Jukka Tarkka toteaa hyvin tämän päivän HS:ssa, että "Suomen linja on haaveiden varassa". Hän väittää, että "Halosen-Tuomiojan ulkopoliittinen linja ei perustu tosiasioiden tunnustamiseen vaan 60-lukulaisiin haavekuviin. Sekava linja on jo herättänyt hämmennystä ulkomailla ja heikentänyt Suomen turvallisuuspolitiikan uskottavuutta".
Toivon todella, että Kokoomus virittään uudelleen julkisen keskustelun Suomen ulkopolitiikan linjattomuudesta.
Suomi on nyt tuuliajolla vätysmäisen pääministeri Vanhasen ja 60-lukulaisten Halosen ja Tuomiojan tavalla.
Toivon todella, että Kokoomus virittään uudelleen julkisen keskustelun Suomen ulkopolitiikan linjattomuudesta.
Suomi on nyt tuuliajolla vätysmäisen pääministeri Vanhasen ja 60-lukulaisten Halosen ja Tuomiojan tavalla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomen ulkopolitiikkaa ketunhäntä kainalossa arvostelevien perimmäiset tarkoitukset on paljastettu. Kuitenkin ihan pokkana jatkavat ikäänkuin UUTISPÄIVÄ DEMARIssa näkyvästi julkaistua artikkelia eivät olisi ikinä lukeneetkaan. Näin propagandistit juuri tekevät - jatkavat rummuttamista uskoen totuuden peittyvän heidän aiheuttamaansa meteliin.
Sari Saloranta
UUTISPÄIVÄ DEMARI 26.01.2005
Ulkoministeriö on joutunut viime aikoina kovan ryöpytyksen kohteeksi. Erityisesti oikeiston edustajat ovat innostuneet keihäiden viskomisessa ministeriön niskaan.
Suomen aseman EU:ssa väitetään heikentyneen merkittävästi.
Mistä tässä kaikessa on kysymys, mitä perusteita näille väitteille on?
Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) mukaan kyse on nyt vain ja ainoastaan sisäpolitiikasta.
- Tässä käydään jo presidenttipeliä monella tavalla. Arvostelijoilla on ketunhäntä kainalossa.
Kritiikki kohdistuu Kiljusen mukaan paitsi ulkoministeri Erkki Tuomiojaan (sd.) myös selkeästi tasavallan presidenttiin.
Ulkopolitiikkahan on presidentin toimialaa, hän johtaa sitä yhdessä valtioneuvoston kanssa, Kiljunen muistuttaa.
Arvostelijoiden mukaan Suomesta on tullut "tahdoton sivustaseuraaja", joka ei enää pyri EU:n päätöksentekojärjestelmien ytimiin.
- Mitä se tarkoittaa, EU-maiden ulkoasianvaliokuntien kokouksesta Brysselistä tavoitettu Kiljunen ihmettelee.
- Suomi on jokaikisessä ytimessä mitä unionissa tällä hetkellä on erittäin aktiivisesti mukana. Me olemme Schengenissä, eurossa - rahapolitiikan ytimessä, olemme ilmaisseet tahtomme puolustuspolitiikassa sekä valmiutemme osallistua kaikkiin niihin rakenteisiin jota yhdessä unionin puitteissa rakennetaan, hän perustelee.
JOHTAVA VALTIO?
Ex-europarlamentaarikko, nykyinen Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pertti Paasio (sd.) on samoilla linjoilla Kiljusen kanssa
- Tässä EVA-Suomen kuvalehti - johtoisessa kampanjassa kysymys ei ole muusta kuin Halosesta, Holkerin hallituksessa vuosina 1989-91 toiminut ulkoministeri pamauttaa.
- Pyritään horjuttamaan nimenomaan hänen henkilönsä arvovaltaa ja asemaa suomalaisessa politiikassa.
- Se tapahtuu toteamalla Suomen ulkopoliittisen aseman heikentyneen ja ottamalla "kimppaan" niitä jotka lähinnä ulkopolitiikkaa johtavat eli Tuomioja. Tämä on homman nimi.
Hommaan kuuluu Paasion mukaan myös se, että sitä ei missään tapauksessa myönnetä.
- Mitenkähän vahva Suomen asema on ollutkaan jos se nyt on jatkuvasti heikentynyt ja vieläkin se on ihan arvostettu maa, Paasio heittää.
