USKONTOJEN UHRIT - MISSÄ MENNÄÄN?

KD on puolue, ei mikään uskonnollinen kristillinen yhteisö.

Silloin hän on kapitalismim uhri, koska porvariston charmi on hillitty.

J...varassa vaikuttaa menestysteologiahenki myös torontohenki, hän oli 90luvun puolivälissä ensimmäisten joukossa sitä, ensin tutkien sitten hyväksyen, haalimassa Englannissa (Arnott, Wimber) yhdessä -Olli Valtosen kanssa. Pirkko täyttyi 'hengellä'...Löytyy Valtosen jostain kirjasta (nimi unohtunut toist).

Miksi kirjoitat juuri helluntailaisuus- palstalle kun UUT on kaikkia uskonnollisia yhteisöjä varten?

Jos jokin tietty yksittäinen UUT:n antama medialausuma häiritsee sinua voit antaa palautetta UUT:lle suoraan.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/yhdistys/palaute/

Omat väitteesi ovat niin suurpiirteisiä ettei niihin voi ottaa kantaa jos et pysty osoittamaan selvemmin mitä tarkoitat. "Eräs esimerkki keski- pohjanmaalaisesta naisesta" on ihan yhtä umpimähkäinen kuin väitteesi UUT:n mediaan antamista "umpimähkäisistä rikossyytteistä".

"miksi ilmianto tehdään medialle, eikä viranomaisille?"

Missä tällainen ilmianto on tehty? Mikä media, mikä julkaisu? Jos tällainen "UUT:n markkinoima tarina" on julkaistu suurelle yleisölle se on kaiketi helppo vain pistää vaikka linkkinä tänne koska sehän on silloin julkista tietoa kaikkien nähtävillä.

Jos näin on käynyt niin sitten vain rikosilmoitusta tekemään. On laitonta tehdä perättömiä ilmiantoja kun on kysymys vakavista rikoksista.

KIITOS VAIVANNÄÖSTÄSI, ja kommentistasi.

Keski-pohjalaisen naisen tarina lienee tullut tutuksi myös sinulle median kautta. UUT:n nettisivuilla hän kertoo muun muassa: " Minulla oli paljon sisaruksia ja rakastavat vanhemmat, jotka parhaasta tahdostaan huolimatta eivät kyenneet suojelemaan minua seurakunnassa tapahtuneelta hyväksikäytöltä. En ollut ainoa uhri. "
Tapauksen uutisoinnin yhteydessä on avoimesti viitattu myös suoranaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kun uhreja on kaiken lisäksi vielä useampia, tulisi asia aiemmin mainitsemistani syistä saattaa myös viranomaisten tutkittavaksi.

Pahoittelen, jos ehdotukseni koetaan loukkaavana. Näin itse asian kuitenkin näen.

Toivottavasti kettään ei loukkaa, että kirjoitan helluntailaisten sivuilla. Tarkoitukseni ei ole leimata heidän opetuksiaan. Kirjoitukseni päätyi näille koska huomaan, että keskustelu täällä käy huomattavan vilkkaana. Toivon, ettei kukaan valinnastani pahastu.

Julkisen kommentoinnin sijaan ehdotat, että kirjoittaisin asioista UUT:n valitsemilla sivustoilla tai että lähettäisin palautteeni suoraan yhdistykselle. En haluaisi uskoa, että UUT on lukkiutunut niin suljetuksi yhteisöksi, että heidän toimintaansa saa ja voi arvostella vain heidän itsensä valitsemilla palstoilla. UUT itse marssittanut asioita melko suorasukaisesti - ja viime aikoina myös kritiikittömästi - julkisuuteen. Ei siis liene kohtuutonta, että heidän omaa toimintakulttuuriaan arvioidaan myös julkisesti?

Olen jo aiemmin todennut, että UUT teki (ja toivon mukaan tekee) arvokasta työtään ihmisten auttamiseksi. Siinä onnistuakseen sen kannattaa tarinoissaan pitäytyä oikeaksi todistettuihin faktoihin. Muussa tapauksessa siitä tulee omia uskomuksiaan julistava lahko muiden lahkojen joukkoon.

Uhrien_uhrit kirjoitti:

KIITOS VAIVANNÄÖSTÄSI, ja kommentistasi.

Keski-pohjalaisen naisen tarina lienee tullut tutuksi myös sinulle median kautta. UUT:n nettisivuilla hän kertoo muun muassa: " Minulla oli paljon sisaruksia ja rakastavat vanhemmat, jotka parhaasta tahdostaan huolimatta eivät kyenneet suojelemaan minua seurakunnassa tapahtuneelta hyväksikäytöltä. En ollut ainoa uhri. "
Tapauksen uutisoinnin yhteydessä on avoimesti viitattu myös suoranaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kun uhreja on kaiken lisäksi vielä useampia, tulisi asia aiemmin mainitsemistani syistä saattaa myös viranomaisten tutkittavaksi.

Pahoittelen, jos ehdotukseni koetaan loukkaavana. Näin itse asian kuitenkin näen.

Toivottavasti kettään ei loukkaa, että kirjoitan helluntailaisten sivuilla. Tarkoitukseni ei ole leimata heidän opetuksiaan. Kirjoitukseni päätyi näille koska huomaan, että keskustelu täällä käy huomattavan vilkkaana. Toivon, ettei kukaan valinnastani pahastu.

Julkisen kommentoinnin sijaan ehdotat, että kirjoittaisin asioista UUT:n valitsemilla sivustoilla tai että lähettäisin palautteeni suoraan yhdistykselle. En haluaisi uskoa, että UUT on lukkiutunut niin suljetuksi yhteisöksi, että heidän toimintaansa saa ja voi arvostella vain heidän itsensä valitsemilla palstoilla. UUT itse marssittanut asioita melko suorasukaisesti - ja viime aikoina myös kritiikittömästi - julkisuuteen. Ei siis liene kohtuutonta, että heidän omaa toimintakulttuuriaan arvioidaan myös julkisesti?

