Miksi ette osallistu seurojen viikkokisoihin?

Meidänkin seurassa on 300 purjevenettä. Viikkokisoihin saadaan noin 10 venettä.
Vaikka kuinka koetetaan alentaa kynnystä osallistua. Miehistöä ja muuta tarpen mukaan, niin kiinostusta ei ole. Parin tunnin viikottainen pyrähdys vesillä ei liene liian iso ponnistus ja pistäisi aivosolut miettimään hieman asiaa.

PurJehdushan on helppoa oppia mutta helpoiten osaamistaan parantaa osallistumalla kisoihin. Osaamisen lisääminen ei varmaankaan kiinnosta. Tosin ihmetyttää koska kun pidempää retkipurjehdusta tekee niin kovasti siellä tuntuu purjeita säädettävän kun samallE suunnalle on itse menossa ja menee ohi.
Ilmianna
Jaa

119 Vastausta


Miksi ihmeessä osallistuisi? En osallistu hiihtokilpaluihinkaan, vaikka hiihtelen mielelläni.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
Entä pelaisitko ikinä shakkia, tai vaikka korttipelejä? Niissähän aina joku voittaa, eli ovat kilpailuja siinä missä viikkokilpailut purjehtimalla. Hiihtokilpailuun verrattuna purjehduksessa voittaa taitavampi eikä voimakkaampi. Eikö siis taidon kehittämisellä ole mitään arvoa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
En pelaa noitakaan.

Toisaalta vertaus on sikäli ontuva, että purjehdus on purjehdusta, vaikka siihen ei liittäisi kilpailullisista elementtiä. Shakin tai maijan pelaaminen itseään vastaan taas olisi mieletöntä.

Ei minulla ole minkäänlaista kilpailutarvetta. Taidot kehittyvät purjehtimalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kilpavietti kirjoitti:
En pelaa noitakaan.

Toisaalta vertaus on sikäli ontuva, että purjehdus on purjehdusta, vaikka siihen ei liittäisi kilpailullisista elementtiä. Shakin tai maijan pelaaminen itseään vastaan taas olisi mieletöntä.

Ei minulla ole minkäänlaista kilpailutarvetta. Taidot kehittyvät purjehtimalla.
Kuulostaa sosiaalisesti rajoittuneelta, tylsältä tyypiltä.

Siinä taas olet lähes väärässä, että purhdustaidot kehittyisivät purjehtimalla. Samat virheet voi toistaa kerta toisensa jälkeen elämänsä loppuun saakka. Eli kehittyy kyllä, mutta etanatahtiin. Purjehdus vain purjehduksena kehittää kuin nopan heitto, se on tosiaan aika mieletöntä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Minusta pikemminkin kirjoittaja joka valitsee nimimerkikseen hanki_elämä kuulostaa tylsältä ja sosiaalisesti rajoittuneelta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hanki_elämä kirjoitti:
Kuulostaa sosiaalisesti rajoittuneelta, tylsältä tyypiltä.

Siinä taas olet lähes väärässä, että purhdustaidot kehittyisivät purjehtimalla. Samat virheet voi toistaa kerta toisensa jälkeen elämänsä loppuun saakka. Eli kehittyy kyllä, mutta etanatahtiin. Purjehdus vain purjehduksena kehittää kuin nopan heitto, se on tosiaan aika mieletöntä.
Mikset pelaa suopotkupalloa?

Siinä voi kehittyä vain osallistumalla kisoihin.

Suopotkupallotaidot eivät kehity osallistumalla purjehduskisoihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
rajoittunut kirjoitti:
Mikset pelaa suopotkupalloa?

Siinä voi kehittyä vain osallistumalla kisoihin.

Suopotkupallotaidot eivät kehity osallistumalla purjehduskisoihin.
Miksi purjehdusta harrastavalle tarjoaisi kehittymistä suopotkupallossa eikä purjehduksessa?

Suopotkupallossa ja purjehduksessa on se ero, että suopotkupalloa voi käytännössä harrastaa vain pelaamalla jotakin vastaan. Purjehdusta taas voi harrastaa hyvin yksinkin ja pelkän purjehduksen takia. Mutta aina voi osata purjehtia paremmin riippumatta siitä, onko kyse vain lomapurjehduksesta perheen kanssa tai olympiatason kilpapurjehduksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
rajoittunut kirjoitti:
Mikset pelaa suopotkupalloa?

Siinä voi kehittyä vain osallistumalla kisoihin.

Suopotkupallotaidot eivät kehity osallistumalla purjehduskisoihin.
Miksi purjehdusta harrastavalle tarjoaisi kehittymistä suopotkupallossa eikä purjehduksessa?

Suopotkupallossa ja purjehduksessa on se ero, että suopotkupalloa voi käytännössä harrastaa vain pelaamalla jotakin vastaan. Purjehdusta taas voi harrastaa hyvin yksinkin ja pelkän purjehduksen takia. Mutta aina voi osata purjehtia paremmin riippumatta siitä, onko kyse vain lomapurjehduksesta perheen kanssa tai olympiatason kilpapurjehduksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
potkuton-pallo kirjoitti:
Miksi purjehdusta harrastavalle tarjoaisi kehittymistä suopotkupallossa eikä purjehduksessa?

Suopotkupallossa ja purjehduksessa on se ero, että suopotkupalloa voi käytännössä harrastaa vain pelaamalla jotakin vastaan. Purjehdusta taas voi harrastaa hyvin yksinkin ja pelkän purjehduksen takia. Mutta aina voi osata purjehtia paremmin riippumatta siitä, onko kyse vain lomapurjehduksesta perheen kanssa tai olympiatason kilpapurjehduksesta.
"Suopotkupalloilua voi käytännössä harrastaa vain pelaamalla jotakin vastaan. Purjehdusta taas voi harrastaa hyvin yksinkin ja pelkän purjehduksen takia. "

Mikä onkin pääasiallinen argumentti sekä suopotkupalloilukisojen puolesta että viikkokisailua vastaan. Jos ei kiinnosta kisailu, niin ei ole syytä kisailla. Harrastuksensa ja harrastustapansa voi valita mieltymystensä mukaan - paitsi Hemuleiden vapaaehtoisessa soittokunnassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei_palloiluakaan kirjoitti:
"Suopotkupalloilua voi käytännössä harrastaa vain pelaamalla jotakin vastaan. Purjehdusta taas voi harrastaa hyvin yksinkin ja pelkän purjehduksen takia. "

Mikä onkin pääasiallinen argumentti sekä suopotkupalloilukisojen puolesta että viikkokisailua vastaan. Jos ei kiinnosta kisailu, niin ei ole syytä kisailla. Harrastuksensa ja harrastustapansa voi valita mieltymystensä mukaan - paitsi Hemuleiden vapaaehtoisessa soittokunnassa.
Muuten hyvä, mutta argumentti meni väärin. Treenaamalla suopotkupalloa paranee vain se taito suopotkupallokilpailuissa. Osallistumalla viikkokisoihin osaat paremmin myös kilpailun ulkopuolella. Vaikka viikkokisassa esiintyy kilpailemiseen viittaava sana, on kyse silti vain kuntoilutapahtumasta. Varsinainen kilpaipurjehdus on sitten asia erikseen. Tietysti, jos ei tunne tarvetta kehittyä, voi sitäkin mieltymystä noudattaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
asianoikaisu kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta argumentti meni väärin. Treenaamalla suopotkupalloa paranee vain se taito suopotkupallokilpailuissa. Osallistumalla viikkokisoihin osaat paremmin myös kilpailun ulkopuolella. Vaikka viikkokisassa esiintyy kilpailemiseen viittaava sana, on kyse silti vain kuntoilutapahtumasta. Varsinainen kilpaipurjehdus on sitten asia erikseen. Tietysti, jos ei tunne tarvetta kehittyä, voi sitäkin mieltymystä noudattaa.
Fiktiota fiktion perään!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hanki_elämä kirjoitti:
Kuulostaa sosiaalisesti rajoittuneelta, tylsältä tyypiltä.

Siinä taas olet lähes väärässä, että purhdustaidot kehittyisivät purjehtimalla. Samat virheet voi toistaa kerta toisensa jälkeen elämänsä loppuun saakka. Eli kehittyy kyllä, mutta etanatahtiin. Purjehdus vain purjehduksena kehittää kuin nopan heitto, se on tosiaan aika mieletöntä.
Nyt meni kyllä pahjasti metsään. Nimenomaan kilpailuhenkisyyshän on soosiaalinen rajoite, pakonomainen tarve verrata itseään muihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
loimioantt kirjoitti:
Nyt meni kyllä pahjasti metsään. Nimenomaan kilpailuhenkisyyshän on soosiaalinen rajoite, pakonomainen tarve verrata itseään muihin.
Yleensä pelejä pelataan ajanvietteenä ja nimenomaan so(o)siaalisena tapahtumana. Siitä huolimatta pelissä aina joku voittaa. Purjehduskilpailu siellä viikko- ja kyläkilpailutasolla on samanlaista peliä. Pakonomaisuudesta ei ole tietoakaan, mutta vesillä on hauskaa ja kilpailun päälle yhteistä hauskaa muiden kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei jaksa opiskella tuota 192 sivuista opusta kilpapurjehduksen säännöistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Entä jaksaisitko opiskella ne vajaa viisi sivua, jotka sisältävät kaiken, mitä tarvitsee osata? Viikkokilpailuista selviää jo puolellakin niistä sivuista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Viisi voisi vielä mennä. Mitkä ne on 2013 - 2016 versiosta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Viikkokisoissa riittää alkuun yksi sääntö minkä voi opetella tai sitäkään ei tarvitse muistaa jos kirjoittaa puomin paaranpuolelle "väistä".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Helpostimukaan kirjoitti:
Viisi voisi vielä mennä. Mitkä ne on 2013 - 2016 versiosta?
Osa 2 "Kun veneet kohtaavat", sivut 13-18. Siinäkin on jo tosiaan puolet hienosäätöä erikoistilanteisiin, joita ei viikkokilpailuradoilla esiinny. Muutenkin esim. merkinkierrot tasoitusluokissa ovat helppoja, kun merkeille tullaan yksittäin tai kaksittain.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vene on eri paikassa kuin missä viikkokisat järjestetään.
Ilmianna
Jaa
Pysyn poissa häiriköimästä, kun kilpailu ei kiinnosta pätkääkään. Annan heidän kilpailla rauhassa, jotka kilpailemisesta tai sen jälkeisestä parranpärinästä nauttivat.
1
Ilmianna
Jaa
Muistakaa että rannalla ja veneissä on myös kilpailuun osallistuvia,saadaan ajat ja sijoitukset ja mahdolliset protestit ?
Ilmianna
Jaa
Miksi minun pitäisi harrastaa sinun sinun tahtojesi mukaan?
2
Ilmianna
Jaa
Ei kiinnosta kilpailla kilpailun vuoksi, eikä opetella kilpailun erikoissääntöjä.

Viimeinen pisara oli tuossa tovi sitten katsella telkusta Match racingia, missä kilpailevat veneet / kipparit saivat sitä enemmän menestystä, mitä enemmän taktisesti tekivät kiusaa naapuriveneelle. Ymmärrän, että taktisesti ao. tavalla kannattikin toimia voiton kiilto silmissä, ja onhan ao. lajityyppi näyttävää yleisölle joskin antaa mielestäni täydellisesti väärän kuvan purjehduksesta harrastuksena -jolloin voidaan kysyä onko koko kilpailuasetelma väärä jos voitto kannustaa lajitovereiden kiusaamiseen. Tuollaiseen en halua osallistua, enkä tukea ao. toimintaa missään muodossa.

Ymmärrän toki, ettei viikkokilpailuissa tilanteet useinkaan kärjisty em. tavalla, mutta kun sopivanhenkinen porukka löytyy, niin onhan sekin mahdollista.

Itse pidän purjehdusta mukavana leppoisana harrastuksena ja toki matkaa taitettaessa on kiva ottaa veneestä ja purjeista tehot irti ja aina parempi jos niitä ohitettavia sattuu samaan suuntaan menijöistä. Yleensä kuitenkin purjehdin peruspurjeilla jos muutkin matkaajat niin tekevät. Spinnua tai genaakkeria käytän vain pidemmillä legeillä tai erityistilanteissa jos joku matkaaja esimerkillisellä toiminnallaan siihen kannustaa ( - lue: jos muutoin meinaan jäädä hopealle ja on intoa testata naapurin osaamista ). Parhaat kiksit tulee siitä kun purjehdimme tiukkaan vastaiseen navakassa kelissä ja peltigenoan valinnut naapuriveneilijä jää hopealle.

