Ruotsin kansantalous porskuttaa. Maan 600 000 teollisuustyöntekijää solmivat maaliskuun lopussa työsopimuksen , jonka mukaan palkat kohoavat kolmen vuoden aikana 6,5 prosentilla.
Samalla alan tulevaisuudenusko kasvaa. Viime vuoden loppupuolella jyrkkään nousuun ampaissut teollisuuden ostopäällikköindeksi kohosi maaliskuussa tasolle ,jolla se oli viimeksi 2010 puolivälissä.
Palkankorotusten taso kielii maan hyvästä työllisyystilanteesta,toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. "työllisyyden taso on hyvä,eikä työttömyyskään niin korkea kuin Suomessa. Ei ole näkyvissä tilannetta ,että työllisyyttä pitäisi saada ylös parantamalla kilpailukykyä".
OECD:n mukaan kantaruotsalaisten työllisyysaste oli vuonna 2015 5,5%,kun maahanmuuttajilla oli 16,2%. Tästäkin huolimatta ruotsalaisen työn tuottavuus on kehittynyt viimeisen kymmenenvuoden aikana Suomea paremmin,joten kansantalous kestääkin suurempia palkankorotuksia.
Ruotsi on pystynyt säilyttämään tuotantorakenteensa järkevällä talouspolitiikalla,eivätkä ole menettäneet sellaista korkean tuottavuuden tuotantoa kuten me.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina tuottavuus kasvoi Suomessakin hyvään tahtiin,mutta vuoden 2008 jälkeen tuotannon määrä työtuntia kohden on kasvanut Ruotsissa 7% enemmän kuin Suomessa.
Jaakko Kiander muistuttaa ,että teollisuuden menestykseen ei pelkkä kansantalouden myötätuuli riitä. "se on paljon sitä, että kotimarkkinoilla menee hyvin,sillä teollisuuden täytyy pärjätä vientimarkkinoilla".
Tämäkin ehto täyttyy Ruotsissa ,ja palkankorotuksiin on varaa koska ruotsalaisyritysten kannattavuus on hyvä,sekä tuottavuuden uskotaan kehittyvän. Tilanne voidaan arvioida väärinkin,jos esimerkiksi vientimarkkinat muuttuvat heikommiksi, jos kävisi niin,että kustannustaso olisi ylimitoitettu.
Mutta tähän on ruotsalaisilla takaportti, oma valuutta kruunu,joka tarvittaessa joustaisi ja korjaisi kustannustason. Siksi ei ole niin vakavaa ,että millaisia nimelliskorvauksia sovitaan,sillä valuuttakurssi hoitaa sopeutumisen ,Kiander selvittää.
Oma kansallinen kelluva valuutta mahdollistaa tutantorakenteen säilymisen ja edelleen kehittämisen myöskin kotimarkkinoiden osalta ja näin ollen antaa tilaa palkankorotuksille 6,5%. Suomen talouskehitys vaatii juuri päinvastaisia palkankorotuksia(-) . Toisin sanoen Ruotsi ei edes harkitse euroon siirtymistä ,koska siinä ei ole mitään järkeä,heidän mielestä ja numeroiden valossa on pakko myöntää heidän olevan oikeassa.
Samalla alan tulevaisuudenusko kasvaa. Viime vuoden loppupuolella jyrkkään nousuun ampaissut teollisuuden ostopäällikköindeksi kohosi maaliskuussa tasolle ,jolla se oli viimeksi 2010 puolivälissä.
Palkankorotusten taso kielii maan hyvästä työllisyystilanteesta,toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. "työllisyyden taso on hyvä,eikä työttömyyskään niin korkea kuin Suomessa. Ei ole näkyvissä tilannetta ,että työllisyyttä pitäisi saada ylös parantamalla kilpailukykyä".
OECD:n mukaan kantaruotsalaisten työllisyysaste oli vuonna 2015 5,5%,kun maahanmuuttajilla oli 16,2%. Tästäkin huolimatta ruotsalaisen työn tuottavuus on kehittynyt viimeisen kymmenenvuoden aikana Suomea paremmin,joten kansantalous kestääkin suurempia palkankorotuksia.
Ruotsi on pystynyt säilyttämään tuotantorakenteensa järkevällä talouspolitiikalla,eivätkä ole menettäneet sellaista korkean tuottavuuden tuotantoa kuten me.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina tuottavuus kasvoi Suomessakin hyvään tahtiin,mutta vuoden 2008 jälkeen tuotannon määrä työtuntia kohden on kasvanut Ruotsissa 7% enemmän kuin Suomessa.
Jaakko Kiander muistuttaa ,että teollisuuden menestykseen ei pelkkä kansantalouden myötätuuli riitä. "se on paljon sitä, että kotimarkkinoilla menee hyvin,sillä teollisuuden täytyy pärjätä vientimarkkinoilla".
Tämäkin ehto täyttyy Ruotsissa ,ja palkankorotuksiin on varaa koska ruotsalaisyritysten kannattavuus on hyvä,sekä tuottavuuden uskotaan kehittyvän. Tilanne voidaan arvioida väärinkin,jos esimerkiksi vientimarkkinat muuttuvat heikommiksi, jos kävisi niin,että kustannustaso olisi ylimitoitettu.
Mutta tähän on ruotsalaisilla takaportti, oma valuutta kruunu,joka tarvittaessa joustaisi ja korjaisi kustannustason. Siksi ei ole niin vakavaa ,että millaisia nimelliskorvauksia sovitaan,sillä valuuttakurssi hoitaa sopeutumisen ,Kiander selvittää.
Oma kansallinen kelluva valuutta mahdollistaa tutantorakenteen säilymisen ja edelleen kehittämisen myöskin kotimarkkinoiden osalta ja näin ollen antaa tilaa palkankorotuksille 6,5%. Suomen talouskehitys vaatii juuri päinvastaisia palkankorotuksia(-) . Toisin sanoen Ruotsi ei edes harkitse euroon siirtymistä ,koska siinä ei ole mitään järkeä,heidän mielestä ja numeroiden valossa on pakko myöntää heidän olevan oikeassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kukahan työntää tänne kepulaisten propagandaa? IPUlaiset ainakin tietää missä jamassa Ruotsi ja Suomi ovat.Vain pörssikeinottelijat voivat paksusti,muut köhtyvät juuri siitä syystä.