Olen jo aiemmin todennut, että UUT teki (ja toivon mukaan tekee) arvokasta työtään ihmisten auttamiseksi. Siinä onnistuakseen sen kannattaa tarinoissaan pitäytyä oikeaksi todistettuihin faktoihin. Muussa tapauksessa siitä tulee omia uskomuksiaan julistava lahko muiden lahkojen joukkoon.

Lue lisää

"Keski-pohjalaisen naisen tarina lienee tullut tutuksi myös sinulle median kautta."

Eikä ole. Joten laita nyt sitä suoraa linkkiä tarinaan että asiaan voi ottaa kantaa.

"Kun uhreja on kaiken lisäksi vielä useampia, tulisi asia aiemmin mainitsemistani syistä saattaa myös viranomaisten tutkittavaksi."

Koska itsekin peräänkuulutat että tarinoissa tulisi pitäytyä oikeaksi todistetussa faktoissa sama koskee varmasti sinua. Sinulla täytyy olla siis varma tieto kys. tapauksesta että tapausta ei ole koskaan viety viranomaisten tutkittavaksi?

"Julkisen kommentoinnin sijaan ehdotat, että kirjoittaisin asioista UUT:n valitsemilla sivustoilla tai että lähettäisin palautteeni suoraan yhdistykselle. En haluaisi uskoa, että UUT on lukkiutunut niin suljetuksi yhteisöksi, että heidän toimintaansa saa ja voi arvostella vain heidän itsensä valitsemilla palstoilla. UUT itse marssittanut asioita melko suorasukaisesti - ja viime aikoina myös kritiikittömästi - julkisuuteen. Ei siis liene kohtuutonta, että heidän omaa toimintakulttuuriaan arvioidaan myös julkisesti?"

Oletan että julkisen kommentoinnin LISÄKSI olet ensin antanut palautetta kys. yhdistykselle itselleen ja pyrkinyt selvittämään asiaa sitä kautta. Mikäli ihan faktana tiedät että UUT on julkaissut vääriä syytöksiä sisältäviä tarinoita mediassa oletan että olet vienyt asian viranomaistutkintaan. Jos itse et ensisijaisesti pyri selvittämään ongelmaa viranomaisteitä ja kys. yhdistyksen kanssa suoraan, vaan julkaiset vain jossain suomi24. palstoilla anonyymisti tällaisia väitteitä, syyllistyt itse siihen mistä syytät UUT:ta.

""Miksi kirjoitat juuri helluntailaisuus- palstalle kun UUT on kaikkia uskonnollisia yhteisöjä varten? ""


Miksikähän se Teitä hellareita häiritsee, kun kirjoittaa tänne helluntaipalstalle, aihetta kyllä on!
Eikö mukamas helluntailaisten touhuissa ole arvostelemista? Samalla tavalla kuin 'Lestadiolaiset ovat vuosikymmeniä olleet sisäänpäin lämpiävä porukka, niin ovat helluntailaisetkin! On hyvä nostella niitä luurankoja kaapeista ulos, että niin kovin monet hiljennetyt uhrit saavat asiansa päivänvaloon. Kysymys ei ole vain siitä anteeksiantamattomuuden synnistä, vaan siitäkin, kun ihminen on nujerrettu ja hiljennetty hommaamalla hänelle hullun paperit ja loppuikäinen lääkitys, että insestihelluntaipapat pääsevät kuin koirat veräjästä pyhyyden kehää kiillottamaan!
Tätäkö ei saisi sanoa julki, vaikka katoilta!!!

VAIKKA myllynkivet, kehon silpominen ja muut uskonnolliset oikeustoimet ovatkin ehkä ikivanhoja käytänteitä, pitäisin nykyisen lainsäädännön aikana parempana, että rikokset ilmoitettaisiin virkavallalle.
Tämän koskee kaikkia kansalaisia uskontoon ja rotuun katsomatta.

On äärettömän vaikea toteennäyttää asioita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten. Aikoinaan, -
silloin kun isoisä lampun osti, - ei näistä asioista puhuttu. Uhri huoriteltiin ja vaiennettiin. Niistä ei tehty rikosilmoituksia. Häpeä oli rikoksen uhrin, ei tekijän. Näin on tänäkin päivänä, esim. suomalaisten seksuaalirikollisten (suvakkien) tukeman islamin kultin kohdalla: suunsa kiinnipitämättömät ja tuon uskonnon rikollisuuden esiintuovat uhrit ovat "rasisteja". Islamilaisissa maissa, suvakkien Suomeenkin haikaaman, epädemokraattisen ja rikollisen sharia-lain mukaisesti, "häpeän" itselleen ja perheellen hankkineet uhrit tapetaan.

Suvakit tulivat keppihevostellen pilkkaamaan naisrauhaa vaativia, myös rikosten uhreja, Helsinki, Narinkkatori 30.1.2016:
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001109864.html?nomobile=2

Todella vinksahtanut ihminen saattaa keksiä päässään vaikka mitä, mutta oletan, että suurinosa väitetyistä asioista on tapahtunut, mutta rikoksen uhri eri keinoin vaiennettu. Yleensä rikoksen uhrin kärsimykset ovat niin voimakkaat, että hän suojelee traumaansa kuin avointa haavaa, jota ei saa koskettaa. Salaa asian vuosikis, jopa vuosikymmeniksi. Vasta viime vuosina ja kymmenenä on yhteiskunnassamme, "virallisella tasolla" näistä asioista enemmän puhuttu.