Leikkimielinen kisailu matkapurjehduksessa on herrasmiesten ja naisten touhua. Toimitaan normaalien väistämissääntöjen puitteissa ja tiukoissa paikoissa voidaan antaa sopivasti tilaa kanssaveneilijöille. Ei kiusata naapureita, ei nuolla sääntöjä, eikä taktikoida protesteilla. Saadaan hyvät jutut saunan lauteille.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
18 VASTAUSTA:
Aivan loistava kirjoitus ppp59!

Itse olin alkuvuosina kilpaveneen gastina muutaman kerran. Intoni laantui kun huomasin,että en jaksa huolehtia jokaista "shiftiä talteen" .
Olen enemmän retki- ja sunnuntaipurjehtija ja se sopii/riittää minulle aivan mainiosti.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Miten voikin asian ymmärtää noin täydellisesti väärin. Tosin aika moni muukin ilmeisesti jakaa saman virheellisen käsityksen. Matchrace on aivan oma lajinsa, mutta sekään ei perustu kiusan tekoon, vaan ainoan vastustajan edellä pysymiseen. Tilanne on hyvin samanlainen kuin formuloissa, joissa edellä olevalla on joitain sääntöjen sallimia keinoja estää ohitus, mutta varsinaisesti pitää välttää tekemästä virhettä.

Ratakilpailuissa tulee satunnaisesti tilanteita, joissa toisen etenemistä pyritään haittaamaan. Toisen hidastaminen ei kuitenkaan tuo itselle muihin verrattuna mitään etua, joten ne tilanteet ovat todella satunnaisia. Avomeri- tai saaristokilpailuissa tuskin koskaan kannattaa haitata toisten menoa, koska vastustaja on kello.

Onko kaikessa kilpaurheilussa asetelma väärä, jos haluaa voittaa kilpailun? Onko väärin, että vaikkapa miekkailussa tai nyrkkeilyssä pyritään torjumaan vastustajan lyöntejä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jsn63 kirjoitti:
Aivan loistava kirjoitus ppp59!

Itse olin alkuvuosina kilpaveneen gastina muutaman kerran. Intoni laantui kun huomasin,että en jaksa huolehtia jokaista "shiftiä talteen" .
Olen enemmän retki- ja sunnuntaipurjehtija ja se sopii/riittää minulle aivan mainiosti.
Kilpailtaessa otetaan pienet shiftit talteen ja saadaan se voittoon tarvittava veneenmitta hyötyä. Sunnuntaipurjehtijankin kannattaa ottaa talteen se shifti, jolla säästetään turha luovi. Sunnuntaipurjehduksenhan on tarkoitus olla vaivatonta, siksi pitää tarkastella niitä shiftejä ja ennenkaikkea ymmärtää ne. Kilpailumiehistöllä se venda pienen shiftin takia on vain vaihtelua laidalla istumiseen, mutta sunnuntaipurjehtijalle vaiva. Kilpailemaan ei tietenkään pidä, jos haluaa minimoida vaivan. Ei siitä silloin saa edes tarjolla olevaa oppia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ymmärsit.väärin kirjoitti:
Miten voikin asian ymmärtää noin täydellisesti väärin. Tosin aika moni muukin ilmeisesti jakaa saman virheellisen käsityksen. Matchrace on aivan oma lajinsa, mutta sekään ei perustu kiusan tekoon, vaan ainoan vastustajan edellä pysymiseen. Tilanne on hyvin samanlainen kuin formuloissa, joissa edellä olevalla on joitain sääntöjen sallimia keinoja estää ohitus, mutta varsinaisesti pitää välttää tekemästä virhettä.

Ratakilpailuissa tulee satunnaisesti tilanteita, joissa toisen etenemistä pyritään haittaamaan. Toisen hidastaminen ei kuitenkaan tuo itselle muihin verrattuna mitään etua, joten ne tilanteet ovat todella satunnaisia. Avomeri- tai saaristokilpailuissa tuskin koskaan kannattaa haitata toisten menoa, koska vastustaja on kello.

Onko kaikessa kilpaurheilussa asetelma väärä, jos haluaa voittaa kilpailun? Onko väärin, että vaikkapa miekkailussa tai nyrkkeilyssä pyritään torjumaan vastustajan lyöntejä?
Myönnän, että minun on ollut aina vaikea - on edelleen - käsittää miksi nyrkkeilyä kutsutaan urheiluksi. Mielestäni se on pahoinpitelyä pyrkimyksenä lajitoverin vahingoittaminen. Kilpakumppanin tyrmääjä siis julistetaan voittajaksi - onpa hienoa. Kuvottavaa on oikea sana.

Ja kilpaurheilu yleisellä tasolla... saahan siitä monet kiksejä, siinä liikkuu isot rahat, moni työllistyy ja onhan sen viihdearvo kieltämättä melkoinen - ei käy kiistäminen. Pidän itsekkin urheilua -kuntourheilua -tavoittelemisen arvoisena ja kannatettavana asiana. Meillä suomessa tilanne on vain jotenkin kovin painottunut tuonne kilpailun suuntaan kuntourheilun kustannuksella. Esimerkiksi urheiluseuroissa ei taida juurikaan olla seuroja , missä tavoiteltaisiin pelkästään liikkumisen iloa / pelailua porukalla. Kilpailu näyttäisi olevan se ykkös fokus, eli lasten ja nuorten karsinta tavoitteena huippujen löytäminen alkaa jo lastentarhaiässä.

No entä karsinnan tulos. Muutama harva koko massasta nousee NHL- tai formulatähdeksi ja tekee kunnon tilin, loput karsiutuvat pois pelistä ennemmin tai myöhemmin kohdaten pettymyksiä, saaden erilaisia asennevammoja, terävät kyynerpäät ym. - miksi ??
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PPP59 kirjoitti:
Myönnän, että minun on ollut aina vaikea - on edelleen - käsittää miksi nyrkkeilyä kutsutaan urheiluksi. Mielestäni se on pahoinpitelyä pyrkimyksenä lajitoverin vahingoittaminen. Kilpakumppanin tyrmääjä siis julistetaan voittajaksi - onpa hienoa. Kuvottavaa on oikea sana.

Ja kilpaurheilu yleisellä tasolla... saahan siitä monet kiksejä, siinä liikkuu isot rahat, moni työllistyy ja onhan sen viihdearvo kieltämättä melkoinen - ei käy kiistäminen. Pidän itsekkin urheilua -kuntourheilua -tavoittelemisen arvoisena ja kannatettavana asiana. Meillä suomessa tilanne on vain jotenkin kovin painottunut tuonne kilpailun suuntaan kuntourheilun kustannuksella. Esimerkiksi urheiluseuroissa ei taida juurikaan olla seuroja , missä tavoiteltaisiin pelkästään liikkumisen iloa / pelailua porukalla. Kilpailu näyttäisi olevan se ykkös fokus, eli lasten ja nuorten karsinta tavoitteena huippujen löytäminen alkaa jo lastentarhaiässä.

No entä karsinnan tulos. Muutama harva koko massasta nousee NHL- tai formulatähdeksi ja tekee kunnon tilin, loput karsiutuvat pois pelistä ennemmin tai myöhemmin kohdaten pettymyksiä, saaden erilaisia asennevammoja, terävät kyynerpäät ym. - miksi ??
Liikkumisen iloa saa myös "kilpaurheilussa". Kuten myös onnistumisia, pettymyksiä, muistoja, kavereita. Oppii, että töitä tekemällä ja sinnikkyydellä voi saavuttaa jotain. Kaikki hyvää oppia elämää varten. Samalla saa kunto- ja taitopohjan, jota voi hyödyntää myöhemmin puulaakisarjoissa ja työporukoissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PPP59 kirjoitti:
Myönnän, että minun on ollut aina vaikea - on edelleen - käsittää miksi nyrkkeilyä kutsutaan urheiluksi. Mielestäni se on pahoinpitelyä pyrkimyksenä lajitoverin vahingoittaminen. Kilpakumppanin tyrmääjä siis julistetaan voittajaksi - onpa hienoa. Kuvottavaa on oikea sana.

Ja kilpaurheilu yleisellä tasolla... saahan siitä monet kiksejä, siinä liikkuu isot rahat, moni työllistyy ja onhan sen viihdearvo kieltämättä melkoinen - ei käy kiistäminen. Pidän itsekkin urheilua -kuntourheilua -tavoittelemisen arvoisena ja kannatettavana asiana. Meillä suomessa tilanne on vain jotenkin kovin painottunut tuonne kilpailun suuntaan kuntourheilun kustannuksella. Esimerkiksi urheiluseuroissa ei taida juurikaan olla seuroja , missä tavoiteltaisiin pelkästään liikkumisen iloa / pelailua porukalla. Kilpailu näyttäisi olevan se ykkös fokus, eli lasten ja nuorten karsinta tavoitteena huippujen löytäminen alkaa jo lastentarhaiässä.

No entä karsinnan tulos. Muutama harva koko massasta nousee NHL- tai formulatähdeksi ja tekee kunnon tilin, loput karsiutuvat pois pelistä ennemmin tai myöhemmin kohdaten pettymyksiä, saaden erilaisia asennevammoja, terävät kyynerpäät ym. - miksi ??
Nyrkkeilystä lajina olemme täysin samaa mieltä, mutta se on toinen juttu. Puhuit tässä aivan asian sivusta. Kysyin, mikä asetelmassa tai asenteessa on väärin, jos koittaa asemaansa puolustaa.

Viikkokilpailut jos mitkään, ovat juuri purjehduksen kuntoliikuntaa. Päämäärä on täsmälleen kunnon, siis purjehdustaitojen kasvattaminen. Niissä ei karsita mitään tai ketään, mutta toiset innostuvat saadun harjoituksen myötä osallistumaan avoimiin kilpailuihin. Silloinkin ollaan vielä kyläkilpailujen tasolla, joissa meno ei ole ryppyotsaista, mutta astetta tavoitteellisempaa. Sääntökirjoja tavataan tosissaan vasta ylemmällä tasolla. Vieläpä Suursaaren kierron tai Hki-Tallinan voi LYS-luokassa purjehtia satunnaisella miehistöllä ja meriteiden sääntöjen verran sääntöjä tuntemalla. Tietysti, jos noissa haluaa myös menestyä, eikä vain hakea elämystä, pitää ne viikkokisatkin kiertää.

Missä kohtaa muuten kuvittelet kilpapurjehduksessa liikkuvan isojen rahojen? Siis muuten kuin veneenomistajan taskun ja purjeentekijän tai varustekaupan kassan välillä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Match racing on kuin purjehduksen ja shakinpeluun -tai ainakin ristinollan- risteytys. Kummassakin pyritään arvaamaan vastustajan seuraava siirto ja tekemään se tyhjäksi pelin sääntöjen puitteissa. Ei sen kummempaa. Etkö itsekin laita ristinollassa oman ristisi ruutuun estääksesi vastustajaa saamasta rivin ? Aika tylsää peliä tuo olisi, jos herrasmiehenä ei pyrittäisi estämään vastustajan siirtoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Junnu-urheilu kirjoitti:
Liikkumisen iloa saa myös "kilpaurheilussa". Kuten myös onnistumisia, pettymyksiä, muistoja, kavereita. Oppii, että töitä tekemällä ja sinnikkyydellä voi saavuttaa jotain. Kaikki hyvää oppia elämää varten. Samalla saa kunto- ja taitopohjan, jota voi hyödyntää myöhemmin puulaakisarjoissa ja työporukoissa.
Hyvin sanottu Junnu-urheilu. Ei elämä ole mustavalkoista ONNEKSI !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
takaisin.asiaan kirjoitti:
Nyrkkeilystä lajina olemme täysin samaa mieltä, mutta se on toinen juttu. Puhuit tässä aivan asian sivusta. Kysyin, mikä asetelmassa tai asenteessa on väärin, jos koittaa asemaansa puolustaa.

