POKS --- Kuusaa

Sisäilmaongelmaiselle Apilalle löytyi terve tila — muuttoruljanssi on edessä myös Marjoniemessä ja Poksissa

7.5.2017 5:05 | Päivitetty: 7.5.2017 8:49
Kuva: Jussi Lopperi
Apilan ja kotiutustiimin lähiesimies Riikka Kajovaara uskoo, että hoitotiimit voivat jatkaa Marjoniemessä tehokkaasti asiakkaiden kuntoutusta.
Apilan ja kotiutustiimin lähiesimies Riikka Kajovaara uskoo, että hoitotiimit voivat jatkaa Marjoniemessä tehokkaasti asiakkaiden kuntoutusta.
Sisäilmaongelmista kärsivän kotiutusyksikkö Apilan muutto Marjoniemen terveyskeskussairaalaan toteutunee loppukesällä.

— Meille esitettiin suunnitelma, että Apila siirtyisi Marjoniemen osasto kakkoselta vapautuviin tiloihin elokuun loppupuolella, palvelupäällikkö Anu Parikka sanoo.

Ikäihmisten lautakunnalle esiteltiin muuttosuunnitelmaa 27. huhtikuuta kuukausiraportin käsittelyn yhteydessä. Asiasta ei ole vielä virallista päätöstä, mutta käytännössä muuttoa on suunniteltu jo pidempään.

Kotiutusyksikön muuttamista ennen sama ruljanssi on edessä Marjoniemessä ja Pohjois-Kymen sairaalassa. Terveyskeskussairaalan osasto kaksi muuttaa Poksin kirurgisen eli osasto neljän tiloihin.

Vastaava lääkäri Miia Melkoniemi kertoo, että osasto neljä puolestaan siirtyy päiväkirurgisen osasto kuuden tiloihin.

— Aikataulut on mietitty. Tarvittavat pienet työt, kylpyhuoneremontit ja ovien suurentamiset, tehdään juhannuksesta syyskuun alkuun kestävän kesäsulun aikana.

Päiväkirurgisen osaston toiminta lakkaa itsenäisenä ja sen toiminnat yhdistyvät osasto nelosen kanssa.

Kaunisnurmen palvelukeskuksessa toimivan Apilan sisäilmaongelmien aiheuttamat oireet ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana.

— Oirehtivien työntekijöiden määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi poskiontelo-ongelmaisia on aiempaa enemmän, Apilan ja kotiutustiimin lähiesimies Riikka Kajovaara sanoo.

Sairauslomat ovat samalla lisääntyneet. Henkilöstöllä ilmeni varsinkin yöaikaan silmien kirvelyä ja hengitystieoireita. Yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa on selvitelty myös työntekijöiden pitkittyneiden flunssien syitä.

Kotiutustiimin tukikohta on jo muuttanut aiemmin Marjoniemeen terveyskeskussairaalan tiloihin.

Lähes tuhat asiakasta vuodessa

Kouvolassa toimii kaksi kotiutusyksikköä: Apila Kaunisnurmella ja Lauttaranta Kuusankoskella.

Lauttarannassa on kaksi osastoa: Valkama ja Poukama.

Asiakaspaikkoja on yhteensä 93: Apilassa 21, Valkamassa 33 ja Poukamassa 39.

Apilassa kävi viime vuonna noin 300 asiakasta ja Lauttarannassa noin 700.

Ykköstavoite eli potilaan kotiuttaminen toteutui 676 asiakkaan kohdalla viime vuonna.

Kotiutusyksiköiden kokonaisasiakasmäärä oli liki 1 000 vuonna 2016.

Yksiköt tarjoavat arkikuntoutusta, hoidon arviointia ja palveluiden selvittelyä 65 vuotta täyttäneille kouvolalaisille.

Työntekijät ovat sairaanhoitajia, lähihoitajia, palveluohjaajia ja fysioterapeutteja. Lääkäri käy myös viikoittain paikalla.

Hyvinvointipalvelut Kouvola

Kyösti Suolanen

Poksista kannellaan aluehallintovirastoon useammin kuin keskussairaalasta — hoito, diagnoosit ja potilasmerkinnät aiheuttavat kanteluita

11.5.2017 5:29
Kuva: Jussi Lopperi
Etelä-Suomen aluehallintaviraston terveydenhuollon yksikön päällikkö Anne Hiiri kertoo, että potilaat kantelevat esimerkiksi väärästä diagnoosista tai sen viivästymisestä.
Etelä-Suomen aluehallintaviraston terveydenhuollon yksikön päällikkö Anne Hiiri kertoo, että potilaat kantelevat esimerkiksi väärästä diagnoosista tai sen viivästymisestä.
Pohjois-Kymen sairaalan toiminnasta kannellaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon selvästi useammin kuin Kymenlaakson keskussairaalan toiminnasta. Tämä käy ilmi aluehallintoviraston (AVI) vuosien 2011—2016 tilastoista.

AVI:in tuli kuudessa vuodessa vireille yhteensä 60 Poksia koskevaa kantelua tai valvontakäyntiä. Samaan aikaan Koksia koskevia kanteluja tai valvontakäyntejä oli yhteensä 35.

— On vaikea sanoa, mistä näinkin iso ero johtuu, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri.

Hiiri huomauttaa, että Poksissa ja Koksissa käy osittain samoja potilaita.

Kymenlaaksolaiset kantelevat Hiiren mukaan saamastaan hoidosta ja siitä, onko hoitoon päästy lain mukaisesti kuudessa kuukaudessa.

— Suurin osa molempien sairaaloiden kanteluasioista liittyy hoitoon. Potilaat ovat ehkä kokeneet saaneensa väärän diagnoosin tai diagnoosi on viivästynyt. Kantelijat myös pitävät hoitoa vääränlaisena tai se ei ole muuten onnistunut.

Myös potilasasiakirjamerkinnöistä kannellaan. AVI on myös kiinnittänyt huomiota ja ohjannut sekä Poksia että Koksia parantamaan merkintöjään.

— Merkinnät voivat olla puutteellisia tai niukkoja tai niissä on ollut virheitä. Olemme myös ohjanneet sairaaloita vastaamaan potilaiden tekemiin muistutuksiin noin kuukauden kuluessa.