Joskus, n. 20 vuotta sitten, oli tv:ssä ohjelma uskonnon uhreista ja paikalla eri yhteisöjen edustajia. Helluntailaisista siellä oli - aina niin älykäs ja sanavalmis lässyttäjä - Markku Vuorinen. Ensimmäiseksi hän kiisti, että helluntailaisuus olisi uskonto. Hah! Toiseksi hän ilmoitti, ettei helluntailaislla ole uhreja. Mykistyin. Helluntailaiset Vuorisen kautta kiistivät kaikki rikosten mahdollisuudetkin "uskonnossaan". Te olette puhtaita Herran omia, tätä Vuorinen väitti.

Haistakoon paska. (Kiroilin... Nyt en pääse Taivaaseen!)

Asetat ehdoksi "viranomaistutkinnan", näin tahtoisit vaientaa uhrit, joista edes viranomaiset eivät ole aikoinaan piitanneet. Jos joku kertoo tarinaansa, häntä voi uskoa tai olla uskomatta. Mutta totuutta se ei muuta miksikään.

Mitä tulee analyysiin, kuka pääsee Taivasten valtakuntaan, kuka ei, tämäkin helluntaifoorumi on oiva esimerkki siitä, että helluntailaiset itse kieltävät taivaspaikan uhreiltaan joita eivät saa vaiennettua, entisten hyväksikäyttäjien tapaan ilmoittaen uhrille, että jos et ole asiasta hiljaa, osoitat olevasi anteeksiantamaton, eikä Jeesuskaan silloin anna anteeksi sinun syntejäsi.

Taivaspaikalla ja sen menetyksellä uhkailu on myös osa helluntaiuskontoa, uskonnon sisällä harjoitettua seksuaalirikollisuutta yleensäkin, elleivät uhrit suostu seisomaan ruodussa, suu kiinni.
.

RikosJokaEiVanhene kirjoitti:

On äärettömän vaikea toteennäyttää asioita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten. Aikoinaan, -
silloin kun isoisä lampun osti, - ei näistä asioista puhuttu. Uhri huoriteltiin ja vaiennettiin. Niistä ei tehty rikosilmoituksia. Häpeä oli rikoksen uhrin, ei tekijän. Näin on tänäkin päivänä, esim. suomalaisten seksuaalirikollisten (suvakkien) tukeman islamin kultin kohdalla: suunsa kiinnipitämättömät ja tuon uskonnon rikollisuuden esiintuovat uhrit ovat "rasisteja". Islamilaisissa maissa, suvakkien Suomeenkin haikaaman, epädemokraattisen ja rikollisen sharia-lain mukaisesti, "häpeän" itselleen ja perheellen hankkineet uhrit tapetaan.

Suvakit tulivat keppihevostellen pilkkaamaan naisrauhaa vaativia, myös rikosten uhreja, Helsinki, Narinkkatori 30.1.2016:
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001109864.html?nomobile=2

Todella vinksahtanut ihminen saattaa keksiä päässään vaikka mitä, mutta oletan, että suurinosa väitetyistä asioista on tapahtunut, mutta rikoksen uhri eri keinoin vaiennettu. Yleensä rikoksen uhrin kärsimykset ovat niin voimakkaat, että hän suojelee traumaansa kuin avointa haavaa, jota ei saa koskettaa. Salaa asian vuosikis, jopa vuosikymmeniksi. Vasta viime vuosina ja kymmenenä on yhteiskunnassamme, "virallisella tasolla" näistä asioista enemmän puhuttu.

Joskus, n. 20 vuotta sitten, oli tv:ssä ohjelma uskonnon uhreista ja paikalla eri yhteisöjen edustajia. Helluntailaisista siellä oli - aina niin älykäs ja sanavalmis lässyttäjä - Markku Vuorinen. Ensimmäiseksi hän kiisti, että helluntailaisuus olisi uskonto. Hah! Toiseksi hän ilmoitti, ettei helluntailaislla ole uhreja. Mykistyin. Helluntailaiset Vuorisen kautta kiistivät kaikki rikosten mahdollisuudetkin "uskonnossaan". Te olette puhtaita Herran omia, tätä Vuorinen väitti.

Haistakoon paska. (Kiroilin... Nyt en pääse Taivaaseen!)

Asetat ehdoksi "viranomaistutkinnan", näin tahtoisit vaientaa uhrit, joista edes viranomaiset eivät ole aikoinaan piitanneet. Jos joku kertoo tarinaansa, häntä voi uskoa tai olla uskomatta. Mutta totuutta se ei muuta miksikään.

Mitä tulee analyysiin, kuka pääsee Taivasten valtakuntaan, kuka ei, tämäkin helluntaifoorumi on oiva esimerkki siitä, että helluntailaiset itse kieltävät taivaspaikan uhreiltaan joita eivät saa vaiennettua, entisten hyväksikäyttäjien tapaan ilmoittaen uhrille, että jos et ole asiasta hiljaa, osoitat olevasi anteeksiantamaton, eikä Jeesuskaan silloin anna anteeksi sinun syntejäsi.

Taivaspaikalla ja sen menetyksellä uhkailu on myös osa helluntaiuskontoa, uskonnon sisällä harjoitettua seksuaalirikollisuutta yleensäkin, elleivät uhrit suostu seisomaan ruodussa, suu kiinni.
.

Lue lisää

^ Nämä ovat erittäin tärkeitä keskustelun aiheita. Ja mainitsemistasi asioista pitää keskustella.

Mutta esiin ottamasi asiat eivät kuulu _tähän_ keskusteluun.

