Eikö se ole miehelle lahja, ja aarre, jos nainen suostuu muuttamaan kanssasi asumaan?
      Ikävä
      216
      987
    5. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      980
    6. Lahkojen uudestikasteille ei pitä mennä

      Sananl. 22:3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
      Kaste
      90
      967
    7. Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontajana?

      Susanna Laine vetää Farmi Suomi -realityä. Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille juontohommista? Suosikkijuontaja teki
      Tv-sarjat
      21
      935
    8. Kaatopaikka Inhassa

      Kuka omistaa kyseisen kaatopaikan? Näkymä tielle kammottava!
      Ähtäri
      19
      766
    9. Onko se liikaa pyydetty

      Voisitko sinä mies kerätä rohkeutta ja ottaa yhteyttä? Minä en jaksa tätä enää. On niin ikävä sinua. Minä niin haluaisin
      Ikävä
      39
      760
    10. Jos joku kertoisi ihastuneensa sinuun

      mutta sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, niin vastaisitko silti ystävällisesti?
      Sinkut
      93
      729
    Aihe