Kummasta mahtoi olla kyse tässä tapauksessa? "Autoilija antoi tietä 8-vuotiaalle Helsingissä – viereistä kaistaa ajanut ajoi päälle". Muttahhhh... kuljettaja oli kuitenkin herrasnainen ja kysyi vointia eikä normaaliin tapaan kaasuttanut saman tien pois.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005199462.html
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005199462.html
Vastaukset 32
Vanhimmat
Suojatien eteen ei saa pysähtyä. Siis nokka kiinni suojatiessä. Jalankulkijalle pitää antaa tilaa reilusti etukäteen.
Jos joku on kuitenkin lain vastaisesti pysäyttänyt autonsa ihan suojatien eteen, niin sitä ei saa ohittaa pysähtymättä. Virhe on siis tapahtunut jo siinä vaiheessa, kun ensimmäinen auto on ajanut liian lähelle suojatien reunaa.
Suojatien eteen ei saa pysähtyä päästämään kävelijöitä yli?
Saa ja pitääkin, mutta ei nokka kiinni suojatiessä. Auto ei saa peittää näkyvyyttä suojatielle. Itse jätän auton ja suojatien väliin reilusti tilaa, vähintään pari auton mittaa, eli 5-10 metriä.
Tulkitset siis tätä lainkohtaa niin, että suojatien eteen ei saisi pysähtyä viittä metriä lähemmäs:
"Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta"
Sinänsä mielenkiintoinen tulkinta laista. Sehän tarkoittaa sitä, että jos lähestyt suojatietä, ja havaitset jonkun astuvan suojatielle, kun olet vaikkapa kolmen metrin päässä suojatiestä, et lain mukaan saa enää pysäyttää autoa, vaan sinun on liruteltava autoa eteenpäin kohden suojatietä ylittävää henkilöä, muuten saat sakot.
Kyllä tuo pysäyttäminen tarkoittaa tien/kadun laitaan ajamista ja auton paikallaan pitämistä. Ei esimerkiksi risteykseen tuloa.
"Pysäyttäminen ja pysäköinti
Ajoneuvon saa tiellä pysäyttää tai pysäköidä vain oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu.
Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman kauas ajoradan keskeltä.
Maitoa kuljettavan ajoneuvon saa taajaman ulkopuolella pysäyttää kaksisuuntaisellakin tiellä myös tien vasemmalle puolelle maitolaiturin kohdalle kuormaamista ja kuorman purkamista varten. Tällöin kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta."
Eli mielestäni suojatien eteen saa pysähtyä, myös viittä metriä lähemmäs, jos olet ajamassa eteenpäin välittömästi sen jälkeen.
30 km/h rajoitusalueella, jossa tuo aloitusviestin onnettomuuskin tapahtui, auto liikkuu korkeintaa 8,3 metriä sekunnissa. Koska kukaanhan ei koskaan aja ylinopeutta. Siinä vauhdissa kolme metriä mennään 0,36 sekunnissa. Niin lyhessä ajassa ei edes ehdi nähdä jalankulkijaa, joten spekulointi pysäyttämiselläkin on turhaa.
Jarrutusmatka kuivalla asfaltilla 30 km/h vauhdista ja reaktioajan kanssa on kaikkitietävän internetin mukaan reilu 13 metriä. Siihen päälle viisi metriä hajurakoa suojatiehen tarkoittaa, että jalankulkija pitää nähdä noin neljän autonmitan päästä, jotta auton ehtii pysäyttää riittävän kauas.
Ei liene liikaa vaadittu, että kuljettaja tarkkailee suojatien ympäristöä neljän autonmitan päässä edessä päin?
Häkkänen korostaa, että lakeja saa ja pitää kritisoida, mutta niitä pitää silti noudattaa.
Kuka näistä kolmesta käytti järkee ja kuka oli rikollinen?
Autoilija antoi tietä pysähtymällä suojatien eteen. Lapsi käytti tilannetta hyväkseen.
Joka monesko pysähtyy ko tilanteessa pysähtyneen eteen? Kerran seurasin mielenkiinnosta.
Neljäskymmenes kuudes vasta pysähtyi. Suojatien eteen oli pysäköity kuorma-auto. Kysyin
kuskilta miksi pysäköit kun takana olisi ollut laillistakin tilaa. Vastaukseksi sain ammattiliikenne
saa näin tehdä !
Naiset käyttäytyvät liikenteessä aivan vastuuttomasti. Ovat oppineet suomalaisessa yhteiskunnassa, että he saavat tehdä mitä tahansa rangaistuksetta.
