Yhdessä ketjussa ollut melkein sivulause herätti miettimään. Minulla on venessä kaksi reivitasoa, molemmat ns. yhden köyden pikareivinä. Harvoin käytössä, mutta joka kevät ja syksy menee aikaa köysien asettelussa. Aloin miettiä, onko niitä oikeastaan mitään järkeä pitää ainakaan genoan kanssa? Vähemmällä pääsisi, jos jättäisi nuo köydet kokonaan pois ja niissä harvoissa keleissä, joissa reivaus olisi tarpeen, yksinkertaisesti ajaisi pelkällä keulapurjeella?
Onko reivimahdollisuus tarpeen?
ReivatenVaiEi
32
920
Vastaukset
- Hörkki
Enpä tiedä onko kysymys ihan oikea vai yritys saada aikaan keskustelua vastatuuleen purjehtimisesta vs. koneajosta.
Reivattu iso on tarpeen lähinnä kovemmalla tuulella vastaiseen purjehtiessa. Jos siis aiot edetä vastaiseen muutenkin kuin koneella, niin reivit ovat tarpeen. Muihin tuulensuuntiin pääsee hyvin genuallakin.- kREIVI_
Jätä toinen reivi pois, yhdelläkin pärjää
- Joakim1
Tuo on hyvin venekohtainen juttu. Toiset veneet toimivat hyvin 1. reivi genua yhdistelmällä ja vaativat myös reivatun ison/trysailin fokan kanssa sopivaan tasapainoon. Toiset taas toimivat paremmin täysi iso fokka ja sitten vasta reivit.
Sitten on myös veneitä, jotka toimivat kovassa kelissä aivan loistavasti pelkällä fokalla. Sekä nykyinen että edellinen veneeni on sellainen. Kyllä minä reiviäkin käytän, mutta yhtä hyvin saatan lähteä reippaampaan tuuleen pelkällä täysikokoisella fokalla. Aivan hienosti sillä kryssii. Viimeksi tuli kryssittyä Tammisaaren Älgöstä Hankoon 10-12 m/s tuulessa ulkoväylää. Piti oikein katsoa GPS-jälki tuosta. Vendat olivat 95 astetta (siis GPS eli sorto mukana) ja keskivauhti 5,2-5,9 solmua. Molemmat vendasta vendaan katsottuna useammalta n. 0,7 M pätkältä. Ihan OK siis pääsi noinkin. Tuo vielä huonohkolla cruising-fokalla tyttären kanssa kahdestaan. Kisapurjeilla ja -miehistöllä menisi ilman reiviä 6,5-6,7 solmua ja 80 astetta. VMG siis kisassa 5,1 solmua ja tuolla fokalla 3,6 solmua (GPS:stä mitattuna suoraan vastatuuleen 1,85 M pätkältä).- 12-1
Keulastaagin kiinnitykset joutuvat kovemmalle pelkällä keulapurjeella purjehdittaessa. Tuosta voi lukea lisää:
http://www.noonsite.com/Members/sue/R2012-05-03-2
Itse otan mieluummin reivin tai pari isosta ja pari kierrosta Furlexista. Näkyvyys eteenpäin on myös kovemmassa kelissä parempi. Yhden köyden reivin ottaa sisään parissa minuutissa, joten turha sitä on vieroksua. Reivin purku on aina isompi homma, koska painava iso vaatii ylöspäin vedettäessä voimia. - Joakim1
12-1 kirjoitti:
Keulastaagin kiinnitykset joutuvat kovemmalle pelkällä keulapurjeella purjehdittaessa. Tuosta voi lukea lisää:
http://www.noonsite.com/Members/sue/R2012-05-03-2
Itse otan mieluummin reivin tai pari isosta ja pari kierrosta Furlexista. Näkyvyys eteenpäin on myös kovemmassa kelissä parempi. Yhden köyden reivin ottaa sisään parissa minuutissa, joten turha sitä on vieroksua. Reivin purku on aina isompi homma, koska painava iso vaatii ylöspäin vedettäessä voimia.Tuo linkkihän kertoi siitä, että joissain Seldenin mastoissa oli ollut alamittainen hela, jonka vaihdon kestävämpään Selden maksoi.