Tärkeää on olla sekoittamatta eri aihepiirejä toisiinsa kun keskustellaan asioista jotka vaikuttavat erittäin voimakkaasti monien ihmisten elämään.

Tässä keskusteltiin vain UUT:n toimintatavoista.

TÄSTÄHÄN NOUSIKIN arvaamaton meteli. Sinänsä hauska havaita, että aatteen- ja hengenpaloa löytyy muualtakin, kuin vain uskonnollisten liikkeiden parissa.

Esille nostamani esimerkkitapauksen päähenkilö kertoo (UUT:n nettisivuilla) mielenterveydellisten ongelmiensa perimmäiseksi syyksi ”rakastavien vanhempiensa” kuulumisen ”paskamaiseen uskonnolliseen yhteisöön”, jossa hän itse joutui seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi alle kymmenen vuotiaana. Kertoja toteaa sangen suorasukaisesti, kuinka ”uskonnollinen yhteisö mahdollisti kohdallani seksuaaliväkivallan jatkumisen.” Lisäksi hän kertoo, että ”totuus kaikessa likaisuudessaan oli alttarilla kaikkien nähtävissä, ja lauman pienimmät huusivat apua, mutta kukaan ei nähnyt eikä kuullut.”
Totuus "kaikessa likaisuudessaan" oli siis myös hänen rakastavien vanhempiensa nähtävissä.

Samaan hengenvetoon Kertoja kuitenkin toteaa: ”Se, oliko hyväksikäyttö seurakunnan vika, on monimutkainen kysymys.”
Seurakunnan vastuu tapahtumien kulussa ei jää kuitenkaan kenellekään epäselväksi. ”En ollut ainoa yhteisössä hyväksikäytetty, ja ajattelen nyt, että meidän lasten reagointi oli sen verran voimakasta, että sen olisi pitänyt kiinnittää huomiota.”

Näinkin laajamittaisesta ja systemaattisesta seksuaalisesta puhuttaessa tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon. Miten tutkinta hoidettiin ja mikä oli lopputulos?
Valitettavasti lukijalle välittyy käsitys, jonka mukaan niin tarinan kertojalle kuin UUT:lle riittää asian mediassa saama näkyvyys.

Esimerkkitapauksessa tarinan päähenkilö kertoo edelleen viruneensa sairaalaan suljettuna yli kymmenen vuotta saamansa väärän lääkityksen ja väärän diagnoosin vuoksi. Julkinen terveydenhuolto osoittautuu tarinassa vähintään yhtä vaaralliseksi, kuin pirullisen seurakunnan pyhäkoulu.

Kertomuksessa suurta osaa näyttelee puhe dissosiaatiohäiriöstä, jonka tiedetään syntyvän lapsuudessa tai varhaisessa aikuisuudessa koetun vakavan traumatisaation seurauksena.

On kuitenkin pidettävä mielessä, että seksuaalinen hyväksikäyttö voi aiheuttaa dissosiaatihäiriön, mutta dissosiaatiohäiriö ei suinkaan aina ole todiste koetusta seksuaalisesta väkivallasta. Haluamatta loukata ketään totean, että rikoksesta vakavista rikoksista puhuttaessa olisi hyvä esittää tarinalle muitakin perusteluja, kuin oman psyykeen järkkyminen.

Ammattini puolesta kohtaan päivittäin kertomuksia ”saatananpalvojista”, ”salaliitoista” ja ”ihmeparantumisista”. Uskovaisetkaan eivät näytä olevan immuuneja mielen alueen häiriöille. Auttajan on kuitenkin muistettava, ettei lähde mukaan kaikkiin tarinoihin.
Lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta puhuttaessa on muistettava, että jokainen sellaisesta tietävä on velvollinen tekemään ilmoituksen viranomaiselle.

Faktojen esittäminen ja niiden tarkistaminen on aina paikallaan. Eikö?

Uhrien_uhrit kirjoitti:

TÄSTÄHÄN NOUSIKIN arvaamaton meteli. Sinänsä hauska havaita, että aatteen- ja hengenpaloa löytyy muualtakin, kuin vain uskonnollisten liikkeiden parissa.

Esille nostamani esimerkkitapauksen päähenkilö kertoo (UUT:n nettisivuilla) mielenterveydellisten ongelmiensa perimmäiseksi syyksi ”rakastavien vanhempiensa” kuulumisen ”paskamaiseen uskonnolliseen yhteisöön”, jossa hän itse joutui seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi alle kymmenen vuotiaana. Kertoja toteaa sangen suorasukaisesti, kuinka ”uskonnollinen yhteisö mahdollisti kohdallani seksuaaliväkivallan jatkumisen.” Lisäksi hän kertoo, että ”totuus kaikessa likaisuudessaan oli alttarilla kaikkien nähtävissä, ja lauman pienimmät huusivat apua, mutta kukaan ei nähnyt eikä kuullut.”
Totuus "kaikessa likaisuudessaan" oli siis myös hänen rakastavien vanhempiensa nähtävissä.

Samaan hengenvetoon Kertoja kuitenkin toteaa: ”Se, oliko hyväksikäyttö seurakunnan vika, on monimutkainen kysymys.”
Seurakunnan vastuu tapahtumien kulussa ei jää kuitenkaan kenellekään epäselväksi. ”En ollut ainoa yhteisössä hyväksikäytetty, ja ajattelen nyt, että meidän lasten reagointi oli sen verran voimakasta, että sen olisi pitänyt kiinnittää huomiota.”

Näinkin laajamittaisesta ja systemaattisesta seksuaalisesta puhuttaessa tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon. Miten tutkinta hoidettiin ja mikä oli lopputulos?
Valitettavasti lukijalle välittyy käsitys, jonka mukaan niin tarinan kertojalle kuin UUT:lle riittää asian mediassa saama näkyvyys.