Kansalaiset valittavat yhä useammin aluehallintovirastoon terveydenhuollon toiminnasta.

— Viime vuonna meille tuli 15 prosenttia enemmän kanteluja kuin vuonna 2015. Näyttää siltä, että tänä vuonna tulee vielä enemmän kuin viime vuonna.

Suuntaus näkyy Hiiren mukaan koko Etelä-Suomen AVI:n alueella, jossa asuu noin 40 prosenttia Suomen väestöstä. Alueeseen kuuluvat Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Kanta-Häme.

|
Johanna Värjä

Terveysjohtaja Kristeri: Kouvolan terveydenhuolto ei toimisi ilman ulkomaista henkilöstöä

13.5.2017 6:11
Kuva: Katja Juurikko
Kouvolan terveysjohtaja Kari Kristeri sanoo, että potilaat valittavat herkemmin ulkomaalaisen lääkärin toiminnasta kuin suomea äidinkielenään puhuvasta lääkäristä.
Kouvolan terveysjohtaja Kari Kristeri sanoo, että potilaat valittavat herkemmin ulkomaalaisen lääkärin toiminnasta kuin suomea äidinkielenään puhuvasta lääkäristä.
Osa kouvolalaisista potilaista kokee, että lääkärit ja hoitohenkilökunta eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea. Kommentit kielitaidon riittävyydestä ja ostopalvelujen käytöstä näkyvät kaupungin terveydenhuollon saamissa kirjallisissa muistutuksissa.

Pohjois-Kymen sairaalan vastaavan lääkärin Miia Melkoniemen mukaan asiasta puhuttiin tällä viikolla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohjauskäynnillä, jossa kaupunki esitteli saamiaan muistutuksia.

— Faktaa on se, että käytämme paljon ostopalveluja. Kymenlaaksossa on paljon muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvia hoitohenkilöitä ja lääkäreitä. Se tuo oman haasteensa toimintaan.

Kouvolan terveysjohtajan Kari Kristerin mukaan näköpiirissä ei ole, että asiaan tulisi lähivuosina merkittävää muutosta.

— Ulkomaalaistaustaisen henkilöstön kanssa eletään pidempäänkin.

Kristerin mukaan potilaat reagoivat melko herkästi siihen, jos henkilökunta on eri kulttuurista tai puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.

— Kyllä ulkomaalainen kollega saa suomalaista kollegaa huomattavasti herkemmin reklamaatiota, vaikka molemmilla olisi samanlainen ammattitaito ja molemmat kohtelisivat potilasta samalla tavalla.

Kristeri sanoo, että Kouvolan terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa ei tultaisi toimeen ilman ulkomaista henkilöstöä.

— Heidän avullaan saamme ylläpidettyä palvelua.

Kristerin mukaan maakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaista kulttuurista perehdytystä ja kieliohjelmaa muualta Suomeen tulleille terveydenhuollon ammattilaisille annetaan.

— Näitten asioiden suunnittelu on menossa. Maakunnan aloittaessa ostopalvelun ja ulkomaisen työvoiman käyttö ei kuitenkaan katoa.

Johanna Värjä

Carean johtajaylilääkäri: Potilaat voivat loukkaantua elämäntapaohjeista, omaiset ovat aiempaa aggressiivisempia
13.5.2017 11:59
Kuva: Lukas Pearsall
Carean johtajaylilääkärin Ari Ronkaisen mukaan potilaat jättävät sairaalaan kirjallisia muistutuksia, jos he ovat tyytymättömiä esimerkiksi hoitoon pääsyyn, saamaansa hoitoon tai kohteluun.
Carean johtajaylilääkärin Ari Ronkaisen mukaan potilaat jättävät sairaalaan kirjallisia muistutuksia, jos he ovat tyytymättömiä esimerkiksi hoitoon pääsyyn, saamaansa hoitoon tai kohteluun.

Ihmisten kohtaamisessa on jatkuvasti kehitettävää. Näin sanoo Carean johtajaylilääkäri Ari Ronkainen.

Välillä terveydenhuollon ammattilaisetkin yllättyvät siitä, mistä asioista ihmiset saattavat loukkaantua.

— Elämäntapoihin, kuten ylipainoon, liittyvät hoito-ohjeet tai kysymys tupakoinnista, voidaan joskus kokea loukkauksena. Ammattilainen ei ole tarkoittanut loukata, vaan hän on yrittänyt ottaa ihmisen kokonaisuutena huomioon.

Sairaalat ja muut terveydenhuollon yksiköt Kymenlaaksossa saavat jatkuvasti palautetta toiminnastaan. Tyytymättömät soittavat tyypillisesti potilasasiamiehelle tai ottavat suoraan yhteyttä hoitavan yksikön esimieheen.

— Muistutuksen tekijä on tyytymätön johonkin. Se voi olla tyytymättömyyttä kohteluun, hoitoon tai siihen, ettei hoitoon pääse tarpeeksi nopeasti. Potilaalla tai omaisella voi olla kokemus, että hän ei ole mielestään tullut kuulluksi, Ronkainen sanoo.

Viime vuonna keskussairaalaa koskevia muistutuksia tuli 96. Ronkaisen mukaan muistutuksen asia selvitetään aina ja hoitoon osallistuneiden kanssa pohditaan, miten olisi voitu toimia toisin.

Potilasasiamies näkee tyytymättömien kirjon. Kouvolan kaupungilla on yksi potilasasiamies, johon otettiin viime vuonna 1 182 kertaa yhteyttä koko kaupungin terveydenhuollon asioissa.

Kymenlaakson keskussairaalan potilasasiamies sai viime vuonna 626 yhteydenottoa, joista 571 koski Koksin toimintaa. 267 kertaa yhteydenoton syynä oli tyytymättömyys hoitoon.

— Myös erilaisten persoonien kohtaamiset voivat aiheuttavat närää. Aina kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, voi sattua väärinkäsityksiä. Kommunikaatio ei ikinä onnistu sataprosenttisesti, koska ihmiset käsittävät asioita eri lailla.

