Luottavatko Kankaanpäläiset tähän ihmiseen?

Luottavatko Kankaanpäässä asuvat ihmiset tähän henkilöön:

Kauko Johannes Juhantalo (kesk.) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1979 ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vuonna 1983. Vuonna 1991 hänet nimitettiin kauppa- ja teollisuusministeriksi.
Juhantalo joutui eroamaan ministerin paikalta vuonna 1992, jolloin selvisi, että hänellä oli merkittäviä talousvaikeuksia. Myöhemmin paljastui, että hän oli yrittänyt ´koplata´ eli yhdistää talousvaikeuksiensa hoitoa ja ministerin tehtäviä. ´Koplaus´ tuli ilmi Skopin entisen pääjohtajan Christopher Wegeliuksen päiväkirjoista.

Juhantalo oli luvannut vaikeuksissa olleelle Tampellalle valtion tukea, jos yhtiön omistanut Skop olisi auttanut hänen omia, taloudellisissa vaikeuksissa olleita yrityksiään. Joulukuussa 1992 selvisi, että Juhantalon neljän konkurssiin haetun yrityksen ulkopuoliset velat olivat yhteensä 35 miljoonaa markkaa ja omaisuudet vähäiset.

Seuraavan vuoden kesäkuussa oikeuskansleri Jorma S. Aalto totesi Juhantalon toimineen varomattomasti, mutta ei nähnyt aihetta syytteen nostamiseen. Yksimielisesti vastakkaiselle kannalle päätyi perustuslakivaliokunta, joka ehdotti syytettä selvästä virkarikoksesta. Perustuslakivaliokunnan kannalle päätyi eduskunta äänin 125-43, ja eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman päätti tutkinnan jälkeen nostaa syytteen lahjonnan vaatimisesta.

Vuonna 1993 valtakunnanoikeus tuomitsi Juhantalon yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lahjusten vastaanottamisesta. Valtakunnanoikeus teki historiaa, koska langetti vankeustuomion entiselle ministerille ja istuvalle kansanedustajalle. Ministerivastuulain mukaan rikoksen täytyy olla selvä ja merkittävä, jotta ministeri voidaan asettaa syytteeseen. Tuomiota ei saa antaa, ellei näyttö rikoksesta ole kiistaton. Lisäksi valtakunnanoikeuden päätös on lopullinen eli siitä ei voi valittaa.

Valtakunnanoikeuden tuomio syntyi äänestyksessä. Kaksi oikeuden jäsentä olisi langettanut Juhantalon puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Heidän mielestään niin olisi pitänyt tehdä yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi.Yksi jäsen puolestaan olisi tyytynyt langettamaan Juhantalolle kahden kuukauden ehdollisen tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta.Vuoden ehdollisen tuomion kannalla oli valtakunnanoikeuden yhdeksän hengen enemmistö.

Kun valtakunnanoikeus antoi tuomionsa, se määräsi Juhantalolle kolmen vuoden koetusajan. Hänet erotettiin eduskunnasta, mutta vuonna 1995 hänet äänestettiin vaaleissa takaisin. Juhantalon ehdonalainen päättyi viime vuonna.
9688
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Kerro jotain uutta. Ja vastaus kysymykseesi: en luota.

Äänestä
  • Vuonna 1995 tuo kohellusko loppui kokonaan, eikö mitään enää sen jälkeen koplannut, palannut kaidalle tielle?

    Äänestä

Luotan Kakeen.

Äänestä

Joskus kun katselen istuntoja eduskunnasta jossa kyseinen herra nuokkuu silmät kiinni. Tulee mieleen Kimmo Sasi joka nukkui rattiin ja ajautui vastaantulevien kaistalle. Toivotaan,toivotaan.

Äänestä

Perssuomalaisten touhuja tämäkin viestiketju...

Äänestä
  • Niin varmaan on, ja uutisten perusteella jäävät kaiken päätöksenteon ulkopuolelle. Ei edes lautakuntapaikkoja. Hyvä niin.

    Äänestä

Rannalle jääneet Persut täällä ruikuttaa!!!!

Äänestä

Persut sitä ja Persut tätä... yhtä naurettava vinkumista kun tämän ketjun aloitus.

Äänestä
  • Taitaa Persua potuttaa!!!!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


totuudenjulistus kirjoitti:

Luottavatko Kankaanpäässä asuvat ihmiset tähän henkilöön:

Kauko Johannes Juhantalo (kesk.) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1979 ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vuonna 1983. Vuonna 1991 hänet nimitettiin kauppa- ja teollisuusministeriksi.
Juhantalo joutui eroamaan ministerin paikalta vuonna 1992, jolloin selvisi, että hänellä oli merkittäviä talousvaikeuksia. Myöhemmin paljastui, että hän oli yrittänyt ´koplata´ eli yhdistää talousvaikeuksiensa hoitoa ja ministerin tehtäviä. ´Koplaus´ tuli ilmi Skopin entisen pääjohtajan Christopher Wegeliuksen päiväkirjoista.

Juhantalo oli luvannut vaikeuksissa olleelle Tampellalle valtion tukea, jos yhtiön omistanut Skop olisi auttanut hänen omia, taloudellisissa vaikeuksissa olleita yrityksiään. Joulukuussa 1992 selvisi, että Juhantalon neljän konkurssiin haetun yrityksen ulkopuoliset velat olivat yhteensä 35 miljoonaa markkaa ja omaisuudet vähäiset.

Seuraavan vuoden kesäkuussa oikeuskansleri Jorma S. Aalto totesi Juhantalon toimineen varomattomasti, mutta ei nähnyt aihetta syytteen nostamiseen. Yksimielisesti vastakkaiselle kannalle päätyi perustuslakivaliokunta, joka ehdotti syytettä selvästä virkarikoksesta. Perustuslakivaliokunnan kannalle päätyi eduskunta äänin 125-43, ja eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman päätti tutkinnan jälkeen nostaa syytteen lahjonnan vaatimisesta.

Vuonna 1993 valtakunnanoikeus tuomitsi Juhantalon yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lahjusten vastaanottamisesta. Valtakunnanoikeus teki historiaa, koska langetti vankeustuomion entiselle ministerille ja istuvalle kansanedustajalle. Ministerivastuulain mukaan rikoksen täytyy olla selvä ja merkittävä, jotta ministeri voidaan asettaa syytteeseen. Tuomiota ei saa antaa, ellei näyttö rikoksesta ole kiistaton. Lisäksi valtakunnanoikeuden päätös on lopullinen eli siitä ei voi valittaa.

Valtakunnanoikeuden tuomio syntyi äänestyksessä. Kaksi oikeuden jäsentä olisi langettanut Juhantalon puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Heidän mielestään niin olisi pitänyt tehdä yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi.Yksi jäsen puolestaan olisi tyytynyt langettamaan Juhantalolle kahden kuukauden ehdollisen tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta.Vuoden ehdollisen tuomion kannalla oli valtakunnanoikeuden yhdeksän hengen enemmistö.

Kun valtakunnanoikeus antoi tuomionsa, se määräsi Juhantalolle kolmen vuoden koetusajan. Hänet erotettiin eduskunnasta, mutta vuonna 1995 hänet äänestettiin vaaleissa takaisin. Juhantalon ehdonalainen päättyi viime vuonna.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu