katsoo toista ja tietää, että toi on elämäni rakkaus ja kuulumme yhteen. Se on hieno <3
Se hetki elämässä, kun
oivallukseni
592193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Näinpä.
Sanoppa muuta <3
Ja se hetki kun ajautuu tänne. Se ei ole hienoa :(
Tuota hienoakin hienompaa hetkeä ei osaisi arvostaa, jos ei olisi näitä hetkiä täälläkin. Joten kyllä, siinä mielessä hetket täälläkin hienoja, muttei sentään yhtä hienoja..
Ensisilmäyksellä?
Olihan se :)
Se hetki, kun tajuat, etteivät tunteet olleetkaan molemminpuoleiset.... 😥
S-nainen ei koskaan koe noin
Äläpäs ole niin varma, etteikö kokisi noin... mistäs moinen mojahti edes päähäsi ettei S-nainen?
S-nainen tuppaa olemaan komeemman sortin puoleinen ja sisältä löytyy sielu kaunis kuin kukkaketo ja ajatukset syvät kuin järvi..hetivalmis kiuaskin. ;)
Erottin tyttöystävän kaa 3 vuotta sitten. Hän on edelleen ainoa jonka voisin ajatella puolisokseni. Ei olla nähty yli vuoteen nyt mutta ei kulu tuntiakaan etten ajattelis häntä.
Höh. En voi muuta sanoa. 😐
Joku voi kokea sen ensisilmäyksellä yleensä se on ihminen joka on äärimmäisen aito ja rehellinen itselle ja toisille. Herkkä ja sydämellinen. Voimakkaasti tunteva. Hyvä vaimo tai mies jollekin.
jaa niin mä kun sanoin tolle yhelle miähelle et sun exäs ottaa suihin kuhan tyrkkää ,mut ei se sitten ilmeisesti viitsinytkään..
Ja kun tajuaa, että se elämän rakkaus on joku muu kun oma vaimo... :`D
Tai oma mies! Mulle kävi näin 20 vuoden jälkeen. Työkaveri löytyy sydämmestä.
Tai mies.
Onkohan tuommoista tilannetta ihan aikuisten oikeesti olemassa??Meinaan, että voi tuntea valtavaa ihastusta,hellyyttä ja halua ottaa toisesta kiinni ja halata mutta että elämän rakkaus.
Saattoi aloittajan tunteet olla yliampuvia, koska täällä ikävöi. Ehkä parasta on se, että on saanut kokea hetken ison tunteen, vaikkei johtanutkaan ehkä mihinkään.
Ja se hetki, kun tajuaa, että "käärimme vessapaperiakin samaan suuntaan" :D Ei ylhäältä alas, mutta alhaalta ylös :D
ps. kuulin tämän jutun Aamulypsyltä :D
Minä ainakin voin sanoa, että uskon rakkauteen ensisilmäyksellä. Minulle on käynyt niin.
söin äsken aivan ihanaa yöpalaa. :P Tekisi mieli ottaa lisää, mutten taida kehdata.
kokemus oli mahtava,ikinä en unohda enkä voi käsittää sen olevan mahdollista.
Onnea minunkin puolestani teidän onnellenne ja rakkaudellenne,sinä olet löytänyt selvästi vierellesi rakastetun josta välität suuresti, mutta miksi olet täällä jos sinulla on vierellä jo joku? Tietenkin ymmärrän jos rakastettusi on esim. (työ) matkalla jossain mutta on ne muutkin yhteydet keksitty ihan privaatisti kuin tälläinen toivoton palsta. Täällä ei ole suureltaosin kuin ihmisiä joilla on yksipuoleisia tunteita.
