Kännykän kuuluvuus suomenlahdella

eli missä kuuluu älypuhelin-rannasta.

Onko Helsinki-Tallinnan aluksissa tukiasemia, koska olen huomannut niiden reitillä paremman kuuluvuuden kuin muualla Suomenlahdella?

liikkuvia.tukiasemia kirjoitti:

Onko Helsinki-Tallinnan aluksissa tukiasemia, koska olen huomannut niiden reitillä paremman kuuluvuuden kuin muualla Suomenlahdella?

Sen olen huomannut, että Harmajan jälkeen kännykkä hyppää eestiläisen operaattorin verkkoon oli laiva Tallink tai Viking .

ruotsinmatkaaja kirjoitti:

Sen olen huomannut, että Harmajan jälkeen kännykkä hyppää eestiläisen operaattorin verkkoon oli laiva Tallink tai Viking .

Paljon on kiinni myös puhelimesta. Vanha Nokian kapula vaihtoi joskus eestiläiseen verkkoon jopa Suomenlinnan vallituksilla käveltäessä. Sitten taas laivassa Helsingin suuntaan vähän puolimatkan jälkeen Nokian E-sarjalaisessa ei ollut vielä verkosta tietoakaan ja samaan aikaan kaveri vieressä soittaa jo kotiin.

Gsm-Nokiani toimi kerran Elisan verkossa yhä vielä kun olin jo lähempänä Eestin kuin Suomen rannikkoa purjentimassa Helsingistä Tallinnaan.

puhuin kirjoitti:

Gsm-Nokiani toimi kerran Elisan verkossa yhä vielä kun olin jo lähempänä Eestin kuin Suomen rannikkoa purjentimassa Helsingistä Tallinnaan.

Ps. Lisäys; ja siis nimenomaan Suomen Elisan verkossa.

Menee vähän ohi aiheen.
Kaun sitten, kun meillä oli Benefon 450 käsipuhelin istuin laivan kannella Tallinnan satamassa ja kuuntelin puhelinviestejäni.Taisi olla Elisan verkko mutta en ole varma, voi myös olla Soneran.Joka tapauksessa mainio puhelin, maksoi 5500 Fim vuonna 1996.Oli kallis peli ja aika kömpelö.
Kommentti Elisan verkosta (GSM): Kuuluu huonosti Malmilla, Jakomäessä ja Pornaisissa.Oli pakko siirtyä pois Elisasta, onko muilla samoja kokemuksia ?
DNA, toimii moitteettomasti.

Kyllä minulla on toiminut ihan murheitta pitkälle kasuunin ohi. Kasuunilla on ilmeisesti tukiasema.
Sen sijaan kerran huomasin Rödjanilla (Tammisaaren seutuvilla), että veneen ollessa laiturissa kiinni puhelin hyppäsi EMT:n verkkoon. Syynä oli ilmeisesti se, että rantakallio aiheutti katveen suomalaisiin tukiasemiin päin. Ei kyllä tullut kokeiltua kuuluvuutta.

10-14 kirjoitti:

Kyllä minulla on toiminut ihan murheitta pitkälle kasuunin ohi. Kasuunilla on ilmeisesti tukiasema.
Sen sijaan kerran huomasin Rödjanilla (Tammisaaren seutuvilla), että veneen ollessa laiturissa kiinni puhelin hyppäsi EMT:n verkkoon. Syynä oli ilmeisesti se, että rantakallio aiheutti katveen suomalaisiin tukiasemiin päin. Ei kyllä tullut kokeiltua kuuluvuutta.

Lue lisää

Rödjan ei ole läheskään ainoa paikka niillä seuduin jossa on pahoja katveita. Aiemmin piti siinä vieressä kiivetä korkealle kalliolle, jos soittaa piti.

Helsinki-Tallina -välillä kenttää riittää hyvin. Onnistuuko puhelut, en oikein tiedä. Mutta jos siirtyy vähänkin reitiltä itään tai länteen, katoavat palkit kännykästä nopeasti.

