Koska Iltasanomiin etsitään uutisaiheita tältäkin palstalta, ajattelin kirjoittaa jutun siinä toivossa, että Iltasanomien päivystävä toimittaja tekee tästä aloituksesta etusivun uutisen lehteensä, kuten niin monta kertaa aiemminkin.
Muutin rivarista kerrostaloon. Kerrostalossamme on verkkokellari, ja kun kannoin sinne omia tavaroitani, kiinnitin samalla huomioita niihin kymmeniin muihin verkkokoppeihin joita siellä oli. Tajusin, että vaikka en vielä tunne naapureitani, voin päätellä heistä paljon sen perusteella, miltä verkkokopissa näyttää.
Yksi koppi oli ahdettu lattiasta kattoon asti täyteen tavaraa. Sitä oli niin paljon, että jos oven avaisi, osa kamoista vyöryisi käytävälle. Ehkä niitä ei ole tarkoituskaan koskaan ottaa käyttöön.
Oli helppo päätellä, että tämän kopin haltija on aiemmin asunut nykyistä paljon isommassa asunnossa, läpikäynyt avioeron ja raahannut mukanaan kaiken sen, mitä oli isompaan asuntoon haalinut.
Toisessa kopissa ei ollut mitään muuta, kuin muovipusseja täynnä tyhjiä kaljatölkkejä, noin puolet kopin korkeudesta. Asukas on siis juoppo ja ehkä jopa työtön sellainen, kun on aikaa tyhjentää noin paljon tölkkejä. No, joku sijoittaa rahansa osakkeisiin, toinen taas panttitölkkeihin...
Kolmannessa kopissa ei ollut mitään muuta kuin veneen perämoottori ja kalastusvälineitä, aivan älyttömästi kalastusvälineitä. Niiden omistaja on siis äärikalastaja, mahdollisesti jostain Savon suurten järvien alueelta tänne Etelä-Suomeen muuttanut maassamuuttaja. (Tutkin koppien numeroita ja vertasin talon asuntojen numeroihin, ja tällä oli tyyppisavolainen sukunimi).
Seuraava oli hankkinut koppiinsa hyllyjä, ja ne olivat täynnä erilaisia työkaluja pakkauksissa ja ilman. Ilmiselvä miespuolinen nikkari, mahdollisesti jopa puuseppä. Järjestelmällinen kyllä, koska tavarat olivat siististi hyllyillä ja vapaata lattiapinta-alaa oli.
Yhdellä asukkaalla on kopissaan muutamia pahkoista tehtyjä huonekaluja ja käyttöesineitä, melko vähän kuitenkin, eikä sitten paljon muuta. Pari laatikkoa niiden lisäksi. En koskaan ole tajunnut sitä, miksi jotkut rakastavat pahkaesineitä, jotka ovat rumia. Omistaja lienee eränkävijä, koska pahkaesineethän ovat noin 50 - 70 -vuotiaiden eränkävijöiden ja vaeltajaukkojen juttuja.
Sitten oli tämä surullinen tapaus: koppi täynnä pelkkiä muovipusseja. Ei mitään muuta kuin vain muovipusseja, tyhjiä sellaisia sekä toisia, jotka oli täytetty jollain materiaalilla mutta joiden kahvat oli tiukasti suljettu. Sikin sokin, tyhjiä ja täysinäisiä muovipusseja... Elämänhallinta kateissa. Veikkaan, että asuntokin on karmeassa kunnossa.
Niin... Entä oma verkkokellarikomeroni? No, se on siisti ja järjestelmällinen. Siellä on yksi hylly, johon olen asetellut pienehköjä laatikkoja, sekä lattialla muutama suuri pahvilaatikko. Liikkumiseenkin jää vielä tilaa. Joka laatikon päällä on pala maalarinteippiä, johon olen tussilla kirjoittanut, mitä sisällä on.
Muutin rivarista kerrostaloon. Kerrostalossamme on verkkokellari, ja kun kannoin sinne omia tavaroitani, kiinnitin samalla huomioita niihin kymmeniin muihin verkkokoppeihin joita siellä oli. Tajusin, että vaikka en vielä tunne naapureitani, voin päätellä heistä paljon sen perusteella, miltä verkkokopissa näyttää.
Yksi koppi oli ahdettu lattiasta kattoon asti täyteen tavaraa. Sitä oli niin paljon, että jos oven avaisi, osa kamoista vyöryisi käytävälle. Ehkä niitä ei ole tarkoituskaan koskaan ottaa käyttöön.
Oli helppo päätellä, että tämän kopin haltija on aiemmin asunut nykyistä paljon isommassa asunnossa, läpikäynyt avioeron ja raahannut mukanaan kaiken sen, mitä oli isompaan asuntoon haalinut.