Keskussairaalassa on huomattu, että erityisesti omaisten aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt, vaikka potilas itse yleensä käsittelee asiaansa hillitysti.
Johanna Värjä

Carea haluaa lahjoittaa Poksin alueen ja rakennukset Kouvolalle tarpeettomina — laskennallinen arvo 8 miljoonaa

15.5.2017 16:43 | Päivitetty: 15.5.2017 16:55
Kuva: Katja Juurikko
Poksin maa-alueiden ja rakennusten arvoksi on laskettu noin 8 miljoonaa euroa. Psykiatrinen sairaala pysyy Carean omistuksessa.
Poksin maa-alueiden ja rakennusten arvoksi on laskettu noin 8 miljoonaa euroa. Psykiatrinen sairaala pysyy Carean omistuksessa.
Carea aikoo lahjoittaa Pohjois-Kymen sairaalan tontin ja alueella olevat rakennukset Kouvolalle psykiatrista sairaalaa lukuunottamatta, koska ei itse niitä tarvitse. Carean hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan perjantaina.

Lahjoitukseen kuuluisi 15,4 hehtaarin Poksin sairaala-alueen tontti, 50,6 hehtaaria sosiaalipalvelujen aluetta ja 13,1 hehtaaria maatalousmaaksi merkittyä aluetta.

Suunnitelma liittyy maakuntahallinnon perustamiseen. Kouvolan tekemät Ratamo-suunnitelmat ovat vastaavasti siirtymässä Carean omistukseen.

Kirja-arvo Sairaalanmäen alueen rakennuksilla ja maa-alueilla on 7,2 miljoonaa ja sosiaalipalvelujen maa-alueilla 0,7 miljoonaa euroa.

Kotkassa Carean suunnitelmissa on luovuttaa sairaala-alueen asuinrakennukset ja osa sairaalan maista Kotkalle.

Luovutukset toteutuisivat tämän vuoden lopussa. Seuraavaksi Carea pyytää Kouvolalta ja Kotkalta lausunnot luovutussuunnitelmista.

Tapani Olkku
Aiemmin aiheesta:
Kouvola alkaa pohtia sote-pilottia (12.5. 7:00)
Päivystysleikkaukset lähtevät Poksista, Kouvola maksaa neljä miljoonaa euroa Carealle (29.4. 6:01)
Ratamo-keskuksen rakentaminen varmistui — Carean yhtymäkokous hyväksyi sairaalahankkeet (28.4. 10:51)
Päätoimittajalta: Sote-pilotti on jo käynnissä Kymenlaaksossa — tosin olosuhteiden pakosta (23.4. 13:15)
Kouvola haluaa pitää vielä kiinni Ratamon suunnittelusta — kaupunki myy suunnitelmat liiketoimintakaupassa Carea-Sairaalat Oy:lle (19.4. 7:13)
Vuoden jutut: Sote näivettää Poksin (26.12.2016 11:00)

Tulosta TulostaLähetä LähetäWhatsApp WhatsApp

Kuusaanmäen kiinteistöt voivat siirtyä valtakunnalliselle Maakuntien Tilakeskus Oy:lle

19.5.2017 17:06
Kuva: Katja Juurikko
Kun sote-uudistus astuu voimaan 2019 alussa, vaihtuu myös sairaalakiinteistöjen omistus.
Kun sote-uudistus astuu voimaan 2019 alussa, vaihtuu myös sairaalakiinteistöjen omistus.
Carea tarjoaa omistamiaan Sairaalanmäen kiinteistöjä Kouvolan kaupungille lahjoituksena. Jos Kouvola ei ota lahjoitusta vastaan, ne siirtyvät Maakuntien Tilakeskus Oy:lle kuten maan kaikki muutkin sairaanhoidon ja erityishuollon käytössä olevat kiinteistöt.

Carean hallitus päätti pyytää jäsenkunnilta lausuntoja tulevista kiinteistöjärjestelyistä. Carea ja kunnat neuvottelevat asiasta kesäkuun 14. päivänä. Sitä ennen asiaa käsitellään Kouvolan kaupunginhallituksessa.

Carea-konsernin kiinteistöistä vastaavan Kastekin toimitusjohtaja Seppo Pajari sanoo, että käytännössä kaikki Carean kiinteistöt maa-alueineen siirtyvät vuoden 2019 alusta Maakuntien Tilakeskus Oy:lle.

Tässä vaiheessa sairaanhoitopiireillä on mahdollisuus tarjota kunnille lahjoituksina sellaisia kiinteistöjä, joita sairaanhoitopiirit itse eivät jatkossa tarvitse.

Kouvolan päättäjät ovat ajatukselle nihkeitä. Esimerkiksi Carean yhtymäkokouksen kouvolalainen puheenjohtaja Jukka Nyberg ei usko kaupunginhallituksen ottavan lahjoitusta vastaan.

— Meillä on ihan tarpeeksi kiinteistöjä nykyään, hän sanoo.

Toimitusjohtaja Pajarin mukaan Maakuntien Tilakeskus kantaa tulevaisuudessa riskin, jos rakennukset jäävät tyhjilleen. Tilakeskus rahoittaa toimintansa vuokrilla ja myymillään palveluilla. Esimerkiksi Kastekin henkilöstö siirtyy Tilakeskuksen palvelukseen.

Pajari toteaa, että tarpeettomiksi jääviä kiinteistöjä Tilakeskus yrittää todennäköisesti myydä tai kehittää. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Sairaalanmäen maapohjalla on arvo, joka on nähtävä mahdollisuutena.

Sairaalanmäen alueen rakennusten (lukuun ottamatta psykiatrista sairaalaa), maa-alueen ja vuokratalojen omistukseen oikeuttavien osakkeiden kirja-arvo on 7,2 miljoonaa euroa. Pohjois-Kymen sairaala-alueen tontti on kooltaan 15,4 hehtaaria.

Sosiaalipalvelujen maa-alueet ovat 50,6 hehtaaria ja lisäksi siihen kuuluu maatalousmaata 13,1 hehtaaria. Näiden kirja-arvo on 0,7 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden alussa perustettu Maakuntien Tilakeskus Oy toimii aluksi Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiönä. Vuoden 2019 alusta se siirtyy perustettavien maakuntien omistukseen. Se tulee omistamaan muun muassa kaikki keskussairaalat.