10-14 kirjoitti:

Kyllä minulla on toiminut ihan murheitta pitkälle kasuunin ohi. Kasuunilla on ilmeisesti tukiasema.
Sen sijaan kerran huomasin Rödjanilla (Tammisaaren seutuvilla), että veneen ollessa laiturissa kiinni puhelin hyppäsi EMT:n verkkoon. Syynä oli ilmeisesti se, että rantakallio aiheutti katveen suomalaisiin tukiasemiin päin. Ei kyllä tullut kokeiltua kuuluvuutta.

Lue lisää

Kasuunilla EI ole tukiasemaa yhdelläkään operaattorilla. Lähin on Harmajalla.

Tele-DNA-Elisa kirjoitti:

Kasuunilla EI ole tukiasemaa yhdelläkään operaattorilla. Lähin on Harmajalla.

Onko jotain todellista faktaa tuosta? Ainakin kenttää riittää sillä tavalla, että teoria tukiasemasta on uskottava.

10-14 kirjoitti:

Onko jotain todellista faktaa tuosta? Ainakin kenttää riittää sillä tavalla, että teoria tukiasemasta on uskottava.

On faktaa. Ja lisäksi voit itse nähdä ettei Kasuunilla ei ole tukiasemien ja operaattoreiden tiedonsiirtolinkkien antenneita.

Kännykkäsi näyttää kyllä signaalia koska radioaalto kantaa vapaassa esteettömässä ilmatilassa hyvin pitkälle ja Harmajan antennit on korkeat. Tämä eikuitenkaan tarkoita sitä, että saat yhteyden muodostettua. Suomelahdella Viron signaali on lisäksi vahvempi, usein Suomen rannikon läheisyydessä on parempi kenttä Viron operaattoreilla kuin Suomen. Virolla ei ole saaristoa radioaallon esteenä kuten meillä. Myös antennimastojen korkeuserot vaikuttaa, Suomessa mastot on matalia.

Kannattaa tosiaan kokeilla soittaa tai käyttää dataa tuolla. Palkit kännykän näyttössä pysyvät paljon pidempään kuin oikea toiminta. Tekstiviestin saattaa saada läpi satunnaisesti kauempaa kuin pystyy puhumaan.

Sanoisin, että Helsinki - Tallinna välillä kännykkä kuuluu n. puolet matkasta. Sama pätee myös Ahvenanmeren ylitykseen. Porkkala-Visby välillä ei yhteyttä ole lainkaan. Joskus olen saanut tekstiviestin läpi Hiidenmaan ulkopuolella.

Itse asiassa on merkityksetöntä, häviääkö kenttä siinä 15 mpk kohdalla, kuuluvuus loppuu joka tapauksessa. Se johtuu gsm-tekniikasta, joka jakaa kaistaa jokaiselle laitteelle niin lyhyinä viipaleina, ettei kauempaa tuleva vastaus ehdi siihen viipaleeseen. Etäisyydessä raja on 32 km, mikään lisäantenni tai korkeammalle nouseminen auta siihen. Ilmeisesti joko kasuunilla tai Tallinan matalalla on tukiasema, koska Hki-Tallina -välillä kuuluvuus on oleellisesti parempi kuin siltä reitiltä sivulle mennessä. Palkit näytöllä eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kuuluvuutta todellisuudessa olisi.

Saarten aiheuttamat katveet ovat hyvin todellisia ja ne näkyvät jossain määrin myös kuuluvuuskartoissa.

GSM tekniikka. Koska se on aikajakoista, niin maksimi etäisyys tulee tekniikasta (noin 30 km).

Ingenjöör kirjoitti:

GSM tekniikka. Koska se on aikajakoista, niin maksimi etäisyys tulee tekniikasta (noin 30 km).

GSM:ssä voidaan käyttää vain joka toista aikaväliä jolloin etäisyys tuplaantuu. Sitäpaitsi puhekin menee yleensä nykyään WCDMA-tekniikalla, jossa etäisyys on pidempi.

