*Miksi Kasakunnan Ansaitulle Työlle Murhaava Asenn

Olemmeko Meneisyyden Vankeja Sielun Betoneita :
Suur-siivous :Terveelle Elämälle . . .
Tukehduimmeko Omaan Politiikkaan Met !
Suuri On Pientä Pieni On Suurta . . .
Uusi Suunta Ihmisen Pojan Aika
Hallintokansa Maakansa Työkansa Junantuomat -Europankit . . .
Eheä Laps Isänmaa On Onnen Mittarisi
( Met )
Olenko Huomioon Ottettu
Olenko Ulkopuolelle Jätetty
Kuulunko Alistetuihin Heikon Itsetunnon Omaviin Sovinnaissääntöihin
Ryhmäytyen Suueksi ( Heikkoudessa -Heikot )
Heikko Itsetunto Myy Kaikken Edukseen . . .
Mikä On tämän Yhteisön Terve Motivaattio . . .
Aito Elämän Tarkitus Perhe Koti Ja Lapset
Ihminen Ihmiselle Ihminen Tarvitsee Ihmistä ollakseen Ihminen !
Terve Itsetunto Terve Minä Kuva
Heikot Itsetunnot Ryhmät Myvät Kaiken Edukseen . . .
Uutispimento Sisäpiiri Valta
Siskot Veljet Hyvät Ystävät
Missä Ihminen Ihminen Ihminen
Kannsalainen Kansalainen Kansalainen
Irti Hurmiokunnista Jumalat / Einarit
Älyn ja Järjen Tehtävä Tunnista Oikea Väärästä
Katse peiliisi olenko ihminen
Katse peiliisi Olenko Jumala / Einari ?
Katse Peiliisi Menetinkö Elämäni ?
Hurmiokunnalle Sekä Testamentti !
Annoinko Elämäni Hurmiokunnalle
Missä Lahja-Järki ?
Mikä On Yhteisömme Luovuuden Kaari
Suvaitsevaisuuden Kaari
Miksi . . . ?
Olelemmeko Menneisyyden Vankeja Sielun Betoneita ?
Lahko . . . Orjia . . . ?
Kunniamme
Koe Arvokaaksi Tuntemisen Tilasi
Olen Ihminen Henkisesi Fyysisesti Sielullisesti Vapaa
Perhe Koti Lapset
Sekä Kaikille Taattava Oikeita Töitä . . . !
Kiitos :
Suuri Herääminen Irtisanoutuminen Ilman Lahko Alistettua Leimaa . . .
Henkinen -Yhteisö -Väkivalta . . !
Valta / Pelko . . .
Aivopesty Aito Terve Elämä
Terve Päivä Alkaa Ysilö voi olla vapaa
Sairaasta Vallanpidosta Omasta - tekemisistään
Terve Ymmärys -Valmiiksi
Tukehduimmeko Omaan Politiikkaan Met !
Suuri On Pientä Pieni On Suurta . . .
Uusi Suunta Ihmisen Pojan Aika
Eheä Laps Isänmaa On Onnen Mittarisi
Kiiitos Koen Nyt Arvokkaaksi Tuntemisen Tilani
Minä Ihminen Kuniotettu Kiitetty Yksilö
Kaunista Hyvää Hyvällä
Nainen Luottamus
Mies Arvostus
Suur siivous Terveelle Elämälle
Ilman Leimaa . . . !
Yhdessä Arvokaasti Kaikkeen
Tukehduimmeko Omaan Politiikkaan Met !
Aito -Moraale

Keskustan työreformi
Acap.svg
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Työreformi tarkoittaa keskustan vuoden 1999 eduskuntavaaleissa esittämää ehdotusta työmarkkinauudistukseksi. Ohjelma herätti voimakasta poliittista vastustusta heti ilmestyessään; erityisesti SAK katsoi sen heikentävän voimakkaasti työehtosopimusjärjestelmää ja työntekijöiden oikeuksia.

Nimensä työreformi on saanut Maalaisliiton vuosisadan alussa ajamasta maareformista, johon liittyi torpparien vapautus ja pientilallisuuden edistäminen lisämaanhankintoja tukevalla lainsäädännöllä. Ideologisen julistuksen mukaan (maan)jakaminen tuki (pien)omistamisen oikeutta omistamisen etuoikeuden sijasta. Nimitykseltään työreformi olisi siis Suomen Keskustan haaste 1960- ja 1970-luvuilla muotoutuneelle keskitetylle tulopoliittiselle järjestelmälle, jota pidetään lähinnä sosiaalidemokraattien kehittämänä.