Viikkokilpailut jos mitkään, ovat juuri purjehduksen kuntoliikuntaa. Päämäärä on täsmälleen kunnon, siis purjehdustaitojen kasvattaminen. Niissä ei karsita mitään tai ketään, mutta toiset innostuvat saadun harjoituksen myötä osallistumaan avoimiin kilpailuihin. Silloinkin ollaan vielä kyläkilpailujen tasolla, joissa meno ei ole ryppyotsaista, mutta astetta tavoitteellisempaa. Sääntökirjoja tavataan tosissaan vasta ylemmällä tasolla. Vieläpä Suursaaren kierron tai Hki-Tallinan voi LYS-luokassa purjehtia satunnaisella miehistöllä ja meriteiden sääntöjen verran sääntöjä tuntemalla. Tietysti, jos noissa haluaa myös menestyä, eikä vain hakea elämystä, pitää ne viikkokisatkin kiertää.

Missä kohtaa muuten kuvittelet kilpapurjehduksessa liikkuvan isojen rahojen? Siis muuten kuin veneenomistajan taskun ja purjeentekijän tai varustekaupan kassan välillä.
Alkuperältäänhän tässä keskustelussa kysyttiin miksei tiistaikisat kiinnosta. Osaa kiinnostaa ja osaa ei. Olen samaa mieltä, että kilpailussa pystyy oppimaan paljonkin ei siinä mitään, joskin oppiminen onnistuu muissakin yhteyksissä.

Kisoissa oppimisen erityisyys on vertaansa vailla rutiinien kasvattamisessa. Esimerkiksi kolmioradalla ajettaessa kun keulagasti pakkaa spinnun hikihatussa useampaan kertaan yhden kisan aikana, niin väkisinkin siinä tekniikka kehittyy.

Purjehduksen isot rahat... hmm. Suomessa niitä ei juurikaan ole kansallisella tasolla. Puhuinkin yleisemmällä tasolla kun välillä poikettiin aiheesta muihin lajeihin. Onhan esimerkiksi Suomeen pystytetty ainakin pari jääkiekkiohallia yhteiskunnan varoin jos nyt en ihan väärässä ole - lipunmyyntiä, - makkaranmyyntiä,-sponsorirahaa, on doping ym. - mikä saa terveen nuoren käyttämään aineita ? Miksi lajiin kuin lajiin on pesiytynyt ammattilaisten joukkio aineita jakamaan... ? Pelkkä kilpailuviettikö vai olisiko taustalla aineellisen hyvän tavoittelu ? Jos aineellista hyvää ei kilpailuissa saisi olisiko dopingia nykylaajuudessa ?

Ja sit takaisin purjehdukseen... vaikkei Suomessa kansallisella tasolla juurikaan raha liiku suurissa määrin osallistujien taskuun - pikemminkin päinvastoin, niin nykyisin esimerkiksi valmennus on pääosin maksullista. Suuret rahat purjehduksessa liikkuu globaalissa ikkunassa esimerkiksi VOR-kisoissa, Americas Cupissa jne.. Enkä nyt suinkaan puhu niistä palkkioista mitä osallistujille maksetaan vaan koko busineksesta , mikä liittyy toteutukseen ...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ristinollaa kirjoitti:
Match racing on kuin purjehduksen ja shakinpeluun -tai ainakin ristinollan- risteytys. Kummassakin pyritään arvaamaan vastustajan seuraava siirto ja tekemään se tyhjäksi pelin sääntöjen puitteissa. Ei sen kummempaa. Etkö itsekin laita ristinollassa oman ristisi ruutuun estääksesi vastustajaa saamasta rivin ? Aika tylsää peliä tuo olisi, jos herrasmiehenä ei pyrittäisi estämään vastustajan siirtoja.
Ihan totta tämäkin. Jotkut vaan eivät halua harrastaa tämän tyylisiä kisoja ei ainakaan toi PPP59. Meikä on kokeillut ristinollaa myös sellaisilla säännöillä, missä pelataan rajatulla pelialueella ja missä voittaja on se joka ei saa "perinteisen ristinollan" voittoriviä aikaiseksi ennen vastustajaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
takaisin.asiaan kirjoitti:
Nyrkkeilystä lajina olemme täysin samaa mieltä, mutta se on toinen juttu. Puhuit tässä aivan asian sivusta. Kysyin, mikä asetelmassa tai asenteessa on väärin, jos koittaa asemaansa puolustaa.

Viikkokilpailut jos mitkään, ovat juuri purjehduksen kuntoliikuntaa. Päämäärä on täsmälleen kunnon, siis purjehdustaitojen kasvattaminen. Niissä ei karsita mitään tai ketään, mutta toiset innostuvat saadun harjoituksen myötä osallistumaan avoimiin kilpailuihin. Silloinkin ollaan vielä kyläkilpailujen tasolla, joissa meno ei ole ryppyotsaista, mutta astetta tavoitteellisempaa. Sääntökirjoja tavataan tosissaan vasta ylemmällä tasolla. Vieläpä Suursaaren kierron tai Hki-Tallinan voi LYS-luokassa purjehtia satunnaisella miehistöllä ja meriteiden sääntöjen verran sääntöjä tuntemalla. Tietysti, jos noissa haluaa myös menestyä, eikä vain hakea elämystä, pitää ne viikkokisatkin kiertää.

Missä kohtaa muuten kuvittelet kilpapurjehduksessa liikkuvan isojen rahojen? Siis muuten kuin veneenomistajan taskun ja purjeentekijän tai varustekaupan kassan välillä.
"Missä kohtaa muuten kuvittelet kilpapurjehduksessa liikkuvan isojen rahojen? Siis muuten kuin veneenomistajan taskun ja purjeentekijän tai varustekaupan kassan välillä."
Siinä kohtaa, jossa nimenä on Russel Coutts. Jos hieman vähemmänkin rahoja riittää, niin googlaa myös esim Jimmy Spithill. On useita muitakin jotka hankkivat palkkansa purjehtimalla, vaikka vähemmistönä tietysti ovatkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
rahaa.purjehduksesta kirjoitti:
"Missä kohtaa muuten kuvittelet kilpapurjehduksessa liikkuvan isojen rahojen? Siis muuten kuin veneenomistajan taskun ja purjeentekijän tai varustekaupan kassan välillä."
Siinä kohtaa, jossa nimenä on Russel Coutts. Jos hieman vähemmänkin rahoja riittää, niin googlaa myös esim Jimmy Spithill. On useita muitakin jotka hankkivat palkkansa purjehtimalla, vaikka vähemmistönä tietysti ovatkin.
Noihan tiedetään. Kyllähän VOR-miehistötkin palkkaa saa. Mutta saamapuolella eivät ole juuri muut AC- ja VOR-purjehtijat. Siis epäoleellisen pieni joukko verrattuna melkein mihin lajiin tahansa.

PPP59:ltä penäisin edelleen vastausta siihen, mikä asetelmassa tai asenteessa on väärin, jos minkäänlaisessa urheilussa tai pelissä puolustaa asemiaan. Risti-nolla oli tähän hyvä rinnastus ja unohdetaan vaikka se nyrkkeily, kun emme lajista pidä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nyt.kiertelemättä kirjoitti:
Noihan tiedetään. Kyllähän VOR-miehistötkin palkkaa saa. Mutta saamapuolella eivät ole juuri muut AC- ja VOR-purjehtijat. Siis epäoleellisen pieni joukko verrattuna melkein mihin lajiin tahansa.

PPP59:ltä penäisin edelleen vastausta siihen, mikä asetelmassa tai asenteessa on väärin, jos minkäänlaisessa urheilussa tai pelissä puolustaa asemiaan. Risti-nolla oli tähän hyvä rinnastus ja unohdetaan vaikka se nyrkkeily, kun emme lajista pidä.
Ei asemien puolustus urheilussa ole minunkaan mielestäni väärin kuten nyt.kiertelemättä kirjoittaa. Itse urheilu on OK. Mutta miksi pitäisi kilpailla ...

Se mikä omassa mielessä riivaa kilpaurheilussa tai sanotaanko ilmenee joidenkin lajeissa puuhaavien yksilöiden arvomaailman vääristyminä omalla asteikollani, se vie omat halut kilpailuihin nykyisin. Kilpaurheilusta on useiden lajien osalta tullut teollisuutta. Sanonta terve sielu terveessä ruumiissa ei nykyisin tahdo pitää paikkaansa huippu-urheilun missään olomuodossa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PPP59 kirjoitti:
Ei asemien puolustus urheilussa ole minunkaan mielestäni väärin kuten nyt.kiertelemättä kirjoittaa. Itse urheilu on OK. Mutta miksi pitäisi kilpailla ...

Se mikä omassa mielessä riivaa kilpaurheilussa tai sanotaanko ilmenee joidenkin lajeissa puuhaavien yksilöiden arvomaailman vääristyminä omalla asteikollani, se vie omat halut kilpailuihin nykyisin. Kilpaurheilusta on useiden lajien osalta tullut teollisuutta. Sanonta terve sielu terveessä ruumiissa ei nykyisin tahdo pitää paikkaansa huippu-urheilun missään olomuodossa
Jotenkin keppihevosilta vaikuttavat argumentit. Jos suuret yleisölajit, joissa ssuret rahat pyörivät, ovat menneet teollisuudeksi, miksi se haittaisi täysin epäteollisen lajin harrastamista? Ja miten jonkun lajin huipulla puuhaavan höyrypään arvomaailma haittaisi viikkokilpailuun osallistumista. Sehän on todellakin puhtaasti lajin kuntoliikuntaa. Aivan kuin kieltäytyisi kuntoillakseen hiihtämästä, koska huipulla jopa dopingia käyttävät. Todelliset syyt osallistumattomuuteen ovat ilmiselvästi jossain muualla.

Oma näkökulmani aiheeseen on sellainen, että olen nähnyt kansallisella tasolla lajin oman seuran viikkokisoista olympiapurjehdukseen saakka ja paljon siltä väliltä. Purjehdin nykyään parikymmentä kisastarttia kaudessa sekä avomerta että rataa OD-luokassa. Ensimmäiset kisani ovat olleet 35 v sitten ja oman veneen pinnassakin jo liki 30 v. Muistaakseni uraan mahtuu yksi voitto ja siitä on tosi kauan, radoilla lähtövoitto on ollut toisinaan lähellä, mutta ei ole kohdalle sattunut. Edelleen aina tilaisuuden tullen lähden niihin viikkokisoihin mukaan. Onhan aina niissäkin vielä hauskempaa, jos myös pärjää, mutta se on epäoleellinen sivuasia purjehduksen hauskuuden rinnalla. Tällä taustalla uskon tietäväni, mistä puhun tekemättä oletuksia.

Siis asetelmassa Match-racingissa ei ollutkaan lopulta mitään väärää?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nyt.kiertelemättä kirjoitti:
Jotenkin keppihevosilta vaikuttavat argumentit. Jos suuret yleisölajit, joissa ssuret rahat pyörivät, ovat menneet teollisuudeksi, miksi se haittaisi täysin epäteollisen lajin harrastamista? Ja miten jonkun lajin huipulla puuhaavan höyrypään arvomaailma haittaisi viikkokilpailuun osallistumista. Sehän on todellakin puhtaasti lajin kuntoliikuntaa. Aivan kuin kieltäytyisi kuntoillakseen hiihtämästä, koska huipulla jopa dopingia käyttävät. Todelliset syyt osallistumattomuuteen ovat ilmiselvästi jossain muualla.

Oma näkökulmani aiheeseen on sellainen, että olen nähnyt kansallisella tasolla lajin oman seuran viikkokisoista olympiapurjehdukseen saakka ja paljon siltä väliltä. Purjehdin nykyään parikymmentä kisastarttia kaudessa sekä avomerta että rataa OD-luokassa. Ensimmäiset kisani ovat olleet 35 v sitten ja oman veneen pinnassakin jo liki 30 v. Muistaakseni uraan mahtuu yksi voitto ja siitä on tosi kauan, radoilla lähtövoitto on ollut toisinaan lähellä, mutta ei ole kohdalle sattunut. Edelleen aina tilaisuuden tullen lähden niihin viikkokisoihin mukaan. Onhan aina niissäkin vielä hauskempaa, jos myös pärjää, mutta se on epäoleellinen sivuasia purjehduksen hauskuuden rinnalla. Tällä taustalla uskon tietäväni, mistä puhun tekemättä oletuksia.