ja kaikki kirjoittelevat täällä tosissaan. ;D
Jotku eivät oikein ymmärrä internetin syvää maailmaa ja luulee että kaikki mitä sieltä löytyy on todellista. Ehkäpä vanhemmat ikäluokat ovat niitä sinisilmäisimpiä lukijoita(oma kokemus). Tällä palstalla on ihan satavarmasti ihmisiä jotka päättävät hetken mielijohteesta kirjoittaa mitä mieleen tulee ja jättää se aloitus vaan leijumaan uteliaana. "Näin siniviherruskea-silmäisen kauniin naisen/komean miehen kadulla/kaupassa pohjoiseteläitälänsisuomessa tänään" ja kaikki huutaa hoosiannaa kun se täsmää. Haha. Sitten on myös kirjoituksia jotka voisivat täsmätä itseen, siis että olisi voinut kirjoittaa samanlaisen jos oikeasti kiinnostaisi... ei niihinkään oikein voi mitenkään reagoida "tämä en ole minä" on turha kommentti... Erilaiset epäselvät aloitukset ruokkivat usean ihmisen harhoja. Ei täällä kuitenkaan pysty vaikuttamaan muiden vakavuuteen eikä kukaan täällä varmaan jatkuvasti jaksa roikkua. Käyn täällä välillä lukemassa olisiko täällä mitään hauskaa luettavaa. Aika monesti on tullut petyttyä. :/
Kunnes huomaat, että ainut kontakti, johon hän suostuu olemaan yhteydessä on Ameriikassa.
kun päättyy tää :-(
https://youtu.be/NKvDT0A1Ez8
Täällä on kaikki ihan tuuleen huutamista, jos siihen ei sisälly tosielämän kontaktia. Sen varmaan jokainen ymmärtää.
Kaikki varmaan ymmärtävät sen.
Kyllä, se on suorastaan mykistävä tunne, itse jäin lähes sanattomaksi kun hänet ensi kertaa kohtasin 😯 kaikki natsasi ja olin myyty. 😊
Mihin sinut myytiin?
Jäi sanattomaksi tainnutusaineen vaikutuksesta. Joutui varmaan ulkomaille kellariorjaksi. Ainoa tapa kommunikoida ihmisten kanssa on tämä palsta, jossa avunhuutoja ei oteta (hyvästä syystä) tosissaan...? :d
Haluutsä sanoo vielä jotain, ennenkuin meen goisii?
Saatko nukuttua?
Onnea yhteiseen tulevaisuuteen :)
On se hieno tunne joo. Hiukan huonompi tunne on se, kun kokee tuon saman miehen kanssa, joka ei satu olemaan omasi ja et oikein tiedä mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella. Edessäsi seisoo elämäsi mies, mutta olet varattu. Hienoa :(
Onhan se, sielua koskettavaa.
Vuoden verran ollut tämä sama tunne. Odottelen yhä haihtuuko se vai oonko lopun elämää tässä hurmiossa :D
Vajonneena itsekkäisiin tunteisiin, kunnes tajuaa todellisuuden. Sitten ihmetellään, miksi ja mitä tapahtui?
https://youtu.be/1rwUPVHbCIE
Kukaan vajonnut yhtään mihinkään. Huvittaa vain sivusta seurata, että miten tästäkin joku muka jotain hyötyy. Itseltäs vain pois :)
Olisi tosi hienoa sanoa lapsille, että isi ja äiti löysivät toisensa luuserien ikäväpalstalta, kun kaikki toivo oli jo menetetty.
Se hetki kun toista ei tarvitse edes nähdä ja silti tunne on tuo...
Monta kertaa huomaa ajattelevan yhtäaikaa samoja asioita toisistaan tietämättä. Kemiaa Ja fysiikkaa.
Oon huono kummassakin ja vielä huonompi matikassa. Silti osaan laskea että 1 1=2 ja kiihdyn 0-100 kun ajattelen sua.
En usko mihinkään yliluonnolliseen, mutta välillämme on outoja sattumia, joita en osaa selittää
Ja se hetki elämässä, kun kuuntelee toista ja tajuaa hänen valheensa sekä ymmärtää kokonaisuudessaan sen, ettei enää koskaan tule ikävöimään ihmistä, joka loukkasi teoillaan sydänjuuria myöten. Se on hienoa, kun saa haukkua toista sydämensä kyllyydestä ja vihdoin purkaa kaiken sen paskan itsestään ulos, minkä hän itse teoillaan ja valheillaan aiheutti. Miten oikeutettua se onkaan kertoa hänelle, että on*ulkku ihmisenä.
Ja rakastat edelleen.
En vain osaa enää arvostaa ihmistä, joka teki niin kuin teki. Rakkaus on juurikin sitä toinen toisensa kunnioittamista ja arvostamista.