Sisällysluettelo [piilota]
1 Työreformin tausta
2 Ohjelman saama vastaanotto
3 Keskeiset kohdat
3.1 Työttömyysturvan uudistaminen: Työttömyysvakuutus
3.2 Perusturvan uudistaminen perustulon hengessä
3.3 Verouudistus
3.4 Yrittäjyyden helpottaminen
3.5 Paikallisen sopimisen oikeus ja mahdollisuus
4 Ohjelman vaikutus nykyään
5 Lähteet
5.1 Viitteet
Työreformin tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskustan jäsenistö oli Lipposen I hallituskauden lopulla 1999 sitä mieltä, että Keskusta tarvitsee ohjelman, jolla he voivat osallistua talouspoliittiseen keskusteluun[1]. Samalla työreformin katsottiin toimivan puolueen oman uudistumisen ja poliittis-ideologisen profiloinnin välineenä[2]. Ohjelman keskeisiä kirjoittajia olivat muun muassa myöhemmin pääministerinä toiminut Matti Vanhanen sekä silloinen varapuheenjohtaja Maria-Kaisa Aula. Toisaalta jo vuonna 1994 Nuorsuomalaiset esittelivät kirjoituksensa Ultimatum isänmaalle, jossa oli samoja ehdotuksia kuin Keskustan työreformissa.[3]

Ohjelman saama vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjelma herätti jo ilmestyessään vastustusta myös Keskustan sisällä sen rohkeiden uusliberalististen linjausten vuoksi. Ohjelma otettiin kuitenkin puoluekokouksessa puolueen keskeiseksi vaaliteemaksi vuoden 1999 eduskuntavaaleihin. SAK hermostui ehdotuksiin työttömyyskassajärjestelmästä luopumisesta sekä paikallisen sopimisen lisäämisestä ja katsoi, että ohjelma romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Ohjelma tuomittiin täysin SAK:n valtuuston kokouksessa 1998 Kiljavalla. Eduskuntavaalien edellä SAK kehotti voimakkaasti äänestämään ammattiyhdistys- ja työväenliikkeen ehdokkaita. Keskusta kärsi vaalitappion ja oli lopulta pakotettu hylkäämään ohjelman. Ohjelma on sittemmin jäänyt elämään Suomen poliittiseen keskusteluun useasti mainittuna terminä.

Kokoomus arvosteli reformia siitä, että työntekijäpuolella olisi halutessaan mahdollisuus yksipuolisesti vetäytyä paikallisesta sopimisesta, mikä olisi johtanut epävarmuuteen ja päättymättömään työntekijäkohtaiseen työehtosopimusneuvottelukierteeseen. Kokoomus piti työreformin kohtia joustavuuden ja paikallisen sopimisen lisäämisestä kannatettavina. [4]

Keskeiset kohdat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työttömyysturvan uudistaminen: Työttömyysvakuutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ansiosidonnaiseksi työttömyysturvaksi kaavailtiin yleistä ja pakollista työttömyysvakuutusta, jossa kaikki työikäiset olisivat vakuutettuja työttömyyden varalta. Palkansaajien ohella tähän olisivat päässeet mukaan myös yrittäjät. Vakuutusperusteisissa etuuksissa olisi vähimmäisturvaosuus, jonka rahoittamisesta vastaisi valtio, sekä ansio-osuus, jota työntekijä maksaisi palkastaan kuten nykyisin TyEL-maksua. Työnantajat maksaisivat samoin omaa maksuaan. Ideana oli, ettei erillisiä työttömyyskassoja ansioturvan turvaamiseksi tarvittaisi, vaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa laajennettaisiin.

Perusturvan uudistaminen perustulon hengessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sisälsi pieniä uudistuksia muun muassa toimeentulotukeen, opintotukeen ja työmarkkinatukeen. Ohjelmaan kuului myös työn käsitteen laajentaminen kotityöhön ja kotona tapahtuvaan hoivatyöhön.

Verouudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työnantajan sosiaali- ja työeläkemaksuja olisi porrastettu matalapalkkaisia suosivalla tavalla, esimerkiksi alimmassa palkkaluokassa vuoden 1998 ehdotuksessa tämä olisi ollut 80%, ja siitä pienentynyt ylöspäin asteittain. Ohjelmaan sisältyi myös tuloverokevennyksiä painotettuna pieni- ja keskituloisiin, mikä on viime vuosina suurimmalta osalta toteutunut.

Veromallin rahoituksen perusteissa vedottiin uudistuksiin osana laajempaa uudistusohjelmaa, eli työreformia. Verotusuudistuksen nähtiin maksavan itsensä joiltain osin takaisin työllisyyden paranemisen myötä. Sosiaaliturvan ja verotuksen paremmalla yhteen sovittamisella nähtiin myös saavutettavan säästöjä.

Yrittäjyyden helpottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työnantajamaksujen alentamiset tähtäävät työntekijän maksamien kustannusten ja työntekijän käteen j