LAILA SAIRO

Muutokset muutokset, ja rahaa kuluu, eikä loppua näy.
Miksi näinä huonoina aikoina ei tyydytä paikkaan, jossa nyt toimitaan?

Kouvolalta vaaditaan arvio sote-uudistuksen vaikutuksista ja tulevasta henkilöstömäärästä

29.5.2017 5:13
Kuva: Katja Juurikko
Jari Suomela (kok.) toimii nykyisen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Arkistokuva.
Jari Suomela (kok.) toimii nykyisen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Arkistokuva.
Miten Kouvolassa on varauduttu maakunta- ja sote-uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin? Tämä on kysymys, johon Kouvolan kaupungin tarkastuslautakunta haluaa kaupunginhallituksen antavan selvityksen.

Lautakunta haluaa vastauksen myös siihen, miten tulevaa henkilöstötarvetta on arvioitu: Jääkö kaupunkiin riittävää osaamista tulevia tehtäviä varten?

— Vuonna 2019 ei saa tulla tilannetta, että kaupungilla on 3 000 henkilöä töissä, mutta töitä vain 2 500:lle. Henkilöstön mitoitus, tehtävät ja osaaminen pitää kartoittaa ajoissa, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jari Suomela (kok.).

Sote- ja maakuntauudistus vähentää kuntien järjestämisvastuulla olevia tehtäviä noin puoleen nykyisestä.

Lautakunta pitää 2016 tilikauden 5,7 miljoonan euron tulosta hyvänä. Poikkeuksellisesti lautakunta otti arviointikertomuksessa huomioon koko valtuustokauden 2013—2016 talouskehityksen.

— Myönteistä on se, että Kouvolan taseessa ei nyt ole kattamatonta alijäämää, vaan pikkuinen puskuri tulevaisuuteen. Konsernissa puskuria on kertynyt enemmänkin, 19,1 miljoonan euron ylijäämä.

Kaupungin viime vuoden tulokseen vaikuttivat paitsi verotulojen ja valtionosuuksien kasvu, myös hyvä menokuri ja henkilöstömenojen säästöt, lautakunta toteaa.

Ylijäämään ei lautakunnan mukaan kannata tuudittautua, vaan kaupungin talouden tasapainottamista ja rakenteellisia uudistuksia on jatkettava. Menot ja tulot eivät pitkällä aikavälillä ole tasapainossa.

— Huonoa on se, että uuden Kouvolan aikana tuloveroa on korotettu kolme kertaa. Lisäksi kiinteistöveroja ja maksuja on korotettu. Taloutta on pidetty kasassa myös myymällä itselle omaa omaisuutta. Tästä ovat esimerkkinä lämpöyhtiöiden myynti KSS Energialle ja Kouvolan Veden yhtiöittäminen, Suomela sanoo.

Kaupungin ennakoitua pienemmät investointimenot tasapainottavat kaupungin velkaantuneisuutta. Investointien vähäisyys johtuu siitä, että Ratamo-keskuksen rakentamista on lykätty.

Lautakunta toteaa, että kaupungin tulee panostaa sellaisiin investointeihin, jotka parantavat kaupungin elinvoimaa ja tuovat jatkossa lisää asukkaita, työpaikkoja ja matkailijoita ja siten lisää tuloja.

Imago ja kaupungin maine eivät lautakunnan mielestä ole riittävän vetovoimaisia. Se suositteleekin, että uutta strategiaa laativa kaupunki ryhtyy aktiiviseen maineenhallintatyöhön. Hyvä maine ei synny vain mainoslauseista, vaan se vaatii onnistunutta toimintaa ja tekoja.

— Seuraavan valtuuston yksi tärkeimpiä tehtäviä on parantaa Kouvolan mainetta.

Valtuusto keskustelee tarkastuslautakunnan tekemästä vuoden 2016 arviointikertomuksesta maanantaina.

Laki vaatii arviointikertomusta

Tarkastuslautakunta antaa kuntalain mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa.

Lautakunnan on arvioitava toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella.

Johanna Värjä

Kouvolan terveyspalvelut ajetaan minimitasolle Sipilän hallituksen päätöksillä. Onko liikemies Sipilän tarkoitus laittaa julkinen terveydenhuolto siihen tilaan, että ainoa vaihtoehto on yksityiset terveyspalvelut. Siitä tulee Sipilän lasten sijoitusyhtiölle yksi hyvä sijoituskohde, nimittäin nämä yksityiset terveysalan yritykset.

PS. yleisesti ottaen.....
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Erot kasvavat: huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin "turhaan"

Julkaistu: 7.6. 9:34
Jaa382Twiittaa

Sosiaaliryhmien väliset erot terveydenhoidossa ovat kasvaneet.
Terveydenhuollossa on pysyviä sosiaaliryhmien välisiä eroja, kertoo Sonja Lumpeen Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Lumme tutki rekisteritietoja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksista ja pallolaajennuksista vuosina 1995–2010 ja huomasi hyvätuloisia suosivaa eriarvoisuutta, joka jatkui koko tarkastelujakson ajan.

Väitöskirjassa tutkittiin sepelvaltimotoimenpiteitä sekä vältettävissä olevia kuolemia, joita käytetään terveydenhuollon saatavuuden ja laadun indikaattorina.

Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat kasvaneet. Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin kuolemansyihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla.

– Aiempien tutkimusten tuloksista poiketen epäoikeudenmukaisuus ei vähentynyt, vaikka sepelvaltimotoimenpiteiden tarjonta kasvoi merkittävästi, Lumme toteaa.

– Epäoikeudenmukaisuus kasvoi erityisesti nuoremmilla potilailla eli 45–64-vuotiailla.

Suurempaa epäoikeudenmukaisuus oli erikoissairaanhoidossa, mutta epäoikeudenmukaisuutta ilmeni myös perusterveydenhuollossa. Hyvätuloisilla esiintyi myös erityisen vähän astma-, diabetes- ja epilepsiakuolemia verrattuna huonotuloisiin.