Kyllä suoran nököyhteyden etäisyyden voi ja pitää ylittää VHF:llä selvästi. Viime kesänä testissä kuului moitteetta Porkkalasta Tallinan keskustan satamaan 17 ja 19 m antennikorkeuksilla. Tuo on noin tuplasti enenmmän kuin näköyhteys.

Lähettävän ja vastaanottavan antennin välisen suoran etäisyyden ylittäminen kaksinkertaiseksi on fysikaalinen mahdottomuus vhf ja uhf jaksoilla. 15% säteen taipuminen sisältyy jo esittämääni radiohorisontin kaavaan. Myös "suora näköetäisyys" eli näköhorisonttikin on valon säteen taipumisen vuoksi hieman pidentynyt. Horisontissa näkyvä aurinko on jo laskenut horisontin taakse.
Jos Suomesta kuuluu Viroon vhf:llä niin voit laskea missä korkeudessa se toinen antenni on ollut.

VHF-aallot heijastuvat mukavasti troposfäärissä, joskus enemmän, joskus vähemmän mutta aina edes jonkin verran. Nuo Joakimin mainitsemat etäisyydet eivät ole mitään normaalista poikkeavaa. Radiohorisonttiin asti pääsee melkein minkälaisella antennilla tahansa ja pikkuteholla, vaikka käsiradiolla, sen jälkeen pitää olla antennit ja kaapelit kunnossa. Monesti ne eivät ole.

seppomartti kirjoitti:

Lähettävän ja vastaanottavan antennin välisen suoran etäisyyden ylittäminen kaksinkertaiseksi on fysikaalinen mahdottomuus vhf ja uhf jaksoilla. 15% säteen taipuminen sisältyy jo esittämääni radiohorisontin kaavaan. Myös "suora näköetäisyys" eli näköhorisonttikin on valon säteen taipumisen vuoksi hieman pidentynyt. Horisontissa näkyvä aurinko on jo laskenut horisontin taakse.
Jos Suomesta kuuluu Viroon vhf:llä niin voit laskea missä korkeudessa se toinen antenni on ollut.

Lue lisää

Ei ole! Meri-VHF -taajuudet siroavat ja riittävä signaali menee tuonne n. 2x suoralinja etäisyydelle. Sopivissa radio-olosuhteissa voi kuulua huomattavasti pidemmällekin, jopa satoja kilometrejä. Itsekin olen puhunut LA:lla Norjaan ja pidemmällekin, toki tuo on 27MHz eikä 160 MHz, kuten meri-VHF.

Tuo suuruusluokkaa 2x suoralinja on aina saavutettavissa, jos laitteet on kunnossa ja tehoa 25 W. Suoran linjan kuuluvuus vaatii olemattomasti tehoa. 20 M suoran linjan kuuluvuus pitäisi onnistua n. 1 mW lähetysteholla. 25 W on siis todella "ylitehoinen" noin lyhyelle matkalle, Siksi se toimii hienosti yli horisontin, vaikka siroavassa kulussa häviöt ovat paljon suuremmat.

Ilmiö on "troposcatter", jota on kuvattu mm. tässä: http://www.nitehawk.com/w3sz/W3SZ-PackRatsConference2014.pdf

Tuolle löytyy kaavat, jolla voi laskea kuuluvuden lähetystehon, taajuuden, antennien korkeuden, vahvistus/häviöiden ja vastaanottimen herkkyyden perusteella.

Tuo Tallinna Porkkala oli 33 M. Kuului hyvin 25 W, mutta ei oikein 1 W.

Puoliplaanari kirjoitti:

VHF-aallot heijastuvat mukavasti troposfäärissä, joskus enemmän, joskus vähemmän mutta aina edes jonkin verran. Nuo Joakimin mainitsemat etäisyydet eivät ole mitään normaalista poikkeavaa. Radiohorisonttiin asti pääsee melkein minkälaisella antennilla tahansa ja pikkuteholla, vaikka käsiradiolla, sen jälkeen pitää olla antennit ja kaapelit kunnossa. Monesti ne eivät ole.