Esimerkkitapauksessa tarinan päähenkilö kertoo edelleen viruneensa sairaalaan suljettuna yli kymmenen vuotta saamansa väärän lääkityksen ja väärän diagnoosin vuoksi. Julkinen terveydenhuolto osoittautuu tarinassa vähintään yhtä vaaralliseksi, kuin pirullisen seurakunnan pyhäkoulu.

Kertomuksessa suurta osaa näyttelee puhe dissosiaatiohäiriöstä, jonka tiedetään syntyvän lapsuudessa tai varhaisessa aikuisuudessa koetun vakavan traumatisaation seurauksena.

On kuitenkin pidettävä mielessä, että seksuaalinen hyväksikäyttö voi aiheuttaa dissosiaatihäiriön, mutta dissosiaatiohäiriö ei suinkaan aina ole todiste koetusta seksuaalisesta väkivallasta. Haluamatta loukata ketään totean, että rikoksesta vakavista rikoksista puhuttaessa olisi hyvä esittää tarinalle muitakin perusteluja, kuin oman psyykeen järkkyminen.

Ammattini puolesta kohtaan päivittäin kertomuksia ”saatananpalvojista”, ”salaliitoista” ja ”ihmeparantumisista”. Uskovaisetkaan eivät näytä olevan immuuneja mielen alueen häiriöille. Auttajan on kuitenkin muistettava, ettei lähde mukaan kaikkiin tarinoihin.
Lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta puhuttaessa on muistettava, että jokainen sellaisesta tietävä on velvollinen tekemään ilmoituksen viranomaiselle.

Faktojen esittäminen ja niiden tarkistaminen on aina paikallaan. Eikö?

Lue lisää

Missä sinun omat faktasi ovat? Olet siis ainoastaan lukenut UUT:n sivuilta yhden tarinan ja siitä vetänyt omasta hatustasi johtopäätelmän ettei kys. rikoksista ole tehty viranomaistutkintaa? Mitään faktatietoa ei sinulla asiasta ole, ainoastaan oma otaksuntasi? Jostain kristallipallostako sinä väitteesi tarkistit? Faktojen esittäminen ja niiden tarkistaminen on aina paikallaan mutta tämä ei koske itseäsi?

"Näinkin laajamittaisesta ja systemaattisesta seksuaalisesta puhuttaessa tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon. Miten tutkinta hoidettiin ja mikä oli lopputulos?
Valitettavasti lukijalle välittyy käsitys, jonka mukaan niin tarinan kertojalle kuin UUT:lle riittää asian mediassa saama näkyvyys."

Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien oikeudenkäyntien aineisto määrätään yleensä salassapidettäviksi useaksi kymmeneksi vuodeksi. Jos toimit auttamistyössä sinun pitää tämä tietää.

mystifioitu.normi kirjoitti:

Missä sinun omat faktasi ovat? Olet siis ainoastaan lukenut UUT:n sivuilta yhden tarinan ja siitä vetänyt omasta hatustasi johtopäätelmän ettei kys. rikoksista ole tehty viranomaistutkintaa? Mitään faktatietoa ei sinulla asiasta ole, ainoastaan oma otaksuntasi? Jostain kristallipallostako sinä väitteesi tarkistit? Faktojen esittäminen ja niiden tarkistaminen on aina paikallaan mutta tämä ei koske itseäsi?

"Näinkin laajamittaisesta ja systemaattisesta seksuaalisesta puhuttaessa tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon. Miten tutkinta hoidettiin ja mikä oli lopputulos?
Valitettavasti lukijalle välittyy käsitys, jonka mukaan niin tarinan kertojalle kuin UUT:lle riittää asian mediassa saama näkyvyys."

Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien oikeudenkäyntien aineisto määrätään yleensä salassapidettäviksi useaksi kymmeneksi vuodeksi. Jos toimit auttamistyössä sinun pitää tämä tietää.

Lue lisää

KUTEN SANOTTU, olen aiemmin arvostanut UUT:n työtä ja saanut siitä tukea myös omalle työlleni. Toive, että " tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon" ei toivottavasti ole aivan mahdoton jatkossa huomioida UUT:n julkaistessa tarinoitaan.

Toivottavasti UUT ei laajemmin suhtaudu avoimen arviointiin tällaisella agressiolla. Tällainen torjunta muistuttaa enemmänkin suljetun lahkon tapaa reagoida asioihin. Toivon, ettei se leimaa kokonaan muutoin niin arvokasta työtä tekevää järjestöä.

Uhrien_uhrit kirjoitti:

KUTEN SANOTTU, olen aiemmin arvostanut UUT:n työtä ja saanut siitä tukea myös omalle työlleni. Toive, että " tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon" ei toivottavasti ole aivan mahdoton jatkossa huomioida UUT:n julkaistessa tarinoitaan.

Toivottavasti UUT ei laajemmin suhtaudu avoimen arviointiin tällaisella agressiolla. Tällainen torjunta muistuttaa enemmänkin suljetun lahkon tapaa reagoida asioihin. Toivon, ettei se leimaa kokonaan muutoin niin arvokasta työtä tekevää järjestöä.

Lue lisää

Minä en edusta UUT:ta enkä kys. yhdistyksen kanssa ole henk. koht. ollut edes tekemisissä.

Kehotin sinua vain antamaan palautetta suoraan yhdistykselle (palautelomakkeessa on vieläpä erikseen kohta jossa voit kritisoida UUT:n tiedotustoimintaa nettisivuilla ja mediassa) sekä tekemään ilmoituksen viranomaisille koska alunperin väitit näin:

"VOISIKO Uskontojen uhrit ry pitäytyä väitetetyistä rikoksista kertoessaan asioissa, joista on edes pyydettty jonkinlainen virallinen tutkinta? On surullista, jos mediassa kerrotaan esimerkiksi monista hyväksikäyttöepäilyistä, mutta väitetyistä rikoksista ei ole esitetty minkäänlaista tutkintapyyntöä viranomaisille."

