Mua pelottaa rakastua

Taustalla varmaan torjutuksi tulemisen pelkoa, pelkoa ettei riitä, sitoutumisen pelkoa, pelkoa että sattuu muuten, pelkoa tulla petetyksi? Jotain noista.
Itselläni kaikkia noita..

Itselläni ainakin oli pelkoa rakastua, koska oli niin rankka edellinen suhde.
On niin helppoa jos elää tunneriippumattomana kenestäkään, mutta kun rakastuu tulee tietyllä tapaa riippuvaiseksi tunnetasolla toisesta. Toisen tekemiset, sanomiset, päätökset satuttaa ja voi pilata vaikka koko päivän fiiliksen.

Itsellä edelliseni oli sellainen joka teoillaan ja sanoillaa tuotti vain sarjassa surua, tuskaa ja satutti.
Sen takia pelottanut rakastua uudelleen, koska pelkää että samaa kokee uudelleen.

Rakastuneena on haavoittuvampi ja toiset jos kieroutuneita käyttävät sitä hyväkseen ja loukkaavat teoin ja sanoin jatkuvasti välittämättä miten kipeää se tekee.

En ole vuosiin halunnut joutua riippuvaiseksi toisista ihmisistä niin että jonkun yksitäisen ihmisen sanat ja teot saisi rikki hajotettua. Kukaan etäinen ihminen/tuttu/kaveri ei pysty heiluttaan minua sanoillaan ja ketään en ole päästänyt niin lähelle että olisi päässyt "henkiseen lyönti läheisyyteen"

Rakastaessa sille läheisyydelle olisi uskallettava päästää ja luottaa ettei toinen käytä sitä vapautta ja valtaa minkä on saanut minuun väärin. Mutta kuinka moneen täällä oikeasti voi luottaa ?

Palstallakin huomaa kuinka huoritellaan ja haukutaan/ vainotaan ja kiusataan juuri sitä jota sanoo kaipaavansa eli rakkaus on vain roskaa. Satujen utopiaa ja tosielämä sitä että halutaan joku itselleen koska siitä saa jonkun hyödyn, mutta sen toisen tunteet ja tahto ei liikauta. Jos se toinen ei halua niin ollaan valmiit murskaan se ihminen. Tuhoaan se täydellisesti.
Rakkaus on siis oikeastaan valheellista paskapuheita ja parempikin pelätä rakastua mikäli palstaan uskomista

Järkevin teko on pitää vahva suojakilpi ympärillä ja piikit vielä nousu valmiudessa kuin siilillä, jotta itseään pystyy suojeleen palstalaiste kaltaiselta väkivallalta