En usko, että merkittävää eroa tulee ko. helan kannalta siitä onko iso ylhäällä vai ei. Kovalla tuulella hekki vedetään kireälle, jolloin etustaagiin tulee suuri voima oli sitten iso käytössä tai ei. Fokan voimien kasvaessa etustaagi painuu kaarelle eikä veto staagiss merkittävästi kasva.
Reivaus on toki helppoa, vaikka veneessäni ei olekaan yhdenköyden reiviä. Purkaminenkin on helppoa. Vielä helpompaa on tietysti jättää koko iso nostamatta, niin ei tarvitse tehdä mitään isolle koko päiivän aikana.
Miten näkyvys eteen paranee siitä, että iso on ylhäällä? - 12-1
Joakim1 kirjoitti:
Tuo linkkihän kertoi siitä, että joissain Seldenin mastoissa oli ollut alamittainen hela, jonka vaihdon kestävämpään Selden maksoi.
En usko, että merkittävää eroa tulee ko. helan kannalta siitä onko iso ylhäällä vai ei. Kovalla tuulella hekki vedetään kireälle, jolloin etustaagiin tulee suuri voima oli sitten iso käytössä tai ei. Fokan voimien kasvaessa etustaagi painuu kaarelle eikä veto staagiss merkittävästi kasva.
Reivaus on toki helppoa, vaikka veneessäni ei olekaan yhdenköyden reiviä. Purkaminenkin on helppoa. Vielä helpompaa on tietysti jättää koko iso nostamatta, niin ei tarvitse tehdä mitään isolle koko päiivän aikana.
Miten näkyvys eteen paranee siitä, että iso on ylhäällä?"Miten näkyvys eteen paranee siitä, että iso on ylhäällä?"
Ison ollessa käytössä, voidaan keulapurje rullata muutama kierrosta sisään, jolloin alaliikin alta avautuu lisää näkyvyyttä. Istun nimittäin kovemmalla kelillä useimmiten leen puolella, koska siellä ei tuule ja pysyy jopa sateella kuivana. Minulla on leveäperäinen nykyvene.
Seldenin mukaan osa olisi ollut riittävän vahva, jos ei käytettäisi pelkkää etupurjetta. Kun venettä purjehtii tietyllä kallistuskulmalla, johon runko on optimoitu, tulee kallistukseen tarvittava voima kehittää joko yhdellä purjeella tai kahdella purjeella. Luulisi kahdella purjeella tulevan vähemmän voimaa kummankin osaksi.
Minä en käy kuntosaleilla, vaan jumppaan mieluummin hyötyliikuntaa. Ison noston lasken hyötyliikuntaan kuuluvaksi, eikä tulisi mielenkään lipsua siitä :-). - fokka.vs.genoa
12-1 kirjoitti:
"Miten näkyvys eteen paranee siitä, että iso on ylhäällä?"
Ison ollessa käytössä, voidaan keulapurje rullata muutama kierrosta sisään, jolloin alaliikin alta avautuu lisää näkyvyyttä. Istun nimittäin kovemmalla kelillä useimmiten leen puolella, koska siellä ei tuule ja pysyy jopa sateella kuivana. Minulla on leveäperäinen nykyvene.
Seldenin mukaan osa olisi ollut riittävän vahva, jos ei käytettäisi pelkkää etupurjetta. Kun venettä purjehtii tietyllä kallistuskulmalla, johon runko on optimoitu, tulee kallistukseen tarvittava voima kehittää joko yhdellä purjeella tai kahdella purjeella. Luulisi kahdella purjeella tulevan vähemmän voimaa kummankin osaksi.
Minä en käy kuntosaleilla, vaan jumppaan mieluummin hyötyliikuntaa. Ison noston lasken hyötyliikuntaan kuuluvaksi, eikä tulisi mielenkään lipsua siitä :-).Huomasithan, että Joakim puhui fokasta, ei genoasta. Kovalla tuulella fokka on joka suhteessa parempi kuin osittain rullattu genoa.
- 12-1
fokka.vs.genoa kirjoitti:
Huomasithan, että Joakim puhui fokasta, ei genoasta. Kovalla tuulella fokka on joka suhteessa parempi kuin osittain rullattu genoa.
Kyllä huomasin ja siksi kirjoitin keulapurjeesta. Alaliikki on fokassakin lähellä kantta.