Siis asetelmassa Match-racingissa ei ollutkaan lopulta mitään väärää?
He hee,,, Eihän tässäkään asiassa ole oikeaa ja väärää vastausta. On vain mieltymyksiä ja mielipiteitä.

Ymmärrän toki, että kilpapurjehduksen ytimessä ikänsä hääränneelle on vaikea pala huomata veneilijöissä olevan sellaistakin porukkaa joita kisat ei todellakaan kiinnosta. Mielestäni kukin voi halutessaan kisata tai olla kisaamatta. Se että joku kisaa ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi kisata tai edes pitää asiaa tärkeänä.

Suomessa kilpapurjehdus voisi ja osin onkin jokamieslaji - edelleen. Se valikoituuko lajiin parhaista parhaat on sattumaa tarkoittaen siis koko populaatiota. Uskon kyllä , että sittemmin kisoissa kyllä erkanee jyvät akanoista. Osallistuin minäkin joskus vuonna 1-2 kansallisen tason kisoihin muutamissa perinneluokissa niin kipparina kuin gastina. Pyttyä tuli kaappiin vaikka useimmiten porukka koottiin veneeseen vasta kipparikokouksen tietämissä. Aika aikansa kutakin. Jos ei enää kilpailut kiinnosta niin ei kiinnosta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PPP59 kirjoitti:
He hee,,, Eihän tässäkään asiassa ole oikeaa ja väärää vastausta. On vain mieltymyksiä ja mielipiteitä.

Ymmärrän toki, että kilpapurjehduksen ytimessä ikänsä hääränneelle on vaikea pala huomata veneilijöissä olevan sellaistakin porukkaa joita kisat ei todellakaan kiinnosta. Mielestäni kukin voi halutessaan kisata tai olla kisaamatta. Se että joku kisaa ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi kisata tai edes pitää asiaa tärkeänä.

Suomessa kilpapurjehdus voisi ja osin onkin jokamieslaji - edelleen. Se valikoituuko lajiin parhaista parhaat on sattumaa tarkoittaen siis koko populaatiota. Uskon kyllä , että sittemmin kisoissa kyllä erkanee jyvät akanoista. Osallistuin minäkin joskus vuonna 1-2 kansallisen tason kisoihin muutamissa perinneluokissa niin kipparina kuin gastina. Pyttyä tuli kaappiin vaikka useimmiten porukka koottiin veneeseen vasta kipparikokouksen tietämissä. Aika aikansa kutakin. Jos ei enää kilpailut kiinnosta niin ei kiinnosta.
He hee vain. Nyt tulit lopulta asiaan monta kertaa kierreltyäsi. Sehän on jokaisen oma asia, tykkääkö minkääntasoisesta kilpailemisesta. Siis ihan ok minun puolestani, jos ei tykkää, ei se mitenkään vaikea pala ole. Kunhan vain ei perustele tykkäämättömyyttään keksityin argumentein, kuten aluksi teit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tulihan.se kirjoitti:
He hee vain. Nyt tulit lopulta asiaan monta kertaa kierreltyäsi. Sehän on jokaisen oma asia, tykkääkö minkääntasoisesta kilpailemisesta. Siis ihan ok minun puolestani, jos ei tykkää, ei se mitenkään vaikea pala ole. Kunhan vain ei perustele tykkäämättömyyttään keksityin argumentein, kuten aluksi teit.
Argumenttejä on monenlaisia. Yksi on yhden mielestä hyvä toinen toisen mielestä. Minun näkökulmastani nuo ensimmäiset ovat parhaita jos niitä argumenteiksi haluaa sanoa. Minä käyttäisin mieluimmin termiä näkökulma tai mielipide.
Emmehän me tässäkään keskustelussa ole missään kisoissa - en minä ainakaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PPP59 kirjoitti:
Argumenttejä on monenlaisia. Yksi on yhden mielestä hyvä toinen toisen mielestä. Minun näkökulmastani nuo ensimmäiset ovat parhaita jos niitä argumenteiksi haluaa sanoa. Minä käyttäisin mieluimmin termiä näkökulma tai mielipide.
Emmehän me tässäkään keskustelussa ole missään kisoissa - en minä ainakaan.
Tästä lähdettiin:
"jolloin voidaan kysyä onko koko kilpailuasetelma väärä jos voitto kannustaa lajitovereiden kiusaamiseen. Tuollaiseen en halua osallistua, enkä tukea ao. toimintaa missään muodossa."

Tämän kautta...
"Ei asemien puolustus urheilussa ole minunkaan mielestäni väärin kuten nyt.kiertelemättä kirjoittaa. Itse urheilu on OK."

Tultiin tähän:
"veneilijöissä olevan sellaistakin porukkaa joita kisat ei todellakaan kiinnosta. Mielestäni kukin voi halutessaan kisata tai olla kisaamatta. Se että joku kisaa ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi kisata tai edes pitää asiaa tärkeänä."

Tässä keskustelussa ei todellakaan ole mitään kilpailullista. On vain argumentteja ja vasta-argumentteja. Ei siinä mitään tuomareita tarvita päättäämään, kenen argumentit olivat parempia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Myös valtameripurjehduskilpailuissa huijataan mikä ehditään, valehdellaan koneajot yms. eikä niistä oikeasti rangaista. Paras huijari voittakoon. En halua olla missään tekemisissä ko. "urheilun" kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tiettävästi huijaustapauksia on. Mutta ne ovat kovin harvinaisia ja epäilyksetkin pääsevät otsikoihin. Tietysti voi aina ottaa sen "pihlajanmarjat happamia"-selityksen sille, ettei itse viitsi tai osaa.

Ilmiselvästi viittasit edelliseen ARC:iin. Siellä melko selvän tuntuisena tapauksena yhtä kilpailijaa syytettiin huijauksesta. Mutta montakos niitä osallistuija olikaan ja tiedätkö muita tapauksia? Eihän mistään varsinaisesta kilpailusta ole kyse, jos moottoria yleensäkään saa käyttää. Viime vuonna hyvin oikeasti rankaistiin venettä, joka moottorilla pakitti itsensä pois kiveltä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miksei teillä pursiseuroilla ole vielä värikuulasotia? Purjeilla tiukasti kisaillen kuka ensin hyviin asemiin laukaisemaan tykki styyrpuuriin paapuuriin.
Ilmianna
Jaa
Oma kokemukseni on että meinasin lopettaa purjehduksen. Peruspurjehdus on varsin tylsää. Normaali matkapurjehus ei paljon elämyksiä tuottanut. Sitten onneksi seurassa oli "uusia" jäseniä eli kaltaisiani noin 5 vuotta purjehtineita ja mietittiin miten omaa osaamista voisi kehittää. Päätimme että mennään viikkokisoihin ja pyritään siitä tekemään pikemminkin koulutus kuin kilpailutapahtuma.

Vuosi vuodelta olemme saaneet seuraan tulleita uusia veneilijöitä mukaan. Kierrätämme veneisiin miehistöjä. Juuri oman H-veneen ostanut kun saa miehiistöönsä kokeneen purjehtijan voi vaan kuvitella kuinka antoisaa se on molemmille.

Hyvin olemme mahtuneet mukaan seuran pokaaleja jahtaavien tosissan kisaavien joukkoon. Olemme minimoineet kaikki kilpailuun liittytvät käytännöt. Lähdot tehdään ilman tuomarivenettä. Jos joku varastaa niin tuomio tulee naapuriveneistä samantien. Maaliintuloaika on jokaisen oma ilmoitu asia tekstiviestillä kertoo sen laskijalle.

Kisaame myös takaaajolähtöjä näin saadaan lisättyä jännitystä kisan viime metreille.

Sääntökirja on jätetty pölytyttymään ja protesteja ei ole ollut vuosiin. Seuraavassa kipparikokouksessa käydäään sitten läpi mahdollisia edellisen kisan mielipahan aiheuttaneita tilanteita.

Niin ja niistä säännöistä sääntökirja on turhan puiseva taa opetella niitä. Mielestäni paras tapa kerrata niitä keväällä on netissä oleva http://game.finckh.net/indexe.htm , Sääntöjen osaaminen ei kuitenkaan meidän kisoissa ole pääasia. Tärkentä on periaate väistä jos et ole varma.
Ilmianna
Jaa
Ihme vänkäämistä että pitäisi kilpailla jossain viikkokisoissa?!
Itsellä purjehdus on sitä että joskus kesäkuun alussa jättää kotivedet ja sitten kotiutuu kotilaituriin elokuun alkuviikkoina. Vene veteen toukokuun loppupuolella ja parin päivän trimmaus-reissu..Ei vähempää kiinnosta pyöriä lähisaaria kiertäen lyssejä laskeskellen.. Vaikka olis 1000 venettä seurassa, niin ihan sama ketkä kilpailee. Se on tämä suomalaisten pakko aina kilpailla jossain lajissa, minua yököttää!!! Minä olen parempi kuin tuo toinen, minä eikun minä..!
Ilmianna
Jaa
Seurakilpailuihin meno on monelle menoa epämukavuusalueelle. Ollaan harrastettu purjehdusta vuosia, kenties vuosikymmeniä ja pidetään itseä kokeneena purjehtijana. Lomapurjehduksilla on kisailtu samaan suuntaan kulkevien veneiden kanssa. Jos joku on päässyt ohi, sen on voinut pistää nopeamman veneen tai lounashetken piikkiin. Mutta seurakisassa pitäisi oikeasti kisata tasoituskertoimet huomioiden seurakavereita vastaan. Mitä jos kaveri meneekin ohi ? On helpompaa sanoa, että ei kiinnosta.

Tosiasiassa seurakisat ovat mainio tapa tutustua muihin seuran jäseniin, saada veneelle mielekästä käyttöä arki-illoiksi, ja harjoitella trimmausta ja miehistön yhteistoimintaa. Kisan jälkeen on mukava kokoontua yhdessä oluelle kertaamaan kisan tapahtumia; nauramaan omille ja muiden töppäilyille. Lähtölinjalla nostatukset, eteen vendaukset, huutelut yms. eivät seurakisoihin kuulu, ne ovat enemmän one-design -skabojen ja tietty match-racinigin juttu.
Ilmianna
Jaa
Sitä minäkin ihmettelen. Paljon iloa on kilvoittelu tuottanut. Siihen kuuluu myös kaluston trimmaus tehokkaammaaksi.
Ilmianna
Jaa
Toisilla on vaan kilpailuvietti toisilta se puuttuu,jokainen tehköön omien mieltymyksien mukaan.
1
Ilmianna
Jaa
Fiilis on että jos antaa kilpailuvietille pikkusormen niin menee rahat ja parisuhde.
Ilmianna
Jaa
Vaikka kuinka ajatellaan että kilpaillaan huvikseen niin ei se siihen jää, aina siellä on niitä hampaat irvessä vetäjiä jotka ei kuitenkaan pärjää oikeissa kilpailuissa ja se vie maun koko hommasta.
Sama homma moottoriurheilussa....rento sarja voi olla rento pari ekaa kisaa ja sitten mennään jo optimointiin ja hinnalla millä hyvänsä voittamiseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Mistähän kokemuksesta nyt mahdat puhua? OD-ratakisoissa on kylläkin usein joku, joka ottaa homman totistakin totisemmin. Mutta todennäköisemmin sellaisen lenkkipolulla kohtaa kuin viikkokisoissa purjehtiessa. Optimointi ja viimeisen päälle viilaaminen tietenkin hieman helpottaa pärjäämistä, mutta kuitenkin se voittaa, joka tekee vähiten virheitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Veneilyliittomme vai mikä se nyt onkaan nimeltään nettisivuilla joskus käyneenä totesin liiton olettavan että purjehtijoita kiinnostavaa vain kilpapurjehdus, mutta oikeassa elämässähän on päinvastoin, näkeehän se tästäkin aloituksesta että vain muutamia harvoja ne kisat kiinnostaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jos et edes tiedä lajiliittomme nimeä, miten voisit kuvitella sieltä löytyvän jotain itseäsi kiinnostavaa, kun kerran sinua ei kiinnosta. Ja mitä se olisi, jota haluaisit liiton sivuilla julakistavan? Kilpapurjehduksessa tapahtuu läpi talven, joten uutisoitavaakin on vuoden ympäri. Ja kilpaa purjehtivat ottavat harrastuksensa aktiivisemmin, siksikin se puoli on enemmän esillä.

