Mutta minun on alettava luopumaan. Ne pienet hylkäämiset, ne vievät uskon itseen palapalalta. Enempää paloja ei ole irroitettavissa. Jatketaan kaverikkeina, eikä vihata. Sovittu?
En ole sinulle vihainen
Kaverike
19478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Entäs, jos mä olenkin vihainen sulle, että tämä oli sulle jotain leikkiä, eikä sulla nähtävästi ollut aikomustakaan tehdä tästä totta. Tämä mulle jäi tästä fiilikseksi.
Ja jos jotain hylkäämisiä kuvittelet olleen niin olet väärässä. Mä en hylännyt. Sinusta ei vaan oikeassa elämässä koskaan kuulunut yhtään mitään. Luulin sun hylänneen mut.
Se oli sulle leikkiä ainakin alussa
Ei ollut. En vain uskaltanut ottaa tosissaan, kun juuri oli päättynyt toisen kanssa ihan vastaava tilanne.
Ollaan kavereita toki toki nyt ku alkuhuuma on ohitse :)) mut sitte moikkaat kanssa
Ei meillä ollut koskaan mitään. Minulla oli suhde kaveriisi. Sinua ei ollut koskaan. Et ollut olemassa missään vaiheessa minulle.
Kaveri? Enhän minä tunne sinua. Tunnen kaverisi ja hänen elämänsä historian mutta en sinua. Miten voi olla kaveri tuntemattoman kanssa ? Enhän minä edes tunne saati luota sinuun
Kaveruuteenkin vaaditaan se että tutustuu toiseen ja tuntee yhteen kuuluvuutta ja luottamusta.
Siitä voi syyttää sinua. Et lämpene kuin naistenmiehille ja ajat heidätkin friendzoneen nusuttelun älkeen. Kunnon miehet joiden kanssa haluaisit seurustella dumppaavat sinut.
Tuskin sulle isolutkalle täällä kukaan kirjoittaa. Varsinkaan naiset, jotka ovat dumpanneet sinut täysin kelvottomana, turhana, epäkunnollisena junttina.
Et ymmärtänyt tätä viestiäni oikein. Ei ole kahta eri ihmistä
Ongelma on se että mies josta kerron on ne molemmat kaksi ihmistä. Hän kertoi kaverinsa elämäntarinaa omanaan ja tutustutti minut kaveriinsa.
Häntä en tuntenut. Hän oli vain ulkokuori ja kaikki muu oli varastettu kaveriltaan eli tapailin kaveriaan, en häntä
Taisi osua. Pikkulutka saa pikkulutkan kohtelun. Ei sitä todellista luontoa kauaa pysty piilottelemaan.
Ja jos minulta kysytään minusta ja hänestä hänen nimellä, kerron miten asiat on.
Asiat on niin että sen nimisen ihmisen kanssa en ole milloinkaan ollut kuin moikkaus tuttu. En tunne, en tiedä. Välillämme ei ole ollut koskaan mitään.
Hänhän ei ollut olemassa minulle joten tottahan minä puhun kun kiellän tuntevani mitenkään
Minä olen ensimmäinen kirj.
Kirjoitin Nimimerkeillä:
Naiselta
Huijareidenpiiri
Kielläntuntevani
Hyvä ettette kerennyt suhteeseen. Olisit nainut kaveria jossain vaiheesa ja olisi tullut enemmän sotkua. Hyvä, että teit sen selän takana ja asia tuli tietoon, niin mies säästyi vähemmällä.
En tunne sen kaveria. Tiedän nimeltä ja sen mitä tämä mies jonka tunnen on esiintyessään kaverinsa elämänhistorialla juoruillu kaveristaan
Aikamoinen juoruämmä kun paljastaa kaveristaan niinkin arkaluontoisia asioita kun ei halua olla lähelläni omana itsenään
Mieluummin sitten levittelee kaverinsa asioita kuin puhuu itsestään
Meillä ei ole yhteisiä kavereita
Ennenkuin tukee toimeen muiden kanssa on tultava toimeen itsensä kanssa. Suhteet ovat ns. tarvesuhteita.
Koko palstan väki on suositellut sinulle luopumista jo yli vuoden. Olet vain niin kelopää, ettet tajua lopettaa joutavaa kirjoitteluasi.
Jeesus yksin päästää psykoosistasi.
Ehkä ujous oli syynnä tähän. Ei ollut rohkeutta ja sosiaaliset paineet. Ei tiedä mitä tekisi ja miten reagoisi, koska luulee ahdistavan toista, jos antaa läheisyyttä. Olisit auttanut häntä. Ehkä pieni leikki olisi avuksi. Silloin osoitat ja kannustat häntä molemminpuoleisiin tunteisiin.
Päätit kuitenkin luopua tästä mahdollisuudesta. Nyt molemmat eivät ole varmoja toisten tunteista.
Kävelemässä polkua pitkin, joka ei johda mihinkään. Edetä kohti tyhjyyttä.
Lässyti lässyti. Vaadit toiselta kaiken mutta jos omalle kohdalle tulisi sama jättäisit heti
Käytyän sanaa "kannattaa" eli suosittelen. En ole vaatimassa keneltä mitään. Sanon vaan, että mielikuvitus on ihan turhaan, jos sen eteen ei tee mitään.
Mitä hyötyä tunteista sitten on ? Voi olla, että hyvinkin voi onnistua, mutta uskoo omiin mielikuvituksiin enemmän kuin tahtoo selvittää totuuden. Tavallaan valehtelee itseleen ja luulee ihan liikoja. Pelkää todellisuutta ja kärsii epätietoisuuta pitkään. Kun kiinnostunut osapuoli voisi ihan kysyä, että tuleeko mitään tai ei.
Venyttämällä aikaa voi olla ettei enään tulee mitään ja on aivan turhaan odottaa toiselta jotain. Kaipaa vastakaikua katseesta tai vihjailusta ja olettaa, että toinen osapuoli ymmärtäisi tästä jotain.
Ihan miten vaan, jos haluaa olla luovuttaja, niin olkoon. Turhaan on sitten valittaa.
Omalla kohdallani on vaikea tianne, mutta et voi varmuudella tietää mitä tekisin. Sanon mielestäni sen mikä on tärkeää, ettei sellainen virhe tapahtuisi myös muille. Miksi luopuisi siitä mikä on erittäin tärkeää ?