Niinhän se on, sitä vaan ei aina tajua silloin kun pitäisi... *syvä huokaus* Toivottavasti sinulla tunteet ja asiat järjestyy hyvin!
T-miehen yksinpuhelu ketju. Näytin näitä äidilleni. Sanoi että sairas on mies
Eiköhän nuita T miehiä ole useampi, Teellä alkavia, esimerkiksi Minä olen kirjottaut tänne joskus T-mies nimellä mutta yhtään kertaa en ole mitään yksinpuheluaj käynyt, ppurin vain tunteitani, enää en jaksa sitä tehdä kun paskaa saa vaan niskaan naisilta, harmi että tullut viimeaikoina vain tunteilla leikkijöitä eteen.
Onneksi sentään itse osaan virheeni aj vikani myöntää jos on vika minussa mutta näin ei ole.
Muutenkaan mitenhän te pystytte varmuudella sanomaan kuka täällä on oikeasti sairas ja kuka esim puhuu aina totta teksteissään, niinku minäkin tein, se tuntui ärsyttävän monia ja poistin profiilini kun ei jakasnu enää vaivautua kirjotteleen asiallisia tekstejä kun jotkut ovat niistä kateellisia.
Vois moni nainen kattoa peiliin koska sieltä se sairas löytyy
Ei kyse ole välttämättä siitä, että ensikohtaamisella tulee tuo tunne. Itse olen aina ollut hitaasti lämpenevää sorttia ja ihastuminen ei tule rysähtämällä, vaan on ollut sellaista arkisempaa liittoutumista toisen kanssa... ja sitten yhtenä päivänä, kun monet vaikeudet yhdessä sekä henkilökohtaisesti on kahlattu läpi, niin on se hetkien hetki, jolloin näkee koko yhteisen tarinan, itsensä, toisen ja kokee, että rakastaa niin, että siinä on koko maailma. Se tunne sisältää sekä avaraa rauhaa että kunnioitusta eikä niinkään tunnekuohunomaista sokeaa jännitystä.
Minä ainakin haluaisin tunnekuohunomaista, sokeaa jännitystä. Kun katsot toista niin jalkasi tärisevät ja sydän hakkaa. Se voi olla lyhytaikaista ja päättyä onnettomasti, mutta muistat sen lopun elämääsi
Niin, kyllä sitä voi mennä todella pois tolaltaan rakastuessaan. Ja jos uskoo ja kokee, että toinen vastaa tunteisiin, se on varmaa menoa sitten. Se on ihanaa kyllä, mutta jos ei voi ruveta suhteeseen, niin se on aivan hirveää, aivan kuolemaa.
Kaikki rakkauslaulut on totta sen jälkeen, kun on oikeasti rakastunut ja joutuu siitä kärsimään. Ja ikävä jää ja ajatus, että mitä jos sinut todella oli tarkoitettu hänelle.
Huomasin miehen jonka kanssa oli pientä jännitettä koko ajan kun tavattiin. Semmoista väreilyä jota en uskonut ikinään olevan. Kielsin kaikki tunteeni häntä kohtaan tai en edes osannut ajatella ihastuneeni häneen. Kerran hän ennen kesäloman alkua kyseli mitä teen lomalla ja toivotti hyvää lomaa. Mietin koko lomanajan niitä sanoja ja samalla tajusin kaipaavani häntä. Myöhemmin huomasin hänen olevan mustasukkainen minusta jutellessani toisten kanssa. Tämä tietysti imarteli minua ja tuntui hyvältä. Vasta seuraavana keväänä myönsin itselleni olevani rakastunut tulisesti häneen. Kesti monta vuotta ihastumisesta rakastumisen.
Jospa pystyisit jakamaan ajatuksesi tuon facebookin kautta:) sit se vasta oiski hyvä oivallus!
siitä katseesta voi "lukea" asioita mutta kuitenkin niin epävarmaa.
MItä silloin kun loukkaa toista mutta sillä hetkellä ei kykene rakastamaan.se aika oli niin sekavaa.tajusin vasta vuosien jälkeen minkä helmen päästiin käsistäni.mutta koska nyt ollaan vanhempia luulen että irti päästäminen on toisen ja itsensä ainoa vaihtoehto.kunnioittaminen niin myös itseään.