Ja moniko osallistuu autolla kilpailuun, mutta silti katseli eilen formuloita tai ainakin luki uutiset niistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kisavietti vaan puuttuu.. mulle ihan taivaan sama vaikka kaikki selän purkkarit purjehtis ohi oikeelta ja vasemmalta!! Saan iloni ja onneni purjehtiessa aivan muista asioista kuin toisen veneen ohittamisesta!!
Eikä mun silmissä nopeimmin purjehtivan veneen kippari ole välttämättä paras... Siihen hommaan kun kuuluu paljon muutakin...!
Tosin en väheksy kisatuntien tuomaa rutiinia ja aloittelijalle mahdollisuutta päästä kokeneempien oppiin,mutta ne saa muutenkin hoidettua kuin kisatessa!
Jokainen tavallaan...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Samoilla linjoilla. Ei minun egoni kärsi siitä, että joku seilaa nopeammin. Joskus saatan uteliaisuudesta katsoa ohittajan venetyypin ja katsoa myöhemmin sille LYS-luvun, jos näyttää menevän todella selvästi kovempaa. Purjeita en moisen takia rupea trimmailemaan :) Minun kirjoissani kilpapurjehdus edustaa huonoa merimiestapaa.

Mitä oppimiseen tulee, niin useimmissa asioissa tässä maailmassa riittää aivan hyvin se helposti tavoitettava taso, joka on yleensä n. 80% maksimisuorituksesta. Voi riippua veneestä, omalla veneelläni se 6 solmua, jota tavallisissa tuuliolosuhteissa saan veneen vaivatta kulkemaan, on enemmän kuin 80% runkonopeudesta. Riittää minulle :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Samoilla linjoilla. Ei minun egoni kärsi siitä, että joku seilaa nopeammin. Joskus saatan uteliaisuudesta katsoa ohittajan venetyypin ja katsoa myöhemmin sille LYS-luvun, jos näyttää menevän todella selvästi kovempaa. Purjeita en moisen takia rupea trimmailemaan :) Minun kirjoissani kilpapurjehdus edustaa huonoa merimiestapaa.

Mitä oppimiseen tulee, niin useimmissa asioissa tässä maailmassa riittää aivan hyvin se helposti tavoitettava taso, joka on yleensä n. 80% maksimisuorituksesta. Voi riippua veneestä, omalla veneelläni se 6 solmua, jota tavallisissa tuuliolosuhteissa saan veneen vaivatta kulkemaan, on enemmän kuin 80% runkonopeudesta. Riittää minulle :)
Ymmärrät siis osaamisen ainoastaan veneen nopeutena. Se on kovin suppea näkemys.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
osaaenemmän kirjoitti:
Ymmärrät siis osaamisen ainoastaan veneen nopeutena. Se on kovin suppea näkemys.
No jaa. Ottaen huomioon, että ketjun aiheena oli kilpapurjehdus ja väite, että siinä puuhassa oppisi parhaiten, niin eiköhän tulkinta ole aika osuva. Eihän KILPApurjehduksessa osaamiselle ole muuta määritelmää kuin nopeus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
No jaa. Ottaen huomioon, että ketjun aiheena oli kilpapurjehdus ja väite, että siinä puuhassa oppisi parhaiten, niin eiköhän tulkinta ole aika osuva. Eihän KILPApurjehduksessa osaamiselle ole muuta määritelmää kuin nopeus.
Kilpapurjehduksen tavoite on olla maalissa ensimmäisenä ta i pienimmällä tasoitetulla ajalla. Veneen nopeus auttaa siihen tavoitteeseen pyrittäessä, mutta on vain yksi osatekijä, ei edes tärkein.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
osaaenemmän kirjoitti:
Kilpapurjehduksen tavoite on olla maalissa ensimmäisenä ta i pienimmällä tasoitetulla ajalla. Veneen nopeus auttaa siihen tavoitteeseen pyrittäessä, mutta on vain yksi osatekijä, ei edes tärkein.
No mitä ne tärkeimmät tekijät ovat?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kerroenemmän kirjoitti:
No mitä ne tärkeimmät tekijät ovat?
Tärkein on reitinvalinta. Matkapurjehduksella ei tarvitse välittää taktiikasta muiden suhteen juuri lainkaan, mutta senkin voi suunnitella niin, ettei häiritse muiden menoa, jos osaa. Kilpailussa ei suinkaan ole optimaalista häiritä muita, vaan pysyä itse vapaissa tuulissa. Siis melkein sama kuin matkaa tehdessä. Manööverien hallinta on tärkeydeltään samaa kertaluokkaa kuin venevauhti. Ja ennen kauden alkua pitäisi osata varustaa vene niin, että homma toimii.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Meidän korttelissa asuu noin 100 ihmistä ja ajattelinkin järjestää urheilukisan. No, juoksu on liian nopeatemposta, samoin kävely, joten valitsin lajiksi konttaamisen. Harmi, ei ilmestynyt osanottajia.

Seuraavaksi ajattelin järjestää kisan siitä kuka kuiskaa koviten.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Ovatpa korttelisi asukkaat typeriä. Eivätkö he todellakaan ymmärrä, miten hyödyllistä olisi oppia konttaamaan paremmin ja kuiskaamaan äänekkäämmin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Meidän konttauskerhossa on yli 100 jäsentä, jotka konttaavat aktiivisesti päivittäin. Pihalla vertaillaan polvisuojia ja trikoita ja keskustellaan millä niistä pääsee koviten. Monet myös kisailevat leikkimielisesti jos sattuvat tapaamaan toisiaan konttauslenkeillä. Mutta kun järjestän konttauskisan, ei ketään ilmesty paikalle. Missä vika ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ehkäpä kerholaisenne ovat vain tajunneet että juoksemalla tai kävelemällä pääsee paljon kovempaa ja vähemmällä vaivalla. Ja ovat lisäksi valaistuneet että on oikeastaan aika hölmöä ostella polvisuojia ja trikoita vain konttaamisen takia joka on muutenkin kovin hankala ja vaivalloinen etenemismuoto.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jurpå kirjoitti:
Ehkäpä kerholaisenne ovat vain tajunneet että juoksemalla tai kävelemällä pääsee paljon kovempaa ja vähemmällä vaivalla. Ja ovat lisäksi valaistuneet että on oikeastaan aika hölmöä ostella polvisuojia ja trikoita vain konttaamisen takia joka on muutenkin kovin hankala ja vaivalloinen etenemismuoto.
Tämä on konttausfoorumi, kävelijät ja juoksijat löytyvät moottorivenepuolelta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miksi sinne pitäisi lähteä perää pitämään, muiden naurettavaksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Juuri siksi sinne lähdetään. Sieltä perältä on hyvät asemat tarkkailla, mitä ne muut tekevät ja opetella itse tekemään samoin. Ei tarvitse kantaa murhetta edes navigoinnista, kun vain seuraa joukkoa. Viimeisenä olo aloittelijalla on aivan luonnollinen paikka, eikä ollenkaan naurettava. Loppukaudesta on ainakin kuronut eron toiseksiviimeiseen kiinni ja oman veneen hallinta parantunut merkittävästi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
juuri.siksi kirjoitti:
Juuri siksi sinne lähdetään. Sieltä perältä on hyvät asemat tarkkailla, mitä ne muut tekevät ja opetella itse tekemään samoin. Ei tarvitse kantaa murhetta edes navigoinnista, kun vain seuraa joukkoa. Viimeisenä olo aloittelijalla on aivan luonnollinen paikka, eikä ollenkaan naurettava. Loppukaudesta on ainakin kuronut eron toiseksiviimeiseen kiinni ja oman veneen hallinta parantunut merkittävästi.
Pieni vene, vanhat purjeet, muhkurainen pohja + heikot purjehdustaidot takaavat sen että viimeistään kymmenen minuuttia lähdöstä viimeistä edellinenkin on karannut liian kauaksi että siitä näkisi mitään mistä voisi oppia ottaa. Niinkuin minulta nyt jäisi muutenkaan aikaa tarkkailla mitä muut tekevät, saati analysoimaan sitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Todellinen_maakrapu kirjoitti:
Pieni vene, vanhat purjeet, muhkurainen pohja + heikot purjehdustaidot takaavat sen että viimeistään kymmenen minuuttia lähdöstä viimeistä edellinenkin on karannut liian kauaksi että siitä näkisi mitään mistä voisi oppia ottaa. Niinkuin minulta nyt jäisi muutenkaan aikaa tarkkailla mitä muut tekevät, saati analysoimaan sitä.
Sinähän et ole vielä päässyt Espoonlahdelta ulos. Sinun kannattaisi liittyä eskaaderiin joka purjehtii yhdessä ulos sieltä ja takaisin eikä kilpailuihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Löytöretkikuntaan kirjoitti:
Sinähän et ole vielä päässyt Espoonlahdelta ulos. Sinun kannattaisi liittyä eskaaderiin joka purjehtii yhdessä ulos sieltä ja takaisin eikä kilpailuihin.
Pitää paikkansa ja olen kanssasi tästä aivan samaa mieltä. Yllä olikin perustelut miksi en kilpailemista näe itselleni mielekkäänä.

Voi tosin olla etten pysyisi sen eskadeerinkaan perässä.

Ihan ensiksi pitäisi tietysti olla vene sellaisessa kunnossa että voi edes ajatella pidempää keikkaa kuin E-lahden kierros.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
No siksi kun purjehdus ei ole kilpaurheilua minulle, eikä näköjään onneksi ole sitä suurimmalle osalle purjehtijoista.
2
Ilmianna
Jaa
veneily on harrastus eikä siinä ole tarpeen kilpailla naapurin kanssa, rentoitumista se on.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jos haluaa täydellisesti unohtaa kaikki arjen murheet ja stressit, ei siihen ole mitään sen parempaa keinoa kuin lähteä pidempään avomeriskabaan. Lyhyempi kisa tuottaa saman, mutta vain lyhyemmäksi aikaa. Joka tapauksessa kisaaminen on rentoutumista parhaimmillaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miksi!
Omien purjehdustaitojen hiomista yhä paremmiksi.
Kivaa olla porukalla veneessä yhteisellä tavoitteella.
Hyvä syy tavata kisan jälkeen huurteisen äärellä ;)
Saa nauttia merellä olosta.
Sopivasti haastavampi tavoite kuin pelkästään perille tulo.
Kasvattaa luottamusta porukkaan ja veneeseen.
Siksi!
Ilmianna
Jaa
Olen ollut muutaman kerran gastina avomerikisoissa ja todennut näillä keikoilla, että homma ei todellakaan ole minua varten.
Purjehdin joka kesä omalla veneelläni melkoisen matkan maileja, mutta haluan tehdä sen kaikessa rauhassa kyttäämättä koko ajan naapurin liikkeitä (tähystämistä lukuun ottamatta) ja ottamatta mitään stressiä siitä onko purjeet nopeuden kannalta optimaalisesti säädetty ja meneekö joku lujempaa kun minä.
Lisäksi tykkään nukkua yöni hyvin ja herätä taas aamulla virkeänä uuteen purjehduspäivään enkä pomppia muutaman tunnin välein kannelle kesken maukkaimpien yöunien. Tästä tietysti joudun joskus tinkimään pidemmillä ylityksillä, mutta minulle yhtäjaksoinen valvominen on paljon helpompaa kun unien pätkiminen muutaman tunnin välein.
Harrastan myös työpäivien jälkeisiä iltapurjehduksia, mutta niilläkin reissuilla haluan valita itse määränpääni enkä mennä samaa rataa kymmenen muun veneen kanssa keiloja kiertäen ja toisten liikkeitä koko ajan kyttäillen.
Kilpapurjehdus ei vaan sovi kaikille vaikka purjehduksesta ja merielämästä muuten nauttisikin.
1
Ilmianna
Jaa
Isäni joskus kilpaili, ja olihan se silloin ihan hauskaa. Nykyinen kalustoni soveltuu huonosti kilpailuun, koska olen panostanut muihin asioihin kuin kilpailuun. Ei olisi mielekästä osallistua kilpailuun, jos ei yhtään panosta pärjäämiseen. Mieluummin purjehdin päivän tuulien ja fiiliksen mukaan ja päätän määränpään vasta matkalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
26 VASTAUSTA:
Juuri noin, matkalla tehdään reittisuunnitelmaa kelin ja halujen mukaan!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vapausontärkeää kirjoitti:
Juuri noin, matkalla tehdään reittisuunnitelmaa kelin ja halujen mukaan!
Aivan, matkalla tehdään täsmälleen noin. Mutta se ei ole vähimmässäkään määrin ristiriidassa sen kanssa, että parantelisi omaa veneenhallintaansa viikkokisoissa. Sitä hyödyntää täysimääräisesti myös matkapurjehduksella.

