Kokeillaan uudestaan, kun meni viimeksi väärälle otsikolle. Eli here's the deal. Vietämme erään naisen kanssa paljon aikaa yhdessä . 35 v sinkkuja olemme ja tunteneet jo pitkään. Miten toimisitte tilanteessani? Olen huomannut olevani viime aikoina ihastunut naiseen ja tuon pirullisen ;) tunteen vain kasvaneen häneen pikkulleen koko ajan. Vaikka välillämme on ollut flirttiä ym pientä peliä, luulen että tunteeni paljastaminen hänelle johtaisi kiusalliseen kanssakäyntiin, enkä haluaisi kuitenkaan menettää häntä kokonaan elämästäni, sillä sen verran paljon hän tuo valoa muuten kimuranttiin ja toisinaan harmaaseen elämääni. Ongelma ei siis ole siinä, ettenkö uskaltaisi asiasta hänelle kertoa, vaan pointtini on, miten etenisin. Pelkään ystävyytemme kärsivän, jos tämä rakastumissairaus ei ole molemminpuolista. Toisaalta taas en haluaisi tähän moodiin jämähtääkään. Soppaa hämmentää vielä se, että muutama nainen on minua lähestynyt " sillä" mielellä viime aikoina, joille olisinkin varmasti toisessa tilanteessa lämmennyt, mutta mielenkiintoni on nyt vain tuossa spesiaali leidissä. Onko keskustelu avoimin kortein hänen kanssaan paras lähestymistapa tilanteeseen?
Klassinen miehen ongelma?
aijjai
1153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannatan avointa keskustelua asiasta. Sitten tiedätte voitteko olla vain ystäviä. Jos toisella on enemmän tunteita ja haluaisi rakkaussuhteen ja toinen vain ystävyyttä teidän kannattaa jatkaa elämäänne erillään.