Mietin joskus...
Mika, vieläkö muistat minua?
Mitäsullekuuluu
41953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ei oo ainakaan multa tämä.
On sitten varmaan elossa.
Ois kyllä kiva tietää mitä Mikalle kuuluu.
Muistelen välillä meidän juttuja ja hymy nousee huulille.
Vaikka paljon unohtaisin sinua en koskaan. Et varmaan koskaan ymmärtänyt kuinka suuri merkitys sinulla minuun oli.
Ja millähän kirjaimella alkaa hänen nimensä? Jos osuis niin haluaisin tietää mikä merkitys minulla oli.
Vaikea sitä niiden kaikkien haukkumisten keskeltä oli ymmärtää.
M nainen on. Osuko?
Ei ollut tää viestin aloitus sitten minulta! =]
...lisäys, vaikka yhtä Mikat kaipaan itsekin...
Minkä ikäinen sun Mikas on?
Minusta vähän vanhempi ja kun kysyt että minkä ikäinen minä olen niin siihen en vastaa, oletko tyytyväinen tähän vastaukseen?
...ja taas lisäys
Vaikka meteoriit tippusi hänen päähänsä, ei hän huomasi minut! Ei hä ees vaivautu kysymään kuulumisia, hän kävele vaan ohitse ja keskustele muiden kanssa muttei minun kanssa, olen näkymätön ohikulkija =[
Muistan toki. Mitä sinulle kuuluu?
Luet yätä palstaa siis. Onko sulla ollut minua ikävä? Minä olen ikävöinyt älyttömän paljon, nyt vähän helpotti jo 🙂. Olit kaikesta huolimatta parasta, mikä elämässäni on tapahtunut. Muistan vain hyviä hetkiä. Toivon, että sinulla on kaikki hyvin.
Minulla alkaa asiat olla mallillaan. Meinaan downshiftata lähiaikoina ja nauttia elämästä, itsestäni ja tehdä vain sen, mitä tykkään. Olen myös muuttunut. En ees tunnista itse itseäni enää henkisellä tasolla. Millainen olin... anteeksi kaikesta, jos olet Hän varmaan tunnistat.
Elämässäni tapahtui isoja asioita, mutta juuri niitä joita olen tarvinnutkin tullakseni paremmaksi minäksi :) Olet ainut, josta tunnen kaipuuta ja haikeaa oloa. En syytä sinua enkä itseäni, toimimme niin kuin osasimme silloin. Nyt tekisin toisin. Mutta nyt on jo myöhäistä. Toivottavasti löysit onnen 🙂
Jotenkin osuva kirjoitus, siis sopis oleen minulle. Ajoittain vieläkin hirveä ikävä iskee , tuntuu et sitä ei kestä. Olit minulle todella ainutlaatuista ja tärkeää, en koskaan ollut kokenut mitään vastaavaa, ja ne muistot kannan mielessäni lopun elämääni, ja kaipaan niitä hetkiä yhdessä, sitä tunnetta että olemme yhtä.
Pitää koittaa vaan ymmärtää, että aika ei ollut oikea, ja et ihminen tekee virheitä, anteeksi ei tarvi pyytää, olet aina sydämmessäni(jos olet se kuka oletan), olen antanut itselleni virheeni anteeksi, vaikka se olikin vaikeaa ja siihen meni paljon aikaa.
Elämässäni asiat suht hyvin, elämä rullaa päivästä päivään suht mukavasti, en tiedä olenko kovin onnellinen, mutta pyrin nauttimaan pienistäkin asioista, ja se riittää, ainakin toistaiseksi.
En ole varma tuliko oikealle henkilölle, mutta kaunista kesän alkua, ja paljon iloisia hetkiä elämääsi toivon.
Miksi ette tee mitään, jos teillä on ollut noin hieno suhde ja ikäväkin.
Mäkin kaipaan niitä "yhteys" hetkiä. En usko, että kenenkään kanssa saan kokea näin :) mutten ehkä haluakaan. Olit niin ainutlaatuinen ihminen elämässäni, ettei toista samanlaista tule koskaan vastaan 🙂.
Aika oli tosiaankin väärä. Enkä minä ollut valmis enkä osannut käsitellä kaikkia niitä tunteita. Kun olet ainoa, joka niitä herätti. Tälläisiä. Ikävä tuntui niin pahalta, kamalan pahalta. Joo, vieläkin ajoittain eteenkin kun joudun kulkemaan kotiasi ohi 😉 välillä. En pysty katsomaan ikkunoitasi päin :) mutta elämä tosiaankin jatkuu 🙂
En minäkään ole varma oletko oikea henkilö, mutta jos "aina välillä" tuntuu hassulta, tiedät et Mä oon Mä :)
Mä haluaisin vielä joskus halata sua. Toivottavasti tapaamme joskus vielä ja se halaus on mahdollinen silloin :)
Missäpäin kävelet kotini ohi, koska vain sinä tiedät missä asuin.
Asuit? Etkö enää asuu siellä?
Asuit? Etkö asuu siellä enää? Oletko muuttanut? Ehkä sitten olen väärä ihminen 🙂 Tai en tiedä asuuko hän enää siinä missä asui 🙂
No laita paikkakunta niin tiedetään jo siitä, että onko väärä ihminen.
Laita sinä. Kerron sitten rehellisesti onko sama 🙂
Tai vaikka kyseisen paikkakunnan toinen kirjain 🙂
Oliko Turku?
Ei ollut 🙂
Mutta mukavaa kevättä sulle kuitenkin 🙂
Minä uskon ja toivon että vielä tapaamme, ja haluan sitä halausta varmasti yhtä paljon. Niinkuin sanoin aiemmin, olet minulle yhä tärkeä ihminen, pelkkä ajatus sinusta antaa hyvän mielen ja paljon voimaa kestää mitä vain. Rakkaus sinua kohtaan tuntuu ikuiselta, ja hyvä niin.
Olenko oikeasti yhä tärkeä :( miksi et voi minuun olla yhteydessä? Tiedät, että tilanne jäi auki. Mä haluaisin pahoitella edes livenä. Mun on vaikeaa päästä yli kokonaan, jos en pääse pahoittelemaan livenä :( niin, että sinäkin sitä haluaisit
Laita viestiä niin sittehän tiedät;).
Aina täällä pyydetään muita laittamaan viestiä eiköhän kannattaisi itse laittaa viestiä eikä vain muita pyydellä. Varsinkaan, jos mitään suhdetta ei ole edes ollut niinkuin noilla edellisillä on ollut.
Onni on oven takana. Niinhän se sanotaan. Olis mukavampi käydä keskustelua jossain muualla kuin täällä, jos haluat?
Haluan. Missä?
Ihan missä haluat. Aika ja paikka on vapaa. Ilmottele itsestäs jotakin kautta minulle niin kyllä se siitä suuntaan tai toiseen lähtee.
Minkähän kautta ilmoittelisin? Ei oo tietoja... sul on mun. Ilmoittele sinä...
Paljon tuntuu olevan Mikan kaipaajia, jotka vastaavat jollekin Mikalle. Mika ei juuri kaivatustaan kerro, joten tulkitsen sen niin, että muistot on muistoja.
Niin, tai sitten tämä on vain väärä foorumi tälle keskustelulle.
Joillain on väärä aika, todetaan nyt sitten, että paikkakin on väärä ;)
Ei ikinä oikeaa :D
Muistan minä vaikka en ehkä tunne jos vastaan tulisit. Heppatyttöä muistelen.. lämpimät kädet sulla oli.
Ei nyt ota tuulta purjeisiin tämä juttu. Ventovieras jotain kertoo, ei siitä voi kukaan Mika ymmärtää mitään.
Niin Mikoja on niin paljon Suomessa ja vajaa 40 Mika- nimistä naista, ei oikein osu tällaiset kyselyt...
Osuuko täällä mikään muukaan..
Rasittava tyyppi ;) Se on oikea Mika :)