Ymmärrän kyllä Bossun näkemyksen. Ymmärtääkseni hänellä on kalustona teräsvene, joka ei suomalaisen kesäillan keleissä pärjää muille edes tekemällä kaiken oikein. Silloin eivät taidot kehity.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tottakai Bossun taidot veneensä purjehtijana kehittyvät aina kun hän sillä purjehtii - olipa vene hidas tai nopea.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pfkibj kirjoitti:
Tottakai Bossun taidot veneensä purjehtijana kehittyvät aina kun hän sillä purjehtii - olipa vene hidas tai nopea.
Ei purjehtiminen itsessään kehitä taitoja. Kehittyminen vaatii tietoista pyrkimystä kehittyä ja se on käytännössä hyvin harvinaista. Keskimäärin asiat tehdään aina samalla tavalla asettamatta sitä tapaa kyseenalaiseksi. Eikä ilman mittapuuta ole mahdollista arvioida ratkaisujaan reitinvalinnan suhteen. Nämä tulevat hyvin konkreettisesti esiin, kun miehistöön tulee hyvinkin kokeneita purjehtijoita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aivanvapaasti kirjoitti:
Aivan, matkalla tehdään täsmälleen noin. Mutta se ei ole vähimmässäkään määrin ristiriidassa sen kanssa, että parantelisi omaa veneenhallintaansa viikkokisoissa. Sitä hyödyntää täysimääräisesti myös matkapurjehduksella.

Ymmärrän kyllä Bossun näkemyksen. Ymmärtääkseni hänellä on kalustona teräsvene, joka ei suomalaisen kesäillan keleissä pärjää muille edes tekemällä kaiken oikein. Silloin eivät taidot kehity.
Mitä jos kokeilisit kehittää ajatteluasi.
Jämähtämällä yhteen fiksaatioon kilpailun autuudesta ja sen kaikkivoipaisuudesta ainoana mahdollisuutena purjehdustaitojen kehittymiseen olet jättänyt ajattelun kokonaan kehittämättä. Se on jo tässä keskustelussa nähty.
Sen kyllä uskon, että olet havainnut eroja itseesi saadessasi purjehtia kekeneiden purjehtijoiden kera, jollekin toiselle se voi merkitä matkavauhdin hidastumista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tuskinpa.vaan kirjoitti:
Ei purjehtiminen itsessään kehitä taitoja. Kehittyminen vaatii tietoista pyrkimystä kehittyä ja se on käytännössä hyvin harvinaista. Keskimäärin asiat tehdään aina samalla tavalla asettamatta sitä tapaa kyseenalaiseksi. Eikä ilman mittapuuta ole mahdollista arvioida ratkaisujaan reitinvalinnan suhteen. Nämä tulevat hyvin konkreettisesti esiin, kun miehistöön tulee hyvinkin kokeneita purjehtijoita.
Kyllä se kehittää. Purjehtimaan oppii purjehtimalla, soittamaan soittamalla, pyöräilemään pyöräilemällä ja kalastamaan kalastamalla. Muitakin oppimistapoja on, mutta tekemisen yhteydessä oppimiselta ei voi helposti välttyä.

Tekemällä oppii myös silloin kun tekemiseen ei liity syvempää tiedostamista. Toisaalta ajatus siitä, että huvikseen purhehtija ei havainnoisi ja tiedostaisi tekemisiään, on perusteetonta pötyä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tuskinpa.vaan kirjoitti:
Ei purjehtiminen itsessään kehitä taitoja. Kehittyminen vaatii tietoista pyrkimystä kehittyä ja se on käytännössä hyvin harvinaista. Keskimäärin asiat tehdään aina samalla tavalla asettamatta sitä tapaa kyseenalaiseksi. Eikä ilman mittapuuta ole mahdollista arvioida ratkaisujaan reitinvalinnan suhteen. Nämä tulevat hyvin konkreettisesti esiin, kun miehistöön tulee hyvinkin kokeneita purjehtijoita.
Ei mulla teräsvenettä ole, vaan pitkäkölinen lasikuiturunkoinen ketsi, one-off. Voisihan silläkin kilpailla, jos jokin LYS-luku arvottaisiin, mutta varmaan kilpailu olisi hauskinta samankaltaisten veneiden kesken. Aikoinaan isän kanssa kilpailtiin ihan vakioveneellä vakiovarustuksella, ja oli ihan hauskaa katsella, miten meni. Hyvin erilaisella veneellä kilpailu ei oikein sytytä, kun ei tiedä, menikö hyvin vai huonosti, vaikka tasoitukset tietysti jotain kertoo.

Purjehdustaidot kehittyy mun mielestä purjehtimalla ja ottamalla asioista selvää. Kilpailu varmaan tekee oppimisesta tavoitteellisempaa, muttei se ole mitenkään ainoa tie.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
evvk_ kirjoitti:
Mitä jos kokeilisit kehittää ajatteluasi.
Jämähtämällä yhteen fiksaatioon kilpailun autuudesta ja sen kaikkivoipaisuudesta ainoana mahdollisuutena purjehdustaitojen kehittymiseen olet jättänyt ajattelun kokonaan kehittämättä. Se on jo tässä keskustelussa nähty.
Sen kyllä uskon, että olet havainnut eroja itseesi saadessasi purjehtia kekeneiden purjehtijoiden kera, jollekin toiselle se voi merkitä matkavauhdin hidastumista.
Mistä päättelit ajattelevani kilpailua kaikkivoipaisena? Se vain om todettu fakta, että kilpaileminen opettaa monin verroin nopeammin kuin muu purjehtiminen. Siinä saa myös useampia näkökulmia, kun jo mukana veneessä on useampi henkilö ja myös keskustelet asioista muiden kilpailjoiden kanssa. Tapahtumia tulee eteen moninkertaiseen tahtiin verrattuna matkapurjehdukseen ja purjehdittuakin tulee useammin. Nimenomaan ajattelu siinä kehittyy, joka ei matkapurjehduksessa ole mitenkään välttämätön, vaikka hyödyllinen olisikin. Kaiken voi oppia kilpailemattakin, mutta aikaa kuluu ehkä enemmän kuin ihmisikä.

Olen opetellut purjehtimisen moneen kertaan. Ensin vain purjehtimalla, jonka perusteella luulin osaavani. Sitten aivan uudet näkemykset avomerikilpailujen gastina. Kolmas opettelukierros avomeriveneen kipparina. Ja kun siirryin OD-luokkaan ja radalle, olin neljännen kerran aivan oppipoika. Edelleen purjehdin myös matkaa ja paljonkin. Ei se kaikki oppi suinkaan ole vain menon vauhdittamista. Olen oppinut tekemään viisaampia päätöksiä, toimimaan varmemmin, tuntemaan veneeni... Olen siinä ohessa myös lähtenyt merelle tilanteissa, joissa oli myrskytuulia odotettavissa. Niitä on sitten tullut vastaankin ja olen varmistunut siitä, että sekä itse että veneeni niitä kestää. Jopa vaimoni nykyyän uskoo sen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pfkibj kirjoitti:
Kyllä se kehittää. Purjehtimaan oppii purjehtimalla, soittamaan soittamalla, pyöräilemään pyöräilemällä ja kalastamaan kalastamalla. Muitakin oppimistapoja on, mutta tekemisen yhteydessä oppimiselta ei voi helposti välttyä.

Tekemällä oppii myös silloin kun tekemiseen ei liity syvempää tiedostamista. Toisaalta ajatus siitä, että huvikseen purhehtija ei havainnoisi ja tiedostaisi tekemisiään, on perusteetonta pötyä.
Jos kukaan ei ole kertomassa, että soitat väärin, soitat vuodesta toiseen samalla tavalla väärin. Sama muihinkin tekemisiin. Kunto kyllä kasvaa pyöräilemällä, mutta se on eri asia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ofikbnd kirjoitti:
Jos kukaan ei ole kertomassa, että soitat väärin, soitat vuodesta toiseen samalla tavalla väärin. Sama muihinkin tekemisiin. Kunto kyllä kasvaa pyöräilemällä, mutta se on eri asia.
Pääsit perille ja kaikilla oli mukavaa, mutta valitettavasti purjehdit väärin?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Pääsit perille ja kaikilla oli mukavaa, mutta valitettavasti purjehdit väärin?
Jos haluaa lukea kuin piru raamattua, niin sitten niin tekee. Mutta samalla tavalla kuin soittamalla oikein on kuulijoilla mukavampaa, on kaikilla mukavampaa, jos purjehditaan oikein. Siis niin, että kaikilla on tunne siitä, että vene on hallinnassa, matka sujuu ilman turhia luoveja, kallistukset ovat kohtuullisia ja silleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
olen.kehittänyt kirjoitti:
Mistä päättelit ajattelevani kilpailua kaikkivoipaisena? Se vain om todettu fakta, että kilpaileminen opettaa monin verroin nopeammin kuin muu purjehtiminen. Siinä saa myös useampia näkökulmia, kun jo mukana veneessä on useampi henkilö ja myös keskustelet asioista muiden kilpailjoiden kanssa. Tapahtumia tulee eteen moninkertaiseen tahtiin verrattuna matkapurjehdukseen ja purjehdittuakin tulee useammin. Nimenomaan ajattelu siinä kehittyy, joka ei matkapurjehduksessa ole mitenkään välttämätön, vaikka hyödyllinen olisikin. Kaiken voi oppia kilpailemattakin, mutta aikaa kuluu ehkä enemmän kuin ihmisikä.

Olen opetellut purjehtimisen moneen kertaan. Ensin vain purjehtimalla, jonka perusteella luulin osaavani. Sitten aivan uudet näkemykset avomerikilpailujen gastina. Kolmas opettelukierros avomeriveneen kipparina. Ja kun siirryin OD-luokkaan ja radalle, olin neljännen kerran aivan oppipoika. Edelleen purjehdin myös matkaa ja paljonkin. Ei se kaikki oppi suinkaan ole vain menon vauhdittamista. Olen oppinut tekemään viisaampia päätöksiä, toimimaan varmemmin, tuntemaan veneeni... Olen siinä ohessa myös lähtenyt merelle tilanteissa, joissa oli myrskytuulia odotettavissa. Niitä on sitten tullut vastaankin ja olen varmistunut siitä, että sekä itse että veneeni niitä kestää. Jopa vaimoni nykyyän uskoo sen.
Kun ajattelisit, huomaisit, että ne 3% seuralaisistasi, jotka osallistuvat viikkokisoihin, ovat valinneet oikein, ja ne 97% seuralaisistasi, jotka eivät osallistu viikkokisoihin, ovat valinneet oikein.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
josniinhaluat kirjoitti:
Jos haluaa lukea kuin piru raamattua, niin sitten niin tekee. Mutta samalla tavalla kuin soittamalla oikein on kuulijoilla mukavampaa, on kaikilla mukavampaa, jos purjehditaan oikein. Siis niin, että kaikilla on tunne siitä, että vene on hallinnassa, matka sujuu ilman turhia luoveja, kallistukset ovat kohtuullisia ja silleen.
Kilpapurjehdustyyli voi tuota tavoitetta haitata, kun koko ajan täytyy purjeita säätää ilman huomattavaa hyötyä. Matkustajilla voi olla huomattavasti mukavampaa, jos vaikka sivutuuliosuudella jätetään isopurje nostamatta ja mennään solmun verran hiljempaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Kilpapurjehdustyyli voi tuota tavoitetta haitata, kun koko ajan täytyy purjeita säätää ilman huomattavaa hyötyä. Matkustajilla voi olla huomattavasti mukavampaa, jos vaikka sivutuuliosuudella jätetään isopurje nostamatta ja mennään solmun verran hiljempaa.
Mihin perustuu tuo että hitaampi nopeus olisi mukavampi? Itse olen ainakin kokenut että mitä paremmin pystyy tuulen antaman voiman hyödyntämään, sitä vakaampaa ja rauhallisempaa on kulku. Ainakin ulkosaariston olosuhteissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
evvk_ kirjoitti:
Kun ajattelisit, huomaisit, että ne 3% seuralaisistasi, jotka osallistuvat viikkokisoihin, ovat valinneet oikein, ja ne 97% seuralaisistasi, jotka eivät osallistu viikkokisoihin, ovat valinneet oikein.
Ei noi luvut meidän seurassa ihan toisinpäin ole, mutta viikkokisoihin osallistuu satunnaisesti lähempänä 30 % kuin 3 %. Ja miehistöissä vielä mukana niitä, jotka eivät omilla veneillään lähde.