Lue lisää

Onkohan se heijastumiskerros pikemmin ionosfääri? Joka tapauksessa ilmakehän yläkerroksista heijastuvat lyhytaaltoiset radioyhteydet kuuluvat vain satunnaisesti ja vaihtelevasti. Ja silloin pidemmillä etäisyyksillä kuin Suomenlahden yli, missä tosiaan on periaatteessa Porkkalasta näköyhteys Tallinnan torneihin.
Puoliplaanarin kannattaa käsi-Vhf :llä kokeilla etäisyyksiä, ei kuulu kauas. Veikkaan vajaata 10 mpk.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ole! Meri-VHF -taajuudet siroavat ja riittävä signaali menee tuonne n. 2x suoralinja etäisyydelle. Sopivissa radio-olosuhteissa voi kuulua huomattavasti pidemmällekin, jopa satoja kilometrejä. Itsekin olen puhunut LA:lla Norjaan ja pidemmällekin, toki tuo on 27MHz eikä 160 MHz, kuten meri-VHF.

Tuo suuruusluokkaa 2x suoralinja on aina saavutettavissa, jos laitteet on kunnossa ja tehoa 25 W. Suoran linjan kuuluvuus vaatii olemattomasti tehoa. 20 M suoran linjan kuuluvuus pitäisi onnistua n. 1 mW lähetysteholla. 25 W on siis todella "ylitehoinen" noin lyhyelle matkalle, Siksi se toimii hienosti yli horisontin, vaikka siroavassa kulussa häviöt ovat paljon suuremmat.

Ilmiö on "troposcatter", jota on kuvattu mm. tässä: http://www.nitehawk.com/w3sz/W3SZ-PackRatsConference2014.pdf

Tuolle löytyy kaavat, jolla voi laskea kuuluvuden lähetystehon, taajuuden, antennien korkeuden, vahvistus/häviöiden ja vastaanottimen herkkyyden perusteella.

Tuo Tallinna Porkkala oli 33 M. Kuului hyvin 25 W, mutta ei oikein 1 W.

Lue lisää

Hätäisesti viitettäsi vilkaisemalla olin ymmärtävinäni, ettei noin lyhyellä 30mpk välillä troposfääristä heijastu eli siroa. Taulukot näyttivät olevan pikemmin 300-1000km etäisyyksille, eikä niillä etäisyyksillä ole toiveita vhf- yhteydestä. Ionosfääristä heijastuneet tai sironneet radioaallot merkitsevät vielä pidempää etäisyyttä.
TV: n alkuaikoina kerran näkyi Italian tv:n kuva Helsingissä mutta sellainen yhteys on sattuma eikä toistettavissa Jos pystyt la- puhelimellasi puhumaan Norjaan halutessasi, niin tarkoitat ilmeisesti ns amatööriradiota.
20mpk yhteyttä en saa luotettavasti käsi- vhf:n 5W lähetysteholla ja 1W varmuudella ei onnistu.
Tallinna- Porkkala on mielenkiintoinen. Onnistuuko aina kahden veneen välillä?

Häviön voi laskea 50-luvulla kehitetyllä kokeisiin perustuvalla Eglin mallilla. Tässä laskuri:
https://www.netcontrol.com/eng/services/radio-networking-help-tools/egli-calculator/
25 W lähetysteholla ja kunnossa olevilla antenneilla/kaapeleilla sekä vastaavalla vastaanottimella pitäisi onnistua n. 160 dB. 1 W on 14 dB vähemmän eli 146 dB on sille vastaava.

Tuolla laskien saa tuon minun tapauksen (17 ja 19 m, 156 MHz) kuuluvuudeksi 48 M 25 W ja 21 M 1 W. Tuo pätee hyvin siihen, että 1 W ei kuulunut, mutta 25 W kuului.

Jos toinen pää on sitten käsikapula vaikkapa 3 m korkeudessa tynkäantennilla (puuttuu 3 dB vahvistus), saa 17 m ja 3 m arvoilla kuuluvuudeksi 25 W teholla (157 dB) 16 M ja 1 W teholla (143 dB) 7 M ja 5 W (150 dB) 10 M.

