Pääsin viime viikonloppuna "treffeille" ensimmäistä kertaa ikinä ja se oli juuri sellainen mahalasku kuin etukäteen ajattelinkin. Olen tyypillinen todella ruma 27v HC-atm, mulla on vm.87 BMW enkä ole esim. kertakaan saanut edes muilta "helpoilta" BMW-miehiltä seksiä vaikka olen yrittänyt yli 10 vuotta.
Nyt sitten tapasin yhden BMW-miehen suomichatissa jonka kanssa juttelin pari viikkoa ennenkuin päätimme tavava kahvittelun tai pihvin merkeissä. Oikeastaan miulla alkoi herätyskellot soida heti alkuvaiheessa kun hän puhui AIVAN koko ajan siitä, että miten hän on rahapulassa tiputtuaan vuoden alussa ansiosidonnaiselta pelkälle työmarkkinatuelle tms.
Häntä ei ollenkaan kiinnostanut minun mielipiteeni tai ylipäänsä se, että kuka olen, hän ei edes kertonut oikeastaan mitään itsestäänkään, kertoi vain olevansa vahvasti ylipainoinen ja kovassa rahapulassa. Nooh mä sit ajattelin, että ehkä hän ei vain halua chatissa kertoa itsestään enempää, että sitten livenä kun tavataan kasvokkain...mutta samat rahapulahorinat jatkui sitten kun syötiin sekä perjantaina että lauantaina yhdessä kalliissa pihvipaikassa oikein pitkän kaavan mukaan - ja mä tietty tyhmänä tarjosin koko lystin kun kerrankin sain sen miehen treffeille.
Oli kyllä todella outo tapaus, vaikka hän olikin sellainen 158-160cm 80-85kg pullukka niin olin silti onnessani kun hän suostui deitille. Hän van jauhasi (yhtään liottelematta) n.80% ajasta omasta rahapulastaan ja ilmeisesti vahingossa lipsautti että häntä risoo etenkin se, ettei pääse tällä tavalla enää ulos syömään hyvää ruokaa. Ei ollut ollenkaan kiinnostunut minusta, ei kysynyt elämästäni tai minusta oikein yhtään, se oli vaan sitä rahapulajorinaa alusta alkaen: ei ole rahaa, ei ole rahaa, yada yada yada
Ilmeisesti mä mokasin (ja jälkeenpäin ajatellen ehkä parempi niin) kun puoliherjalla heitin sitten toisena päivänä lauantaina että oli hyvät sapuskat taas, että ensi kerralla tarjoat sitten siinä. Se meni IHAN punaiseksi ja sitten hänelle tulikin vähän ajan päästä jo jotekin ihme kiire kotiin, oli jotain menoja äitinsä kanssa tms. Tämän jälkeen ei ole kuulunut hänestä enää mitään, ei ole tullut enää chattiin enkä viitsi nolata itseäni laittamalla tekstaria, koska sovimme alkuvaiheessa ne ajat jolloin juttelemme chatissa ja häntä ei vain enää näy.
Joku voisi ajatella että saisin olla tyytyväinen että rumana hcätminä ylipäänsä pääsin treffeille - ja niin olenkin - eikä minua häiritse se, että joudun tarjoamaan silloin tällöin, mutta jos se on vain sitä, että mies haluaa minun kustantaa hänen kahvipihvittelynsä vastineeksi siitä että pääsen "hänen seuraansa" niin se ei kyllä käy, olen sitten mielummin yksin.
Nyt sitten tapasin yhden BMW-miehen suomichatissa jonka kanssa juttelin pari viikkoa ennenkuin päätimme tavava kahvittelun tai pihvin merkeissä. Oikeastaan miulla alkoi herätyskellot soida heti alkuvaiheessa kun hän puhui AIVAN koko ajan siitä, että miten hän on rahapulassa tiputtuaan vuoden alussa ansiosidonnaiselta pelkälle työmarkkinatuelle tms.
Häntä ei ollenkaan kiinnostanut minun mielipiteeni tai ylipäänsä se, että kuka olen, hän ei edes kertonut oikeastaan mitään itsestäänkään, kertoi vain olevansa vahvasti ylipainoinen ja kovassa rahapulassa. Nooh mä sit ajattelin, että ehkä hän ei vain halua chatissa kertoa itsestään enempää, että sitten livenä kun tavataan kasvokkain...mutta samat rahapulahorinat jatkui sitten kun syötiin sekä perjantaina että lauantaina yhdessä kalliissa pihvipaikassa oikein pitkän kaavan mukaan - ja mä tietty tyhmänä tarjosin koko lystin kun kerrankin sain sen miehen treffeille.
Oli kyllä todella outo tapaus, vaikka hän olikin sellainen 158-160cm 80-85kg pullukka niin olin silti onnessani kun hän suostui deitille. Hän van jauhasi (yhtään liottelematta) n.80% ajasta omasta rahapulastaan ja ilmeisesti vahingossa lipsautti että häntä risoo etenkin se, ettei pääse tällä tavalla enää ulos syömään hyvää ruokaa. Ei ollut ollenkaan kiinnostunut minusta, ei kysynyt elämästäni tai minusta oikein yhtään, se oli vaan sitä rahapulajorinaa alusta alkaen: ei ole rahaa, ei ole rahaa, yada yada yada
Ilmeisesti mä mokasin (ja jälkeenpäin ajatellen ehkä parempi niin) kun puoliherjalla heitin sitten toisena päivänä lauantaina että oli hyvät sapuskat taas, että ensi kerralla tarjoat sitten siinä. Se meni IHAN punaiseksi ja sitten hänelle tulikin vähän ajan päästä jo jotekin ihme kiire kotiin, oli jotain menoja äitinsä kanssa tms. Tämän jälkeen ei ole kuulunut hänestä enää mitään, ei ole tullut enää chattiin enkä viitsi nolata itseäni laittamalla tekstaria, koska sovimme alkuvaiheessa ne ajat jolloin juttelemme chatissa ja häntä ei vain enää näy.
Joku voisi ajatella että saisin olla tyytyväinen että rumana hcätminä ylipäänsä pääsin treffeille - ja niin olenkin - eikä minua häiritse se, että joudun tarjoamaan silloin tällöin, mutta jos se on vain sitä, että mies haluaa minun kustantaa hänen kahvipihvittelynsä vastineeksi siitä että pääsen "hänen seuraansa" niin se ei kyllä käy, olen sitten mielummin yksin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.