Käykää lukemassa www.metsavetoomus.fi
Vaikkette samaa mieltä olisikaan ja vaikkette vetoomusta allekirjoitakaan, sivuilla on paljon hyödyllistä ja tutkittua tietoa metsistä ja metsien tilasta.
Ehkäpä saamme aiheesta toisenlaisen keskustelun, kuin tämän hetkisen - erittäin tunnepohjaisen - susikeskustelun. Näyttää nimittäin kovasti siltä, että mitä enemmän intoudutaan, sitä vähemmän muistetaan asiaan liittyvät faktat... esim. iltalehti tai iltasanomat eivät ole oikean tiedon lähteinä kovin vakuuttavia ;)
Vaikkette samaa mieltä olisikaan ja vaikkette vetoomusta allekirjoitakaan, sivuilla on paljon hyödyllistä ja tutkittua tietoa metsistä ja metsien tilasta.
Ehkäpä saamme aiheesta toisenlaisen keskustelun, kuin tämän hetkisen - erittäin tunnepohjaisen - susikeskustelun. Näyttää nimittäin kovasti siltä, että mitä enemmän intoudutaan, sitä vähemmän muistetaan asiaan liittyvät faktat... esim. iltalehti tai iltasanomat eivät ole oikean tiedon lähteinä kovin vakuuttavia ;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
met olemma saaneet esi-isiltämme hyväkuntoiset metät. MIKSI perinteinen metänhoitotieto ja taito unohdetaan kokonaan???
Miksi perinteinen metsänhoito ja metsät on tuhottu muutamassa vuosikymmenessä.
Oma käsitykseni on, että metsät ja metsien käsittely on haluttu hyvin yksioikoisesti palvelemaan metsäteollisuuden lyhyen aikavälin taloudellista etua. Tämä tehtiin pakottamalla suorastaan törkeillä menetelmillä metsänomistajat hylkäämään terve järki ja toteuttamaan metsäorganisation määräyksiä.
Ihmisiä voidaan johdatella ihan miten halutaan. Totuus kuitenkin on että sata vuotta sitten Suomessa oli huoli polttopuiden riittävyydestä. Kirkkotyömaille joutui suuret puut ajamaan matkojen takaa koska asutut alueet oli kaskettu eikä puita yksinkertaisesti ollut.
Kaskeakaan ei voitu polttaa koska puuta/tuhkaa/lannoitetta tuli liian vähän.
Metsenhoitotoimenpiteillä saatiin metsät syntymään ja totuus on se ettei täällä ole 1700-luvun jälkeen ollut näin paljon puuta. Ennen asutuksen tuloa tietysti oli puuta.
1940-1990 välisenä aikana todella tehtiin töitä sen eteen että puuta ja metsää tulisi lisää. Ja sitä tuli. Ja itsekkin siihen työhön osallistuneena maanomistajan tiedän että 95 % metsänomistajista hoiti metsiä hyvin (lue määräysten mukaan) ja se 5% keksi vaikka mitä vetkutusta että ei vaan suurin surminkaan tarvitse metsässä hikeä ottaa. No niitä lepikoita riittää nyt suojeluun.
Ja nyt on syntynyt jeesustelijoiden polvi joka intää että on toimittu väärin ja teollisuuden ehdoilla. Jos sitä teollisuutta ei olisi mikähän olisi taloutemme. Ei taitaisi olla Nokiaa eikä montaa muutakaan yritystä.
Minusta on kyse elintasosta, jos meillä on vara rauhoittaa metsiä käytön ulkopuolelle. Ja jos yhteiskunnalla on vara rauhoittaa se maksaa taalat tiskiin maanomistajalle eikä sitä tehdä yksityisen ihmisen kustantamana. Pelkkä valintakysymys.
...vai miten se nyt taas oli?
Suomalaisesta metsänhoidosta ja sen luontoystävällisyydestä voi uskoa tietenkin mitä haluaa, miksi kuitenkin asiaa ymmärtävien ja asiaa tutkineiden mielipiteitä ei kuunnella, vaan vedotaan sen sijasta suomalaisen tunnevammaan:"kyllä täällä metsiä osataan hoitaa".
Totuus on kuitenkin toinen, sen todistavat asiaa tuntevat ihmiset. Miksi tavallinen kansalainen uskoo kaikkeen, mitä metsäfirmat sanovat? Syitä on tietenkin monia, yhtä monta kuin on ketkuja metsäyhtiöiden päättävillä palleilla istumassa. Mikseivät ihmiset usko omia silmiään?
Totuus on yhtälailla se, ettei suomalaisia metsäfirmoja kiinnosta pätkän vertaa metsien monimuotoisuuden vaaliminen. Vaikka puuta saattaakin olla jollain ihme kaavalla laskettuna enemmän kuin ennen, on kuitenkin metsässä ja metsästä elävien lajien määrä romahtanut. Se on tutkimuksin osoitettu tosiasia.