Olikohan tuossa uutisoidussa tapauksessa perus"giljotiini"-tilanne? Autoilijoiden pitäisi oppia lukemaan paremmin liikennettä. Ehkä tilannenopeus ollut liian korkea, jolloin havainnointi ollut heikompaa. Nopeuksia alemmaksi.
Eilen satuin näkemään, kun pikkupoika seisoskeli suojatien edessä odottamassa vuoroaan, autot ajoivat ohi antamatta vapaata ylitystä. Sitten, kun ei tullut enää autoja, poika juoksi suojatien yli. Ilmeisesti halusi mahdollisimman nopeasti yli, ettei tulisi lisää autoja.
"poika juoksi suojatien yli."
Se on oikein, että juoksee. Silloin ehtii yli aina ennen onnettomuutta. Fiksua.
Siinä oli kyse kuskista, jonka mielestä on ihan ok ajaa ihmisen päälle autolla. Tämän lisäksi tuon kuskin mielestä on ihan ok häipyä paikalta ja yrittää vältellä seurauksia. Täysi ihmisperse.
Jospa ei nyt ollut sittenkään ihan noista asioista kysymys. Mutta anonyyminä on mukava purkaa pahaa oloaan huutelemalla internetissä ja herjaamalla ihmisiä, eikö niin?
Jos mainitsemasi kaltainen toiminta on sinusta mukavaa ja sinulla on siihen tarve, niin anna palaa. Minun mielestäni se on aika hölmöä.
Poliisi ei hoida tehtäviään, ajo-oikeus pos 8 viikoksi kun tavataan kuljettaja joka ei pysähdy suojatien eteen pysähtyneen kohdalla.
Tänään jouduin silminnäkijäksi seuraavanlaiselle liikennetilanteelle. Autojono liikkui normaalinopeutta tiellä, missä oli kaksi kaistaa suuntaansa. Pyöräilijä lähestyi suojatietä aikomuksenaan ylittää suojatie ajamalla (pyöräilijällä väistämisvelvollisuus, ei pyörätien jatke). Ensimmäinen autoilija jarrutti äkisti pyöräilijän nähdessään. Tällöin toisena tullut autoilija lähes törmäsi ensimmäiseen, mutta onnistui vaihtamaan kaistaa torvea soittaen. Samoin kolmas autoilija ohitti ensimmäisen. Pyöräilijä ilmeisesti ymmärsi väistämisvelvollisuutensa, koska ylitti tien vasta autojen mentyä. Jos olisi tapahtunut onnettomuus (peräänajo), miten olisi syyllisyys tulkittu? Minun mielestäni syylliset olivat ensimmäinen auto, joka jarrutti äkisti tarpeettomasti sekä pyöräilijä, joka yritti laiminlyödä väistämisvelvollisuutensa ja ylittää kadun ennen autoja. Tuskin pyöräilijää kuitenkaan olisi mistään tuomittu, hänhän olisi kadonnut paikalta vähin äänin..?
Jos olisi tapahtunut peräänajo, niin syyllinen olisi ollut autoilija, joka törmäsi.
Hyvä kysymys. Suoraan oikeaa perusteltua vastausta ei pysty täydellä varmuudella sanomaan.
*** Etäisyys edelläajavaan on pidettävä sellaisena, että kaikissa tilanteissa pystyy pysäyttämään törmäyksen välttäen. ***
Tässä on yksi KKO:n päätös, jossa "aiheettomasti" jarruttanut on tuomittu. Tapaus eroaa sikäli, että aiheettoman jarrutuksen aiheutti oikealta kolmion takaa tullut auto eikä "holtiton" pyöräilijä.
KKO:n päätöksestä eri mieltä ollut Paasikoski perustelee hyvin ja olen samaa mieltä, että päätietä ajaneella oli selvä syy yrittää välttää mitä ilmeisimmin seurauksena oleva kolari, koska kolmion takaa tullut käyttäytynyt kuin väistettäviä ei olisi:
- Oikealta kolmion takaa tullut on aloittanut jarruttamisen vasta kuultuaan päätietä ajaneen kovan jarrutuksen äänen
- Oikealta kolmion takaa tullut ei ollut havainnut päätietä kulkenutta kuin vasta sen jarrutuksen alettua.
"Risteystä A:n kulkusuuntaan katsottuna oikealta lähestyneen auton kuljettaja on todistajana kertonut ajaneensa normaalisti ja lyöneensä jarrut kiinni suojatien edessä kuultuaan jarrujen vinkumisen. Lisäksi hän on kertonut, ettei ollut havainnut A:n autoa ennen kuin sen jarrutus oli alkanut."