Annat selvällä suomen kielellä ymmärtää tietäväsi faktana että tarinoissa kerrotuista hyväksikäytöistä ei ole tehty viranomaistutkintaa. Mistä ihmeestä sinä sen luulet tietäväsi? Ja nyt on ilmennyt että väitteesi oli omienkin sanojesi mukaan pelkkää mututuntumaa. Et tiedä tarinoiden taustoista yhtään mitään enempää kuin me muutkaan.

Se että menet tällaisia väitteitä esittämään henkilöistä jotka ovat uskaltaneen avautua arkaluontoisista asioistaan on kuule aika härskiä sinulta. Mikään ei ole pahempaa traumaattisia asioita kokeneille kuin se, että joku katsoo asiakseen kiistää kokemusten todenperäisyyden. Ja vieläpä täysin puskista edes henkilöitä tai kys. yksittäisiä tapauksia tuntematta. On myös aika alhaista vihjailla ettei "mieleltään sairaan" puheita pitäisi ottaa vakavasti. Tämä on hälyyttävää etenkin kun olet ilmoittanut tekeväsi auttamistyötä tämäntyyppisiä kokemuksia omaavien parissa. Häiritsevää on myös se että sinulla on selvästi taipumusta vääristellä asioita. Etenkin silloin kun toimii näin rankkojen asioiden parissa työkseen pitäisi todella pyrkiä pysymään niissä tosiasioissa.

"Toive, että " tarinassa olisi paikallaan mainita lyhyesti edes esimerkin vuoksi siitä, miten asia on saatettu viranomaisten tietoon" ei toivottavasti ole aivan mahdoton jatkossa huomioida UUT:n julkaistessa tarinoitaan."

Höpsis. Olet koko ajan vaatinut nimenomaan FAKTOJA pöytään esitettäväksi:

"Faktojen esittäminen ja niiden tarkistaminen on aina paikallaan. Eikö?"

Uskoisin että UUT tekee kyllä taustatyönsä ennen tarinoiden julkaisua. Tarinat on vieläpä kerrottu anonyymisti jolloin yksittäiset henkilöt tai suvut eivät leimaudu. Jos sinua oikeasti kiinnostaisi UUT:n tapa tehdä taustatyöt ja selvittää tarinoiden paikkansapitävyydet ottaisit tietenkin yhteyttä itse yhdistykseen. Sen sijasta päätit tulla tänne suomi24.fi- palstalle vihjailemaan että UUT:n toiminta on kyseenalaista, koska olet nyt saanut ajatuksen että UUT:sta on tulossa uusi "suljettu lahko" jota ei muka saa arvostella. Toimintasi vaikuttaa enemmän pelkältä juoruilulta kuin vilpittömältä ja aidolta huolelta, zorry vaan.

KIITOS ERITTÄIN valaisevasta keskustelusta. Näytät olevan yllättävän hyvin perillä UUT:n toiminnasta, ja jopa siitä, etten minä olisi antanut palautetta järjestölle suoraan. Näin siis siitäkin huolimatta, että et ” kys. yhdistyksen kanssa ole henk. koht. ollut edes tekemisissä.”
On siis hyvä, että asioita voidaan käsitellä näin kiihkottoman objektiivisesti, ilman suurempia intohimoja.

Esimerkiksi nostamani tarina on julkaistu sekä sähköisessä- että printtimediassa hyvin yksityiskohtaisesti:
- kertoja esittäytyy omalla nimellään ja omilla kasvoillaan
- tapahtuman paikkakunta ja ajankohta mainitaan
- paikallinen uskonyhteisö, joka tarinan mukaan salli seksuaalisen väkivallan, on mainittu useampaan kertaan
Tarina jättää kertomatta, onko mikään oikeusistuin antanut asiasta lausuntoa. Vastineessasi ehdotat syyksi sitä, että yksityiskohdat olisi oikeuden päätöksellä määrätty salattaviksi. Väittämäsi saattaa tarinan julkaisijan entistäkin oudompaan valoon. En haluaisi uskoa, että tarina kaikkine yksityiskohtineen olisi julkaistu oikeuden kielloista huolimatta.

ON TOTTA, että ”uhrin” tarinan uhriksi jääneet voivat hakea itselleen oikeutta ja oikaisua käräjöimällä. Sairastuneiden ihmisten läheisiä kohdannut ja heidän kokemuksiaan kuunnellut ymmärtää, miksi läheiset eivät kriisinsä keskeltä kovin helposti lähde nostamaan kannetta sairastunutta läheistään vastaan.

Uhrien ääntä ajavalta järjestöltä rohkenen odottaa sen kaltaista vastuullisuutta , ettei se julkaisutoiminnallaan edesauttaisi uusien uhrien syntymistä. Näin siitäkin huolimatta, että järjestön toiminnanjohtaja toteaa esimerkiksi nostamaani tarinaa julkaistessaan varsin suorasukaisesti ja omat asenteensa paljastaen: ”Seurakunnat ovatkin tyypillisiä taloushuijareiden ja muiden ketkujen temmellyskenttiä.”

EN HARRASTA kristallipallosta lukemista. ”Uhrien uhrit” tulevat valitettavasti vastaan syvästi haavoitettuina ihmisinä, jotka mielestäni ansaitsevat hekin tulla kuulluksi.