Lumpeen mukaan suurimmassa hoidon tarpeessa olevat pitää tunnistaa paremmin ajoissa ja heille on kohdennettava terveydenhuollon palveluita.
STT

”Pahin pelko on, että hommaa ei saada maaliin” — näin Kouvolassa kommentoidaan sote-aikalisää

6.7.2017 6:00
Kuva: Katja Juurikko
Sote-uudistus muuttaa Pohjois-Kymen sairaalan roolia merkittävästi.
Sote-uudistus muuttaa Pohjois-Kymen sairaalan roolia merkittävästi.
Kouvolan Sanomat kysyi Jouko Leppäseltä, Harri Helmiseltä ja Jari Larikalta kommentit sote-uudistuksen viimeisimpään käänteeseen, hallituksen ottamaan aikalisään.

Näin he kommentoivat.

— Pahin pelko on se, että sote-uudistuksessa käy samalla tavalla kuin edellisellä yrityksellä, eli hommaa ei saada maaliin. Siitä syntyisi niin iso soppa, että en edes osaa kuvitella sen seurauksia.

Jouko Leppänen (kok.), Kouvolan kaupunginvaltuuston ja Kymenlaakson maakuntavaltuuston puheenjohtaja

— Miksei maakuntavaaleja olisi voitu käydä alkuperäisellä aikataululla? Olisi voitu perustaa poliittinen koneisto jo valmiiksi tukemaan uudistuksen valmistelua. Soten kannalta on ihan hyvä, että otetaan lusikka kauniiseen käteen ja tehdään uudistus kunnolla.

Harri Helminen (sd.), Kouvolan kaupunginhallituksen ja Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja

— Sote-uudistusta on tehty Kouvolassa kohta kahdeksan vuotta. Toivoisin, että valtakunnan tasolla päästäisiin yksimielisyyteen siitä, mitä tarvitaan ja mitä kannattaa tehdä. Aikalisä osoittaa sen, että tavoitteet eivät ole vielä kirkastuneet.

Jari Larikka (kok.), Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2013—2017

Aapo Mentula
Aiemmin aiheesta:
”Nykyinen esitys on kuin englannin kielioppi” — sote-aikalisä sopii hyvin Kymenlaakson muutosjohtajalle (5.7. 18:40)
Sipilä: Sote-uudistus siirtyy vuodella ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 (5.7. 14:00)

Väki vähenee
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/07/22/Poksissa pulaa neurologeista — äkillisissä aivoverenkiertohäiriöissä otetaan aina videoyhteys Helsinkiin/2017222493080/4

Kouvolan erikoissairaanhoidon ostot Careasta kasvoivat 10 prosenttia — kaupungin henkilöstökulut pienenivät alkuvuonna 7 prosenttia

15.8.2017 7:01
Kuva: Lukas Pearsall
Kouvolan kaupunginhallitus kokoontui maanantaina syyskauden ensimmäiseen istuntoon. Mukana olivat kokoomuksesta Miia Witting, Birgit Koskela ja 1. varapuheenjohtaja Jani Heikari. Oikealla hallintojohtaja Katja Tommiska.
Kouvolan kaupunginhallitus kokoontui maanantaina syyskauden ensimmäiseen istuntoon. Mukana olivat kokoomuksesta Miia Witting, Birgit Koskela ja 1. varapuheenjohtaja Jani Heikari. Oikealla hallintojohtaja Katja Tommiska.
Kouvolan kaupungin taloustilanne näyttää puolen vuoden toteuman jälkeen valoisammalta kuin viime vuoden lopussa hyväksytyssä talousarviossa ennakoitiin. Tämänhetkisen arvion mukaan tilikauden alijäämäksi tulisi – 0,8 miljoonaa euroa, kun talousarvioon kirjattiin – 6,4 miljoonan alijäämä.

Tilanne on ennakoitua parempi, mutta ei tässä voi henkseleitä paukuttaa, että hyvin menee.

Tuukka Forsell

— Tilanne on ennakoitua parempi, mutta ei tässä voi henkseleitä paukuttaa, että hyvin menee, talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell sanoo.

Forsellin mukaan esimerkiksi sairaalapalveluihin liittyvät päällekkäisten kulujen riskit näyttävät toteutuvan. Samaan aikaan kun kaupunki arvioi henkilöstökulujen jäävän noin 12 miljoonaa alle talousarvion, ostopalvelujen odotetaan ylittyvän 6 miljoonalla eurolla vuoden loppuun mennessä.

Tammi—kesäkuussa kaupunki käytti ostopalveluihin 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Poksissa tehdään loppuvuonna kiireettömiä leikkauksia

Aikuispalvelujen johtaja Vesa Toikka kertoo, että erikoissairaanhoidon ostopalvelut ovat ylittyneet. Kouvola on ostanut keväästä lähtien neurologian palveluja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä Carealta, samoin kesäkuun alusta lähtien kiireelliset leikkaukset.

— Oman erikoissairaanhoidon tuotanto on siinä määrin vähentynyt, että ostot Carealta ovat nousseet merkittävästi. Tammi—heinäkuun aikana ostot ovat lisääntyneet noin 10 prosenttia.

Toikan mukaan Pohjois-Kymen sairaalassa tehdään vielä loppuvuoden ajan kiireettömiä leikkauksia.

— Päällekkäistä toimintaa on oltava jonkin aikaa, koska Kotkassa ei pystytä ottamaan vielä vastaan kaikkia meidän leikkauspotilaitamme.

Jani Heikari: Sote-kokonaisuus saatava hallintaan

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Kouvolan tammi—kesäkuun talouden ja henkilöstön kuukausikatsauksen. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jani Heikari (kok.) sanoo, että muun muassa ostopalvelujen kasvu herätti kokouksessa paljon keskustelua.

— Onpa sote-ratkaisu mikä tahansa, meidän pitäisi saada koko Kymenlaakson alueella sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus hallintaan, ettei päällekkäisiä palveluja tule paljon. Nykyjärjestelmässä ostopalvelujen karsinta on aika vaikeaa.

Kiky-sopimus alensi henkilöstökuluja

Henkilöstöjohtaja Päivi Karhun mukaan henkilöstömenot olivat tammi—kesäkuussa 132 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa menojen seitsemän prosentin pienenemistä viime vuoden vastaavasta ajasta.