Edelliset laskut arvot pätevät vain ylitettäessä suora yhteys eli radiohorisontti. Ensmmäisessä tapauksessa radiohorisontti on 19 M eli se ylitetään niukasti jo 1 W teholla. Toisessa taas 12 M eli ko. laskut menevät uusiksi 1 ja 5 W tehoilla. http://www.qsl.net/w4sat/horizon.htm

Suoralla yhteydellä häviöt ovat paljon pienemmät, Ne voi laskea tällä: https://www.netcontrol.com/eng/services/radio-networking-help-tools/free-space-calculator/
Tuosta 12 M tulee vain 103 dB häviö eli kuuluu reilusti alle 1 mW teholla, jos välissä ei ole mitään esteitä.

Kahden käsipuhelimen välillä (3 m) radiohorisontti on vain 7 M.

Tuo LA:lla Norjaan puhuminen oli ihan veneen LA-puhelimella. En tiedä mitä toisessa päässä oli. Myös muita maita kuului. Mutta noita siis tapahtui vain hyvällä radiokelillä eli erittäin harvoin. Tuolla vapaan näkyvyden laskurilla saa 160 dB 27 MHz 88 tkm eli pari kertaa maapallon ympäri. Joskus heijastuu sopivasti ja kuuluvuus on melkein suoran näköyhteyden veroinen.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä suoran nököyhteyden etäisyyden voi ja pitää ylittää VHF:llä selvästi. Viime kesänä testissä kuului moitteetta Porkkalasta Tallinan keskustan satamaan 17 ja 19 m antennikorkeuksilla. Tuo on noin tuplasti enenmmän kuin näköyhteys.

Lue lisää

Joakim, sekoititkohan sinä nyt mastonhuippujen ja merenpintatason näköyhteyden toisiinsa?

seppomartti kirjoitti:

Onkohan se heijastumiskerros pikemmin ionosfääri? Joka tapauksessa ilmakehän yläkerroksista heijastuvat lyhytaaltoiset radioyhteydet kuuluvat vain satunnaisesti ja vaihtelevasti. Ja silloin pidemmillä etäisyyksillä kuin Suomenlahden yli, missä tosiaan on periaatteessa Porkkalasta näköyhteys Tallinnan torneihin.
Puoliplaanarin kannattaa käsi-Vhf :llä kokeilla etäisyyksiä, ei kuulu kauas. Veikkaan vajaata 10 mpk.

Lue lisää

Ionosfäärissä heijastuu MF/HF-aallot hienosti. Joakimin 27 MHz Norjan yhteys lienee sellainen. Yksi käsite millä ionosfäärin kykyä heijastaa kuvataan on MUF, maximum usable frequency. Välillä se on yli 27 MHz mutta ei käytännössä ikinä lähelläkään 170 MHz

VHF- UHF- ja SHF-alueilla suurin vaikutus on juuri ilmakehän alimmalla kerroksella troposfäärillä, sen heijastuma on aina käytettävissä. Joskus se on varsin heikko ja radiokeli on "normaali", joskus todella voimakas.

Radioamatööreillä on yksi taajuusalue 144...145 MHz, siellä käytetään tehokkaita suunta-antenneja. Kaksi asemaa joilla on kummallakin kuuden metrin puomein varustetut Yagi-antennit parissakymmenessä metrissä pystyvät aina kaikissa olosuhteissa ainakin 400km yhteysväliin. Tämä lähinnä esimerkkinä siitä että eteneminen ei pääty radiohorisonttiin, näitä yhteyksiä pidetään jatkuvasti eikä koko suunta-antennissa olisi mitään ideaa kun yksinkertaisempi ympärisäteilevä riittää radiohorisonttiin.

Radioilla on kyllä tullut kokeiltua kaikenlaista, joskus pidin kannettavalla laitteistolla noin watin teholla 10 GHz puheyhteyden välillä Etelä-Pohjanmaa - Tukholma eikä se ole edes mitenkään erityisen vaikeaa, suurin haaste on löytää vasta-asema.

