15-vuotiaiden päätökset vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään
Lukiolaisten jyrkästi kasvanut haluttomuus valita pitkä matematiikkaa, fysiikka ja kemia saattaa kostautua Suomen vientiteollisuudelle osaajien puutteena.
Näin sanoi professori Jouni Pursiainen
Lukiolaisten jyrkästi kasvanut haluttomuus valita pitkä matematiikkaa, fysiikka ja kemia saattaa kostautua Suomen vientiteollisuudelle osaajien puutteena.
Näin sanoi professori Jouni Pursiainen
Vastaukset 29
Vanhimmat
Vähemmistökielipakko on monin tavoin ongelmien aiheuttaja, Suomi ei tarvitse koko kansalle säädettyä vähemmistökielipakkoa. Sen poistuminen antaa osaltaan tilaa muun muassa monin verroin tärkeämmälle pitkälle matematiikalle sekä fysiikalle ja kemialle.
Mikä tahansa oppiaine on ongelma, jos sen haluaa niin nähdä.
Sellainen mikä tahansa oppiaine moninaisten ongelmien aiheuttajana on ennen kaikkea vähemmistökielipakko.
Vähemmistökielipakko, tai miksi ikinä pakollista kouluainetta nimeltä ruotsi itse kukin haluaa kutsua, ei todellakaan ole "moninaisten ongelmien" aiheuttaja. Joillekin ruotsi tuottaa kyllä vaikeuksia esim. suoriutumisessa virkaruotsin kurssista. Mutta tämänkin ongelman syy on tiedossa: ei vaadita oppilailta tarpeeksi kielissä (yo-ruotsin poisto).
En ole mitenkään kielikokeilua vastaan, kyllä voi kokeilla, mutta sitä en niele, että yhtä kouluainetta pidetään yhteiskunnallisten ongelmien pääaiheuttajana. Jotain rajaa sentään!
"En ole mitenkään kielikokeilua vastaan, kyllä voi kokeilla, mutta sitä en niele, että yhtä kouluainetta pidetään yhteiskunnallisten ongelmien pääaiheuttajana."
Entä voisitko neillä sen näkemyksen, että vähemmistökielipakko on ollut ja on edelleen kieli- ja koulutuspoliittisten ongelmien pääaiheuttajana?
Koulutuspolitiikan pääongelma on kuntien ja koulujen kyvyttömyys tarjota aidosti kielivalintaa. Vapaata kielivalintaa (kielikokeilua) ei voi ottaa käyttöön ennen kuin kunnat ovat valmiita sitoutumaan sen tarjoamiseen. Muuten koko kielikokeilu menee harakoille.
Mielestä kaikkein tehokkain tapa saada oikeasti kieliä osaavia on A1-kielen vapauttaminen valittavaksi kieleksi - nyt iso osa Suomea lukee edelleen englantia 1. kielenään 10 vuotta, mikä on turhaa resurssien haaskausta. Keskiverto-oppilaskin voisi lukea englantia vasta 2. kielenä, ja näin oppia kaksi vierasta kieltä hyvin, mikä on myös EU:n suositus. Ja tämä siis täysin riippumatta siitä, onko meillä pakkoruotsi vai ei.
Pakkoruotsi on ongelma, se pitää vaan myöntää
Näköalattomuutta!
Vähemmistökielipakko on lyhytnäköistä, näköalatonta kielipolitiikkaa, josta koko maa saa kärsiä. Kolmen neljäsosan kielipoliittinen mielipide-enemmistö hyvin tunnistaa sen ongelmaksi, josta pitäisi päästä eroon.
Kysyttiinkö kallupissa, mikä on syy opiskeluhaluttomuuteen pitkän matematiikan kohdalla. Ei haluttomuus ole koskaan Suomen historian aikana johtunut nimenomaan ruotsin kielen opiskelusta.
"Kysyttiinkö kallupissa, mikä on syy opiskeluhaluttomuuteen pitkän matematiikan kohdalla."
Kysyttiin tai ei, niin vähemmistökielipakko on pysynyt ja edelleen pysyy pahana ongelmana kielipoliittisen enemmistön näkemyksissä. Vähemmistökielipakko on ajankäyttöön liittyvällä tulppaominaisuudellaan luomassa haluttomuutta tarttua esimerkiksi pitkän matematiikan opiskeluun.
Vaikket osaa ruotsia niin voisit silti opetella g-kirjaimen. Mielipidetiedustelu on gallup, ei kallup.
Saanut nimensä yhdysvaltalaisen tilastoasiantuntijan George Horace Gallup'in mukaan.
YLEISSIVISTYSTÄ!!
Jos tarkoitat "kielipoliittisella enemmistöllä" esim. asiantuntijoita Suomessa, niin he eivät ole koskaan pitäneet pakkoruotsia merkittävänä ongelmana tai ongelmien syynä, vaan näkevät koulujen kielten opetuksen kokonaisuutena, jossa kaikki osat vaikuttavat kaikkeen. Ja tähän kaikkeen pitää voida vaikuttaa.
