Puheenaiheitahan olisi vaikka mitä, mutta olemme uusia toisillemme, emme tunne, joten mukavan tunnusteleva oli tunnelma eilen.... tiedäthän sen tunteen, kun on ajautunut siihen ohimennen ja kun haluaa jäädä siihen, jutella, mutta tietää ettei sillä puhumisella tai sanoilla niinkään ole merkitystä... ja että vois jatkaa matkaa, antaa olla, mutta kuitenkin haluais vaan jotenkin tulla tuntemaan enemmän, ja toivoo ettei liikaa puhetta oliskaan.
Hiljaa seisominenkaan ei tunnu hankalalta, mutta ehkä se näyttää oudolta toisten mielestä... tiedän, että vois puhua mitä vaan, mutta enemmän nauttii siitä hiljaisuudesta, olemisesta, ja kun olemme toisillemme lähes tuntemattomat. Mahdatkohan tietää mun nimeä... mulla on omat arvaukseni sun nimestä.
Ennen luotin ihmissuhteissa puheeseen, mutta nykyään enemmän hiljaisuuteen. Niihin hetkiin mitä on sanojen välissä.
Hiljaa seisominenkaan ei tunnu hankalalta, mutta ehkä se näyttää oudolta toisten mielestä... tiedän, että vois puhua mitä vaan, mutta enemmän nauttii siitä hiljaisuudesta, olemisesta, ja kun olemme toisillemme lähes tuntemattomat. Mahdatkohan tietää mun nimeä... mulla on omat arvaukseni sun nimestä.
Ennen luotin ihmissuhteissa puheeseen, mutta nykyään enemmän hiljaisuuteen. Niihin hetkiin mitä on sanojen välissä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olipas kivasti sanottu nuo viimeiset lauseet ,kun on oikean ihmisen niin hiljaisuuskaan ei oo kiusallista.
Kivasti kirjoitettu!! Minäkin tapasin mukavan naisen eilen kun olin katsomassa yhtä bändiä. Olimme tavanneet kerran aikaisemmin ja jatkoimme keskusteluissa siitä mihin jäimme viime kerralla. Oikein ihastuttava persoona ja kauniskin vielä, jäi hyvällä tavalla mieleen!!
Tiedän sen tunteen. Tuntemattomastakin ihmisestä voi hiljaisuudessa aistia paljon ja sinun kohdallasi tulee sellainen olo, että kumpikin ajattelee toisiaan, vaikka emme mitään puhuisikaan.