- R33BlueEyes
En nyt keksi mitään järkevää syytä miksi lähteä alitehoilla kryssimään. Isoon voi ottaa sen reivin ja skuutata keskelle. Saa enemmän nopeutta ja voimaa aaltoja vastaan. Lisäksi ollaan nopeammin perillä. Hyvä nousukulma Barösund - Hanko välillä voi säästää lisäksi monia vendoja.
- Joakim1
12-1 kirjoitti:
"Miten näkyvys eteen paranee siitä, että iso on ylhäällä?"
Ison ollessa käytössä, voidaan keulapurje rullata muutama kierrosta sisään, jolloin alaliikin alta avautuu lisää näkyvyyttä. Istun nimittäin kovemmalla kelillä useimmiten leen puolella, koska siellä ei tuule ja pysyy jopa sateella kuivana. Minulla on leveäperäinen nykyvene.
Seldenin mukaan osa olisi ollut riittävän vahva, jos ei käytettäisi pelkkää etupurjetta. Kun venettä purjehtii tietyllä kallistuskulmalla, johon runko on optimoitu, tulee kallistukseen tarvittava voima kehittää joko yhdellä purjeella tai kahdella purjeella. Luulisi kahdella purjeella tulevan vähemmän voimaa kummankin osaksi.
Minä en käy kuntosaleilla, vaan jumppaan mieluummin hyötyliikuntaa. Ison noston lasken hyötyliikuntaan kuuluvaksi, eikä tulisi mielenkään lipsua siitä :-).Missä sanotaan tuo "Seldenin mukaan osa olisi ollut riittävän vahva, jos ei käytettäisi pelkkää etupurjetta"?
Tietysti samalla kallistuksella purjehdittaessa pelkällä keulapurjeella koko kallistava voima tulee etustaagin (ja fallin) kautta vs. isopurjeen kanssa purjehdittaessa osa tulee mastouran, puominivelen ja ison fallin kautta.
Siitä ei kuitenkaan suoraan seuraa se, että etustaagissa olisi suurempi voima. Jos otetaan esimerkiksi First 36.7. Sen oikaiseva momentti on n. 130 kgm/deg, joten 20 asteen kallistumalla vaaditaan 2600 kgm momentti. Etustaagin kiinnityspiste on n. 17 m vedenalaisen lateraalipisteen yläpuolella. Etustaagin pitää siis vetää mastoa sivulle n. 150 kg voimalla, jotta ko. kallistuma saavutetaan. Vertaa ko. voimaa WB-Newsissä 16 solmun tuulessa kisatrimmissä etustaagissa olevaan 2150 kg vetoon: http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf?t=1493194694491
Jos tuosta WB-Newsin laskelmasta otettaisiin isopurje pois, vähenisi etustaagin jännitys, koska ison fallin tuoma tukivoima puuttuu ja maston toppi pääsee siirtymään eteenpäin hekin venyessä lisää. Tällöin etustaagin sägi kasvaa ja voima etustaagin kiinnityspisteessä on enemmän sivulle. Sägin tuplaantuessa etustaagissa oleva jännitys puolittuu samalla sivuttaisvoimalla. Tai toisin päin ajetellen sivuttaisvoiman kaksikertaistuminen ei kasvata etustaagin jännitystä, jos samalla sägi kaksinkertaistuu.
En siis usko, että voima etustaagin kiinnityspisteessä kasvaa merkittävästi pelkällä keulapurjeella purjehdittaessa. Sen sijaan se osoittaa enemmän sivulle, mikä voi olla ongelma kiinnityspisteen kestävyydelle, jos sitä ei ole suunniteltu kestämään sellaisia suuntia. Linkkisi teksteistä selvisi, että Selden korvasi vaihdon kustannukset ja myönsi helan olleen liian heikko. Erikoista, että nopeasti haettuna mistään muualta kuin ko. sivustolta ei löydy lisätietoa asiasta. - 12-1
Joakim1 kirjoitti:
Missä sanotaan tuo "Seldenin mukaan osa olisi ollut riittävän vahva, jos ei käytettäisi pelkkää etupurjetta"?
Tietysti samalla kallistuksella purjehdittaessa pelkällä keulapurjeella koko kallistava voima tulee etustaagin (ja fallin) kautta vs. isopurjeen kanssa purjehdittaessa osa tulee mastouran, puominivelen ja ison fallin kautta.