Toisessa kopissa ei ollut mitään muuta, kuin muovipusseja täynnä tyhjiä kaljatölkkejä, noin puolet kopin korkeudesta. Asukas on siis juoppo ja ehkä jopa työtön sellainen, kun on aikaa tyhjentää noin paljon tölkkejä. No, joku sijoittaa rahansa osakkeisiin, toinen taas panttitölkkeihin...
Kolmannessa kopissa ei ollut mitään muuta kuin veneen perämoottori ja kalastusvälineitä, aivan älyttömästi kalastusvälineitä. Niiden omistaja on siis äärikalastaja, mahdollisesti jostain Savon suurten järvien alueelta tänne Etelä-Suomeen muuttanut maassamuuttaja. (Tutkin koppien numeroita ja vertasin talon asuntojen numeroihin, ja tällä oli tyyppisavolainen sukunimi).
Seuraava oli hankkinut koppiinsa hyllyjä, ja ne olivat täynnä erilaisia työkaluja pakkauksissa ja ilman. Ilmiselvä miespuolinen nikkari, mahdollisesti jopa puuseppä. Järjestelmällinen kyllä, koska tavarat olivat siististi hyllyillä ja vapaata lattiapinta-alaa oli.
Yhdellä asukkaalla on kopissaan muutamia pahkoista tehtyjä huonekaluja ja käyttöesineitä, melko vähän kuitenkin, eikä sitten paljon muuta. Pari laatikkoa niiden lisäksi. En koskaan ole tajunnut sitä, miksi jotkut rakastavat pahkaesineitä, jotka ovat rumia. Omistaja lienee eränkävijä, koska pahkaesineethän ovat noin 50 - 70 -vuotiaiden eränkävijöiden ja vaeltajaukkojen juttuja.
Sitten oli tämä surullinen tapaus: koppi täynnä pelkkiä muovipusseja. Ei mitään muuta kuin vain muovipusseja, tyhjiä sellaisia sekä toisia, jotka oli täytetty jollain materiaalilla mutta joiden kahvat oli tiukasti suljettu. Sikin sokin, tyhjiä ja täysinäisiä muovipusseja... Elämänhallinta kateissa. Veikkaan, että asuntokin on karmeassa kunnossa.
Niin... Entä oma verkkokellarikomeroni? No, se on siisti ja järjestelmällinen. Siellä on yksi hylly, johon olen asetellut pienehköjä laatikkoja, sekä lattialla muutama suuri pahvilaatikko. Liikkumiseenkin jää vielä tilaa. Joka laatikon päällä on pala maalarinteippiä, johon olen tussilla kirjoittanut, mitä sisällä on.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On siinä kanssa tavallinen elämäntapaintiaani, joka kerää tyhjiä tölkkejä varastokomeronsa täyteen. Eikös niitä normaalisti viedä kauppaan, että niistä saadaan rahaa? Mutta ehkä tää tapaus kerää ensin komeron ihan piripintaan asti täyteen, ennen kuin alkaa roudaa niitä tölkkejään sinne palautusautomaatille. Ostaa sitten jotain helvetin kallista niillä palautusrahoilla. Luultavasti tossa touhussa on ollut jo pidemmän aikaa jokin tavoite. Ehkä on hankkimassa nimeään Guinnessin ennätystenkirjaan.
Tulee mieleen se vitsi, missä mies sanoo vaimolleen: - Aina sinä valitat aamusta iltaan, että minä juon aivan liikaa, mutta et motkottanut mitään silloin, kun ostin sulle minkkiturkin pullonpalautusrahoilla.
Miksi pahkaesineiden rakastaja säilyttäisi niitä kellarissa? Aivan selvästi on perinyt ne joltain vanhalta sukulaiselta, muttei halua niitä rumentamaan omaa asuntoaan. Ei kuitenkaan ole halunnut luopua niistä tai keksinyt, miten päästä niistä eroon hyvällä korvauksella ja sukulaisten tietämättä.
Naapurin harrastus on pitää ilman lupaa kamojaan meidän varastossa :D
Meidän talossa pitää laittaa lukkoon tyhjä kellarikomero, ettei sinne ilmesty toisten tavaroita.
Osa saattaa auttaa säilyttämään vaikka tuttujen tai sukulaisten tavaroita, jos itsellä ei ole käyttöä varastolle. Jolloin päätelmissä voi virheitä. Joku voi myös tahallaan pitää sekamelskaa häkissään, jotta kiinnostunut katse saisi vääristyneen kuvan.
Pitääpä käydä viemässä lisää epämääräisiä muovipusseja kellariin, että kerrostalokyttäriä vaivaa entistä enemmän. Voin kertoa sulle, että ei siellä ole mitään varastamisen arvoista.