Mainittakoon, että sairasta hengellisyyttä arvostelevan teoksensa kirjoittajaksi oli UUT:n piirissä varsin keskeisellä paikalla vaikuttava henkilö valinnut toimittajan, joka itse kertoo olevansa yhteydessä kuolleisiin ja saavansa viestejä haudan takaa. Näin siitäkin huolimatta, että toimittaja itse kokee hengellisten kokemustensa kanssa pelkoa ja ahdistusta.

Tällaista harkintakykyä osoittaa siis järjestö, joka on ”rohkeasti kantaa ottava ja tunnettu uskonnollisten liikkeiden asiantuntija, ihmisoikeuksien puolustaja ja hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäjä.”

KUTEN SANOTTU, ON UUT vuosien saatossa ollut varsin suureksi avuksi myös omassa työssäni. Edellä esittämäni huomiot olen tehnyt toivoen, että järjestö ei pilaisi perinteikästä työtään sortumalla halpahintaiseen populismiin.

LUULENPA TÄSSÄ kertoneeni sen olleellisen, joten lopetan kommentoimisen omalta osaltani tähän.

Uhrien_uhrit kirjoitti:

KIITOS ERITTÄIN valaisevasta keskustelusta. Näytät olevan yllättävän hyvin perillä UUT:n toiminnasta, ja jopa siitä, etten minä olisi antanut palautetta järjestölle suoraan. Näin siis siitäkin huolimatta, että et ” kys. yhdistyksen kanssa ole henk. koht. ollut edes tekemisissä.”
On siis hyvä, että asioita voidaan käsitellä näin kiihkottoman objektiivisesti, ilman suurempia intohimoja.

Esimerkiksi nostamani tarina on julkaistu sekä sähköisessä- että printtimediassa hyvin yksityiskohtaisesti:
- kertoja esittäytyy omalla nimellään ja omilla kasvoillaan
- tapahtuman paikkakunta ja ajankohta mainitaan
- paikallinen uskonyhteisö, joka tarinan mukaan salli seksuaalisen väkivallan, on mainittu useampaan kertaan
Tarina jättää kertomatta, onko mikään oikeusistuin antanut asiasta lausuntoa. Vastineessasi ehdotat syyksi sitä, että yksityiskohdat olisi oikeuden päätöksellä määrätty salattaviksi. Väittämäsi saattaa tarinan julkaisijan entistäkin oudompaan valoon. En haluaisi uskoa, että tarina kaikkine yksityiskohtineen olisi julkaistu oikeuden kielloista huolimatta.

ON TOTTA, että ”uhrin” tarinan uhriksi jääneet voivat hakea itselleen oikeutta ja oikaisua käräjöimällä. Sairastuneiden ihmisten läheisiä kohdannut ja heidän kokemuksiaan kuunnellut ymmärtää, miksi läheiset eivät kriisinsä keskeltä kovin helposti lähde nostamaan kannetta sairastunutta läheistään vastaan.

Uhrien ääntä ajavalta järjestöltä rohkenen odottaa sen kaltaista vastuullisuutta , ettei se julkaisutoiminnallaan edesauttaisi uusien uhrien syntymistä. Näin siitäkin huolimatta, että järjestön toiminnanjohtaja toteaa esimerkiksi nostamaani tarinaa julkaistessaan varsin suorasukaisesti ja omat asenteensa paljastaen: ”Seurakunnat ovatkin tyypillisiä taloushuijareiden ja muiden ketkujen temmellyskenttiä.”

EN HARRASTA kristallipallosta lukemista. ”Uhrien uhrit” tulevat valitettavasti vastaan syvästi haavoitettuina ihmisinä, jotka mielestäni ansaitsevat hekin tulla kuulluksi.

Mainittakoon, että sairasta hengellisyyttä arvostelevan teoksensa kirjoittajaksi oli UUT:n piirissä varsin keskeisellä paikalla vaikuttava henkilö valinnut toimittajan, joka itse kertoo olevansa yhteydessä kuolleisiin ja saavansa viestejä haudan takaa. Näin siitäkin huolimatta, että toimittaja itse kokee hengellisten kokemustensa kanssa pelkoa ja ahdistusta.

Tällaista harkintakykyä osoittaa siis järjestö, joka on ”rohkeasti kantaa ottava ja tunnettu uskonnollisten liikkeiden asiantuntija, ihmisoikeuksien puolustaja ja hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäjä.”

KUTEN SANOTTU, ON UUT vuosien saatossa ollut varsin suureksi avuksi myös omassa työssäni. Edellä esittämäni huomiot olen tehnyt toivoen, että järjestö ei pilaisi perinteikästä työtään sortumalla halpahintaiseen populismiin.

LUULENPA TÄSSÄ kertoneeni sen olleellisen, joten lopetan kommentoimisen omalta osaltani tähän.

Lue lisää

"KIITOS ERITTÄIN valaisevasta keskustelusta. Näytät olevan yllättävän hyvin perillä UUT:n toiminnasta, ja jopa siitä, etten minä olisi antanut palautetta järjestölle suoraan. Näin siis siitäkin huolimatta, että et ” kys. yhdistyksen kanssa ole henk. koht. ollut edes tekemisissä.”
On siis hyvä, että asioita voidaan käsitellä näin kiihkottoman objektiivisesti, ilman suurempia intohimoja."

Ei tarvitse kuin vierailla UUT:n nettisivuilla saadakseen ne asiat selville joita olen tässä maininnut. Sen enempiä en ole yhdistyksen kanssa ollut tekemisissä. Ehkä kannattaisi pysähtyä vähän miettimään mikä minun jutuissani aiheuttaa sinussa kiihkoa. Jos olet ollut asian tiimoilta UUT:hen yhteydessä miksi et maininnut asiaa aikaisemmin?