Olen varma siitä, että näitä rikollisliigoja (metsäfirmoja) ei myöskään saada kuriin, elleivät ihmiset pikkuhiljaa ala uskoa silmiään.
Kannattaisi myös kiinnittää huomiota laskutoimitukseen, jolla tuota "suuren suurta" puumääräämme on laskettu. Katsokaapa millä kuutiomäärällä per hehtaari se on laskettu, ja verratkaa sitä siihen, kuinka monta kuutiota puuta per hehtaari löytyy oikeasti luonnonvaraisesta metsästä. Nähkää metsäyhtiöiden valhe!
Sitä voi jokainen katsoa mitä suuressa mittakaavassa toteutettu metsäohjelma on tuottanut; virtaavat vedet ovat lähestulkoon kaikki perattu sekä järviä ja soita on kuivatettu rankalla kädellä. Mitä ollaan saatu aikaiseksi? Satoja kilometrejä lähes elotonta virtavesiympäristöä, rehevöityneitä järviä ja yksipuolista metsämaisemaa. Ja mikä olikaan hyöty? Metsätalous kukoistaa, jolloin valtion ja metsätalouteen kytköksissä olevien osapuolten rahapussit täyttyvät...
Alussa maa oli autio ja tyhjä. Siinä ainut alkuperäisen määritelmä.
Mikä on alkuperäinen metsä ? En ole siihen Oulunjärven alapuolella kulkiessani törmännyt.
Ja vanhan metsän määritelmään on alettu vääntää normaaleja hoidon piirissä olleita kasvatusmetsiä.
Ja suuryhtiöiden syyttämisestä saa symppispisteitä. Ei riitä suojelijan kantti mennä mökinmummulle sanomaan että väärin toimit.
Vaikka moni mummu on sen osakkeen niillä metsärahoilla kirkolta ostanutkin.
Imago se vaatii suojelijoita valitsemaan helpoimmat kohteet.
Eli kun suojellaan sovitaan paljonko ja paljonko se maksaa. Normaali kauppatapa.
Edelleen se on varastamista jos kauppiaan hyllystä haetaan tavaraa muiden käyttöön maksamatta.
Miksi se hyväksytään metsässä ?
1800 luvulla ei kunnon metsiä ollut kuin Lapissa ja itäisimmässä Karjalassa. Suurempien asutuskeskusten ympäriltä oli metsät hakattu rakennuksiin ja polttopuiksi. Savossa ja Hämeessä ne oli kaskettu viljelyskäyttöön. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ne oli poltettu tervaksi. Lisäksi Kainuussa rautaruukit tarvitsivat järviraudan pelkistämiseen runsaasti hiiltä ja sekin saatiin metsistä.
1800 luvulla julistettiin oikein kansallinen hätätila metsien suojelemiseksi ja Saksasta tuli metsäasiantuntijat inventoimaan Suomen metsät ja laatimaan niiden hoito-ohjelman. Heidän suosituksestaan eteläiset metsät pelastettiin yksityistämällä. Sen jälkeen metsiä ei enää hasskattu holtittomasti niin kuin jokamiehen oikeuden aikaan. Vielä kun tervann ja hiilenpoltto ja kaskiviljely hiipuivat, saivat metsät kasvaa rauhassa kunnes alkoi tehometsätalous viime vuosisadan viimeisillä vuosikymmenillä.
Ei siis ollut hyvä 1700 ja 1800 lukujen systeemi. Mutta eivätpä miellytä ihmisiä myöskään nykyinen tehometsätalous tasalajisine puustoineen ja metsäpeltoineen, ojituksia unohtamatta.
Ilmeisesti Suomen metsät olivat komeimmillaan ja monipuolisimmillaan viime vuosisadan alkupuoliskolla isoisiemme ja -äitiemme nuoruudessa ja sitä ennen joskus 1700-luvun alussa ja sitä aiemmin. Parisataa vuotta metsiä riistettiin surutta muualla kuin pohjoisessa (Eteläisen Lapin ikimetsäthän parturoitiin sitten sotakorvausjuniin). Toisaalta, kun katselee kuvia Venäjän ikimesistä, niin ei ne, eikä varsinkaan ikivanhat ränsistyneet kuusikot ole juuri silmiä hivelevä näky...
Metsäluonto miellyttäisi ihmistä eniten vähän käytettynä (ei aukkoja, ei aurauksia) ja ehkä laiduntavan karjan toimesta siistittynä. Mutta siihen aikaan ei taida olla enää varaa palata ennenkuin paperi (sanomalehdet ja kirjat) on korvattu sähköisellä muovipaperilla ja siihen menee aikaa...Ja senkin jälkeen niitä tarvitaan pakkauskertonkeihin ja energiatuotantoon kenties kiihtyvällä tahdilla...