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1990/19900014
Näitä pyöräilijöille väärässä kohtaa vapaankulun antavia autoilijoita näkee siellä täällä. Itsellenikin on tänä vuonna osunut joitakin kertoja.
Lisäksi autoilijoiden turvavälit suhteessa nopeuteen ovat usein liian pienet. En ymmärrä miksei niitä voida pitää riittävinä.
Olen tuota miettinyt, että autoilijoille se on hieman hankalaa, kun pyöräilijä lähestyy pyörätienjatketta/suojatietä (autoilijat tuskin ehtivät katselemaan missä on pyörätienjatke, jos ei ole merkitty viivoilla, vaikka ei sillä väliäkään), koska aina on vaarana, että pyöräilijä on joku, joka ei tiedä väistämissääntöjä. Toisaalta, jos pyöräilijä hypähtää satulasta, hän on kävelijä voi poukata suojatielle.
Oma mielipide on, että pyöräilijä ei tuossa periaatteessa ollut syyllinen, koska hän ei tullut suojatielle. En näkisi edes äkkijarruttanutta autoilijaakaan syyllisenä, koska pyöräilijä olisi voinut oikeasti ängetä eteen, varovainen pitää olla. Jos peräänajo olisi tapahtunut, niin eikö takana tulevan olisi pitänyt pitää riittävää turvaväliä, jotta ehtii välttämään peräänajon?
Kumpa liikennesääntöjä rukattaisiin siten, että ajokortittomat/liikennesäännöistä tietämättömät pyöräilijät eivät olisi riski liikenteessä. Heitä kun on paljon.
Aikanaan on säädetty, että pyöräilijä saa autojen liikennevakuutuksesta joko uuden fillarin tai korjauksen välittämättä siitä onko syypää kolariin. Se oli siihen aikaan, kun suomalaiset vielä olivat rehellisiä ja suoraselkäisiä.
Ja julkinen terveydenhoito hoitaa kuntoon lähes ilmaiseksi.
Tällainen innostaa nykyään ajamaan miten sattuu.
---
Säännöistä eivät pyöräilijät välitä ja kuvittelevat aivan omia kuvioitaan. Yleinen vika on, että he pyörän päällä kohoavat jonkinlaiseen etuoikeutettujen asemaan - eliittiin.
Sitä eliittiasemaa on vielä pönkittänyt nykyinen pyöräilyperustainen yhteiskuntarakentaminen.
Poliittiselta äärivasemmalta eli vasemmistoliitolta ja vihreiltä tulee tukea. Kansalaistottelemattomuudesta on tullut heille hyve.
Vaikea kysymys, johon ainakaan minä en pysty vastaamaan. Asia selkeytyisi huomattavasti, jos lakia hieman muokattaisiin. Ensiksi ajavasta pyöräilijästä pitää tehdä kaikissa tapauksissa väistämisvelvollinen sekä turhaan pyöräilijää väistävä kuljettaja tulisi tulkita kohtuullisen suuruisen sakon arvoiseksi rikolliseksi. Muutosta on ehkä turha odottaa, mutta jos poliisi edes vähän joskus kiinnittäisi huomiota huligaani-pyöräilijöiden ajotapoihin, saattaisivat kuvatun kaltaiset tilanteet olennaisesti vähentyä. Sinänsä tuttu tilanne, olen itsekin joskus joutunut vastaavaan. Minä kuitenkaan en missään oloissa anna väistämisvelvolliselle pyöräilijälle etuajo-oikeutta. Minusta tämä ei ole itsekkyyttä, vaan oikeiden liikennesääntöjen opastusta. Olen saattanut jopa pelastaa jonkun pyörä-huligaanin hengen, kun hän on oppinut väistämissäännöt kantapään kautta.
"Kumpa liikennesääntöjä rukattaisiin siten, että ajokortittomat/liikennesäännöistä tietämättömät pyöräilijät eivät olisi riski liikenteessä. Heitä kun on paljon."
Näitä on tosiaan paljon. Mutta samaten on autoilijoita paljon, jotka eivät osaa pyöräilijöiden väistämissääntöjä, usein asialla on jopa bussinkuljettaja tai taksinkuljettaja joka tekee liikenteessä työtään, eli voisi olettaa hänen tietävän säännöt.
Itse ajan niin autoa kuin pyörääkin ja olen koittanut opetella säännöt huolella, ihan sen vuoksi että oma henki on kyseessä fillarilla liikkuessa.
Hyvin usein fillarilla liikkuessa tulee tilanne jossa odotan tienylittämistä ja lähestyvä auto pysähtyy. Siinä sitten toisiamme tuijottelemme hetken kunnes autoilija jatkaa matkaansa. Autolla ei siis ole väistämisvelvollisuutta.