- En muista että Suomi olisi takavuosina ollut Euroopan unionin johtava valtio.
PYHÄT SANAT
Haikailua menneen perään, sanoo Paasio niille, jotka väittävät Suomen ulkopolitiikan linjan hämärtyneen.
Hän huomauttaa, että aina 80-luvun lopulle saakka "ulkopoliittinen linja" oli pyhitetty sanapari.
Ajateltiin, että linjan piti olla yksi yhteen jonkun määritelmän mukainen.
- Oli sovjetologinen seurakunta joka piti määritelmän sanamuodosta pilkuntarkasti huolta.
EUROOPAN UNIONI EI OLE ENTISENSÄ
EU ei ole enää sama kuin kymmenen vuotta sitten Suomen tullessa jäseneksi. Vuosi 1995 ja siitä eteenpäin Lipposen hallitusten aikana Suomi rakensi asemiaan unionissa.
- Tällä hetkellä se on elämistä niissä rakenteissa, mitä silloin luotiin, Paasio sanoo.
Sekä Paasio että Kiljunen muistuttavat, että tilanne EU:ssa on nyt erilainen laajentumisen jälkeen.
- Siinä suhteessa tietysti voi sanoa, että suhteellinen asemamme on heikentynyt. Mutta niin on jokaikisen aikaisemman jäsenmaankin kun unionissa on nyt 25 maata, Kiljunen sanoo.
- Euroopan unioni on muuttunut huomattavasti enemmän kuin Suomen asema siinä, Paasio huomauttaa.
-------------------------------------
Kyllähän se taitaa olla niin, että Suomen ulkopolitiikkaa, tai paremminkin Halosta ja Tuomiojaa vastaan hyökkäävä taho sijoittuu vielä Kokoomuksesta oikealle. Tarkka ja muut entiset NUSUtkin ovat vain välietappi.
Jäljet johtanevat sylttytehtaalle.
Halosen ja Tuomiojan kaatoyritysten takaa löytyy mitä todennäköisimmin mies, jonka Halonen ja Tuomioja kaatoivat. Eli Paavo Lipponen. Sen oikeammallehan ei tässä maassa päästä.
Kytkyjä taustalta löytyy. Esim. EVAa kymmenen vuotta johtanut Jaakko Iloniemi, Suomen Kuvalehden kolumnisti Ruokasenkin armosta, omistaa yhdessä Lipposen kanssa Viestintä Teemaa, jolla on runsaan 8 miljoonan euron edestä Nokian osakkeita. Sekä Iloniemi että Lipponen ovat Bilderberg-kävijöitä.
Toiseen vaakakuppiin voidaan siis panna YKa kannattava Halonen ja toiseen vaakakuppiin Lipponen, joka kannattaa Bushia. Yksinkertainen asetelma.
Jukka Tarkka kirjoitti asiaa ja niin kuin se on:
Halonen & Tuomioja elävät edelleen kylmän sodan nostalgiaa ja utopisteina haaveilevat YK:n aseman vankistumista "ohjailemaan ja valvomaan maailmanrauhaa".
Tämä tehtävä YK:llä on ollut jo vuosikymmeniä, ja onko se onnistunut yhdessäkään rauhantehtävässä? Ei, vaan toisen maailmansodan jälkeen maailmassa on ollut eniten sotia ja kriisejä kuin kirjoitetussa ihmishistoriassa.
YK on aikaansaamaton korruptoitunut laitos, eikä se voi muuksi muuttua, koska se joutuu keskittymään kehittyvien maiden heimosotien tason nahisteluihin sillä aikaa kun globaalilla tasolla puhutaan avaruusajan uhkista terroristisissien jäyniessä sivilisoituneen maailman sisuksia.
Ulkopolitiikan kritiikki näyttää olevan puoluerajat ylittävää (paitsi kepu, joka on samaa mieltä kulloisenkin puhujan kanssa). Kritiikkiä ovat antaneet niin demarit kuin muutkin eduskuntapuolueet sekä sitten joukko elinkeinoelämän ja tutkjoiden piirejä.
Se nyt vaan on niin, että ulkopolitiikka on harhateillä ja suunnan korjaaminen alkaa ulkoministerin vaihtamisella. Tuomioja on jo osoittanut epäpätevyytensä useampaan kertaan, joten nyt riittää.
Jos demarit eivät siihen pysty, jää tehtävä Vanhaselle ja kepulle.