Puoliplaanari kirjoitti:

Ionosfäärissä heijastuu MF/HF-aallot hienosti. Joakimin 27 MHz Norjan yhteys lienee sellainen. Yksi käsite millä ionosfäärin kykyä heijastaa kuvataan on MUF, maximum usable frequency. Välillä se on yli 27 MHz mutta ei käytännössä ikinä lähelläkään 170 MHz

VHF- UHF- ja SHF-alueilla suurin vaikutus on juuri ilmakehän alimmalla kerroksella troposfäärillä, sen heijastuma on aina käytettävissä. Joskus se on varsin heikko ja radiokeli on "normaali", joskus todella voimakas.

Radioamatööreillä on yksi taajuusalue 144...145 MHz, siellä käytetään tehokkaita suunta-antenneja. Kaksi asemaa joilla on kummallakin kuuden metrin puomein varustetut Yagi-antennit parissakymmenessä metrissä pystyvät aina kaikissa olosuhteissa ainakin 400km yhteysväliin. Tämä lähinnä esimerkkinä siitä että eteneminen ei pääty radiohorisonttiin, näitä yhteyksiä pidetään jatkuvasti eikä koko suunta-antennissa olisi mitään ideaa kun yksinkertaisempi ympärisäteilevä riittää radiohorisonttiin.

Radioilla on kyllä tullut kokeiltua kaikenlaista, joskus pidin kannettavalla laitteistolla noin watin teholla 10 GHz puheyhteyden välillä Etelä-Pohjanmaa - Tukholma eikä se ole edes mitenkään erityisen vaikeaa, suurin haaste on löytää vasta-asema.

Lue lisää

"noin watin teholla 10 GHz puheyhteyden välillä Etelä-Pohjanmaa - Tukholm"

Jaahas, millainen aaltoputki sulla oli antennnijohtona tässä radiossa. Oliko kuiva keli kun ilman vesimolekyylit eivät estäneet radioaallon etenemistä?

Puoliplaanari kirjoitti:

Ionosfäärissä heijastuu MF/HF-aallot hienosti. Joakimin 27 MHz Norjan yhteys lienee sellainen. Yksi käsite millä ionosfäärin kykyä heijastaa kuvataan on MUF, maximum usable frequency. Välillä se on yli 27 MHz mutta ei käytännössä ikinä lähelläkään 170 MHz

VHF- UHF- ja SHF-alueilla suurin vaikutus on juuri ilmakehän alimmalla kerroksella troposfäärillä, sen heijastuma on aina käytettävissä. Joskus se on varsin heikko ja radiokeli on "normaali", joskus todella voimakas.

Radioamatööreillä on yksi taajuusalue 144...145 MHz, siellä käytetään tehokkaita suunta-antenneja. Kaksi asemaa joilla on kummallakin kuuden metrin puomein varustetut Yagi-antennit parissakymmenessä metrissä pystyvät aina kaikissa olosuhteissa ainakin 400km yhteysväliin. Tämä lähinnä esimerkkinä siitä että eteneminen ei pääty radiohorisonttiin, näitä yhteyksiä pidetään jatkuvasti eikä koko suunta-antennissa olisi mitään ideaa kun yksinkertaisempi ympärisäteilevä riittää radiohorisonttiin.

Radioilla on kyllä tullut kokeiltua kaikenlaista, joskus pidin kannettavalla laitteistolla noin watin teholla 10 GHz puheyhteyden välillä Etelä-Pohjanmaa - Tukholma eikä se ole edes mitenkään erityisen vaikeaa, suurin haaste on löytää vasta-asema.

Lue lisää

Tuollaisiahan tuo laskuri ennustaakin tuolla 146 Hz paikkeilla. 20 m antennit ja 180 db on 330 km. Tuon 160->180 dB parannuksen saa vaikkapa nostamalla lähetystehon 25->100 W (6 dB) ja käyttämällä 10 dB vahvistuksen antavia suunta-antenneja (7 dB hyöty molemmissa päissä metrin piiskaan verrattuna). 600 W tehollla (näyttää olevan suurin sallittu) saisi vielä8 dB lisää, jolloin laskuri antaa jo 520 km.