- joka kertoo miten se 100kg pommi tippuu alas , siis miten se vauhti ja korkeus korreloituu tiputus matkaan - kiitosta vaan asiantuntijalle.
oisko sitä
käppyrääolemasa
16307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos pommikone ei pommin pudottamisen jälkeen muuta suuntaansa tai lentonopeuttaan, pommin osumispiste on tasan pommikoneen alla, mikäli ilmanvastusta ja tuulta ei oteta huomioon.
Ilmanvastus muuttaa tilannetta joko hyvin vähän tai aivan oleellisesti, riippuen mm. pommin ilmanvastuskertoimesta, pommikoneen lentonopeudesta ja vallitsevasta tuulensuunnasta.
Lasketun putoamiskäyrän muoto riippuu siis lähinnä pommista. Muut parametrit lasketaan mukaan koneen tähtäystietokoneella, johon tietysti naputellaan myös käytettävän pommin tyyppi.
Jos ilmanvastusta ei oteta huomioon, ei lentokone pääse ilmaan ollenkaan.
Jos tarkastellaan vain vertikaaliliikettä, ja oletetaan ilman tiheys vakioksi, saadaan pommin nopeus ratkaistua ajan funktiona. Ratkaisuna on hyperbolinen tangenttifunktio. Pommilla on rajanopeus
v = sqrt(2*m*g/(roo*A*C)), missä roo on ilman tiheys, A on pommin pinta-ala putoamissuunnasta katsottuna ja c on pommin muodosta riippuva ilmanvastuskerroin.
Joskus sain laskettua tonnin pommille jonkinlaisen radan alas kymppitonnista: Lähtöarvoja en muista, en edes pommikoneen nopeutta:
http://www.wolframalpha.com/input/?i=plot x=(3125*ln((89*t) 1000))-21586 , y=(-ln(cosh(0.056*t)) 3.2)/0.00032 , 0 < t < 70
Näkyy olevan väärin, tulee liian nopeasti alas
tossa se on korjattuna: http://www.wolframalpha.com/input/?i=plot x=(3125*ln((89*t) 1000))-21586 , y=10000-3126.43ln(cosh(0.056*t)) , 0 < t < 70
Kyllä se alkuperäinen oli sittenkin oikein, en enää muistanut, että Wolframi jättää plussat välistä pois ja siksi tuo rata näyttää väärältä. Eli
http://www.wolframalpha.com/input/?i=plot x=(3125*ln((89*t) 1000))-21586 , y=(-ln(cosh(0.056*t)) 3.2)/0.00032 , 0 < t < 70 tuossa kun on plussat ennen 1000 ja ennen 3.2 , niin ne pitää laittaa wolframissa siinä paikalla olevan kertomerkin tilalle. Tässä muuten oli pallon muotoinen pommi ja 1000 km/h oli pommarin nopeus. Putoamisajaksi tossa tulee 69 s ja etäisyys 6,2 km, tonnin pommille.
Ihan kansanomaisesti se rata on just kuin pikkupojan kusikaari
Onko sulla ilman tiheyden korkeusriippuvuus mukana, esim. eksponetiaalifunktion muodossa?
No ei tietenkään ole. Silloin aikanaan luin jostakin netin syövereistä, että tämmöisessä laskussa voi käyttää ilmanvastusvoimalle F=0.32*v^2. En enää löydä sitä sivua, jossa se oli , mutta tuota käytin ihan koko lentomatkalle, ja molemmissa suunnissa tietysti kun pommi oli Aku Ankasta tuttu musta pallo.
Mä laskin:
v(t) = sqrt(2*m*g/(r*A*C))*tanh(sqrt(g*r*A*C/2*m) t)
- kyllä se käppyrä pitäs löytyä ,vaikka ilmavoimien laskentatoimelta , ku satun oleen se verran huono
tulkitseen noita kaavoja.
Kyllä se käppyrä on ohjelmoituna jokaisen pommikoneen tähtäystietokoneeseen, joten ei syytä huoleen tositilanteessakaan.
... muussa tapauksessa kuin silloin, jos satut itse olemaan pommitettavan kohteen lähiympäristössä. "Tyhmien pommien" osumatarkkuus pelkän lähtönopeuden ja pudotushetken avulla arvottuna on usein huono ja vahinkoja tapahtuu.
Pommin pudottajalla ei yleensä ole tietoa alla olevan ilmakerroksen ilmavirroista. Siksi JDAM eli pommien ohjaus putoamisen aikana tietokoneella ja GPS:llä sai suosiota.
https://fi.wikipedia.org/wiki/JDAM
- Kyllä se joku puoliparaabeli on ja aukee alas
Olisi jos ei olisi ilmanvastusta.