Siitä ei kuitenkaan suoraan seuraa se, että etustaagissa olisi suurempi voima. Jos otetaan esimerkiksi First 36.7. Sen oikaiseva momentti on n. 130 kgm/deg, joten 20 asteen kallistumalla vaaditaan 2600 kgm momentti. Etustaagin kiinnityspiste on n. 17 m vedenalaisen lateraalipisteen yläpuolella. Etustaagin pitää siis vetää mastoa sivulle n. 150 kg voimalla, jotta ko. kallistuma saavutetaan. Vertaa ko. voimaa WB-Newsissä 16 solmun tuulessa kisatrimmissä etustaagissa olevaan 2150 kg vetoon: http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf?t=1493194694491
Jos tuosta WB-Newsin laskelmasta otettaisiin isopurje pois, vähenisi etustaagin jännitys, koska ison fallin tuoma tukivoima puuttuu ja maston toppi pääsee siirtymään eteenpäin hekin venyessä lisää. Tällöin etustaagin sägi kasvaa ja voima etustaagin kiinnityspisteessä on enemmän sivulle. Sägin tuplaantuessa etustaagissa oleva jännitys puolittuu samalla sivuttaisvoimalla. Tai toisin päin ajetellen sivuttaisvoiman kaksikertaistuminen ei kasvata etustaagin jännitystä, jos samalla sägi kaksinkertaistuu.
En siis usko, että voima etustaagin kiinnityspisteessä kasvaa merkittävästi pelkällä keulapurjeella purjehdittaessa. Sen sijaan se osoittaa enemmän sivulle, mikä voi olla ongelma kiinnityspisteen kestävyydelle, jos sitä ei ole suunniteltu kestämään sellaisia suuntia. Linkkisi teksteistä selvisi, että Selden korvasi vaihdon kustannukset ja myönsi helan olleen liian heikko. Erikoista, että nopeasti haettuna mistään muualta kuin ko. sivustolta ei löydy lisätietoa asiasta.Tuossa on maininta pelkän genoan käytöstä:
http://www.seldenmast.com/files/1449149446/517-914.pdf
Aikanaan juttu oli enemmän esillä ja artikkeleita löytyy googlaamalla "selden 517-914". - Joakim1
12-1 kirjoitti:
Tuossa on maininta pelkän genoan käytöstä:
http://www.seldenmast.com/files/1449149446/517-914.pdf
Aikanaan juttu oli enemmän esillä ja artikkeleita löytyy googlaamalla "selden 517-914".Tuossa on hyvin oleellinen lisämääre "with inadequate rig tune", mikä tarkoittanee juuri sitä, että veto on tullut hyvin paljon sivulta eli riki on ollut liian löysällä ja/tai hekkiä ei ole käytetty tarpeeksi. Joka tapauksessa tuo on Seldenin mitoitus- tai valmistusvirhe eikä mikään yleinen pelkällä keulapurjeella ajoon liittyvä ongelma.
- Joakim1
R33BlueEyes kirjoitti:
En nyt keksi mitään järkevää syytä miksi lähteä alitehoilla kryssimään. Isoon voi ottaa sen reivin ja skuutata keskelle. Saa enemmän nopeutta ja voimaa aaltoja vastaan. Lisäksi ollaan nopeammin perillä. Hyvä nousukulma Barösund - Hanko välillä voi säästää lisäksi monia vendoja.
Ei kai kukaan ole puhunut aliteholla kryssimisestä? Kovemmassa tuulessa harvemmin on alitehoa. Kyse on vain siitä, miten teho saadaan riittävän alhaiseksi. Paras olisi tietysti kovantuulenfokka ja sopivasti reivattu iso, mutta useimmissa isommissa veneissä on rullalaite ja ei kovantuulenfokkaa. Omassa veneessäni on aivan tarpeeksi tehoa 10 m/s tuulessa pelkällä täysikokoisella fokalla. Kaksi reiviä ko. fokka on varsin paljon tehoa, jos tuulta on reilusti yli 10 m/s. Rullattuna tilanne ei juuri parane, vaikka tuossa on rullatäyte.