"EN HARRASTA kristallipallosta lukemista. ”Uhrien uhrit” tulevat valitettavasti vastaan syvästi haavoitettuina ihmisinä, jotka mielestäni ansaitsevat hekin tulla kuulluksi."

Sitä ei kukaan ole kiistänyt. Kuten jo sanoin myös väärät syytökset ovat vakavia ja itsessään seksuaalista väkivaltaa väärien syytösten uhreja kohtaan. Juuri siksi koska väitteesi UUT:n toiminnasta ovat sen verran vakavia pitäisi sinullakin olla vähän jotain konkreettisempaa faktaa näyttää syytöstesi perusteiksi. Omat kommenttisi ovat sävyltään rivien välistä vihjailevia, monessa kohtaa epäjohdonmukaisia ja hyvin suurpiirteisiä ilman mitään konkreettista faktaa. Kovin vakuuttunut näytät olevan siitä ettei esimerkkitapauksesi ole muuta kuin "sairaan ihmisen jorinoita" joita ei pitäisi ottaa vakavasti.

"ON TOTTA, että ”uhrin” tarinan uhriksi jääneet voivat hakea itselleen oikeutta ja oikaisua käräjöimällä.Sairastuneiden ihmisten läheisiä kohdannut ja heidän kokemuksiaan kuunnellut ymmärtää, miksi läheiset eivät kriisinsä keskeltä kovin helposti lähde nostamaan kannetta sairastunutta läheistään vastaan."

Vääristelet inhottavasti asioita. UUT ei ole mikään sairastunut läheinen, vaan yhdistys. Jos se julkaisee vääriä syytöksiä siten että nimet ja naamat tulevat julkisuuteen on asia sen verran vakava ettei tällaisia missään suomi24.fi- palstoilla ratkota. Itse nimenomaan peräänkuulutat asioiden hoitamista viranomaisteitse. Jos uhrien uhrit eivät kriisinsä keskellä kykene nostamaan kannetta sama pätee myöskin seksuaalisen väkivallan uhreihin. Etenkin jos uhrin mieli on vakavasti järkkynyt eivät kaikki uhrit kykene viemään asiaansa oikeuteen. Näin ollen mikäli asia ei ole ollut oikeudessa, ei se automaattisesti todista ettei seksuaalista väkivaltaa ole tapahtunut.

Käytät kertojan sairastunutta mieltä omituisesti häntä itseään vastaan. Sairastunut mieli vahvistaa käsitystä vakavien traumojen kokemisesta. Sairastunut mieli ei mitenkään vesitä henkilön uskottavuutta sen enempää kuin tervekään mieli. Kuka tahansa pystyy valehtelemaan, ja kuka tahansa pystyy myös puhumaan totta.

Jos oikeasti toimit työssäsi tämänkaltaisten asioiden parissa tiedät että seksuaalista väkivaltaa on usein hyvin vaikea näyttää todeksi. Näin ollen kynnys asian viemiseksi oikeuteen nousee, koska jos asiaa ei kyetä osoittamaan todeksi saa uhri niskoilleen vielä syytökset perättömästä ilmiannosta. Jos tekijä ei tunnusta rikosta eikä asiasta ole mitään konkreettista näyttöä ei ole mitään syytä viedä asiaa oikeuteen vaikka hyväksikäyttö de facto olisikin tapahtunut.

Lisäksi jos asiaan olet vähän perehtynyt tiedät että lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävät aikuiset eivät yleensä tunnusta tekojaan edes itselleen. He kuvittelevat tosissaan vain rakastavansa lapsia, tai vain leikkivänsä lasten kanssa tai milloin mitäkin. Valehtelu ja itsekusetus näyttelee suurinta osaa silloin kun aikuinen päättää mielikuvituksellisten tekosyidensä varjolla käyttää lasta hyväkseen. Lievemmissä muodoissa seksuaalinen väkivalta, kuten ahdistelu on reaalielämässä niin tavallista ettei sitä edes tunnisteta seksuaaliseksi väkivallaksi. Sensaatio siitä tulee vasta sitten kun joku NIMEÄÄ sen seksuaaliseksi väkivallaksi. Läheskään kaikki seksuaalinen väkivalta ei ole RIKOLLISTA toimintaa. Sekään, jos varsinaista rikosta ei ole tapahtunut, ei tarkoita että kaikki on ok, ja käytös joka aiheuttaa ahdistusta ja pahoinvointia, hyväksyttävää.

Henk. koht minua huolestuttaa ajatus auttamistyötä tekevästä ihmisestä jolla on taipumus vähätellä ja mitätöidä ihmisen kokemukset vedoten hänen mahdolliseen mielen sairauteensa. Ainoastaan oikeuslaitoksen toimintaperiaate lähtee syyttömyysolettamasta. Mutta ruohonjuuritason auttamistyötä tekevällä ei koskaan pitäisi olla asennetta, että kaikki syytökset ovat lähtökohtaisesti vääriä.

Olisi hyvä, jos vakavista ongelmista puhuttaisiin muutoinkin, kuin "musta tuntuu että" -tuntumalla. Leahimnn toteaa kaikkitietävästi: "Uskovaisilla yhteisöillä valitettavasti esiintyy AINA jotain sairasta..." Ja sillähän se ongelma on hoidettu: "Kun puhutaan millä tavalla tahansa ja missä yhteyksissä tahansa."

Jos uskovaisten yhteisöjä syytetään epärehellisyydestä, mustamaalaamisesta, manipuloinnista ... niin olisiko syyttäjien itsensä syytä pitäytyä edes jokseenkin totuudessa? Näin olettaisi, jos nimittäin näillä tarinoiden sepittäjillä olisi oman egonsa pönkittämisen sijaan vähäisintäkään halua korjata epäkohtia.