Muutos johtuu henkilöstön vähenemisen lisäksi siitä, että kilpailukykysopimus on alentanut palkkojen sivukuluja. Esimerkiksi lomarahojen leikkaus pienensi kesäkuussa palkkakuluja. Myös lisä- ja ylityökorvauksia maksettiin 15,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Henkilöstön määrä väheni 153 henkilötyövuodella

Kaupungin palveluksessa oli kesäkuun lopussa 6 069 viranhaltijaa tai työntekijää, joista vakinaisia oli 4 680. Henkilöstöä oli 115 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstön määrä väheni viime vuodesta noin 153:lla. Henkilötyövuosi kuvaa koko vuoden kokoaikatyössä olleen henkilön työpanosta.

Eniten henkilöstö väheni lasten ja nuorten palveluissa, yhteensä reilulla 73 henkilötyövuodella. Aikuisväestön palveluissa vähennys oli reilut 43 ja ikääntyneiden palveluissa vajaat viisi henkilötyövuotta.

Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattiopiston kolmet yt-neuvottelut ovat pienentäneet henkilöstön määrää. Samoin Pohjois-Kymen sairaalassa kaupungin henkilöstö on vähentynyt.

Johanna Värjä

Carea vertailee Kotiharjua ja Marjoniemeä Ratamo-keskuksen paikaksi — sijainnista ja liiketoimintakaupasta päätös todennäköisesti syyskuussa

16.8.2017 5:01
Kuva: Lukas Pearsall
Marjoniemen ja Kotiharjun välillä ei ole pitkä matka. Careassa on pohdittu molempia vaihtoehtoja Ratamo-keskuksen sijoituspaikaksi. Ilmakuvan alareunassa näkyy Kouvolan paloasema, oikealla valtatie 6.
Marjoniemen ja Kotiharjun välillä ei ole pitkä matka. Careassa on pohdittu molempia vaihtoehtoja Ratamo-keskuksen sijoituspaikaksi. Ilmakuvan alareunassa näkyy Kouvolan paloasema, oikealla valtatie 6.
Ratamo-keskuksen rakennuttaminen siirtyy liiketoimintakaupassa Carea-Sairaalat Oy:lle. Kouvola tarjoaa rakennuspaikaksi kaupunginvaltuuston hyväksymää Kotiharjun tonttia, mutta Carea on halunnut tutkia vielä Marjoniemi-vaihtoehtoa.

Kouvolan kaupunginhallitus päätti liiketoimintakauppaneuvottelujen aloituksesta jo huhtikuussa, mutta sopimuksen tekeminen on lykkääntynyt. Kaupungin ja Carean johto neuvottelivat kaupasta viimeksi tiistaina Kouvolassa ja neuvottelut jatkuvat ensi viikolla.

Kouvolan talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsellin mukaan Carean pohdinta sijoituspaikasta on viivästyttänyt liiketoimintakauppaa.

— Kouvolalaisille ei ole yhtään epäselvää se, että Ratamo on järkevä tehdä Kotiharjuun. Careassa on haluttu vielä pohtia Marjoniemi-vaihtoehtoa.

Forsell: Tontin vaihto toisi 1—1,5 vuoden viivästyksen

Forsell ja hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu arvioivat, että Marjoniemen tontti olisi Ratamolle liian pieni. Siitäkin huolimatta, että Ratamo-keskuksen koko on suunnitelmissa lähes puolittunut alkuperäisestä.

Lisäksi Kouvola kaupunki on suunnitellut Marjoniemen aluetta kerrostalorakentamiseen sen jälkeen, kun Ratamo-keskus on otettu käyttöön Kotiharjussa ja Kouvolan terveyskeskuksen toiminta Marjoniemessä on loppunut.

— Paikan vaihdoksesta tulisi vähintään vuosi tai puolitoista lisää viivästystä. Pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi paikoitusjärjestelyt ja kaavoitus, joka alkaisi alusta. Se on kaupungille myös kustannuskysymys, Forsell sanoo.

Carean Niiranen: Tavoitteena yhteinen näkemys paikasta

Ratamon sijainnin päättää liiketoimintakaupan jälkeen virallisesti Carea-Sairaalat Oy:n hallitus. Carean toimitusjohtajan Annikki Niirasen mukaan tavoitteena on, että Kouvolan kaupungilla ja Carealla on yksi yhteinen näkemys.

— Otan asian keskusteluun perjantaina Carean hallituksen kokouksessa. Uskon, että meillä löytyy asiasta yhteinen ymmärrys.

Niiranen ei kerro suoraan, tarkoittaako yhteinen ymmärrys Kotiharjua.

— Näinhän sen Kouvolan kaupunki on tällä hetkellä linjannut.

Arja Kumpu sanoo, että terveyskeskuksen toiminnalle täytyy löytää väistötilat, jos Carea-Sairaalat päättää rakennuttaa Ratamo-keskuksen Marjoniemeen.

Kouvola yrittää myydä Ratamo-suunnitelmia Carea-Sairaaloille

Liiketoimintakaupassa on kyse myös hinnasta. Kouvolan kaupunki on Forsellin mukaan käyttänyt 3 miljoonaa euroa Ratamo-keskuksen rakennussuunnitteluun. Kaupungin tavoitteena on saada mahdollisimman paljon suunnittelutyöstä myytyä Carealle.

Annikki Niiranen sanoo, että Carean ja Kouvolan kaupungin rakennusasiantuntijat käyvät yhä tällä viikolla läpi entisiä suunnitelmia.

— Uskon, että suunnitelmista pystytään jotain hyödyntämään.

Arja Kumpu toivoo, että Kouvola ja Carea pystyisivät päättämään sekä Ratamon tontista että liiketoimintakaupan hinnasta syyskuussa, viimeistään lokakuussa.

— Sen jälkeen investointi voi lähteä eteenpäin.

Ratamosta 62 miljoonan euron investointi

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 6. maaliskuuta poikkeusluvan Kymenlaakson keskussairaalan ja Ratamo-keskuksen investointisuunnitelmille.

Carea aikoo yhdistää keskussairaalan ja Ratamo-keskuksen rakennusprojektit Carea-Sairaalat Oy:n yhteiseksi hankkeeksi.

Kymenlaakson sote-työryhmä on arvioinut investointien maksavan yhteensä 217 miljoonaa euroa.