Kyllä minä melkein aina purjehdin kovemmat tuulet kahdella purjeella, mutta muutaman kerran kokeilu pelkällä fokalla oli varsin positiivinen yllätys. Vene on hyvin tasapainoinen ja rauhallinen. Vauhti ja nousukulmakin aivan kelvollinen, parempi kuin suurimmalla osalla samaan suuntaan menijöistä. Purjehdus on selvästi vaivattomampaa, sillä reivattua isoakin joutuu ajamaan eikä vaan pitämään keskelle skuutattuna. - R33BlueEyes
Joakim1 kirjoitti:
Ei kai kukaan ole puhunut aliteholla kryssimisestä? Kovemmassa tuulessa harvemmin on alitehoa. Kyse on vain siitä, miten teho saadaan riittävän alhaiseksi. Paras olisi tietysti kovantuulenfokka ja sopivasti reivattu iso, mutta useimmissa isommissa veneissä on rullalaite ja ei kovantuulenfokkaa. Omassa veneessäni on aivan tarpeeksi tehoa 10 m/s tuulessa pelkällä täysikokoisella fokalla. Kaksi reiviä ko. fokka on varsin paljon tehoa, jos tuulta on reilusti yli 10 m/s. Rullattuna tilanne ei juuri parane, vaikka tuossa on rullatäyte.
Kyllä minä melkein aina purjehdin kovemmat tuulet kahdella purjeella, mutta muutaman kerran kokeilu pelkällä fokalla oli varsin positiivinen yllätys. Vene on hyvin tasapainoinen ja rauhallinen. Vauhti ja nousukulmakin aivan kelvollinen, parempi kuin suurimmalla osalla samaan suuntaan menijöistä. Purjehdus on selvästi vaivattomampaa, sillä reivattua isoakin joutuu ajamaan eikä vaan pitämään keskelle skuutattuna.Mun mielestäni mennään alitehoilla jos ollaan solmun verran alle targetin. Omat kokemukseni vastaavasta tilanteesta ovat huonot. Varsinkin vanhalla 2,1 tn veneellä 8 m/s kelit Helsingin edustalla olivat sellaisia että aallokko kyllä vei vauhdin jollei menty täysiä. Ja nykyiselläkään en ole kokenut mielekkääksi. Toki tasaisella vedellä tilanne voi olla eri.
Se kuinka usein on tarvetta reivata on kyllä aika lailla vene- ja vähän myös miehistökohtaista. Jos vene on alirikattu, ei tule kovin usein tarvetta reivata ja päinvastoin. Aika pahasti vierastan ajatusta, että pelkästään reivatulla genoalla pärjäisi. Ainakin omat kokemukset ovat sellaisia, että paksuksi rullaksi reivattu genoa ei kovin hyvin toimi tiukalla kryssillä. Juuri silloin olisi tarvetta reivatulle isolle.
Ja miehistöstä sen verran, että meillä ainakin hieman herkkä naisväki yleensä määrittelee reivauskynnyksen. Toisaalta ei veneen purjehduskyky ainakaan parane kovasti kallistuessa, joten siinäkin mielessä reivauksen kanssa ei kannata pitää turhan korkeaa kynnystä.- Micce52__
Yksin ja/tai avoimella paikalla purjehtiessa tulee myös reivattua vähän aikaisemmin. Lisäksi meillä on tapana, että reivataan heti jos joku edes hetkeksi saa päähänsä ajatuksen. Ja reivin poistaminen taas edellyttää konsensusta.
En ole kokenut, että matkavauhti olisi kärsinyt. Vene kulkee suorassa ja pidemmillä legeillä jaksaa paremmin kun ei koko ajan tarvitse pinnamiehen olla kovin skarppina.
Kun kesäreissulla menee 2-reivatulla isolla ja myrskypurjeella sivumyötäistä runkonopeudella, niin voi itseään onnitellen todeta "tulipahan reivattua ajoissa".
Edellisessä veneessä menetti ehkä solmun verran vauhtia Vmg, jos luovi kovassa tuulessa pelkällä fokalla, lisäksi ongelmaksi tuli se, että luovien ottaminen oli hankalampaa, kun tuuli yritti painaa keulaa pois tuulesta. Piti vapauttaa keulapurjeen jalus jo ennen käännöstä. Jos ajaa melkoo vastaiseen pitkään juuri reivirajaa kovemmassa tuulessa on reivistä paljon iloa perhemiehistölle.
- Voimatloppuu
Miten kannattaa trimmata, reivata tai säätää, kun reippaammalla tuulella puuskissa tahtoo keula nousta tuuleen ja joutuu vetämään pinnasta ihan tosissaan? Onko tuommoista mahdollista välttää millään ja saada venettä balanssiin? Kyseessä fokka iso -yhdistelmälle suunniteltu takila.
- Surkealuuseri
Mä en on ainakaan onnistunut siinä
Päästä levanki alas. Löysää isopurjeen jalusta puuskan tullessa, isopurjeen voimahan kääntää keulaa tuuleen, kun taas keulapurje yrittää kääntää keulaa alas. Isopurje ei kuitenkaan saa lepattaa.
- R33BlueEyes
Olisikohan tästä videosta mitään apua: https://www.youtube.com/watch?v=FEobEhATIg4
Kuvattu Barösundin rännissä helkutin puuskittaisella ja kurjalla kelillä. Purjepinta-alan kanssa ollaan ihan rajoilla kun ei ole läskiä reunalla. Tärkeää tuossa on hyvälaatuiset ja keliin sopivat purjeet. Liikit kireällä ja masto taivutettu (edellyttää toki osatakilaa). Levankia päästetty alas. Mutta ei sitä aina saa venettä hallussa pidettyä. Tiistaiskisassa kun kovimmat puuskat oli 17 m/s ja täysi iso, niin pyörähdeltiin tuuleen aika ripeästi.
- voijessussentään
Mitäpä jos jättäisit koko maston pois, kun se tuntuu olevan noin hankalaa...
- seppomartti
En lähtisi rannikon suojasta Itämerelle ilman kahta reiviä isossa . Itämeren ulkopuolella pidän kolmea tarpeellisena. Reivittömiä purjeveneitä on purjehdusuralla sattunut vain vikla, H, F.
Reivausjärjestys voi vaihdella venekohtaisesti mutta nyrkkisääntönä voisi olla, että avotuuleen kannattaa pitää keulapurje mahdollisimman isona ja reivata isoa. Varsin usein olen ajanut pitkää legiä lenssissä genaakkerilla tai Code 0:lla (66-95m2) ja iso 2. reivissä (15m2?), siis vauhdin säilyttämiseksi ja broachiriskin pienentämiseksi.
Luoviessa nykyisissä hiukan osatakilaisissa rikeissä ensin 1. reivi koska kuvittelen rikiä tehokkaammaksi, jos purjeiden topit ovat tasakorkeat. Joku fiksumpi voi vahvistaa tai kumota ajatuksen aeromystiikasta, jonka mukaan genoan pienentäminen vähentää isopurjeen yläosan tehoa. Ja, että 2 purjetta on tehokkaampi kuin yksi , jos pnta-ala on sama.
Seuraavat reivaukset tekisin pinnapaineen perusteella. Jos "joutuu vetämään tosissaan" , kuten yllä mainitaan, ja peräsinkulma ylittää 3-5 astetta niin reiviä isoon. Genoa tai keulapurje pyritään pitämään mahdollisimman isona, koska se vastannee ainakin 80% eteenpäin vievästä voimasta.
Purjepinta kryssillä säädetään pitämään maksimi kallistuskulma, jonka ylittäminen alentaa venenopeutta. Kallistus on yllättävän pieni, ehkä vain 20 astetta leveillä veneillä.
Vastaväitteitä odotellessa.- Pikareivi
Nykyään aika monet laittavat reivirivin H-veneeseenkin, vaikka vene on hallittavissa navakassakin tuulessa ilmankin, eikä perinteisesti reivaaminen ole H-kulttuuriin kuulunut.
Pidän yhden rivin ja yhden köyden järjestelmää H:ssani oikein kätevänä ja mukavana ominaisuutena. Reivaus ja reivinpurku hoituu minuutissa, tökertäen parissa ja keväällä reiviköyden virittely kiinni purjeeseen ja johtaminen yhden plokin kautta lukolle ei ole kummoinenkaan operaatio.
Mikä herättää kysymyksen aloittajan kokemasta keväisestä vaivasta, joka panee harkitsemaan reivausjärjestelmästä luopumista. Jos tuntuu, ettei reiville ole käyttöä, kannattaa joskus käydä kokeilemassa reippaammassa tuulessa. - ReivatenVaiEi
Pikareivi kirjoitti:
Nykyään aika monet laittavat reivirivin H-veneeseenkin, vaikka vene on hallittavissa navakassakin tuulessa ilmankin, eikä perinteisesti reivaaminen ole H-kulttuuriin kuulunut.
Pidän yhden rivin ja yhden köyden järjestelmää H:ssani oikein kätevänä ja mukavana ominaisuutena. Reivaus ja reivinpurku hoituu minuutissa, tökertäen parissa ja keväällä reiviköyden virittely kiinni purjeeseen ja johtaminen yhden plokin kautta lukolle ei ole kummoinenkaan operaatio.
Mikä herättää kysymyksen aloittajan kokemasta keväisestä vaivasta, joka panee harkitsemaan reivausjärjestelmästä luopumista. Jos tuntuu, ettei reiville ole käyttöä, kannattaa joskus käydä kokeilemassa reippaammassa tuulessa.En huomannut tuota kysymystäsi äsken. Olen laiskuuteen taipuvainen ja karsin mielelläni pienetkin vaivannäöt. Tässä tapauksessa siis sen, että pitää kiinnittää reiviköydet purjeen lenkkeihin ja se varsinainen "käyttönaru" sitlooraan. On siinä matkalla kaksi plokia, järjestelijä ja köysilukko :)
Mielestäni veneeni kantaa ihan huoletta täyden purjealan 10 m/s tuulessakin. Ajattelen niin, että useimmiten ei viitsi edes lähteä sellaiseen tuuleen, jossa tällä veneellä tarvittaisiin reivejä.
Vene on 36-jalkainen ja isopurje on 32-neliöinen. Auttaisiko tämä raatia arvioinnissa?
- ReivatenVaiEi
Mielenkiintoisia kommentteja on tullut ja enimmäkseen asiallisia, kiitos siitä! Ehkä olisi pitänyt selventää asetelmaa. Nyt ovat ehkä reivauksen kannattajat ajatelleet eri näkökulmasta kuin minä. Mutta ainakin Joakim1:n ja Bossun vastausten perusteella harkitsen vakavasti reiviköysistä luopumista. Sitäpaitsi, eihän ne reiät sieltä mihinkään katoa, kai sitä pystyy tarvittaessa rakentamaan extempore-reivin, jos joskus tuntuu, että on pakko lähteä satamasta johonkin 12-14 m/s tuuleen?
Minulla ei ole ollut tapana reivata genuaa yhtään silloinkaan, kun ison reivaaminen on tuntunut tarpeelliselta. Siksi ajattelin, että yhtä hyvin voisi ajaa pelkällä jennillä. Jos siinä solmun vmg-vauhdista menettää, niin sama se.
Yritän vielä kiteyttää kysymystä: onko raadin mielestä turvallisuuden kannalta ongelma, jos isopurjeen vaihtoehdot ovat on/off eli ei reivausmahdollisuutta?Täytyy vain kokeilla, miten onnistuu. Pelkän etupurjeen kanssa luoviminen kapealla väylällä kovassatuulessa on se kovin testi, siinä menee helposti luovit pieleen, jos on liian vähän vauhtia luoviin tullessa tai ei avaa keulapurjeen skuuttia ajoissa, jolloin voi joutua liian lähelle väylän reunaa. Tuskinpa siinä muuta turvallisuusongelmaa on.
- TS36
Jos ajatellaan veneen olevan katsastusluokan 2 vene, niin on se turvallisuuskysymys.
Rullagenuaan, jos tulee jotain, ettei voi sitä käyttää. Ei sitten ole muuta kuin täysi iso, joka on liikaa kovalla tuulella. Moottori tietenkin on.
Jos mennään täällä pohjanperukoilla avomerelle, tuuli on huomattavasti voimakkaampaa kuin rannikon tuntumassa, osin suojassa. Marjaniemen tuulilukemat ovat hyvin äkkiä sen 15 m/s. TS36 kirjoitti:
Jos ajatellaan veneen olevan katsastusluokan 2 vene, niin on se turvallisuuskysymys.
Rullagenuaan, jos tulee jotain, ettei voi sitä käyttää. Ei sitten ole muuta kuin täysi iso, joka on liikaa kovalla tuulella. Moottori tietenkin on.
Jos mennään täällä pohjanperukoilla avomerelle, tuuli on huomattavasti voimakkaampaa kuin rannikon tuntumassa, osin suojassa. Marjaniemen tuulilukemat ovat hyvin äkkiä sen 15 m/s.Nyt meni argumentaatio vähän hämäräksi. Miksi asia olisi erilainen kakkoseen kuin kolmoseen katsastetussa veneessä?
