Parainen säästää keinoja kaihtamatta

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704122200101614_uu.shtml
Raportti: Kunnat tunaroineet kiinteistöjensä pidon - kouluissa ja päiväkodeissa noin 200 000 lasta ja nuorta altistuu homeelle päivittäin

Kuntaliiton mukaan noin 1000 koulua kärsii jonkinasteisista homeongelmista.
Raportin mukaan kuntien kiinteistökannasta suuri osa on 1960- ja 1970-luvuilta, ja aikakauden rakennustavoista moni on sittemmin tunnistettu riskirakenteiksi.
Suomen rakennuksissa muhii jättimäinen aikapommi.

Rakennetun omaisuuden tilaa kuvaavan ROTI 2017 -raportin mukaan Suomen rakennuskannan korjausvelka on noin 30-50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon korjausvelka 5 miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa.

Lisäksi rakennettuun ympäristöön on syntymässä nopeasti muutosvelkaa. Sillä tarkoitetaan investointeja, joilla rakenteet ja järjestelmät saadaan uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.

Raportista uutisoi ensimmäisenä Kauppalehti.
Raportissa todetaan, että Korjaus- ja muutosinvestointien määrä on nykyisellään osin riittämätöntä, minkä seurauksena rakennetun omaisuuden rapautuminen kiihtyy.

- Rakennusten, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten järjestelmien ylläpidon puutteet lisäävät riskejä ja nostavat korjauskustannuksia entisestään, raportissa todetaan.

Kunnat
Raportti antaa hyvin synkän kuvan Suomen kuntien kiinteistökannasta ja siitä, miten poliitikot ja virkamiehet kunnissa sitä hallinnoivat.

Raportin mukaan kuntien kiinteistökannasta suuri osa on 1960- ja 1970-luvuilta, ja aikakauden rakennustavoista moni on sittemmin tunnistettu riskirakenteiksi.

- Kun kiinteistöt ovat nyt saavuttaneet teknisen käyttöikänsä pään, näyttäisi se valtaosin selittävän kuntien palvelurakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja piinavia sisäilma-, kosteus- ja homeongelmia, raportissa todetaan.

Vaikka kiinteistönpidon suunnitelmallisuus ja sisäolosuhdeongelmien korjaaminen on parantunut, niin raportissa todetaan, että kunnallinen päätöksenteko ja talouskäytännöt saattavat olla esteenä ennakoivalle korjaamiselle.

- On hyvä muistaa, että suurikin investointi on yleensä vain murto-osa rakennuksen käytön kuluista esimerkiksi sairaaloiden kohdalla.

Raportin mukaan kuntien tulee ehdottomasti soveltaa rakennuskantansa hallintaan elinkaariajattelua, jotka toteutetaan ennakoivan kunnossapidon keinoin.

Elinkaariajattelu on rakennushankkeiden toteutusmalli. Siinä julkisen sektorin toimija, esimerkiksi kunta, hankkii rakennuksen tai muuta infraa käyttöönsä palvelusopimuksella. Yksityinen yritys toteuttaa investoinnin suunnittelun ja rakentamisen hankkimallaan rahoituksella sekä vastaa rakentamansa kohteen kunnossapidosta pitkän, jopa kymmenien ajan. Yritys saa korvauksensa tilaajalta palvelumaksuna.

Lisäksi raportissa todetaan, että kunnissa toimintojen uudelleenjärjestelyt, kuntaliitokset sekä maakuntahallinnon uudistaminen vaikuttavat jatkossa merkittävästi kuntien kiinteistökannan tarpeisiin ja tulevaisuuteen.
- Aktiivinen omistajapolitiikka, tietopohjainen päätöksenteko, ajantasaiset kiinteistö- ja toimitilastrategiat sekä seutukuntien yhteiset palveluverkkosuunnitelmat ohjaavat pitkäjänteiseen toimintaan, raportti ohjeistaa.

Kosteus- ja homevauriot
Raportin mukaan päivittäin 560000-960000 suomalaista altistuu kosteus- ja homevaurioille. Suurimman uhan muodostaa oma koti. Pinta-alan mukaan laskettuna pien- ja rivitaloista 7-10 % kärsii kosteus- ja homevaurioista ja päivittäin niissä altistuu kosteus- ja homevaurioille 221000-443000 ihmistä.

Kouluista ja päiväkodeista 12-18 % on kosteus- ja homevaurioisia, ja altistus on 172000-259000 ihmistä päivässä.
Kuntaliitto on Kauppalehden mukaan laskenut, että noin tuhat koulua kärsii jonkinasteisista homeongelmista. Lisäksi useat sadat koulut eri puolilla Suomea kärsivät vakavuudeltaan vaihteleviin sisäilmaongelmiin.

Heikommassa kunnossa ovat hoitolaitokset. Arviolta 20-26 % hoitolaitoksista kärsii kosteus- ja homevaurioista, ja altistus on 36000-47000 ihmistä päivässä.

Loput ongelmat tulevat kerrostaloista ja toimistoista, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on pieni.

Suuret taloudelliset menetykset
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti osana ROTI-hanketta rakennetun omaisuuden nykytilan synnyttämiä taloudellisia menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia ja ehdotettujen parannusten tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä.
Tilanne valtaosin tyydyttävät
Ra

VTT:n mukaan rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia.

- Haittojen yhteenlaskettu vuotuinen kustannus on noin 3,4 miljardia euroa, mikä on noin 1 300 euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden.

VTT:n arvioiden mukaan korjausvelan hoitoon tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 16 miljardin euron panostus. Investoinnin tuottamat taloudelliset hyödyt olisivat samaan aikaan arviolta 34 miljardia euroa.