Ja ihan tiedoksesi, kumpikaan valinta ei ole sen enempää oikea kuin väärä. Olet selkeästi väärässä, jos muuta väität.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
R33BlueEyes kirjoitti:
Mihin perustuu tuo että hitaampi nopeus olisi mukavampi? Itse olen ainakin kokenut että mitä paremmin pystyy tuulen antaman voiman hyödyntämään, sitä vakaampaa ja rauhallisempaa on kulku. Ainakin ulkosaariston olosuhteissa.
Tuosta olen aivan samaa mieltä.

Bossulle voisi vielä lisätä, ettei aina olla kilpailussa, vaikka sen tyylin hallitsisikin. Eli toistetaan jo aiemmin sanottu: "Siis niin, että kaikilla on tunne siitä, että vene on hallinnassa, matka sujuu ilman turhia luoveja, kallistukset ovat kohtuullisia ja silleen." Jos oikein tarkkaan luet, tuossa ei edes rivien välissä viitata nopeuden maksimointiin. Jos osaa tehdä trimmit niin, että nopeus maksimoituu, osaa saman tehdä myös mukavuuden maksimoiden. Peruskysymys on se osaaminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
osaamisen.maksimointi kirjoitti:
Tuosta olen aivan samaa mieltä.

Bossulle voisi vielä lisätä, ettei aina olla kilpailussa, vaikka sen tyylin hallitsisikin. Eli toistetaan jo aiemmin sanottu: "Siis niin, että kaikilla on tunne siitä, että vene on hallinnassa, matka sujuu ilman turhia luoveja, kallistukset ovat kohtuullisia ja silleen." Jos oikein tarkkaan luet, tuossa ei edes rivien välissä viitata nopeuden maksimointiin. Jos osaa tehdä trimmit niin, että nopeus maksimoituu, osaa saman tehdä myös mukavuuden maksimoiden. Peruskysymys on se osaaminen.
Minusta kilpailuharrastus ja kyky ohjata venettä rauhallisesti ja mukavasti ei ole sama asia. Varmaan siitä hyötyä on, mutta tärkeämmät seikat on muualla, ja kenties niiden suhteen kehittyy matkapurjehtimalla paremmin kuin kilpailemalla. Ainakin itse koen kehittyneeni eniten yöpurjehduksilla ja kovassa tuulessa purjehtimalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
R33BlueEyes kirjoitti:
Mihin perustuu tuo että hitaampi nopeus olisi mukavampi? Itse olen ainakin kokenut että mitä paremmin pystyy tuulen antaman voiman hyödyntämään, sitä vakaampaa ja rauhallisempaa on kulku. Ainakin ulkosaariston olosuhteissa.
Kovassa tuulessa ja aallokossa hitaampi nopeus tarkoittaa veneen rauhallisempia liikkeitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tee.miten.haluat kirjoitti:
Ei noi luvut meidän seurassa ihan toisinpäin ole, mutta viikkokisoihin osallistuu satunnaisesti lähempänä 30 % kuin 3 %. Ja miehistöissä vielä mukana niitä, jotka eivät omilla veneillään lähde.

Ja ihan tiedoksesi, kumpikaan valinta ei ole sen enempää oikea kuin väärä. Olet selkeästi väärässä, jos muuta väität.
Aloittaja antoi nuo luvut. Niillä sinällään ei ole merkitystä asian kannalta. En kuitenkaan usko, että 300 veneen seurasta 100 osallistuisi viikkokisoihin. Miehistössä ei kilpailtaessa on myös mukana muita kuin veneen omistaja.

Pohdi nyt vielä tai kysy kokeneemmalta suomenkielen käyttäjältä mitä kirjoitin, niin ei tarvitse ryhtyä spekuloimaan: "Olet selkeästi väärässä, jos muuta väität." Kysymys on vain osaamisesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
evvk_ kirjoitti:
Aloittaja antoi nuo luvut. Niillä sinällään ei ole merkitystä asian kannalta. En kuitenkaan usko, että 300 veneen seurasta 100 osallistuisi viikkokisoihin. Miehistössä ei kilpailtaessa on myös mukana muita kuin veneen omistaja.

Pohdi nyt vielä tai kysy kokeneemmalta suomenkielen käyttäjältä mitä kirjoitin, niin ei tarvitse ryhtyä spekuloimaan: "Olet selkeästi väärässä, jos muuta väität." Kysymys on vain osaamisesta.
Kirjoitit: "Miehistössä ei kilpailtaessa on myös mukana muita kuin veneen omistaja." Ilmeisesti minä en ainakaan ole kokeneempi suomenkielen käyttäjä, kun en ymmärrä virkettä.

Ja spekuloimatta olet selkeästi väärässä, jos väität, että ne 97 % ovat oikeassa ja ne 3 % väärässä. Ei sen enempää päinvastoin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Minusta kilpailuharrastus ja kyky ohjata venettä rauhallisesti ja mukavasti ei ole sama asia. Varmaan siitä hyötyä on, mutta tärkeämmät seikat on muualla, ja kenties niiden suhteen kehittyy matkapurjehtimalla paremmin kuin kilpailemalla. Ainakin itse koen kehittyneeni eniten yöpurjehduksilla ja kovassa tuulessa purjehtimalla.
Kilpaileminen opettaa ymmärryksen siitä, miten eri asiat vaikuttavat. Siksi kilpailuharrastus tuo kyvyn ohjata venettä rauhallisesti ja mukavasti silloin kun on sellaisen menon aika. Kilpaileminen vie myös niille epämukavuusalueille, jotka muuten koetaan vasta sitten kun niihin tahtomattaan joutuu. Kovan tuulen yöpurjehdus on juuri yksi niistä olosuhteista. Kilpailuthan purjehditaan kalenterin, eikä sään mukaan. Siinä yksi syy, miksi kilpaileminen opettaa niin paljon nopeammin.

Nopeudella ja menon mukavuudella ei ole mitään yksioikoista yhteyttä. varsinkaan sivutuulessa nopeudella ei ole merkitystä, aallot kohtaavat veneen aaltojen määräämässä tahdissa. Myötuulessa meno on sitä mukavampaa, mitä kovempaa mennään. Luovilla suurempi nopeus tuottaa rajumpia liikkeitä. Mutta ohjailemalla voi myös vaikuttaa ja se on keskeisiä kilpailussa opittavia taitoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mutta.kun kirjoitti:
Kilpaileminen opettaa ymmärryksen siitä, miten eri asiat vaikuttavat. Siksi kilpailuharrastus tuo kyvyn ohjata venettä rauhallisesti ja mukavasti silloin kun on sellaisen menon aika. Kilpaileminen vie myös niille epämukavuusalueille, jotka muuten koetaan vasta sitten kun niihin tahtomattaan joutuu. Kovan tuulen yöpurjehdus on juuri yksi niistä olosuhteista. Kilpailuthan purjehditaan kalenterin, eikä sään mukaan. Siinä yksi syy, miksi kilpaileminen opettaa niin paljon nopeammin.

Nopeudella ja menon mukavuudella ei ole mitään yksioikoista yhteyttä. varsinkaan sivutuulessa nopeudella ei ole merkitystä, aallot kohtaavat veneen aaltojen määräämässä tahdissa. Myötuulessa meno on sitä mukavampaa, mitä kovempaa mennään. Luovilla suurempi nopeus tuottaa rajumpia liikkeitä. Mutta ohjailemalla voi myös vaikuttaa ja se on keskeisiä kilpailussa opittavia taitoja.
Voi olla, että näin on niillä, jotka kilpailevat. Ne, jotka eivät kilpaile, voivat vallan mainiosti oppia sen muuten. Esim. itse tietoisesti välillä hankkiudun hankaliin tilanteisiin kehitttyäkseni niissä. Uskon kyllä, että kilpailu kehittää. Mutta en usko, ettei sitä samaa kehitystä voisi tapahtua muuten. Tässä on ehkä vähän ajatusharhaa, ne jotka kilpailevat oppivat nämä taitonsa nopeiten juuri kilpailuissa ja yhdistävät tämän pelkästään kilpailuun, kun taas muut oppivat ne muualla.

Mukavuus ja hitaus ei mene tietenkään käsi kädessä, mutta hyvin mukavat veneet todennäköisesti eivät pärjää kilpailuissa ainakaan suorassa ajassa, joten siksi niitä on varmaan vähemmän aktiivisilla kilpailijoilla. Ohjailun opettelu käy myös muualla kuin kilpailussa, juuri koska sillä on merkitystä ihan normaaliveneilyssäkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vajaa.kokemus kirjoitti:
Kirjoitit: "Miehistössä ei kilpailtaessa on myös mukana muita kuin veneen omistaja." Ilmeisesti minä en ainakaan ole kokeneempi suomenkielen käyttäjä, kun en ymmärrä virkettä.

Ja spekuloimatta olet selkeästi väärässä, jos väität, että ne 97 % ovat oikeassa ja ne 3 % väärässä. Ei sen enempää päinvastoin.
Halusit painottaa kisassa olevan miehistöissä niitäkin, jotka eivät omalla veneellään lähde.
Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että yhtä lailla ei kilpailtaessa kuin kilpailtaessakin on veneessä yleensä muitakin kuin veneen omistaja.

Spekuloit:
"Ja spekuloimatta olet selkeästi väärässä, jos väität, että ne 97 % ovat oikeassa ja ne 3 % väärässä. Ei sen enempää päinvastoin."

Ja mitä minä sanoin:
"Kun ajattelisit, huomaisit, että ne 3% seuralaisistasi, jotka osallistuvat viikkokisoihin, ovat valinneet oikein, ja ne 97% seuralaisistasi, jotka eivät osallistu viikkokisoihin, ovat valinneet oikein."

Tuo viimeinen siteerattu lause on mielestäni yksikäsitteinen, eikä sitä tarvitse jossitella ja spekuloida. Se ei tunnu sinulle aukenevan. Samalla tavoin kuin se, että purjehdusta voi oppia muutenkin kuin kilpailemalla. Pahoittelen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Voi olla, että näin on niillä, jotka kilpailevat. Ne, jotka eivät kilpaile, voivat vallan mainiosti oppia sen muuten. Esim. itse tietoisesti välillä hankkiudun hankaliin tilanteisiin kehitttyäkseni niissä. Uskon kyllä, että kilpailu kehittää. Mutta en usko, ettei sitä samaa kehitystä voisi tapahtua muuten. Tässä on ehkä vähän ajatusharhaa, ne jotka kilpailevat oppivat nämä taitonsa nopeiten juuri kilpailuissa ja yhdistävät tämän pelkästään kilpailuun, kun taas muut oppivat ne muualla.

Mukavuus ja hitaus ei mene tietenkään käsi kädessä, mutta hyvin mukavat veneet todennäköisesti eivät pärjää kilpailuissa ainakaan suorassa ajassa, joten siksi niitä on varmaan vähemmän aktiivisilla kilpailijoilla. Ohjailun opettelu käy myös muualla kuin kilpailussa, juuri koska sillä on merkitystä ihan normaaliveneilyssäkin.
Tietenkään kilpaileminen ei ole ainoa mahdollisuus oppia. Mutta nopein tapa se on. Jos seuran 300:sta veneestä 290 ei käy edes viikkokilpailuissa, niistä vähintään 280 jää laituriin, kun olosuhteet ovat hankalat tai edes epämukavat. Olet hyvin harvinainen poikkeus. Ja niistä hankaliin olosuhteisiin lähtevistä sitä tapahtuu paljon useammin, koska kalenterin mukaan mennään. Vähän sama juttu sen aallokossa ohjailun kanssa. Kilpailevalla on suurempi motivaatio tietoisesti opetella asia.