"Jos tarkoitat "kielipoliittisella enemmistöllä" esim. asiantuntijoita Suomessa - -."
On asiantuntijoita, jotka tukevat enimmillään 74-prosenttisen kielipoliittisen enemmistön näkemyksiä, ja on asiantuntijoita, jotka tukevat lausunnoillaan kielipoliittisen vähemmistön vaatimuksia.
Olen eri mieltä. Asiantuntijat, mm. opetuksen ammattilaiset eivät erityisesti edusta kumpaakaan ryhmää, vaan he näkevät kokonaisuuden: Yhden kielen poistolla ei ratkaista tämänhetkistä kielten oppimiseen liittyvää ongelmaa. Yksikään oikea kielten ammattilainen ei ole ehdottanut pakkoruotsin poistoa nykyisten ongelmien ainoaksi ratkaisuksi. Kerro minulle, mikäli tällainen asiantuntija on olemassa.
Kansalainen mmmxxxxnnn kirjoittaa: "Yksikään oikea kielten ammattilainen ei ole ehdottanut pakkoruotsin poistoa nykyisten ongelmien ainoaksi ratkaisuksi. Kerro minulle, mikäli tällainen asiantuntija on olemassa."
Ei tarvitse ehdottaakaan ainoana ratkaisuna. Vähemmistö- ja enemmistökielipakon poistaminen on vain alkusoittoa niille uudistuksille, mitkä mahdollistuvat kieltenopetuksessa, kun pakkokielet lopetetaan. Muun muassa Jyväskylän yliopiston KIEPO-tutkimuksessa esitetään ammattilaisten vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Ilman ruotsia maa pärjää hyvin, mutta ilman matematiikkaa huonosti
Nuinhan se ei tietenkään ole muutakuin kielifanaatikon mielestä.
Valtaosa ihmisistä ei laske muuta kuin korkeintaan prosenttilaskun, ja senkin laskimella.
Kakki oppiaineet taas koulussa ovat hyödyllisiä lapsen kehitykselle, niin kielet, matematiikka kuin käsityökin.
Tyvärr,+den+överlägsna+majoriteten+av+befolkningen+kan+inte+procenträkning.+Jag+har+testat+det+flera+gånger+vid+arbetsintervjuer.
Eihän riikeilläkään ole mitään pakko-vähemmistökieltä? Miksi meillä?
Pitkän matematiikan lukemiseen voisi kannustaa vapauttamalla nuoret pakkoruotsista! Näin nuoret voisivat keskittyä maamme menestyksen kannalta merkityksellisiin opintoihin, poliittisten opintojen sijasta.
Matikan ja luonnontieteiden osaamisen hyöty minimoituu, jos kielitaito kapenee. Mistään kielestä ei saa vapautua ihan noin vain. Pitkän matikan lukijat opiskeli ennen suomea, ruotsia, enlantia ja saksaa ja monet enemmänkin. Nykynuoret eivät jaksaa samalla tasolla. Pullamössöys on se todellinen ongelma.
Laaja matematiikka ja fysiikka on nykyään laajempi ja suuritöisempi kuin kuin muutama vuosikymmen sitten. Lyhyen matematiikan lukijat ovat aina päässeet paljon vähemmällä, eikä lyhyttä matematiikkaa edes tarvitse kirjoittaa. Tasotonta sakkia suuri osa. Suomessa koulutetaan turhaan yli puolet ikäluokasta ylioppilaaksi.
Det finns en gnutta, men bara en gnutta, sanning i det du skriver. Reglerna måste ses över.
Pakkoruotsi on tulehduttanut koulujen työilmapiirin. Oppilaat kokevat istuvansa ruotsin tunnilla turhaan ja aloittavat häiriökäyttäytymisen. Pian ei eroteta hyödyllistä matematiikan opetusta hyödyttömästä ruotsin tunneilla velttoilusta ja tilanne on menetetty. Ruotsin opetus pitää tehdä valinnaiseksi, jolloin oppitunneilta saadaan pois oppilaat joita opetus ei kiinnosta. Runsaasti yli puolet oppilaista ei osallistu opetukseen.
On hyvin ymmärrettävää, että suurelle osalle pitkä matematiikka on liian vaativa. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että ruotsin kieli olisi fennolle niin ylitsepääsemätöntä. Samat fennot vielä kehuvat, että heille maailman suurten kielten oppiminen venäjää ja kiinaa myöten onnistuu noin vain. No mutta eihän koululaisten mielipidettä ole missään kysyttykään. Fennot ne sitten sen kuin politikoivat kielistä vaikkeivät itse ole opetelleet mitään kieliä kunnolla.
"Samat fennot vielä kehuvat, että heille maailman suurten kielten oppiminen venäjää ja kiinaa myöten onnistuu noin vain"
Väitteesi on tuulesta temmattu. Täällä en ole lukenut kenenkään väittävän moista.
Jag vet gymnasie elever som knappt kan googla efter information på nätet, dom kan bara klicka runt på sin facebook och instagram. Inte förvånande att naturvetenskaper och teknik inte intresserar längre. Synd att inget görs.