Tämä läheltä piti-tapaus sattui syksyllä. Kirjoitan toisenkin vielä, kunhan kerkiän.
Tapahtuma-aika oli joskus 7:00-8:00 välillä, siis aamuruuhkassa. Ajoin rekallani 3-tietä Helsinkiin päin tarkoituksena jatkaa matkaa Kehä-I:lle. Lähestyin Kehä-III:n liittymää ja vierelläni vasemmalla kaistalla oli jatkuva autojono ohittamassa. Edelläni ajoi uudehko farmarihenkilöauto.
Sitten alkoi tapahtua. Kehä-III Länsi suunnasta tuli erään suuren kuljetusliikkeen täysperävaunuyhdistelmä, jonka kuljettaja ei ilmeisesti aikonutkaan noudattaa väistämisvelvollisuuttaan vaan alkoi kampeamaan ajokkiaan vasemmalle heti kun liikennevirtaan tuli pienikin rako. Tätä aikomusta ilmeisesti edesauttoi se, että edelläni ajanut farkun kuljettaja halusi ilmeisesti olla kohtelias ja päästää raskaan yhdistelmän edelleen. Se miten hän teki sen ei ansaitse kehuja.
Oikeaa kaistaa kulkeneella autojonolla oli vauhtia ehkä 70 km/h tai hieman alle, ja siinä vauhdissa aamuruuhkaisella 3-tiellä farkun kuljettaja jarruttaa hyvin voimakkaasti aina kävelyvauhtiin asti. No, yhdistelmä pääsi kolmion takaa liittymään 3-tielle, mutta lähellä oli ettei farkku saanut uusia muotoja pelteihinsä. Onneksi oli riittävä turvaväli; mitenhän olisi farkulle käynyt jos olisin ajanut niin kuin valitettavan monet raskaan kaluston kuljettajat eli ei juuri minkäänlaista turvaväliä, sen sijaan hiillostetaan edellä ajavaa ajamaan vielä kovempaa. Ja sitten vielä vedotaan siihen, että kun sieltä rekan hytistä näkee niin kauas niin voi ennakoida ja kun ne jarrut on rekoissa nykyään niin hyvät. Onneksi omassa autossani oli todellakin hyvät jarrut, mutta eipä niistäkään olisi ollut hyotyä, jos olisin ajanut puskurissa kiinni.
En tiedä, mahtoiko farkun kuljettaja ollut kertaakaan vilkaissut peiliin niiden muutaman kilometrin aikana, jotka ajoin sen perässä. Mutta se on varmaa, ettei hän ajatellut mitä teki, kun jarrutti lähes normaalista matkavauhdista kävelyvauhtiin. Sain oman autoni pysähtymään muutaman metrin päähän farkusta. Takanani soivat torvet, ilmeisesti minulle, mutta torvensoittajat eivät olleet nähneet todellista tilannetta.
Sitten vielä siitä kolmion takaa tulleesta yhdistelmästä. Ymmärrän ja tiedän hyvin miten vaikeaa olisi siinä paikassa lähteä liikkeelle ja liittyä muuhun liikenteeseen jos joutuisi pysähtymään kokonaan. Mutta ei se vaikeus ja ehkä muutaman minuutin odottelu silti oikeuta olemaan noudattamatta väistämisvelvollisuutta. Yleensähän raskaan kaluston kuljettajat pyrkivät liittymään muuhun liikenteeseen joustavasti toiset huomioon ottaen vaikkakin siinä sitten usein tarvittaisiin henkilöautoilijoiden joustavuutta. Mutta sitten löytyy niitä "sarvikuonojakin", jotka ajavat isomman oikeudella aina ensin.
Onneksi tällä tarinalla on onnellinen loppu ja jokainen saattoi jatkaa matkaansa ilman mitään vahinkoja.
Tapahtuma-aika oli joskus 7:00-8:00 välillä, siis aamuruuhkassa. Ajoin rekallani 3-tietä Helsinkiin päin tarkoituksena jatkaa matkaa Kehä-I:lle. Lähestyin Kehä-III:n liittymää ja vierelläni vasemmalla kaistalla oli jatkuva autojono ohittamassa. Edelläni ajoi uudehko farmarihenkilöauto.
Sitten alkoi tapahtua. Kehä-III Länsi suunnasta tuli erään suuren kuljetusliikkeen täysperävaunuyhdistelmä, jonka kuljettaja ei ilmeisesti aikonutkaan noudattaa väistämisvelvollisuuttaan vaan alkoi kampeamaan ajokkiaan vasemmalle heti kun liikennevirtaan tuli pienikin rako. Tätä aikomusta ilmeisesti edesauttoi se, että edelläni ajanut farkun kuljettaja halusi ilmeisesti olla kohtelias ja päästää raskaan yhdistelmän edelleen. Se miten hän teki sen ei ansaitse kehuja.