Viikkokisat ovat helppo tapa aloittaa teho-opiskelu. Se vaatii minimaaliset valmistelut, eikä niitä sääntöjäkään sen takia tarvitse opetella. Sillä tasolla riittää ne tiedot, joilla tavallisesta viikonlopustakin selviää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kyllä.vain kirjoitti:
Tietenkään kilpaileminen ei ole ainoa mahdollisuus oppia. Mutta nopein tapa se on. Jos seuran 300:sta veneestä 290 ei käy edes viikkokilpailuissa, niistä vähintään 280 jää laituriin, kun olosuhteet ovat hankalat tai edes epämukavat. Olet hyvin harvinainen poikkeus. Ja niistä hankaliin olosuhteisiin lähtevistä sitä tapahtuu paljon useammin, koska kalenterin mukaan mennään. Vähän sama juttu sen aallokossa ohjailun kanssa. Kilpailevalla on suurempi motivaatio tietoisesti opetella asia.

Viikkokisat ovat helppo tapa aloittaa teho-opiskelu. Se vaatii minimaaliset valmistelut, eikä niitä sääntöjäkään sen takia tarvitse opetella. Sillä tasolla riittää ne tiedot, joilla tavallisesta viikonlopustakin selviää.
" niistä vähintään 280 jää laituriin, kun olosuhteet ovat hankalat tai edes epämukavat."

Mitä vikaa siinä sitten muka on? Ei tahallisessa epämukavan elämän etsimisessä ole mitään fiksua tai jaloa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
älkää.ny.viitsikö kirjoitti:
" niistä vähintään 280 jää laituriin, kun olosuhteet ovat hankalat tai edes epämukavat."

Mitä vikaa siinä sitten muka on? Ei tahallisessa epämukavan elämän etsimisessä ole mitään fiksua tai jaloa.
Se vika siinä on, että aina joskus epämukavuusalueelle joutuu pakosta ja ensikertalainen on silloin aina riski. Ei siis mitään jaloa, mutta turvallisuuskysymys.

Pointti on siinä, että edellä useampi väitti oppivansa purjehtimalla ja vain yksi kertoi opettelevansa lähtemällä tarkoituksella epämukavuusalueelle vain oppiakseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Meidän seuroissamme ei yleensä kesä / viikkokisoihin osallistuta purjeveneillä, jotkut ehkä muinoin ovat tulleet kirkkoveneillä. Nykyään kaikki osallistujamme tulevat isoilla tila-autoillaan tai asuntovaunuillaan, joihin on pakattu lapsikatraat, eväät, vanhemmat, sekä muuta sukua pari sukupolvea. Aina on riittänyt osallistujia, niin ettei edes 200- hehtaarin peltokaan ei aina riittänyt seuralaisille. Parhaimmillaan kisoihimme on osallistunut jopa kymmenentuhatta ajoneuvoa, joka sekin todistaa jotakin seurojemme vilkkaudesta.
Ilmianna
Jaa
Jahuu, sainko satasen rikki!
Ilmianna
Jaa
Missähän seurassa olet jäsenenä kun ajatteletettä kaikki muut voivat oppia teidän seuran viikkokisaajilta?

Enemmänkin vaikutatte opettelijoilta (5 v kokemus).

Ainoa oikea kisa tapahtuu 1-tyyppiluokissa. Tasoitukset on aina tasoituksia, ensimmäisenä maaliin tullut ei välttämättä voita.

Jos satut saavuttamaan toisen veneen, ohitatko tuulen puolelta vai suojan puolelta? (Jokumainitsi hsittaamisen).

Kosatkaa te jotka haluatte. Itse olen myös kisannut paljo. Ei kyllä enää kiinnosta.

Terppa
Ilmianna
Jaa
Tässä laitellaan taas venettä lomamoodiin Suursaaren kierron jäljiltä. Sijoitus oli huonompi kuin kertaakaan kohta parinkymmenen kierron aikana. Kylmä siellä oli kuin mikä. Siis päällisin puolin kaikki aivan päin helvettiä, mutta ehkä juuri siksi pirun (pun intended) hauskaa. Maaliin tultua ensimmäinen puheenaihe oli seuraava kisa.
Ilmianna
Jaa
Juuri tulin kotiin viikkokisasta. Kannatti käydä, suosittelen muillekin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Ketuttaa, etten päässyt lähtemään viikkokisaan. Olisi ollut vielä kisaisokin puomilla viikonlopun jäljiltä. Tosin mieluummin ajaisi viikkokisat matkaisolla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ketuttaa kirjoitti:
Ketuttaa, etten päässyt lähtemään viikkokisaan. Olisi ollut vielä kisaisokin puomilla viikonlopun jäljiltä. Tosin mieluummin ajaisi viikkokisat matkaisolla.
Jollain tavoin tuo teksti korreloi loistavasti sen kanssa, että viikkokisatkin kiinnostavat vain harvoja. Pieni marginaali ovat nimittäin ne, joilla on useita erilaisia isopurjeita veneeseensä. Valtavalla enemmmistöllä on yksi isopurje ja yksi keulapurje, ne laitetaan paikalleen keväällä ja otetaan pois syksyllä. Keulapurje useimmiten rullapurjeena. Spinnu voi olla lisäksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Jollain tavoin tuo teksti korreloi loistavasti sen kanssa, että viikkokisatkin kiinnostavat vain harvoja. Pieni marginaali ovat nimittäin ne, joilla on useita erilaisia isopurjeita veneeseensä. Valtavalla enemmmistöllä on yksi isopurje ja yksi keulapurje, ne laitetaan paikalleen keväällä ja otetaan pois syksyllä. Keulapurje useimmiten rullapurjeena. Spinnu voi olla lisäksi.
Tietenkin kahta isopurjetta käyttäviä on vain muutamia. Mutta olenkin toinen kahdesta omassa seurassa, jolla on kisaiso erikseen. Silti usein kilpailevia veneitä on poikkeuksellisen suuri osuus koko venekannasta. Viikkokisoihin osallistuu paljon veneitä myös lähistön seuroista, eikä niissäkään niin aktiivisia kilpailijoita ole, että olisivat kisaison hankkineet. Eikä viikkokisa todellakaan ole minkäänlainen syy käyttää kisaisoa. Enimmäkseen kalusto on juuri sellaista "valtavaa enemmistöä". 10-14 meni siis tilastollisesti pahasti pieleen viikkokisojen kiinnostuksen suhteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ketuttaa kirjoitti:
Tietenkin kahta isopurjetta käyttäviä on vain muutamia. Mutta olenkin toinen kahdesta omassa seurassa, jolla on kisaiso erikseen. Silti usein kilpailevia veneitä on poikkeuksellisen suuri osuus koko venekannasta. Viikkokisoihin osallistuu paljon veneitä myös lähistön seuroista, eikä niissäkään niin aktiivisia kilpailijoita ole, että olisivat kisaison hankkineet. Eikä viikkokisa todellakaan ole minkäänlainen syy käyttää kisaisoa. Enimmäkseen kalusto on juuri sellaista "valtavaa enemmistöä". 10-14 meni siis tilastollisesti pahasti pieleen viikkokisojen kiinnostuksen suhteen.
Teidän seuranne on siis ilmeinen poikkeus. Minun kommenttini liittyi kokonaisuuteen, siis suomalaiseen purjevenekantaan ja purjeveneilijöihin. Viikkokisoihin osallistuu hieman useampi kuin "virallisiin" kilpailuihin mutta niihinkin vain pieni vähemmistö. Sitähän aloittaja kauhisteli; hän ilmeisesti piti sitä negatiivisena asiana. Minä taas pidän sitä lähinnä yhdentekevänä tai jopa myönteisenä ilmiönä, sillä minun mielestäni veneilyn ei pitäisi olla urheilua eikä kilpailua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Teidän seuranne on siis ilmeinen poikkeus. Minun kommenttini liittyi kokonaisuuteen, siis suomalaiseen purjevenekantaan ja purjeveneilijöihin. Viikkokisoihin osallistuu hieman useampi kuin "virallisiin" kilpailuihin mutta niihinkin vain pieni vähemmistö. Sitähän aloittaja kauhisteli; hän ilmeisesti piti sitä negatiivisena asiana. Minä taas pidän sitä lähinnä yhdentekevänä tai jopa myönteisenä ilmiönä, sillä minun mielestäni veneilyn ei pitäisi olla urheilua eikä kilpailua.
Eikö veneily saisi sinun mielestäsi olla hauskaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hauskanpitoa._ kirjoitti:
Eikö veneily saisi sinun mielestäsi olla hauskaa?
Hauskuus sopii huonosti yhteen kilpailun kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miksi pitäs ?
Eiköhän jokainen saa veneillä miten haluaa.
Silloin kun kilpaillaan seksissä , syömisessä tai purjehduksessa ,
ollaan lähtökohtasesti jo väärillä urilla
Ilmianna
Jaa
No vieläkö tätä samaa jaksetaan jauhaa.
Kaikkia kun nyt vaan ei tuo kisaaminen kiinnosta .
Oliko tämä riittäväns elkeä vastaus ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Oli. Ja vielä oikea vastaus.

Itsellä on alkanut muodostua vastareaktio kilpapurjehdukseen/veneilyyn, kun SPV tuntuu olevan nimenomaan noiden liitto. Esimerkiksi juuri nyt SPV:n etusivulla neljä juttua viidestä kertoo kilpailusta, voi v... Meidän valtaosan liiton jäsenistä tehtävä tuntuu olevan vain maksaa kilpatouhut ja lukea kilpatouhuista liiton sivuilta, ilmaisesta Nautic-lehdestä ja vielä Vene-lehden sisällöstäkin loppuosa keskittyy aina (purjehdus)kilpailuihin. Kun en ole noista kiinnostunut, niin tauoton ylitsepursuava pakkosyöttö on saanut allergian kehittymään.

Olisipa vaihtoehtoja kilpaliitolle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
28m kirjoitti:
Oli. Ja vielä oikea vastaus.

Itsellä on alkanut muodostua vastareaktio kilpapurjehdukseen/veneilyyn, kun SPV tuntuu olevan nimenomaan noiden liitto. Esimerkiksi juuri nyt SPV:n etusivulla neljä juttua viidestä kertoo kilpailusta, voi v... Meidän valtaosan liiton jäsenistä tehtävä tuntuu olevan vain maksaa kilpatouhut ja lukea kilpatouhuista liiton sivuilta, ilmaisesta Nautic-lehdestä ja vielä Vene-lehden sisällöstäkin loppuosa keskittyy aina (purjehdus)kilpailuihin. Kun en ole noista kiinnostunut, niin tauoton ylitsepursuava pakkosyöttö on saanut allergian kehittymään.

Olisipa vaihtoehtoja kilpaliitolle.
Alapa sitten kirjoittamaan sisältöä liiton nettisivuille ja lehteen. Miten muuten luulet sisältöä syntyvän?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
A) kilpaileminen missään muodossa ei kiinnosta
B) en kuulu onneksi enää mihinkään pursiseuraan (nimim. Entinen kommodori)
C) matkaa veneelle yli 2 tuntia
Missään vaiheessa lyhyttä purjehdus- ja veneilyuraani, joka alkoi v. 1973 ensimmäisellä omalla veneellä, en ole kaivannut mitään kilpailuja. Voi hyvin olla, että olisin parempi purjehtija, jos olisin osallistunut kilpailuihin, mutta itselleni olen ihan tarpeeksi hyvä nytkin.
Alkuperäiselle ihmettelijälle tiedoksi, että kaikkia ai tosiaan kiinnosta kilpaileminen.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Miksi ette osallistu seurojen viikkokisoihin?

Meidänkin seurassa on 300 purjevenettä. Viikkokisoihin saadaan noin 10 venettä.
Vaikka kuinka koetetaan alentaa kynnystä osallistua. Miehistöä ja muuta tarpen mukaan, niin kiinostusta ei ole. Parin tunnin viikottainen pyrähdys vesillä ei liene liian iso ponnistus ja pistäisi aivosolut miettimään hieman asiaa.

PurJehdushan on helppoa oppia mutta helpoiten osaamistaan parantaa osallistumalla kisoihin. Osaamisen lisääminen ei varmaankaan kiinnosta. Tosin ihmetyttää koska kun pidempää retkipurjehdusta tekee niin kovasti siellä tuntuu purjeita säädettävän kun samallE suunnalle on itse menossa ja menee ohi.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta