Olen ollut työelämässä nyt kahdeksan vuotta IT-alalla. Välillä on ollut ihan hyviä kausia, mutta minusta tuntuu jatkuvasti, että osaan vähemmän kuin muut (jopa vähemmän kuin vastavalmistuneet) ja olen yksinkertaisesti huono työssäni. Minun kanssani on kuulema helppo työskennellä ja tulenkin erilaisten ihmisten kanssa toimeen, mutta itse työ ahdistaa, koska en koe osaavani tarpeeksi ja koko ajan pitäisi osata lisää.
Kokouksissa en ymmärrä useinkaan mistä asioista puhutaan ja minulle saa aika usein vääntää rautalangasta. Koodata en osaa oikeastaan yhtään, vaikka sitäkin työni vaatii joskus (onneksi harvoin). Tietokannoista ja monista muista tarpeellisista osa-alueista tiedän hyvin pinnallisesti, mutta jotenkin selviydyn.
Pääni ei tunnu kestävän tätä huonoutta ja masennusta. Tuntuu, että työnantaja ei saa tarpeeksi vastiketta maksamastaan palkastaan ja olen muutenkin heikoin lenkki työpaikalla. Välillä tuntuu, että voisin olla jopa riski firman maineelle. Olen ollut parissa YT-neuvottelussa urani aikana, mutta siltikään minua ei ole potkittu pois, mikä ihmetyttää minua suuresti.
Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta nykyinen palkkatasoni houkuttelee jäämään alalle. En vain tiedä onko se sen arvoista, että loppuelämäni tunnen olevani huono työssä ja tuntea tätä ahdistusta joka päivä, kun menen töihin. Toki opin uusia asioita välillä, mutta en koskaan opi tarpeeksi nopeasti ja en osaa soveltaa oppimaani asiaa. Suoraan sanoen tulee hyvin usein tyhmä olo, kun joudun kysymään neuvoa jossakin helpossa asiassa.
Joskus alkuaikoina muistan olleeni hieman onnellisempi. En osannut kaikkea, mutta en ollut yhtä stressaantunut ja minulta ei odotettu niin paljon. Nyt tämä olotila on jatkunut ainakin kolme-neljä vuotta.
Kokouksissa en ymmärrä useinkaan mistä asioista puhutaan ja minulle saa aika usein vääntää rautalangasta. Koodata en osaa oikeastaan yhtään, vaikka sitäkin työni vaatii joskus (onneksi harvoin). Tietokannoista ja monista muista tarpeellisista osa-alueista tiedän hyvin pinnallisesti, mutta jotenkin selviydyn.
Pääni ei tunnu kestävän tätä huonoutta ja masennusta. Tuntuu, että työnantaja ei saa tarpeeksi vastiketta maksamastaan palkastaan ja olen muutenkin heikoin lenkki työpaikalla. Välillä tuntuu, että voisin olla jopa riski firman maineelle. Olen ollut parissa YT-neuvottelussa urani aikana, mutta siltikään minua ei ole potkittu pois, mikä ihmetyttää minua suuresti.
Välillä tekisi mieli vaihtaa alaa, mutta nykyinen palkkatasoni houkuttelee jäämään alalle. En vain tiedä onko se sen arvoista, että loppuelämäni tunnen olevani huono työssä ja tuntea tätä ahdistusta joka päivä, kun menen töihin. Toki opin uusia asioita välillä, mutta en koskaan opi tarpeeksi nopeasti ja en osaa soveltaa oppimaani asiaa. Suoraan sanoen tulee hyvin usein tyhmä olo, kun joudun kysymään neuvoa jossakin helpossa asiassa.
Joskus alkuaikoina muistan olleeni hieman onnellisempi. En osannut kaikkea, mutta en ollut yhtä stressaantunut ja minulta ei odotettu niin paljon. Nyt tämä olotila on jatkunut ainakin kolme-neljä vuotta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Taidat olla jonkunlainen työilmapiirin luoja. Kenties kaunis nainen.
Onkohan niin että turhaan mitätöit itseäsi ja yliminä sanelee itsearviotasi. Olet selvinnyt kaksista yt-neuvotteluista, joten kuulostaa ettet ole niin osaamaton mitä annat ymmärtää. Keskittymisvaikeuden vuoksi kannattaisi käydä työterveyslääkärillä ja otattaa pieni verenkuva. Olisiko ehkä vajautta rauta- B12 vitamiinissa, kilpirauhas arvoissa. Puutokset ed aiheuttavat hitautta, masennusta, väsymystä ym. Ota myös asenteeksi, että teet sen mihin kykenet. Ruoskinnalla ei olot parane.
Noo jos niin huono olisit kuin sanot niin olisit jo saanut kenkää.
Sinua vaivaa huijarisyndrooma.
Aiheesta lisää vaikkapa näissä jutuissa:
http://yle.fi/uutiset/3-9451811
http://www.hs.fi/ura/art-2000005079378.html