Oikeaa kaistaa kulkeneella autojonolla oli vauhtia ehkä 70 km/h tai hieman alle, ja siinä vauhdissa aamuruuhkaisella 3-tiellä farkun kuljettaja jarruttaa hyvin voimakkaasti aina kävelyvauhtiin asti. No, yhdistelmä pääsi kolmion takaa liittymään 3-tielle, mutta lähellä oli ettei farkku saanut uusia muotoja pelteihinsä. Onneksi oli riittävä turvaväli; mitenhän olisi farkulle käynyt jos olisin ajanut niin kuin valitettavan monet raskaan kaluston kuljettajat eli ei juuri minkäänlaista turvaväliä, sen sijaan hiillostetaan edellä ajavaa ajamaan vielä kovempaa. Ja sitten vielä vedotaan siihen, että kun sieltä rekan hytistä näkee niin kauas niin voi ennakoida ja kun ne jarrut on rekoissa nykyään niin hyvät. Onneksi omassa autossani oli todellakin hyvät jarrut, mutta eipä niistäkään olisi ollut hyotyä, jos olisin ajanut puskurissa kiinni.
En tiedä, mahtoiko farkun kuljettaja ollut kertaakaan vilkaissut peiliin niiden muutaman kilometrin aikana, jotka ajoin sen perässä. Mutta se on varmaa, ettei hän ajatellut mitä teki, kun jarrutti lähes normaalista matkavauhdista kävelyvauhtiin. Sain oman autoni pysähtymään muutaman metrin päähän farkusta. Takanani soivat torvet, ilmeisesti minulle, mutta torvensoittajat eivät olleet nähneet todellista tilannetta.
Sitten vielä siitä kolmion takaa tulleesta yhdistelmästä. Ymmärrän ja tiedän hyvin miten vaikeaa olisi siinä paikassa lähteä liikkeelle ja liittyä muuhun liikenteeseen jos joutuisi pysähtymään kokonaan. Mutta ei se vaikeus ja ehkä muutaman minuutin odottelu silti oikeuta olemaan noudattamatta väistämisvelvollisuutta. Yleensähän raskaan kaluston kuljettajat pyrkivät liittymään muuhun liikenteeseen joustavasti toiset huomioon ottaen vaikkakin siinä sitten usein tarvittaisiin henkilöautoilijoiden joustavuutta. Mutta sitten löytyy niitä "sarvikuonojakin", jotka ajavat isomman oikeudella aina ensin.
Onneksi tällä tarinalla on onnellinen loppu ja jokainen saattoi jatkaa matkaansa ilman mitään vahinkoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tien päällä ollut henkiöautolla,että AINA väistän vasemmalle tai jarrutan, "hyötyajoneuvo" on tulossa liittymästä,ne nimittäin tulee,on niillä väistämisvelvollisuus tai ei. Sama koskee pysäkiltä lähteviä busseja on nopeusrajoitus mikä hyvänsä,ne tulee vaikka väkisin. Olen varmasti säästänyt muutaman kerran henkeni,kun olen näin toiminut. Sille en kyllä mitään voi, kun rekka tai bussi ajaa ahterissa kiinni ja edessäni on loppumaton jono,mutta silloinkin olisi järkevää ajaa levähdyspaikalle tai pysäkille ja päästää "kireäaikatauluinen" rekka edelle....
Voi kun kaunis kertomus.Liikutuin kyyneliin! Tämä jalo MB kuski,rahtareiden aateli on ollut tiellä.Hän pelastaa päivittäin ihmishenkiä joustavalla liikennekäyttäytymisellä.Tosi mies olisi jyränny sen farkun yli eli antanut vähän niin kuin isän kädestä.Tämä tarinan kirjoittaja taitaa olla joku tyhmä tyhmempi puoliperävaunukuski.Ajokokemus taitaa rajoittua alle vuoteen.Tämä oli varmaan hänelle ensimmäinen kerta liikenteessä,jolloin joutuu yllättävään tilanteeseen.Harmi hänen kannalta tätä suomen talvea juuri nyt.Paha keli jos tulisi, niin tämä tarinan sepostaja on ensimmäisessä risteyksessä jumissa kaksi akselisen vetäjän kanssa ja mikäli tien päälle pääsee,niin on syrjällään jossain ojan pohjassa.
Kirjota Hesarin yleisönosastolle tämä liikuttava tarinasi! IDIOOTTI!
että sä olet täydellinen kuski ja kuskeista paras
Mutta sinä vaikutat idiootilta.
terveydentilastasi esittää E-paperi. Kerro minulle joku joka kulkee täällä "täysillä" aivotoiminnoilla?
vaan se punanenkin pilleri aamuisin!!!
Sinä et vaikuta idiootilta, vaan olet aivan selvästi idiootti.