Jätinkö jäljen? Itselläni on vielä liian lähellä tämä, tarvitsen etäisyyttä, mutta tiedän että sun tapaamisella oli joku merkitys elämässäni.
Muutinko mitään sinussa
säjätätjäljen
16803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Joo sinuun ihastuminen sai mut päästämään miehestäni henkisesti irti,fyysisesti se on vielä mun kans,mut tiedän et tää loppuu jossain vaihees, kun aika on oikea. Ehkä kohtalo tuo sinut ja minut vielä yhteen,vaikka tällä hetkellä ei ollu oikee hetki.mutta olet ajatuksissani aina😘
Hyvä"Jälkiiä", ei kannata liian herkästi heittää pitkää, ja paljon hyvääkin sisältävää, ihmissuhdetta romukoppaan. Totean sivusta.
Empä osaa sanoa. elän aika paljon hetkessä ja tulevaisuudessa.
Muuttiko joku jotakin minussa?
Onko viime aikoina muuttanut?
-Ei. Ei ole.
Syväarpi jäi sydämeeni, jota en halua pois edes sieltä. Ehkä se odottaa sitä oikeaa aikaa.,Jos tarkoitettu, kylä meidän polut vielä yhtyy, koska kerran on jo näin tapahtunut.
TOTEAN SIVUSTA, että ruusupensaassakin on tavallisesti enemmän piikkejä kuin kukkia.
Samoin on elämän laita. Haavoja ja arpia tulee sieluun pitkin matkaa.
Kuulostaa tutulta.Yksi mies jonka kohtasin ainoastaan kerran,jätti syvän aukon muhun,enkä myöskään halua sen aukon poistuvan,en pysty enkä halua häntä unohtaa.Samaa miettinyt,että jos on tarkoitettu,elämä kuljettaa ja kohtaamme jälleen.
Kyllä hän muutti.
Ymmärsin erityisen ystävyyden merkityksen ja mitä on kauneus.
Ymmärsin mistä suhteet koostuu ja mitä parisuhteeseen vaaditaan jotta se olisi sitä, kaunista..
Ymmärsin mitä eroa on seksillä ja tunteilla, ymmärsin mitä haluan, hän muutti ajattelutapojani tai oikeastaan opetti minut ajattelemaan ja arvostamaan erilaisia asioita kuin aiemmin.
Opin tuntemaan, opin herkkyyttä itsessäni ja muissa. Hän muutti minut aivan eri ihmiseksi, tai auttoi minua muistamaan mikä oikeasti olin joka oli päässyt unohtumaan, ytimestä lähtien kipujen kautta päästin itseni palautumaan alkupisteeseen.
Kauniisti tavoitit jotain mitä yritin tällä aloituksella hakea..se haikeus ja samanaikainen kiitollisuus siitä, että sai jotakin korvaamatonta.
Niin juuri. Se on ihanaa, hän on uskomaton.
Tarvitsin häntä juuri sen verran mitä sainkin, vaikka luulin tarvitsevani enemmän, kaiken.
Ni ja sit palasit exäsi luo "uudistuneena" ! Kiitti vaan.
Onko varmaa tietoa?
No en, hän ei ole erityinen ystävä eikä suhteessamme ole lainkaan kauneutta.
Eikä hänen herkkyytensä tule esiin ilman viinaa jolloin tunteiden näyttäminen lähinnä ilmenee "anna vähän sitä tavaraa"pyyntönä.
En ikinä kokenut olevani hänelle erityinen, tai edes ystävä/kaveri.
Olin taloudenhoitaja ja "tavaran" kantaja.
Syvän jäljen jätti hän sydämeen, miten yksi ihminen voi tehdä tuollaisen vaikutuksen toiseen..
olen vain väsynyt
No opinpahan tuostakin. Arvostan jatkossa vain avoimia ja rehellisiä ihmisiä. Ja varmistan aina, että on tosissaan ja aito.