Nykyajan trendi on vapaus, johon kuuluu myös vapaus asettaa toiveita, mutta ihminen ei ole kehittynyt vapaaseen markkinatalouteen, tämän on fakta ja se näkyy monella saralla(katsokaapa vain esim. mikä on meidän nuorten ihmisten käytäntöä vaikkapa ruokavalion tai kauneusihanteiden kohdalla, ne ovat pahimmillaan sairaalloisia).
Oma ongelmani tuntuu olevan tätä kastia, olen rakentanut itselleni vapauden suomana "etuna" tulevaisuuden pilvilinnoja. Voi varmasti käsittää, miten vaarallista on odottaa vaikkapa tietynlaista menestystä ensin vuosikaudet - pikkuhiljaa lähestyen haaveitaan - vain lopulta huomatakseen, etteivät ne toteudukkaan. Henkiset nallit ovat silloin lopussa, sillä minähän nimenomaan perustin koko sen aikaisen elämäni tälle polulle.
Ei ihminen tässäkään asiassa ole mikään järjellinen tai rationaalinen olento joka osaisi "suunnitella" asiat sopusuhtaisiksi, vaan kehittynyt elämään luonnon suomissa rajoissa omien vaistojensa ohjaamina. Geenitkin on ikään kuin optimoitu aivan eri aikakaudelle, mitä me henkisesti koitamme elää. Eikö tässäkin ole suuri ristiriita?
Muutenkin, vaikuttaa siltä että ihmiset ovat kaikesta materialistisesta hyvinvoinnistaan huolimatta henkisesti yhä epätasapainoisempia. Olisiko syynä se, että luonnon luoma käsitys elämästä alunperin työn tekona ja päivä päivältä tapahtumana selviytymisenä, on muuttunut yhä enemmän visionääriseksi haavemaailman tavoitteluksi jossa hedonismistä ei ole puutetta, mutta joka kaikesta hienoudestaan huolimatta on räikeän epärealistinen.
Oma ongelmani tuntuu olevan tätä kastia, olen rakentanut itselleni vapauden suomana "etuna" tulevaisuuden pilvilinnoja. Voi varmasti käsittää, miten vaarallista on odottaa vaikkapa tietynlaista menestystä ensin vuosikaudet - pikkuhiljaa lähestyen haaveitaan - vain lopulta huomatakseen, etteivät ne toteudukkaan. Henkiset nallit ovat silloin lopussa, sillä minähän nimenomaan perustin koko sen aikaisen elämäni tälle polulle.
Ei ihminen tässäkään asiassa ole mikään järjellinen tai rationaalinen olento joka osaisi "suunnitella" asiat sopusuhtaisiksi, vaan kehittynyt elämään luonnon suomissa rajoissa omien vaistojensa ohjaamina. Geenitkin on ikään kuin optimoitu aivan eri aikakaudelle, mitä me henkisesti koitamme elää. Eikö tässäkin ole suuri ristiriita?
Muutenkin, vaikuttaa siltä että ihmiset ovat kaikesta materialistisesta hyvinvoinnistaan huolimatta henkisesti yhä epätasapainoisempia. Olisiko syynä se, että luonnon luoma käsitys elämästä alunperin työn tekona ja päivä päivältä tapahtumana selviytymisenä, on muuttunut yhä enemmän visionääriseksi haavemaailman tavoitteluksi jossa hedonismistä ei ole puutetta, mutta joka kaikesta hienoudestaan huolimatta on räikeän epärealistinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Henkinen tasapaino löytyy jokaisen itsen sisältä, ei ismeistä tai kestotilauksista.
Mutta se on jotain mikä pitää itse rakentaa ja ylläpitää, jos on vain tuuliviiri trendien riepoteltavana niin lopputulos ei ole kovin häävi.
Tähän ryhmään kuuluu hirvittävän paljon ongelmista, nimenomaan nuorten syömishäiriöt. Kukaan ei ole opettanut heitä syömään ja kuntoilemaan oikein. Lehdet ovat täynnä "dieetti" huuhaata ja pelkkää roskaa.
Onni ei löydy tuotteista vaan terveistä elämäntavoista ja terveellisestä perusruoasta. Tätä ei pitäisi unohtaa kun lukee mainosmiesten uusimpia ja hienoimpia mainoksia. Niiden tehtävä on saada ihminen ostamaan tuotteita joita hän useimmiten ei tarvitse.
Mutta on niin paljon helpompaa uskoa mahdottomiin unelmiin kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa harjoittaa terveitä elämäntapoja ja ottaa selville millainen on oikea ruokavalio.
Ja siitähän on helpointa syyttää kapitalismia, vaikka perussyy katsookin suoraan peilistä silmiin.
Ismit ovat sairaita. Ne tuhoavat itseään.
Lause: "jatkuva kasvu" kuullostaa oudolta.
Tarkoittaako se sitä että jossain vaiheessa
yksilö tms. omistaa enemmän materiaa kuin nyt.
Henkisestä tai hengellisestä kasvusta ei liene
kyse ?
Kilpailukin on outoa kun sitä alkaa ajatella.
Muotoillaan, kehitetään, mainostetaan, tehdään samoja asioita päällekkäin eri tahoilla,
heikennetään laatuakin, varustellaan, soditaan,
tehdään ylitöitä, kilpaurheillaan...
Ollan perikadon partaalla vaikka tätä on harr-
astettu vasta muutama vuosikymmen.
Kohta kehitysmaissakin kärsitään masennuksesta
kun lääketehtaat ryntäävät kasvualueille.