Jos taas tarkoitit viitata SPV:n katsastusluokkien "purjehdusalueisiin", olisi kannattanut puhua niistä suoraan eikä katsastusluokista, eihän kukaan niistä SPV:n purjehdusaluesuosituksista välitä.
Aloittajan kysymykseen: eiköhän paras vastaus löydy kokeilemalla. Jos tuntuu, että juuri sinun veneesi ei käyttäydy kelvollisesti pelkällä keulapurjeella, niin silloin reivausmahdollisuudesta ei kannata luopua. Jos olisit kertonut veneesi mallin, olisi ehkä löytynyt joku, jolla on juuri siitä kokemusta?- pienestä.kiinni
Jos on tarve lähteä kovaan keliin, voi tietenkin tilapäisjärjestelyn reivaamiseksi satamassa tehdä. Mutta sehän ei mikään turvallisuuskysymys ole. Turvallisuuskysymys on se matkan aikana noussut tuuli, pienellä miehistöllä kun köysien virittelyt eivät enää silloin onnistu.
Laiskuuteen taipuvaisuus on yleistä. Mutta jos reiviköysien viritys kerran kaudessa on kynnyskysymys, ollaan jo laiskuuden äärirajoilla. Itse laittelin viikko sitten isoa puomille sakeassa lumisateessa ja reiviköysien pujotus lopuksi oli ylivoimaisesti urakan pienin ponnistus. Vaikka läheskään joka vuosi ei reivejä tarvitse, en ikinä nimenomaan turvallisuusnäkökohdista jättäisi köysiä pujottamatta. - TS36
10-14 kirjoitti:
Nyt meni argumentaatio vähän hämäräksi. Miksi asia olisi erilainen kakkoseen kuin kolmoseen katsastetussa veneessä?
Jos taas tarkoitit viitata SPV:n katsastusluokkien "purjehdusalueisiin", olisi kannattanut puhua niistä suoraan eikä katsastusluokista, eihän kukaan niistä SPV:n purjehdusaluesuosituksista välitä.
Aloittajan kysymykseen: eiköhän paras vastaus löydy kokeilemalla. Jos tuntuu, että juuri sinun veneesi ei käyttäydy kelvollisesti pelkällä keulapurjeella, niin silloin reivausmahdollisuudesta ei kannata luopua. Jos olisit kertonut veneesi mallin, olisi ehkä löytynyt joku, jolla on juuri siitä kokemusta?Tarkoitin sitä, että jos veneellä mennään pois saaristosta ja avoimelle merelle niin, tuuli saattaa nousta helposti 15 m/s, vaikka olisi vain huomautus veneilijöille. Pystyyhän sitä pakosta reivaamaan, vaikkei köysiä olisikaan ottamalla purjeen alas. Mutta on se kyllä laiskuuden huippua jättää reoviköydet työmäärän vuoksi laittamatta. Tuskin on viitsinyt muita turvallisuus asioitakaan tehdä.
- ariel371
Olen omasta ylirikatusta genoaveneestäni jättänyt alemman pikareivin pois vuosia sitten ja purkanut puomista sen plokitkin. Tyhjät plokit kolisevat puomissa. Ylemmän pikareivin olen säästänyt ja pohjaanreivaus onnistuu edelleen istumalaatikosta käsin. Tämä on keliin jouduttaessa liki välttämätön mahdollisuus.
Ilman reiviköyttä valmiina purjeessa et pysty reivaamaan isoa myötätuulessa, koska purjetta ei saa vinssattua alemmas eikä vastatuuleen kääntyminen tule silloin enää aina kyseeseen. Saalinkeja vasten makaava iso tulee alemmas vain huolellisesti ja varovasti yhden köyden reiviköyttä vinssaamalla.
Pikareivausmahdollisuus on hyvä olemassa myös silloin kun aallokossa pusketaan koneella vastatuuleen. Pohjaanreivattu iso vakauttaa venettä merkittävästi.
Jätä itsellesikin pohjaanreivausmahdollisuus. Se on tarpeellinen mukavuus- ja turvallisuustekijä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1384330Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3342169Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik32044Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2481871- 1061790
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4561770Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4791604MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar571429Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun4761330Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat441316