Ratamo-keskuksen osuus on 62 miljoonaa euroa.

Keskussairaalan osuus on 155 miljoonaa, josta uudisrakennuksen osuus on vajaat 30 prosenttia.

Jos Carea-Sairaalat Oy rakennuttaa terveyskeskuksen Ruskeasuolle, saadaan 62 miljoonalla eurolla entistä vähemmän neliöitä, koska merkittävä osa menee rakennuspohjan maansiirtoihin, paaluutamiseen ja kuivaukseen. Carea-Sairaalat ei tuolla rahalla saa aikaiseksi muuta kuin uuden terveysaseman pikku-Kouvolan väelle. Erikoissairaanhoito siirtyy kokonaisuudessaan Kotkan keskussairaalaan.

Carea haluaa Ratamo-keskuksen lähelle keskustaa — "Asiakkaiden pitää päästä helposti perille"

17.8.2017 6:01
Kuva: Lumikki Haaja
Ratamo-keskuksen tonttivaihtoehtoja on käytännössä kaksi: Marjoniemi (kuvassa) ja Kotiharju.
Ratamo-keskuksen tonttivaihtoehtoja on käytännössä kaksi: Marjoniemi (kuvassa) ja Kotiharju.
Marjoniemen kahden hehtaarin tontissa riittää haastetta, jos Carea-Sairaalat Oy päättää rakennuttaa Ratamo-keskuksen nykyisen terveysaseman ja sen paikoitusalueen kohdalle. Näin arvioi Carean kiinteistöistä vastaavan Kastek Oy:n toimitusjohtaja Seppo Pajari.

Kuntayhtymä Carea ja sen tytäryhtiöt ovat kesän ajan tutkineet Ratamo-keskuksen eri tonttivaihtoehtoja Kouvolassa. Carea-Sairaalat Oy:n toimitusjohtaja Helena Kinnunen sanoo, että käytännössä mietinnässä on ollut kaksi vaihtoehtoa: Kotiharju ja Marjoniemi.

— Alueita on vertailtu rakentamiskustannusten ja saavutettavuuden kannalta.

Kastekin toimitusjohtaja: Teoriassa Ratamo mahtuisi Marjoniemeen

Seppo Pajarin mukaan Ratamon tarvitsemat bruttoneliöt ovat jatkosuunnittelussa tippuneet reilusta 40 000 neliöstä 25 000 neliöön.

— Teoriassa rakennus pohjapinta-alaltaan mahtuisi siihen, mutta alue tulisi rakennettua todella täyteen. Tontti on koon puolesta haastava. Emme ole vielä tutkineet sitä, miten liikenne ja paikoitus järjestettäisiin.

Ratamo-keskuksen sijaintia Pajari pitää todella tärkeänä.

— Olemme käyneet kaikki Kouvolan kaupungin aiemmat rakennuspaikkaselvitykset läpi. Olemme päätyneet siihen, että Ratamon pitää olla kaupungin keskustan läheisyydessä ja asiakkaiden pitää päästä sinne helposti.

Kastek käy tällä viikolla AW2-arkkitehtien kanssa läpi aiempia suunnitelmia

Kastekin edustajat käyvät tällä viikolla Ratamo-keskuksen pääsuunnittelijan AW2-arkkitehtien edustajien kanssa aiempia suunnitelmia läpi.

— Tarkoitus on neuvotella kaikkien suunnittelijoiden kanssa, joilla on Ratamosta sopimussuhde Kouvolan kaupungin kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Ramboll ja Granlund. Sopimukset tulisivat siirtymään Carea-Sairaalat Oy:lle.

Kouvola ja Carea jatkavat ensi viikolla sopimusneuvotteluja liiketoimintakaupasta, jossa Ratamo-keskuksen rakennuttaminen ja rahoitus siirtyvät Carea-Sairaalat Oy:lle.

Johanna Värjä

oksissa leikataan viimeisen kerran joulukuussa
4.10.2017 19:01
Kuva: Katja Juurikko
Tämänhetkisten tietojen mukaan viimeinen leikkaus tehdään Poksissa joulukuun puolivälissä. Vielä ei tiedetä, mihin tarkoitukseen leikkauskäytöstä vapautuvia tiloja tullaan käyttämään.
Tämänhetkisten tietojen mukaan viimeinen leikkaus tehdään Poksissa joulukuun puolivälissä. Vielä ei tiedetä, mihin tarkoitukseen leikkauskäytöstä vapautuvia tiloja tullaan käyttämään.

Aikuisväestön palvelujen vuoden 2018 talousarvioesityksen toimintakate on runsaat 225 miljoonaa euroa. Se on noin 4,3 miljoonaa enemmän kuin budjettikehyksessä. Suurimmat ylitykset aiheutuvat terveydenhuollon muutoksista.

Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan tammikuussa 2018. Sen myötä anestesiaa vaativa leikkaustoiminta loppuu Pohjois-Kymen sairaalassa Poksissa, samoin erikoissairaanhoidon päivystys. Ne siirtyvät Carean vastuulle Kymenlaakson keskussairaalaan.

Tällä tietämää viimeinen leikkaus Poksissa tehdään 15. joulukuuta tänä vuonna. Sen jälkeen Poksissa voidaan tehdä erilaisia polikliinisiä toimenpiteitä paikallispuudutuksessa.

Vielä ei tiedetä, mitä sairaalassa jatkossa tehdään ja miten leikkausyksiköstä vapautuvia tiloja aiotaan käyttää. Poksista on suunniteltu kuntouttavan toiminnan sairaalaa, mutta vielä ei esimerkiksi tiedetä, mitä kuntouttava toiminta maakuntatasolla tarkoittaa.

Asetuksen mukaan yhteispäivystys loppuu ja ensi vuoden alusta Poksissa alkaa akuuttilääketieteen ja yleislääketieteen päivystys. Tämän päivystyksen sisältöä ei ole valtakunnallisesti määritelty.

Sairaalapalveluissa tulojen on arvioitu vähenevän noin 500 000 eurolla. Sairaalapalveluiden toimintakate kasvaa 3,5 miljoonalla eurolla tästä vuodesta, vaikka oma toiminta ja henkilöstö vähenevät. Kouvola maksaa ostopalveluista nykyistä enemmän.