Voisin toki tien ylittääkin ja jatkaa matkaani, ehkä autoilija haluaa vain olla kohtelias. Mutta, hän tekee siinä väärin, että opettaa fillaristeja siihen, että heitä väistetään ja heille annetaan etuajo-oikeus.
Kun joku pyöräilijä tottuu tuohon ja kohdalle sattuu se autoilija joka noudattaa sääntöjä, voikin olla hengenlähtö.
"""opettaa fillaristeja siihen, että heitä väistetään ja heille annetaan etuajo-oikeus."""
Tuo "päästäminen" on varsinkin nuorelle vaarallista. Imee siitä vääriä vaikutteita.
Pitäisi ottaa ihan sääntöjen mukaan, niin ne pyöräilijöiden röyhkeydetkin voisi vähentyä, kun autoilijat ei enää suojelisi heitä.
Niin, keskustelun aiheeseen: tuo pikkupoika ei nähtävästi kuitenkaan ollut pyöräilijähuligaani? Toisaalta, "Kun haetaan syyllistä, tilastot ovat autoilijoiden kannalta synkät. Poliisin tilastoissa autoilija on syyllinen törmäykseen (pyöräilijän kanssa) kahdessa tapauksessa kolmesta. " Lähde http://yle.fi/uutiset/3-7499703
Tilastoinnissa saattaa olla pieni harha. Onneksi useimmat törmäykset ovat sen verran lieviä, että niitä ei kirjata mihinkään. Silloin kun pyöräilijä on syyllinen, hän todennäköisesti häviää paikalta keskisormea heristellen. Oman kokemukseni mukaan pyöräilijä jättää paljon autoa useammin väistämisvelvollisuutensa noudattamatta. Tilastoon saattaa vaikuttaa myös se, että moni autoilija osaa varoa näitä säännöistä piittaamattomia sinkoilijoita, ja sen vuoksi yhteentörmäys jää tapahtumatta. Eli todennäköisesti kyseessä on tilastollinen harha, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa..
Tuo Ylen juttu pitää varmasti paikkansa, mutta kuten edellä sanottiin, niin Helsingissä tapahtuu päivittäin satoja sellaisia tilanteita, että autoilija pelastaa valppaudellaan törmäyksen tapahtumasta tilanteissa, joissa pyöräilijä _olisi syypää_ kolariin.
Pyöräilen ja joskus autoilenkin.
Ja niitä tapauksia vasta onkin, joissa pyöräilijä väistää väistämisvelvollisuuttaan laiminlyövää autoilijaa, ettei jäisi alle. Nämäkään ei päädy tilastoihin.
Tilastoinnissa saattaa olla pieni harja ja kokemuksissasi saattaa myös olla pieni harha. Vai seuraatko koko ajan, miten muut autoilijat noudattavat väistämisvelvollisuuttaan.
Jos väistäminen jätettäisiinsille jolle se kuuluu niin tapahtuisiko onnettomuuksia enemmän vai vähemmän ?
KAIKKI syyt, jotka vaativat suojatiellä olevan oikeuksien polkemista ovat tekosyitä.
Siellä auton ulkopuolella on jonkun lapsi, äiti, isä tai muu sukulainen. Liikenteen lait on tehty niiden suojattomampien suojaksi. Ne ovat minimivaatimuksia niille, joiden oma paää ei riittävästi ohjaa.
Poliisille lisää resursseja vahtia lakien noudattmamista. Näistä paikoista saisi sitä valtiolle kaivattua helppoa rahaa. Joku oli tuolla laskenut, että lähes 50 sakotettavaa pääsi menemään ennen ensimmäistä lainkuuliaista. Paljonko valtion kassaan tekee lähes 50 kertaa törkeä liikenteen vaarantaminen? Ai niin, ei voi sanoa, koska siitä ei selviä rikesakolla. Paljon.
Aloittaja ei käsittääkseni tuollaista vaatinut. Eikä muuten tainnut vaatia kukaan muukaan tässä ketjussa. Aloittajan kuvaamaa toimintaa on lähinnä kritisoitu. Ironia on toki vaikea taitolaji, mutta tuota nyt ei mielestäni oikein voinut väärin ymmärtää, vai?
Eipä taideta tuota katsoa törkeäksi liikenteen vaarantamiseksi, kun siitä kerran selviää 12 päiväsakolla. Törkeät käsitellään yleensä käräjäoikeuksissa.
Ainakin kahta pykälää siis rikottu, 30 § sekä 32 §. Toki myös 23 § voidaan laskea mukaan.