— Omien toimintojen loppuessa myös sairaala- ja päivystyspalveluiden tulot vähenevät, koska asiakasmaksujakaan ei tule, aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka sanoo.

Talousarvioehdotuksen toiminnallisissa tavoitteissa esitetään neljää uutta ohjaajaa asumispalveluihin varahenkilöstön perustamiseksi ja yhtä asumispalveluiden ohjaajaa Ravimiehentien asumisyksikköön. Kehitysvammaisten asumisyksiköille esitetään sairaanhoitajan toimea. Lisäksi kuntoutuspalveluihin esitetään perustettavaksi kolme uutta fysioterapeutin toimea.

Terveydenhuoltolain muutokset vaikuttavat Kouvolan kaupungin terveydenhuollon henkilöstöön. Osalle henkilöstöä voidaan tarjota uusia tehtäviä Kouvolassa tai Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa.

Aikuisväestön lautakunta käsitteli budjettia viime viikolla.
Annamari Haimi

"""""Carean johtajaylilääkäri: Potilaat voivat loukkaantua elämäntapaohjeista, omaiset ovat aiempaa aggressiivisempia
13.5.2017 11:59
Kuva: Lukas Pearsall
Carean johtajaylilääkärin Ari Ronkaisen mukaan potilaat jättävät sairaalaan kirjallisia muistutuksia, jos he ovat tyytymättömiä esimerkiksi hoitoon pääsyyn, saamaansa hoitoon tai kohteluun.
Carean johtajaylilääkärin Ari Ronkaisen mukaan potilaat jättävät sairaalaan kirjallisia muistutuksia, jos he ovat tyytymättömiä esimerkiksi hoitoon pääsyyn, saamaansa hoitoon tai kohteluun.

Ihmisten kohtaamisessa on jatkuvasti kehitettävää. Näin sanoo Carean johtajaylilääkäri Ari Ronkainen.

Välillä terveydenhuollon ammattilaisetkin yllättyvät siitä, mistä asioista ihmiset saattavat loukkaantua.

— Elämäntapoihin, kuten ylipainoon, liittyvät hoito-ohjeet tai kysymys tupakoinnista, voidaan joskus kokea loukkauksena. Ammattilainen ei ole tarkoittanut loukata, vaan hän on yrittänyt ottaa ihmisen kokonaisuutena huomioon.

Sairaalat ja muut terveydenhuollon yksiköt Kymenlaaksossa saavat jatkuvasti palautetta toiminnastaan. Tyytymättömät soittavat tyypillisesti potilasasiamiehelle tai ottavat suoraan yhteyttä hoitavan yksikön esimieheen.

— Muistutuksen tekijä on tyytymätön johonkin. Se voi olla tyytymättömyyttä kohteluun, hoitoon tai siihen, ettei hoitoon pääse tarpeeksi nopeasti. Potilaalla tai omaisella voi olla kokemus, että hän ei ole mielestään tullut kuulluksi, Ronkainen sanoo.

Viime vuonna keskussairaalaa koskevia muistutuksia tuli 96. Ronkaisen mukaan muistutuksen asia selvitetään aina ja hoitoon osallistuneiden kanssa pohditaan, miten olisi voitu toimia toisin.

Potilasasiamies näkee tyytymättömien kirjon. Kouvolan kaupungilla on yksi potilasasiamies, johon otettiin viime vuonna 1 182 kertaa yhteyttä koko kaupungin terveydenhuollon asioissa.

Kymenlaakson keskussairaalan potilasasiamies sai viime vuonna 626 yhteydenottoa, joista 571 koski Koksin toimintaa. 267 kertaa yhteydenoton syynä oli tyytymättömyys hoitoon.

— Myös erilaisten persoonien kohtaamiset voivat aiheuttavat närää. Aina kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, voi sattua väärinkäsityksiä. Kommunikaatio ei ikinä onnistu sataprosenttisesti, koska ihmiset käsittävät asioita eri lailla.

Keskussairaalassa on huomattu, että erityisesti omaisten aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt, vaikka potilas itse yleensä käsittelee asiaansa hillitysti.
Johanna Värjä """""""""""""""""""""
-----------------
Ronkainen se on varsinainen seliseliheppu. Tyyppi on psykiatrina sitä luokkaa,että ymmärrys ei mm riitä siihen, että potilaan (mt-potilaan tila eli mielenterveys-- voi vaihdella ajasta toiseen. On siis hyviä aikoja ja huonoja kausia. Ronkaisen ammattitaidottomasta päästä oli mm aikoinaan löhtöisin ajatus, että kun erään potilaan/asiakkaan löäkitystä nostettiin 1mg verran, niin kun potilas palasi kunnalliselle puolelle hoitoon, eli Miepään-- niin Ronkainen älykääpiö puoskari......laittoi ostolääkärin hommiin ja antoi hänelle käskyn esimiehen ominaisuudessa, että kyseisen potilaan lääkitys on pudotettava siihen, missä se oli aiemmin julkisella puolella vuosi sittenkin. Kun tällaisen torvelon ammattitaitoa hetken miettii, voi miettiä sitä, että miten Ronkainen tietää potilaan olotilasta mitään, kun ei ole ensinnäkään nähnyt koko potilasta ikinä.....saatikka että kyseinen ostoheppukaan oli nähnyt. Kyse oli vain mielivallasta.....eli kun Mehiläisen vakituinen psykiatri nosti tutun potilaan lääkitystä tuon 1mg....niin annan olla, julkisen puolen puoskarit ajattelivat tyhjissä päissään, että potilaan täyTyy olla samoissa henkisen olon tiloissa, kun oli silloin, kun julkiselta lähti käymään privaatin puolelle.. Että jos ajatusmaailma kulkee psykiatrilla tuota rataa, että potilaan olotila on stabiili vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen--- niin ehkä syytä tarkistaa tällaisten psykiatrien narsismin ja ammattitaidon taso. Voisi olla syytä jopa vaihtaa ammattia tuossa kohtaa , kun pää ei toimi ammatin vaatimalla tavalla.

Olisi syytä mainita lähde noille lainauksille ettei syylisty tekijänoikeusrikokseen....